Oonko mä sairas?

Oon 15v tyttö. Yksi päivä, kun olin yksin kotona. Unohdin syödä. Sitten, kun tajusin että mulla on nälkä, niin mietin mitä tapahtuisi jos en söisikään. Tulisko musta laihempi. Söin kahen päivän sisällä ainoastaan yhden paistetun kanamunan ja sen jälkeen syömiseni palasi normaaliksi. Sen päivän jälkeen olen välillä kesken syömisen tajunnut, miten lihava olen. Olen laskenut haarukan/lusikan kädestäni ja kaatanut loput ruuat roskikseen. Olen pari päivää vältellyt ruokaa ja sitten tavat on palannut ennalleen. Herkkuja normaalisti tuli syötyä joka päivä ja kuukausirahan joka on noin 50€ on aina tullut käytettyä yleensä kokonaan herkkuihin. Mutta välillä rupesi kaduttaa ja annoin loput herkut pois tai heitin roskiin. Sitten mä opin oksentamaan tahallani ja pari päivää saatoin olla syömättä mitään, sitten seuraavana päivänä oli niin nälkä ja söin, mutta työnsin sormet kurkkuun. Yhtenä kertana mä olin viikon syöden todella niukasti ja vähänkin liikaa syödessäni sormet kurkussa. Sen jälkeen niitä aikoja on tapahtunut usein, kun olen nälkiinnyttänyt itseäni. Oksentelua oli noin kerran viikossa ja yritin aina välillä urheilla ja vetää samantien täysin yli kuntoni rajojen, koska halusin polttaa kaiken rasvan kehostani. Olen ylipainoinen. Aloin valita normaali limsan sijaan Zeroa tai Lightia. Siitä on kohta kolme viikkoa, ku aloin oksentaa kaikki päivälliset ja lounaat ulos. Koulussa pakenin joka päivä vessaan oksentamaan, ruokailun jälkeen. Jos siis menin syömään. Ainoastaan aamupalaa ja iltapalaa en aina oksentanut, välillä kyllä. Saatoin syödä välissä jotain herkkuja, kuten keksejä, pullia tai muuta, oksentamatta niitä kuitenkaan ulos, koska usein söin niitä kun hengailin kavereiden kanssa ulkona, jolloin ei ollut paljon vaihtoehtoja. Noin kolme viikkoa olen oksentanut vähintään kerran päivässä. Yhden kerran jostain syystä näin tähtiä silmissäni ja olin varma että pyörryn. Nyt minua alkaa ahdistaa ajatus siitä, etten pääse oksentamaan. Tiedän, että oksentaminen ei ole oikea ratkaisu, mutta mä haluan vain olla laiha. Katon yhä useammin peiliin inhoten ja tuijottelen läskiä vartalossani. Haluaisin puhua tästä jollekkin, koska jotenkin on niin raskasta salata tällästä asiaa. Mutta en voi, koska silloin ihmiset estäis mua tekemästä niin. Enkä mä halua että kukaan estää mua, mä haluan olla laiha. Mua alkaa kaduttaa leivonnaisten syöminen aina sen jälkeen kun se on tapahtunut. Mä en tän kolmen viikon aikana oo urheillut, paitsi liikuntatunneilla. Musta tuntuu että mä mussa olis jotain vikaa, että mä oon jotenkin heikko ja epäonnistunut ihminen. Kun enhän mä voi syyttää mitään syömishäiriötä, koska en mä urheile. Ja mä rakastan ruokaa. Ja syön herkkuja. Ja mä oon ylipainoinen. Enkä ajattele ruokaa 24/7, vaikka oon huomannut, että se on mun päässä useimmiten kun ennen. Kokoajan tekisi mieli vain syödä, mutta syön aamupalan harvoin. (Noin 1x 2 viikossa) lounaan välillä (noin 3x viikossa) (oksennan sen) päivällisen aina (oksennan) ja iltapalan joskus (noin 4x viikossa). Enkä mä tiiä onko mun paino laskenut siitä muutamasta kuukaudesta kun kävin viimeeksi vaa'alla, koska meiän vaaka meni rikki, eikä äiti oo ostanut uutta. Mut en ulkonäöllisesti nää mitään eroo. Voisko mulla olla syömishäiriö? Vai oisko se vaan toiveajattelua et saisin jotain syyttää tästä?