Eräs kuntotarkastaja tapasi sanoa, että jos haluaa huolettoman talon, kannattaa katsella vanhoja ns. rintamamiestaloja, joissa on kunnon korkeat sokkelit ja jotka ovat rakennettu tontin korkeimmalle kohdalle, kuten ennen vanhaan oli usein tapana tehdä.
Nuo talot ovat rakennettu niin, että ne hengittävät ja kuivaavat itse itsensä ja kosteutta ei pääse kertymään rakenteisiin, pois sulkien tietysti itseaiheutetut vesivahingot.
Toissakesänä uusimme kaksi huonokuntoista ulkoseinän laudoitusta juuri tuollaisesta talosta ja kyllä piti ihmetellä kuinka rakenteet olivat kestäneet yli 50 vuotta täysin kuivina ja terveinä, vaikka ulkolaudoitus oli repsottanut korjausta odottamassa vuosia.
Samoin oli katon laita. Piipun läheltä oli päässyt pellin välistä valumaan vähän vettä kattorakenteisiin, muuta nekin olivat hyvän tuuletuksen ansiosta pysyneet täysin kuivina ja hyvässä kunnossa.
Lattioidenkaan alta en ole noista juuri huomautettavaa löytänyt. Kerran uusittiin WC:n lattiaa ja purun väristä näki, että lavuaarin poistoputkesta oli päässyt joskus vettä lattian alle, mutta sekin oli kuvunut ilman, että mitään olisi ehtinyt homehtua tai mennä muutoin piloille.
Ihmetellä täytyy tätä nykyranketamista, kun talot eivät tahdo kestää kuivina edes 5:ttä vuotta.
Pitäkää hyvää huolta vanhoista taloistanne. Ne ovat haluttua tavaraa ja lähes ikuisia, kunhan niitä hoitaa vanhanajan malliin, samoilla materiaaleilla ja metodeilla.
Nuo talot ovat rakennettu niin, että ne hengittävät ja kuivaavat itse itsensä ja kosteutta ei pääse kertymään rakenteisiin, pois sulkien tietysti itseaiheutetut vesivahingot.
Toissakesänä uusimme kaksi huonokuntoista ulkoseinän laudoitusta juuri tuollaisesta talosta ja kyllä piti ihmetellä kuinka rakenteet olivat kestäneet yli 50 vuotta täysin kuivina ja terveinä, vaikka ulkolaudoitus oli repsottanut korjausta odottamassa vuosia.
Samoin oli katon laita. Piipun läheltä oli päässyt pellin välistä valumaan vähän vettä kattorakenteisiin, muuta nekin olivat hyvän tuuletuksen ansiosta pysyneet täysin kuivina ja hyvässä kunnossa.
Lattioidenkaan alta en ole noista juuri huomautettavaa löytänyt. Kerran uusittiin WC:n lattiaa ja purun väristä näki, että lavuaarin poistoputkesta oli päässyt joskus vettä lattian alle, mutta sekin oli kuvunut ilman, että mitään olisi ehtinyt homehtua tai mennä muutoin piloille.
Ihmetellä täytyy tätä nykyranketamista, kun talot eivät tahdo kestää kuivina edes 5:ttä vuotta.
Pitäkää hyvää huolta vanhoista taloistanne. Ne ovat haluttua tavaraa ja lähes ikuisia, kunhan niitä hoitaa vanhanajan malliin, samoilla materiaaleilla ja metodeilla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kirjoituksesi on täyttä asiaa. Rakennukset pilataan useimmiten väärillä materiaaleilla ja osaamattomalla asumisella ja korjauksella. Tai korjauksen vakavalla unohtamisella = esim. kattovuotojen yms. korjauksen laiminlyöminen. Yleistäisin tuon kirjoituksesi koskemaan myös perinteisiä hirsitaloja, jotka antavat paljon anteeksi, mutta eivät sentään mitä vaan.
Ihana hyväkuntoinen vanha hirsitalo, joka muuten oli loistavassa kunnossa, mutta edellinen asukas olikin sen osaamattomalla remontilla pilannut. Se oli kaunis koti.
