Haluaisin rakentaa pienen paristolla toimivan led-valon, jossa kytkin. Mitä kaikkea tarvitsen ledien, kytkimen ja paristonpitimen/kotelon lisäksi? Oma tietämys on hyvin heikkoa, mutta olettaisin, että paristojen ja ledien välille varmaan tarvisi jotain virran säätelyyn? Liekö jonkinlainen vastus? Miten sellainen valitaan oikein? Virtapiirilevy ei varmaan ole välttämätön yksinkertaisessa rakennelmassa?
Jotain tärkeitä asioita joita aloittelija pitäisi ottaa huomioon kasaamisessa?
Sellainenkin välkky kysymys, että ledit kun ilmeisesti ovat aika virtapihejä, niin miten pitkään olisi realistista esim normaalilla 1,5V AA paristolla pitää yllä valoa yhteen menoon yhdessä "normaalissa" ledissä?
Jotain tärkeitä asioita joita aloittelija pitäisi ottaa huomioon kasaamisessa?
Sellainenkin välkky kysymys, että ledit kun ilmeisesti ovat aika virtapihejä, niin miten pitkään olisi realistista esim normaalilla 1,5V AA paristolla pitää yllä valoa yhteen menoon yhdessä "normaalissa" ledissä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Vähimmillään sen vastuksen tarvitset, tosin et silloin selviä yhdellä 1,5V paristolla vaan tarvitset 3 kpl niitä, eli 4,5V. Vastuksen arvot riippuvat sen ledin ominaisuuksista. Toinen helppo keino on käyttää valmista hakkurimodulia jolloin selviää yhdelläkin paristolla.
Kiitos vastauksesta!
Oma tietämys on niin heikkoa, että pohdituttaa miksi yksi vastus nostaa 1,5V paristojen tarvetta niin paljon. Ja sitten tuo hakkurijuttu, en yhtään tiedä mikä on hakkuri, miten se eroaa toiminnallisuudessa vastuksesta. Onko hakkuri joku tälläinen:
http://www.spelektroniikka.fi/p19897-pe-92108k-pulse-engineering-hakkurikela-100uh-3a-fi.html
kuristin sama asia?
Toivottavasti joku valaisee lisää. Tälläisten asioiden googlettaminen kuin neulaa heinäsuovasta.
Tuo kela on vain hakkurivirtalähteen yksi komponenteista. Hakkuri on siis periaatteessa jännitemuuttaja. Se nostaa 1,5 voltin jännitteen suuremmaksi, jolloinka selvitään yhdellä patterilla. Tosin se syö virtaa enemmän kuin ledi eikä anna kaikkea ulos, mitä paristosta tulee häviöiden vaikutuksesta.
Digitaalisen kellon rakentaminen opetettiin meille ainakin koulussa jo digitaalitekniikan peruskursseilla.
Ledeillä on sellainen ominaisuus että kun jännite on tiettyä korkeampi niin virta alkaa kasvaa todella rajusti. Valitettavasti tuo kynnysjännite on matalampi kuin se, mikä on ylitettävä jotta ledistä saadaan kunnolla valoa.
Yksinkertaisin tapa estää virran ryöstäytyminen uusia paristoja käytettäessä on se, että laitetaan sarjaan vastusta. Jotta sarjavastus auttaisi on siinä tapahduttava jännitehäviötä luokkaa voltin verran jolloin käyttöjännitettä tarvitaan saman verran enemmän. Ledin ja sarjavastuksen laskemisesta löytyy netistäkin ohjeet.
Joissakin taskulampuissa ledi on valittu juuri sopivasti siten, että sen sisäinen vastus, kynnysjännite ja täyteen ladatun pariston sisäinen vastus tasaavat virran oikealla tavalla.
Hakkurivirtalähde on kapistus, joka säätää keskimääräisen virran tai jännitteen sopivaksi pätkimällä ledille menevää sähköä korkealla taajuudella. Sarjavastuksessa ylimääräinen virta hukattaisiin lämmöksi mutta hakkuri säästää tuon osan sähköenergiasta ja sen avulla ledistä saadaan samoilla paristoilla pidempään valoa. Hakkureilla saadaan esimerkiksi 4.5 V paristojännite nostettua riittävän suureksi jotta sillä saadaan syötettyä useampaa peräkkäin eli sarjaan kytkettyä lediä.
Tuosta löytyy kytketäohje jolla voi poltaa valkoista 5 mm lediä 1,5 V paristolla.
https://electronics.stackexchange.com/questions/382592/white-led-powered-at-1-5v
Kiitos taas asiallisista, informatiivisista vastauksista kaikille! Tuli sen verran tietoa, että pääsen varmaankin alkuun jo, katson osaisinko jotain tehdä. Kyselen, jos tulee jotain vastaan. Toki saa edelleen viestitellä tänne, jos tulee mieleen jotain aiheeseen. Luen kyllä, opin mielelläni lisää.
