En ymmärrä miksi. En tiedä mitä sinulle sanoisin. Välillä haluaisin kertoa sinulle, että kuljet yhä mukana ajatuksissani. Mutta uskon, että se on turhaa ja liian myöhäistä.
Miksi ajattelet minua?
Pitkinpolkuja
491910
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Olet elämäni mies❤️
Koskaan, ei koskaan ole liian myöhäistä. <3
Onko tämä edes mieheltä? Typerää.
Just lakkasin sua ajattelemasta,heräsin.Kaikki oli turhaa,ei enää yhtään sua kiitän.
Koska rakastamaansa ihmistä ajattelee tahtomattaankin ja niin kauan kuin henki pihisee on toivoakin.
Kyllä se on noin. Kaikenlaiset muistot kulkevat mukana ja näen "kuvia" eri tilanteista ja vaikka ei aina tiedosta ajattelevansa niin silti jokin muistuttaa hänestä ja saa aikaan iloa tai surun kyyneleet.
Millaisia kuvia näet?
Erilaisista tilanteista mitkä ovat joskus tapahtuneet ja sen lisäksi jonain tiettynä hetkenä ajattelen että olisimmepa liikkeellä kahdestaan.
Se on vain...vain...rakkaus..
Tunteille ei oikein voi mitään..
Sitten on kaikki myöhäistä jos toinen on kuollut..
Esteet on vain hidasteita jos tahdomme niin.
Elämä olis helppoa jos aina menis sieltä mistä aita on matalin.
Minulle tärkeitä asioita elämässä ovat rakkaus , onnellisuus , hyvinvointi.
En minäkään hänen(kaivattuni) ajatuksiaan osaa lukea. Toivoa vain että tuntisi samoin.
En tiedä miksi hän tuntuu minulle erityiseltä ihmiseltä...hänen lähellään on hyvä olla.
Koska valitsin sut ja se on valinta, jonka teen vain kerran elämässä.
En ymmärrä miksi joku kirjoittaa näin, kun takuuvarmasti on toiminut samoin sen viiskyt kertaa aiemmin.
Piirua pjieeuapierua
pip
Miksi kuljet polkuja?
Mitä polkuja kuljet?
Kuka nainen ni.ini.inimi
Minulle taas tulee mieleen ap:sta
hoikka, maastojuoksua harrastava mies.
Mies hölkkää yksinään pitkin metsän polkuja
ja miettii kaivattuaan.
Voihan se hölkkääjä olla nainenkin.
Tai jos ap. onkin suunnistusta harrastava
ihminen; hän juoksee metsässä otsalappu päässä..(?)
Tai jos ap. kokee olevansa ihminen "elämän syrjäpoluilla" t. omilla poluillaan,
kaukana valtavirran poluista(?)
Tai sitten ilmaisu "polut" ovat jääneet mieleen laulusta:
"Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti, jos sä rakkain seisot mun rinnallain. Ja näiltä poluilta löytyy se viimeinen rasti..."
Annetaan olla jo
Noinko ajattelet, mutta enhän minä ole tästä mihinkään hävinnyt. Levollisten unien myötä, Hyvää yötä
Onko ilmaisu "polut" jäänyt mieleen soimaan eräästä Matin ja Tepon kappaleesta, jossa lauletaan:
"Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti, jos sä rakkain seisot mun rinnallain. Ja näiltä poluilta löytyy se viimeinen rasti..."
En minäkään ole hävinnyt.
Mietin etten jaksa huomista ja kaikkea sitä ällöä mitä se tuo tullessaan.
ja samalla se kenelle sanot!
Nää tämmöset on todella typeryyden huippuja! Aivan turhia aloituksia!
Tässäpä ap:lle Matin ja Tepon "polkukappale"
https://www.youtube.com/watch?v=Z1qivhrQXLo
Loukkaantuisin tuollaisesta "tunteet meni ohi, on myöhäistä" viestistä. Mikä on myöhäistä? Olenko jokin väline vai? Jos kaivattuni raklattelisi tuollaisia, olisi äkkiä entinen kaivattu. Ja miksi näet vaivaa kirjoittaa hänelle jos kaikki on puoleltasi ohi?
Meillä oli se yhteys yli neljä vuotta sitten.
Oli ja ei ollut. Vaihtelevasti.
Menin silloin siitä kaikesta tosi huonoon kuntoon ja nyt on sama tilanne. Jollei pahempikin.
Sinussa oli ja on jotain joka puhuttelee ja koskettaa minua. En tiedä mitä se on.
Tuntuu,että palstailu on ollut "muka-yhteyden jatkamista kaiken jälkeen"...
Ehkä kaiken on tarkoitus jäädä tänne.
Sen tiedän etten jaksa jollen hoida itseäni.
Minun on jaksettava työmaallani.
Siellä on ihmisiä jotka luottavat minuun ja tarvitsevat minua oikeesti...
Tämä täällä oli illuusiota loppuun asti.
Sen olen ymmärtänyt etten halua rikkoa sinua enkä itseäni yhtään enempää.
Tänä aikana kun kirjoitin sinulle tuli harju&pöntinen kanavalta kaksi tärkeää biisiä.
Sirkesalon mysteeriet ja Teleksin ystäviltäni.
Kummallisia yhteensattumia.
Näiden sanoilla toivotan sinulle levollista yötä ja rakkautta.