Aikanaan rintamamiestalojen sisätiloissa ei ollut kosteta tiloja ( sauna ulkorakennuksessa, kuin myös mahdollisesti jopa wc ), tähän voidaan todeta että aikaansa kutakin. Nykyään on saunat ja vessat sisällä ( ja veden kulutus muutenkin aivan eri luokkaa kuin aikoinaan ), rakennusten sisälämpötilat ovat nykyään paljon korkeammat ( lue: sisätilojen kosteuspitoisuus paljon korkeampi ). rintamamiestaloissa ilma vaihtui kun poltettiin puuta takoissa ja sukat pyöri jaloissa. Kelloa ei voi kääntää takaisin. Hengittävä talo kuulostaa hienolta muttei toimi nykyään, oikein tehty talo on nykyään turvallinen ja pitkäikäinen.
Miksei mukamas hengittävyys toimisi nykyaikana, ei fysiikan lait mihinkään ole muuttuneet. Kosteat tilat voidaan tehdä rintamamiestaloonkin oikein. Jos minä nyt rakentaisin talon, jättäisin kaikki muovit seinistä ja katoista, tekisin takan ja puusaunan, ja käyttäisin sellaista eristettä mikä ei sitä muovia tarvi. Eli sellaista eristettä mikä pystyy sitomaan kosteutta ja taas toisaalta luovuttamaan sitä, ei siis mineraalivillaa.
Rintamamiestaloa remontoidessa kyllä kannattaa olla tarkkana, rakenteet ovat kestäneet juuri siksi koska ne ovat aikanaan tehty oikein. Helposti lisäeristettaessä ei tajuta vanhan rakenteen toimintaperiaatetta ja siinä saattaa herra home tulla pian kylään.
>rakennusten sisälämpötilat ovat nykyään paljon
>korkeammat ( lue: sisätilojen kosteuspitoisuus
>paljon korkeampi )
Muuten viestisi oli asiaa, mutta ylläolevaa kohtaa en ymmärtänyt. Korkea sisälämpötilahan nimenomaan laskee suhteellista kosteutta. Jos talossa on vielä painovoimainen ilmanvaihto, korkeampi lämpötila parantaa ilmanvaihtoa ja laskee sitä kautta myös absoluuttista ilmankosteutta, kun ulkoa tulee kuivaa korvausilmaa.
Ehkä tämä perustuu siihen tosiasiaan, että lämpimämpi ilma pystyy pidättämään enemmän kosteutta sisällään, siis jos vaikka +17C huoneen kosteusprosentti on 30% ja +24C huoneen kosteusprosentti on 30%, niin siinä +24C huoneessa absoluuttinen vesihöyryn määrä on enemmän.
Mutta tämä ongelma on ratkaistu siten, että keittiössä on liesituuletin, joka imee kokkaushöyryt ja kylppärissä voi olla huonekohtainen ilmanvaihtokone ja muualla talossa painovoimainen systeemi edelleen.
Ja on itsestäänselvä, että hengittävyys toimii myös vuonna 2005 kuten esim. vuonna 1953 ja kosteusongelmia ei tule kun huolehtii märkätilojen ilmanvaihdosta. Eli jos on sähkökiuas (=kiukaan lämmityksessä ei tapahdu ilmanvaihtoa kuten puukiukaan kysessä ollessa) niin huolehtii että ilma vaihtuu. Lisäksi sisällä jos on uuneja niin niitä on hyvä käyttää välillä jos ei ole muuta ilmanvaihtoa kuin painovoimainen. Tosin liesituuletin tai siihen yhdistetty huippuimuri on tavannut riittää tällaisiin muovittamattomiin systeemeihin ja miksei muovitettuihinkin ihan hyvin.
Lisäksi, tällä palstalla näköjään jatkuvasti rinnastetaan hengittyvyys (termi on huono mutta kun parempaakaan ei ole) vetoon, mikä on virhe! Sukat ei pyöri jalassa kaikilta osin hengittävässä talossa, kunhan vetokohdat = raot on tilkitty. Nämä sukkien pyörittelystä vihjailevat ovat ilmeisesti asuneet puuttellisesti eristetyssä talossa tai sitten ovat tietämättömiä tai kateellisia terveellisissä taloissa asuville.
Rintamamiestaloissa ja muissa niin sanotuissa hengittävissä taloissa käytettiin lämmitykseen paljon puuta((kuten myös totesit)) takka/kamiina useassa huoneessa ). Kun poltetaan puuta tarvitaan korvaavaa ilmaa jota siirtyy ulkoilmasta rakennuksen sisälle rakenteiden läpi jos sitä ei höyrynsulkumuovilla estetä, tämä aiheuttaa vedon tuntua rakennuksen sisällä. Kaikki vanhat rakennukset ovat puuttelliseti eristettyjä nykypäivän rakennusmääräysten mukaan. Vaikka nämä vanhat rakennukset eivät toimivuudeltaan vastaa uusia, se ei tarkoita etteikö niilläkin oma sijansa. Niin ja ilma on aina kuivempaa mitä kylmempää se on.
