Näin aidosti häirittynä primaarinarsistina haluaisin vertaistukea muilta häirityiltä primaarinarsisteilta.
Voisimme aloittaa vaikkapa aiheesta myötäeläminen. Mitä se on?
Häirittyjen primaarinarsistien tukiketju
erasmus.setä
87
1471
Vastaukset
- Voisiko
voisiko joku olla sellainen, että tietäisi että toinen ei ole narsisti, mutta kiusaa tätä väittämällä että tämä on narsisti. Ja jos on noin niin miksi ihmeessä on noin?
Käsittääkseni on normaalia että narsisti itse maalaa jossain vaiheessa kumppanistaan narsistia. Ilmeisesti silloin kun tämä alkaakin kiusattuna nääntyneenä pitää puoliaan...- Kun
Kun nyt näin ystävällisesti aiempi kommentointini nostettu esiin, niin jatkankin sitten tuosta.
Mutta tietääkö narsisti että toinen ei ole narsisti, vaikka se narsisti väittää noin?
Käsittääkseni narsistit pitävät muita samankaltaisina itsensä kanssa. Omien seurantojeni mukaan narsisti ei pääse sen toisen tunne-elämää lähelle, eikä näin oikein voi mitenkään tietää sen toisen syvimpiä aivoituksia, koska nämä syntyneet ihan toisenlaisissa olosuhteissa...
Eikö tuossa taas tule esiin se seikka että narsistiin kannattaa katkaista suhteet kokonaan... Kommunikointi ei tule onnistumaan sillä tasolla kuin onnistunut keskustelu edellyttäisi.
Jos nyt jonkun kumppani väittää puolisoaan narsistiksi (exää), ainoastaan jotain hyötyäkseen vaikka kyse ei kummankaan varsinaisesta narsismista, niin lienee syytä suhtautua syyttelyyn aiheettomana syyttelynä.
Tuolloinhan kyse on syyttelystä, ei todellisesta ongelmasta. - Kyse_tie
Kyse tietenkin ongelmasta, mutta ei siitä että jompikumpi olisi oikeasti narsisti.
Tuo juttu mielestäni parisuhdeongelma tai liitännäinen. Kyse_tie kirjoitti:
Kyse tietenkin ongelmasta, mutta ei siitä että jompikumpi olisi oikeasti narsisti.
Tuo juttu mielestäni parisuhdeongelma tai liitännäinen."Tuo juttu mielestäni parisuhdeongelma tai liitännäinen. "
No ilmeisesti ny haluatte keskustella jostain muusta kuin aloittajan aiheesta primaarinarsismista. Se nyt ei kuitenkaan liity parisuhteisiin/ole parisuhde ongelma
"PRIMAARINARSISMI
Vastasyntynyt lapsi on avuton ja täysin riippuvainen hoitajastaan. Hoitajalla tarkoitan tässä tapauksessa äitiä, joka on pääasiallisesti vastuussa lapsen hoidosta. Kun äiti vastaa lapsen hoidollisiin perustarpeisiin, alkaa lapsen käsitys ympäröivästä maailmasta hiljalleen rakentua. Terveen narsismin kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että vanhempi kykenee eläytymään lapsen tarpeisiin ja tunteisiin. Myös kyvyllä lohduttaa ja rauhoittaa lasta on suuri merkitys. Näistä toistuvista hyvän hoidon kokemuksista alkaa lapselle muodostua alkeellinen minuuden kokemus. Tässä vaiheessa lapsi ei vielä ymmärrä itseään erilliseksi osaksi äitiä, vaan kokee äidin hoivan ja huolenpidon omana maagisena kykynään. Lapsi kokee äidin osaksi itseään ja omaa minuuttaan.