<3
O>P-E
Sydän sanoo kyllä ja mieli on epävarma ja pelkää liikaa ilmeisesti, ajaudunko karille tämän myötä? Haluaisin kulkea yhteisiä polkuja yhdessä. Luottamus syntyy ajan kanssa, mut mitä kaikkea voi tapahtuakaan ennen sitä? Voikun löytyisi yhteinen sävel, jolloin kaiken rakentaminenkin olisi kivaa ja positiivista kaikelle (henkiselle ja fyysiselle minälle). Terveys ennen kaikkea olisi hyvä mottokin.
Minä en ole menettänyt vielä toivoa, vaikka välillä tuntuukin siltä, et ei taidettu onnistua tämän kanssa. Epätoivoa on välillä, mut en anna sen lannistaa itseäni. Teenkö asian itselleni vaikeammaksi? Toisinaan, taidan näin tehdä? Kärsin ja kelaan välillä tilanteen toivottomuutta, mut silti en lannistu.
Hölmö olokin välillä tämän kanssa, peiliinkin katsonut välillä, mitä ukko olet mieltä omasta roolistasi tässä kanssakäymisessä, pettynyt olen monesti itseeni.
Taidan tehdä itselleni asiat vaikeamman kautta, pettyen kerta toisensa perään. Minkäs teet mielessä olet ja huolta kannan siitä, jäänkö lopulta nielemään katkeran ja kalvaan kalkin? Menneet aina vaikuttaa myös tulevaan jollain tavalla, harmittaa myös mitä mahdollisesti sinulle tällä kaikella aiheutan? Enkä syytä ketään toista tilanteesta, kävi tilanteessa kuinka tahansa, peilistä helppo löytää syypää kaikelle. Pahoittelen kaikkea tätä.
Voitko antaa vihjeen itsestäsi. Monet kirjoituksesi sopisivat hänen suuhunsa. Ainakin toiveissani.
Ei olla juteltu vielä? Kohdattu ollaan ja vähän viestiteltykin, Kuulostaako mahdottomalta?
Missä kohtaatte? Kertoisitko teistä mitä te vain tiedätte?
Epävarmuus koettelee monesti rakastunutta kun ei ole tietoa toisen toiveista tai haluista.
Se tulee usein vastaan kun tunteet ovat suuret ja jännitteet lisääkin sitä kuin tietoisesti. Epävarmuutta.
Hassua asioista voisi yrittää puhua vaikka huumorin kautta alkuun ja lopuksi todeta että oikeasti näin tuo on; en osaa vain suorin sanoin sanoa.
Ajattelin muuten haluatko kuunnella yhden kappaleen?
Ei ole mitään keskeistä paikkaa missä kohdataan, mut viimeisimmät tapahtuneet lähikaupassa. Meillä ei ole mitään ns. yhteistä kappaletta, josta toisen voisin tunnistaa ;( Tällä hetkellä en, tiedä toisen tuntemuksista, olenko millään tavalla toivottu tapaus, hänelle? Sen verta näitäkin juttuja pyöritelty mielessä puolin jos toisinkin? Mullakin omat syyt siihen, etten ole ollut kovin vastaanottavainen toisen suhteen, kun tilanteet tulleet ns, hollille. > Epävarmuus.
Jos kerrot mistä tiesit minun ajattelevan sinua, pystyn tunnistamaan sinut.
En uskalla ottaa riskiä , saattanut oikeasti tunnistaa.
Aina kannattaa ottaa riski.
Viimeisin riski päättyi niin, etten koskaan enää voisi ottaa yhteyttä häneen.
Niin on saattanut jo käydä.
Meni osa reunan yli ja levisi liikaa. Puolet jäi pakettiin - jossain muualla mielummin.
https://m.youtube.com/watch?v=mQedOObEqEE
Siksi,että sinusta on tullut tärkeä. Ystävänä pidän vähintään. Niitä ei ole montaa. Tuntuu, ettet ajattele yhtä syvällisesti. Se vaikutelma on tullut.
Ajattele yhtä syvällisesti mistä? Siitä, mitä teidän ystävyys on?
Ei ajattele samoin. En ole hänelle tärkeä. Olen vaan joku.
Oletko mies vai nainen?
Kirjoitit niinku hän voisi. Ehkä olen tärkeä ja ystäväkin. En enempää, hyvä ehkä just näin. Ei pilata tätä säätämällä mitään...
Juuri tuota vastausta hän odotti.
Kevyttä viidettä puolin ja toisin? Näin luulen... suhtautuminen vaìhtelee... ei ole aloitteellinen jne.
En ajattele sinua. Mietin nakkisämpylää. Sellainen poksuva nakki, ketsuppia ja sinappia ja sämpylä.
Siis ruokaa ajattelen.
Ohhoh, täytyy lopettaa, kun joku muukin ei ymmärrä. Luulin kerrankin olevani luova, en nyt kyllä yhtään ymmärrä.
Sitä se älykkyystaso alle 10 mensan testillä sinulle aina teettää -D
Sinulle aloittaja. Ajattelen sinua edelleen. En pääse tästä. Kuljet mukanani koko ajan. Joka paikassa, joka hetkessä, aina. Rakastan sinua.
Olet oikeassa. Se ei mee pois. Rakkaus on joskus sellaista, pirullista.
https://www.youtube.com/watch?v=8MYbXNRgnfI