Mulla on ite tehty fikkari, siinä on 2kpl AAA paristoa peräkkäin ja lamppuna 3 voltin ledi clas ohlsonilta, ja kun sormella painaa menee kaksi lankaa yhteen ja valo syttyy. Ei ole vastuksia eikä mitään muutakaan, ja toiminut jo 6 vuotta lähes päivittäin.
Eiköhän AAA paristot ole enemmän vastuksia kuin paristoja :)
Huoneenlämpötilassa (20 astetta) tuoreen alkali AA-pariston sisäinen vastus on luokkaa alle 0.15 ohmia. Pienemmän eli AAA pariston sisäinen vastus on samassa lämpötilassa arvatenkin luokkaa 0.3 ohmin paikkeilla.
Kylmässä eli -15 asteessa sisäinen vastus on noin kaksinkertainen. Vajaalla paristolla sisäinen vastus kasvaa paljon.
Minä itse tein kolme taskulamppua tai oikeammin taskulampun polttimoa. 1,) Joule thief. Yhden AA-pariston lamppu, kytkentä löytyy esim. hakusanalla Googlesta tai https://www.daycounter.com/Circuits/JouleThief/JouleThief.phtml . Tarvitset vain yhden transistorin, vastuksen ja kelan 10 10 kierrosta lankaa ferriittirenkaalle. Paristo kestää tosi pitkän, valaisee suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuosisadan hehkulampputaskulamput, siis yhdellä patterilla. 2.) Kahden pariston itäsaksalainen taskulamppu , siihen juotin 3 valkoista valkoista lediä ilman lisävastuksia. Tuli tosi hyvä lamppu. Paristo kestää ehkä suunilleen 2-3 kertaa niin pitkään kuin ennen, virrankulutus noin 60 mA ja valo on jopa parempi. 3.) Neljän R20 pariston lamppu. 1W ledi, jäähdytyslevy, vastus 1W 10 ohmia. paristot kestävät t o d e l l a pitkään ja valo on paljon parempi kuin ennen hehkulampulla. Olen tosi tyytyväinen.
Kyllä aina pitää huolehtia ledien virranrajoituksesta, eikä jättää sitä paristojen sisävastuksen varaan. Joskus voi kuitenkin käydä köpelösti kun siellä peräkylän osuuskaupasta sattuukin saamaan ihan tuoreita paristoja...
CLIP Kyllä aina pitää huolehtia ledien virranrajoituksesta, eikä jättää sitä paristojen sisävastuksen varaan /CLIP Olen ihan samaa mieltä. Nyt vain sattuu olemaan niin, että lämpimänvalkeat ja kylmänvalkeat ledit sattumalta osaavat ottaa normaalilämpötilassa 3V (2x1,5V) paristosta juuri sopivan virran. 1W ledin tehoksi tulee sattumalta 0,1...0,5 W. Äärilämpötiloissa, kovalla pakkasella tai helteellä ehkä ei toimisikaan. Aloitin nuo kokeilut Joule thief ja etuvastuskytkennöillä, mutta mittausten jälkeen olen käyttänyt myös tuota etuvastuksetonta juttua. Tuossa kolmen ledin kytkennässä olivat siis pieniä, 50 mA:lle specsattuja ledejä. Paristot D eli R20, isoja taskulampun pattereita.
" Nyt vain sattuu olemaan niin, että lämpimänvalkeat ja kylmänvalkeat ledit sattumalta osaavat ottaa normaalilämpötilassa 3V (2x1,5V) paristosta juuri sopivan virran."
Kaikki ledit ottavat kynnysjännitteensä ylitettyään, kaiken sen virran mitä virtalähteestä suinkin irtoaa. Ei ledeissä mitään virranrajoitusta ole luonnostaan. Jos virtalähde sattuu olemaan anteliasta lajia, ledi kärähtää oitis.
Ei pidä paikkansa! Kaikilla diodeilla, myös LEDeillä jännitehäviö riippuu virrasta eli kynnysjännite ei ole mikään vakioarvo, vaan kasvaa virran kasvaessa. Tässä esimerkkinä 1 W LED: http://www.farnell.com/datasheets/1636581.pdf
30 mA virralla jännitehäviö on 2,95 V ja 500 mA virralla 3,5 V. Palaa siis täysillä paristoilla aika kirkkaasti, mutta hyytyy melko pian ~100 mA virralle, jota kestää varsin pitkään.
Noissa on myös yksilöeroja kynnysjännitteessä. Huonolla tuurilla saattaa tulla vastaan niin alhainen kynnysjännite, että LED ylikuumenee uusilla pattereilla tai niin korkea, ettei se pala kovinkaan kirkkaasti edes uusilla pattereilla.
Jotkut voivat pitää vastuksen ja ledin virtakäyrää samanlaisina, mutta kyllä niissä on vissi ero. Kukin elää uskonsa mukaan.
Kuka on väittänyt vastuksen ja LEDin virtakäyrää samanlaisiksi? Luitko kirjoitukseni? Entä avasitko siinä olevan linkin ja löysitkö sieltä ko. LEDin virta-jännite -kuvaajan?