Primaarinarsistinen vaihe on osa vauvan normaalia kehitystä, jossa hän keskittyy yksinomaan omiin tarpeisiinsa ja niiden tyydyttämiseen. Vaihe kestää noin ensimmäisen ikävuoden loppuun, jonka jälkeen lapsi alkaa kiinnostua muusta maailmasta ja vähitellen lähtee tutkimaan ympäristöään. Lapsi siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen, sekundaarinarsismiin"
http://www.epshp.fi/kersanet/vanhemmuus/pulmat_ja_kriisit/perhevakivalta/vakivallan_syyt/narsismi/narsismin_kehitys- Ajattelisitko
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Tuo juttu mielestäni parisuhdeongelma tai liitännäinen. "
No ilmeisesti ny haluatte keskustella jostain muusta kuin aloittajan aiheesta primaarinarsismista. Se nyt ei kuitenkaan liity parisuhteisiin/ole parisuhde ongelma
"PRIMAARINARSISMI
Vastasyntynyt lapsi on avuton ja täysin riippuvainen hoitajastaan. Hoitajalla tarkoitan tässä tapauksessa äitiä, joka on pääasiallisesti vastuussa lapsen hoidosta. Kun äiti vastaa lapsen hoidollisiin perustarpeisiin, alkaa lapsen käsitys ympäröivästä maailmasta hiljalleen rakentua. Terveen narsismin kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että vanhempi kykenee eläytymään lapsen tarpeisiin ja tunteisiin. Myös kyvyllä lohduttaa ja rauhoittaa lasta on suuri merkitys. Näistä toistuvista hyvän hoidon kokemuksista alkaa lapselle muodostua alkeellinen minuuden kokemus. Tässä vaiheessa lapsi ei vielä ymmärrä itseään erilliseksi osaksi äitiä, vaan kokee äidin hoivan ja huolenpidon omana maagisena kykynään. Lapsi kokee äidin osaksi itseään ja omaa minuuttaan.
Primaarinarsistinen vaihe on osa vauvan normaalia kehitystä, jossa hän keskittyy yksinomaan omiin tarpeisiinsa ja niiden tyydyttämiseen. Vaihe kestää noin ensimmäisen ikävuoden loppuun, jonka jälkeen lapsi alkaa kiinnostua muusta maailmasta ja vähitellen lähtee tutkimaan ympäristöään. Lapsi siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen, sekundaarinarsismiin"
http://www.epshp.fi/kersanet/vanhemmuus/pulmat_ja_kriisit/perhevakivalta/vakivallan_syyt/narsismi/narsismin_kehitysAjattelisitko että aloittaja todellakin haluaisi keskustella itsestään "aidosi häirittynä primäärinarsistina", eritotenkin kun primäärinarsisti on:
"Primaarinarsistinen vaihe on osa vauvan normaalia kehitystä, jossa hän keskittyy yksinomaan omiin tarpeisiinsa ja niiden tyydyttämiseen. Vaihe kestää noin ensimmäisen ikävuoden loppuun,"
max vain vuoden ikäinen? Aloittaja siis vuoden ikäinen, tai nuorempi...
Oli ihan oma-aloitteisesti kaivanut vielä ensimmäiseksi kommentiksi minun aiemmin kommenttini toisesta ketjusta...
Jatkan mielestäni kuitenkin aloittajan aiheesta... siten kun siitä nyt käytännössä on mahdollista jatkaa. Narsistista ja narsistin kyvystä päästä ns. normin edes ajatusmaailmaan käsiksi, koska sitä empatiakykyä, myötäelmämisen kykyä ei ole.
Häiritty primäärinarsisti voi lukea tuosta järkeistetyn hajatelman siitä, että hänenkään ei kannata yrittää tunkeilla loputtomiin kenenkään elämään joka on luvun lopettanut hänen kanssaan monen yrityksen jälkeen... Ajattelisitko kirjoitti:
Ajattelisitko että aloittaja todellakin haluaisi keskustella itsestään "aidosi häirittynä primäärinarsistina", eritotenkin kun primäärinarsisti on:
"Primaarinarsistinen vaihe on osa vauvan normaalia kehitystä, jossa hän keskittyy yksinomaan omiin tarpeisiinsa ja niiden tyydyttämiseen. Vaihe kestää noin ensimmäisen ikävuoden loppuun,"
max vain vuoden ikäinen? Aloittaja siis vuoden ikäinen, tai nuorempi...
Oli ihan oma-aloitteisesti kaivanut vielä ensimmäiseksi kommentiksi minun aiemmin kommenttini toisesta ketjusta...
Jatkan mielestäni kuitenkin aloittajan aiheesta... siten kun siitä nyt käytännössä on mahdollista jatkaa. Narsistista ja narsistin kyvystä päästä ns. normin edes ajatusmaailmaan käsiksi, koska sitä empatiakykyä, myötäelmämisen kykyä ei ole.