>Niin ja ilma on aina kuivempaa mitä kylmempää se
>on.
Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää väärin, että laskemalla huoneilman lämpötilaa, olisi ilma kuivempaa. Päinvastoin suhteellinen kosteus nousee absoluuttisen kosteuden pysyessä samana.
Raksamies varmaan tarkoitti, että kylmä ilma ei pysty sitomaan yhtä paljon kosteutta kuin lämmin, mistä johtuen talvisen ulkoilman absoluuttinen kosteus on hyvin pieni, vaikka suhteellinen kosteus voi lähennellä sataa.
No tässä on vähän sama juttu kun näissä uusissa ikkunoissa. Pokat ja saumat tehdään niin mahdottoman tiiviiksi että korvausilmaräppänä pitää olla ikkunan päällä erikseen!
Esim. tällainen 100v vanha hirsitölli jossa asun on "hengittävältä" pinta-alaltaan niin iso, etten tiedä yhtään vetokohtaa, tokihan sitä ilmaa tulee kaikkialta, ikkunan rakosista, kattopaneelien välistä, lattian raoista mutta pointti on ettei tämä ole esim kuten virheellisesti tehty uusi hirsitalo, jossa vetää jostain nurkista tai esim. 70-luvun opiskelijaboksini, jossa ikkunat olivat niin harvat että verhot heiluivat tuulella ja tulipalopakkasilla oli kuuraa sisällä. Täällä ei tunnu yhdessäkään paikassa vetoa eikä edes ikkunoiden välissä ole kuuraa. Näin asiat kuuluvatkin olla. Talossa ei ole ainuttakaan tuloilmaventtiiliä (eikä tule), kesäkäyttöön on suljettavat läppämalliset venttiilit. Eli ei se muovi autuaaksi tee, pikemminkin kohdistaa vedon niihin harvoihin paikkoihin, oviaukkoihin ja ikkunanrakosiin joista se sattuu sisälle pääsemään ellet tee erillisiä venttiileitä ja tällaista minä en taasen omassa talossani hyväksy kun tämä on juuri nyt sellainen kuin se on tarkoitettu ja rakennettu. Ja jos nyt ns. sukka sattuisi pyörimään jossakin kohtaa taloa niin tunkisin ko. kohtaan pellavarivettä tai turvepehkua, ei pyörisi enää.
Kyllä ne vanhatkin on ilmatiiviiksi tehty tai ainakin yritetty. Kyllä se korvausilma on tullut lähinnä ovien ja ikkunoiden raoista.
Se vedon tuntu aiheutunee todennäköisemmin siitä, ettei ikkunoiden alla ole patteria.
Se on jännä juttu tuo ilman kosteus. Tavallaan pakkasilma ulkona on kuivaa, mutta silti sen kosteus >90%Rh ja puusepänkuiva ulosviety puukalikka alkaakin kuivassa pakkasilmassa paisua...
on se että jo aikoinaan käytettiin ilmavuotojen ehkäisemiseksi esim. tervapaperia, mutta ne eivät vastaa höyrynsulkumuovia. -> myös seinärakenteet ( kuten myös ikkunat ja ovet )"vuotavat". Uskallan olla erimieltä tuosta puukalikasta. Tosin rakennustyömaalla ei koskaan ole puusepänkuivaa puutavaraa, lähinnä polttopuukeskuksesta tullutta Laatokan lankkua.
On ilmeistä, että yksi osasyy nykyisen rakennuskantamme homeongelman vakavuuteen on uudet materiaalit, joita on testaamatta otettu käyttöön. Niiden osalta ei ole mitään perimätietoa, miten ne reagoivat kosteuden kanssa, vaan asioita opitaan ymmärtämään kantapään kautta.
Homeiden myrkyntuotanto näyttää olevan paljolti riippuvaista siitä, millä kasvualustalla ne kasvavat. Esim. eräässä tutkimuksessa ilmeni, että pahamaineinen Stachybotrys atra ei tuottanut myrkkyjä kasvaessaan mäntypaneelilla, mutta kipsilevyllä runsaastikin. Samoin on todettu, että kipsilevyjen koostumuksia muuttamalla voidaan tähänkin ongelmaan vaikuttaa.
ne rikolliset rakentajat. Pysyhän vaan niiden homeiden joukossa, älä ala tuotekehittelijäksi.