Jos halutaan määrittää LEDin virta ja siten kirkkaus tarkasti, ohjataan vakiovirralla.
Jos ei haittaa kirkkauden muutos jännitteen mukana eikä tehohäviöt, voi ohjata myös vastuksella.
Jos ei haittaa suuretkaan kirkkauden muutokset, voi ohjata oikein valitulla jännitteellä ilman vastusta.
Puhuvathan ne autotuunaajat 12 voltin ledeistä jotka voi kytkeä suoraan jännitteeseen. Lienevät kuitenkin oikeasti vain teholedejä joissa on 3-4 lediä sarjakytkennöissä. Ja kivenkovaan väittävät ettei ledi tarvitse mitään etuvastusta, kunhan on oikean jännitteisiä ledejä. Ihan sama kuin hehkulampuissakin :)
En nyt ihan ymmärtänyt, mitä haluat sanoa. Tässä vielä video, jossa näytetään miten tuon virta-jännite kuvaaja voidaan mitata ja olen vastaavan tehnytkin. https://youtu.be/dkINtABRvv0
Kyllä sitä LEDiä voi ohjata jännitteellä ilman etuvastuksia, mutta silloin ei voi päästä lähellekään maksimivirtaa (ilman riskiä LEDin kärähtämisestä) ja todennäköisesti myös LED on aika himmeä joskus.
Patteria tai akkua käytettäessä pitää tietysti valita LED ja patteri/akku niin, ettei maksimivirta ylity suurimmallakaan jännitteellä. Tuossa aiemmin linkkaamassani 1 W LEDissä maksivirta on 350 mA ja sitä vastaava jännite hiukan yli 3,3 V, joka ei ylity kahdella paristolla koskaan. Paristojen hyytyessä alle 3,0 V LED alkaa olla jo aika pienitehoinen, mutta toisaalta pieni virta sallii pitkäkestoisen heikomman valon. Paristot tietysti joutuu vaihtamaan ennen kuin ne ovat tyhjiä, sillä tyhjä pariston jännite on paljon alle 1,5 V.
Laittamalla noita neljä sarjaan ei homma oikein toimisi autossa. Akkujännite ei tipu alle 12 V, jos akku ei ole jo turhan tyhjä. Siis 3 V/LED ja ne palaisivat n. 50 mA virralla. Moottori käynnissä jännite olisi 14 V eli 3,5 V/LED. Virta olisi siis jo 500 mA eli yli 350 mA maksimin. LED saattaisi kärähtää. Latausjännite saattaa myös olla 14,5 V tai jopa enemmän kylmässä. Varmasti tuohonkin löytyy jostain LED, jonka voisi kytkeä neljä sarjaan, mutta kirkkauseroa on varmasti reilusti 12 ja 14 V välillä.
Mikrokontrolleireissa olen usein käyttänyt LEDejä ilman etuvastusta. Tosin niissä tavallaan on jo valmiiksi etuvastus, sillä pinnien ulostulolla on oma virta jännite käyränsä.
Minulla on mökissä useita erilaisia led lamppuja jotka toimii 12v sähköllä. Suurin osa on Kiinasta tulleita pelkkiä ledejä alumiinilevyyn istutettuna, mutta yhtäkkään vastusta en ole niihin kytkenyt. Vanhimmat on 5-6 vuoden ikäisiä, ja ne toimii vieläkin, miksi en tarvitse vastuksia enkä muutakaan lisälaitteistoa ledien kanssa?
CLIP Minulla on mökissä useita erilaisia led lamppuja jotka toimii 12v sähköllä. /CLIP Et ole huomannut, että ledissä, muovikotelon sisällä saattaa olla muutakin elektroniikkaa. Olen tavannut mm. vilkuledejä ja monivärisiä ledejä. - Aloittaja varmaan tarkoitti peruskomponenttia nimeltä LED.
Kyllä, tarkoitin sitä elektroniikkakomponenttia, jossa 2 metallisakaraa, en varsinaista led-lamppua.
On sitä kaikkea saatavana, tässä alumiinilätkään istutetut lediroippeet joita voi käyttää 230 V seinäsähköllä.
https://www.banggood.com/40-X-60MM-30W-2600LM-WarmWhite-DIY-COB-LED-Chip-Bulb-Bead-For-Flood-Light-AC110220V-p-1124766.html?rmmds=search&cur_warehouse=CN
Kannattaa muistaa tuokin aina että akkupariston ja tavallisen 1,5V pariston jännite-ero on aika suuri, eli jos haluat esim. 6V jännitteen akkuparistoilla, niin niitä tarvitaan viisi, mutta tavallisia paristoja vain 4kpl. 1,2V vs 1,5V.
Mitäs jos käyttääkin "akkuparistoja" joiden jännite onkin 3,7 V, häh?
Nuo ovat 1,2Vx3 sarjassa olevia akkupaketteja.
Voit ehkä tietysti myös käyttää akkuparistoja jostain sähkötupakasta joiden jännite on jotain 57V jostain sähkötupakasta akkupakettia :D