Häiritty primäärinarsisti voi lukea tuosta järkeistetyn hajatelman siitä, että hänenkään ei kannata yrittää tunkeilla loputtomiin kenenkään elämään joka on luvun lopettanut hänen kanssaan monen yrityksen jälkeen...No kannttaa lukea linkistä vähän enemmän, niin asia todentuu. Mikä mihinkin vaikuttaa.
Ei tässä ny vaippaikäisistä ole tarkoitus puhua.
Enempi ollaan ny syntyteorian äärellä
Ihan en hifffaa miten toi, onko joku vaiko ei ole narsisti liittyy tuohon primaarinarsistiin. Toki primaarinarsmiin voi joiltain liittää parisuhteeseenkin jos ja kun toinen on tunne elämältään samalla tasolla vaippaikäisen kanssayhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No kannttaa lukea linkistä vähän enemmän, niin asia todentuu. Mikä mihinkin vaikuttaa.
Ei tässä ny vaippaikäisistä ole tarkoitus puhua.
Enempi ollaan ny syntyteorian äärellä
Ihan en hifffaa miten toi, onko joku vaiko ei ole narsisti liittyy tuohon primaarinarsistiin. Toki primaarinarsmiin voi joiltain liittää parisuhteeseenkin jos ja kun toinen on tunne elämältään samalla tasolla vaippaikäisen kanssaKäsittääkseni ensimmäinen kommentoija "voisko" ei ole aloittaja, tai jos on niin sitten hän itsekään ei ymmärrä sanaa primaarinarsisti.
Oletan, että aloittaja on seuraava kommentoija joka sit jatkaa siitä, kun aloituksen aiheeseen ei kukaan ole ottanut kantaa
Toisessa vastaavassa jo kommentoinkin joku päivä, et aloittaja olis voinu alustaa aloitustaan vähän laajemmin- Aloittaja_on
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Käsittääkseni ensimmäinen kommentoija "voisko" ei ole aloittaja, tai jos on niin sitten hän itsekään ei ymmärrä sanaa primaarinarsisti.
Oletan, että aloittaja on seuraava kommentoija joka sit jatkaa siitä, kun aloituksen aiheeseen ei kukaan ole ottanut kantaa
Toisessa vastaavassa jo kommentoinkin joku päivä, et aloittaja olis voinu alustaa aloitustaan vähän laajemminAloittaja on erasmus.setä
arvoisa erasmus.setä on myös kopioinut minun kommenttini ensimmäiseksi kommentiksi toisesta ketjusta, niinkuin jo kerroin...
Eli jonkinlainen trolli tämäkin aloitus...
Mutta minä siis jatkoin erasmuksen laittamaan kopiokommenttiin sen aiheen mukaisesti...
Sitä, tietääkö aloittaja mikä on primäärinarsisti vai ei, en osaa ottaa kantaa.
Voihan noita käsitteitä muodostella vähän slangityyliinkin, että esim. primäärinarsisti olisi sellaine paksunahkainen narsisti, ehkä psykopaatti ja sekundaarinarsisti olisi tuollainen, joka alkanut näyttämään narsistilta suhteessa oikeaan narsistitiin, ja jota narsisti sitten maalaa narsistiksi... niinkuin jossain vaiheessa tapaavat tehdä... Aloittaja_on kirjoitti:
Aloittaja on erasmus.setä
arvoisa erasmus.setä on myös kopioinut minun kommenttini ensimmäiseksi kommentiksi toisesta ketjusta, niinkuin jo kerroin...
Eli jonkinlainen trolli tämäkin aloitus...
Mutta minä siis jatkoin erasmuksen laittamaan kopiokommenttiin sen aiheen mukaisesti...
Sitä, tietääkö aloittaja mikä on primäärinarsisti vai ei, en osaa ottaa kantaa.
Voihan noita käsitteitä muodostella vähän slangityyliinkin, että esim. primäärinarsisti olisi sellaine paksunahkainen narsisti, ehkä psykopaatti ja sekundaarinarsisti olisi tuollainen, joka alkanut näyttämään narsistilta suhteessa oikeaan narsistitiin, ja jota narsisti sitten maalaa narsistiksi... niinkuin jossain vaiheessa tapaavat tehdä...No voihan primaari ja sekundaari narsismin vääntää vaikka minkälaisiksi, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, mitä niillä tarkoitetaan.
