Airiston Helmen oudot talousluvut

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/753c4ce4-e86b-4eb1-97a2-dd7c9bcf4a2d_u0.shtml
Suomen puolustusta haavoittavia kiinteistöjä ja armeijan aluksia matkailuhankkeen varjolla jo kymmenen vuotta - katso Airiston Helmen oudot talousluvut
KRP:n, Rajavartiolaitoksen, Verohallinnon ja Puolustusvoimien suuroperaation kohteena oleva Airiston Helmi rantautui Suomeen kymmenen vuotta sitten.
Yrityksen tehtävänä oli hankkia Suomen puolustusta ja huoltovarmuutta haavoittavia kiinteistökohteita saaristomereltä Turun ja Naantalin edustalta. Saaristokohteiden lisäksi haluttiin ketjuun sopiva tukikohta tai tukikohtia mantereelta.
Hankinnat toteutettiin vajaan kymmenen vuoden aikana. Peitteenä hankinnoissa käytettiin venäläisturisteille suunnattua saaristomatkailuhanketta. Saaria tarvittiin venäläisturistien majoittamiseen ja aluksia turistien kuljettamiseen. Alukset ostettiin välikäsien avulla Suomen puolustusvoimilta.
Kymmenen vuotta kestäneen projektin lopputulemana Airiston Helmi onnistui blokkaamaan Turun ja Naantalin satamiin johtavat syvävesiväylät. Kyseessä on viisi Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä saaristomeren väylää.

Kaakosta maata on hankittu Hangosta Turkuun johtavan Pensarin väylän varrelta. Etelästä Utön syväväylän varrelta ja Ahvenanmaan suuntaan Kihdin Väylän varrelta. Rahtiliikenteen käyttämä Uudenkaupungin väylä ja Högön kiertoväylä on niin ikään onnistuttu saattamaan Airiston Helmen seurantaan.
Miljoonaprojekti
Rekisteritietojen mukaan Airiston Helmi on käyttänyt suunnitelmalliseen maanhankintaan rahaa reilut kymmenen miljoonaa euroa.
Iltalehden saamien tietojen mukaan yhtiön kautta on liikuteltu kuitenkin rahavaroja kymmenien miljoonien edestä. Käynnissä oleva tutkinta selvittää parhaillaan yhtiön hallinnoimien rahavarojen todellista määrää. Selvitetään kuinka paljon rahaa on käytetty varsinaisiin maa-alue- ja alushankintoihin sekä niihin liittyviin toimintoihin. Halutaan myös tietää onko Airiston Helmellä lainhuudattamattomia maa-alueita ja muuta kiinteistökantaa. Lisäksi selvitetään onko maa-aluehankintoja vauhditettu myyjiä ja virkamiehiä voitelemalla.
Mystinen rahoittaja
Airiston Helmen tuloskehitys on ollut vahvassa tappiokierteessä koko yhtiön elinkaaren aan. Liikevaihto on heilunut tilikaudesta toiseen muutamissa kymmenissä tuhansissa euroissa.
Airiston Helmi on toteuttanut maa-aluehankintansa ulkopuolisen rahoituksen turvin. Yhtiö on onnistunut haalimaan vierasta pääomaa yhtiöön vuodesta toiseen miljoonien eurojen edestä, vaikka liikevaihdon kehitys on ollut olematonta ja oma pääoma vuodesta toiseen reippaasti miinuksella.
Vuonna 2013 oman ja vieraan pääoman suhde oli hälyttävissä lukemissa. Oma pääoma oli lähes 4 miljoonaa euroa miinuksella samaan aikaan kun vierasta pääomaa oli sisässä jo lähes 14 miljoonaa euroa.
Konkurssikypsän yrityksen toiminta on voinut jatkua kymmenen vuoden ajan, koska yhtiöön vuosittain miljoonaluottoja pumpannut rahoittaja ei ole missään vaiheessa vaatinut velkojen takaisinmaksua.
Kuka tai ketkä ovat rahoittaneet Airiston Helmen maa-aluehankintoja ja muuta toimintaa ilman takaisinmaksuvaatimuksia? Tähän kysymykseen viranomaiset haluavat vastauksen.
KRP:n johdolla toteutettavassa suuroperaatiossa halutaan täsmällistä tietoa Airiston Helmen rahoittajista. Luotottajien identifioinnin lisäksi viranomaisia kiinnostavat rahoittajien motiivit. Kuka ja miksi tuotatti Suomeen yhtiön, jonka tehtävänä on ollut hankkia maa-alueita Suomen huoltovarmuuden ja puolustuksen kannalta strategisilta merialueilta?
Yhtiön taustalla pietarilaisverkosto
Jo nyt tiedetään, että Airiston Helmi tuli Suomeen pietarilaisen liikemiesverkoston Bizkonin vetämänä 2008.
Airiston Helmen toteuttamista hankkeista löytyy ensimmäisiä viitteitä Bizkon-verkoston kokouspöytäkirjoista jo vuosia ennen varsinaisen maanhankintaoperaation käynnistymistä Turun edustalla.
Bizkon syntyi Pietarissa vuosituhannen vaihteessa. Perustamiskokous järjestettiin lokakuussa 1999. Venäläisten liikemiesten ideoimaan verkostoon ryhdyttiin sitouttamaan suomalaisvaikuttajia talouden nousukiitoa tuottavalla itärajayhteistyökärjellä. Suomalaispäättäjille luvattiin henkilökohtaisen hyvän lisäksi valtiontalouden elinvoimaa, kasvua ja hyvinvointia.
Venäläisliikemiehet hakeutuivat verkostoyhteistyön nimissä suomalaisten päättäjien lähipiiriin. Kohteina olivat kunnat, maakunnat ja valtionhallinto. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat seutukunnalliset kehitysyhtiöt, maakuntaliitot, elinkeinoelämän etujärjestöt, valtionhallinto ja kuntapäättäjät. Verkoston kokoontumisissa nähtiin sekä rahoituslaitosten edustajia että keskeisiä virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.
Yli kymmenen toimintavuotensa aikana Bizkon on tuonut Suomeen kymmeniä pöytälaatikkoyrityksiä ja kituvaa liiketoimintaa. Matkailuhankkeiden sijaan yritysten pääasiallinen rooli näyttää olleen maa-alueiden ja majoituskiinteistöjen hankinta kehitteillä olevan liiketoiminnan tarpeisiin.
Maa-alueet ja kiinteistöt ovat vaihtaneet omistajaa, mutta luvattu liiketo