Nainen josta pidän/pidin kovasti, pyysi minua jättämään hänet rauhaan viikonloppuna. Elin kuin toisessa maailmassa, luullen hänenkin välittävän minusta. Totuus kuitenkin oli toista ja tulos on tässä. Olen surkutellut asiaa jo kaksi päivää. Oudointa tässä on se, että olin tuntenut tämän naisen vasta n.kuukauden verran ja tavannut vasta kerran. Toki olin hänestä nähnyt paljon kuvia ja soitellut ja postitellut hänen kanssaan paljonkin. Koskaan en ole näin lyhyessä ajassa ja vain yhden tapaamisen jälkeen ihastunut keneenkään samalla tavalla. Tuli semmoinen tunne, että hän on se "oikea" minulle(kyllä, näin lyhyessä ajassa). Hän oli ulkonäöllisesti täydellisesti naisihannettani vastaava ja kaikki muukin mitä hänestä opin, oli juuri sitä, mitä naiselta haluan(mm.huumorintaju, asioista tietäminen, massasta poikkeavuus, puheliaisuus jne.) Tein itse typeriä asioita, joilla oli suuri merkitys tähän "eroon". En voi koskaan antaa anteeksi sitä itselleni.
Elämä jatkuu joo. Toivottasti tapaan vielä joskus hänenlaisen naisen. Epäilen kyllä vahvasti, mutta toivossa on hyvä elää.
P.S. Tässä ei sitten olla enää mitään teinejä, vaikka siltä saattaa kuulostaakin. =)
Elämä jatkuu joo. Toivottasti tapaan vielä joskus hänenlaisen naisen. Epäilen kyllä vahvasti, mutta toivossa on hyvä elää.
P.S. Tässä ei sitten olla enää mitään teinejä, vaikka siltä saattaa kuulostaakin. =)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä "toivossa on hyvä elää"...älä pitkästy.
Pieni vinkki, tulee niitä muitakin naisia ja
"yhtä oikeita".
On sulla hyvät vinkit. Taidat tehdä iltalehteen pitkävetovinkit myös? En tartte sun vinkkejäs kiitos vaan.
Ole hyvä... :)