Itse ny en lähtisi moiseen, jotenkin tuntuis typerältä, ikäänkuin ei tietäisi mitä ne tarkoittaa
Mutta kukin tyylillään
Mutta toki taas kummastuttaa, että mistä sinä tiedät kuka minkäkin kommentin on laittanut jos et ole niitä itse laittanut.
Oleko itse tuo aloittaja ja toit kommenttisi myös tuon otsikon alle, kun muistan kyllä nähneeni sen toisaallakin saadaksesi jonkinlaista keskustelua aikaan tässäkin ketjussa- En_nyt_ala
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No voihan primaari ja sekundaari narsismin vääntää vaikka minkälaisiksi, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, mitä niillä tarkoitetaan.
Itse ny en lähtisi moiseen, jotenkin tuntuis typerältä, ikäänkuin ei tietäisi mitä ne tarkoittaa
Mutta kukin tyylillään
Mutta toki taas kummastuttaa, että mistä sinä tiedät kuka minkäkin kommentin on laittanut jos et ole niitä itse laittanut.
Oleko itse tuo aloittaja ja toit kommenttisi myös tuon otsikon alle, kun muistan kyllä nähneeni sen toisaallakin saadaksesi jonkinlaista keskustelua aikaan tässäkin ketjussaEn nyt ala kinaamaan miten käsitteitä voi muunnella arkikielessä ja miten niitä ei voi muunnella. Ehkä sana sekundaari ja primääri sitten kuulostavat niin virallisille jonkun mielestä, että niiden yleiskielistä merkitystä ei voi oikein hyväksyä... Vaikka asiat noin kuvaamalla olisivat selkeitä puhekielessä...
Samoja termejä käytetään monilla tieteenaloilla kuvaamaan samansisältöisiä merkityksiä, vaikka ne liittyvät eri asioihin.
primääri: alkuperäinen, perustana oleva, ensisijainen
sekundääri: toissijaine, toisarvoinen, myöhempi, jostatain riippuva, alkuperäiseen pohjautuva, siitä kehittynyt, avustava, varalla oleva
tertiääri: kolmannessa vaiheessa oleva, kolmantena järjestyksessä oleva
Sanat pohjautuvat latinaan...
Mitä tulee typerältä tuntumiseen kun näyttää siltä kuin ei tietäisi, tuon näytöksen voi saada niin helposti aikaan. Mutta edelleen häpeäntunne tietämättömyydestä on niin armoton laji että minusta on ollut parempi kun myöntää jo etukäteen ettei niin paljoa tiedä, oikeastaan mistään.
No, jotain ehkä plakkariin kertynyt... vuosien mittaan, että narsistia en ole päästänyt itseäni päsmäröimään...
JOO, hei, ihan totta, en tiedäkään mikä noita nikkejä on laittanut. Tuo aloitushan on tehty jo 1.10. En ole sitä vain ennen huomannut ja niinpä luulin että nuo kaksi ensimmäistä oli tehty samaan aikaan.
Mutta toivottavasti tämäkään ei kaada tätä pienoissomemaailmaa.
Toki vaikuttaa siihen että ei voi kuvitella että aloitus ja minun liitetty kommenttini mitenkään kytkeytyisivät toisiinsa... - Mutta_
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No voihan primaari ja sekundaari narsismin vääntää vaikka minkälaisiksi, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, mitä niillä tarkoitetaan.
Itse ny en lähtisi moiseen, jotenkin tuntuis typerältä, ikäänkuin ei tietäisi mitä ne tarkoittaa
Mutta kukin tyylillään
Mutta toki taas kummastuttaa, että mistä sinä tiedät kuka minkäkin kommentin on laittanut jos et ole niitä itse laittanut.
Oleko itse tuo aloittaja ja toit kommenttisi myös tuon otsikon alle, kun muistan kyllä nähneeni sen toisaallakin saadaksesi jonkinlaista keskustelua aikaan tässäkin ketjussa"Itse ny en lähtisi moiseen, jotenkin tuntuis typerältä, ikäänkuin ei tietäisi mitä ne tarkoittaa
Mutta kukin tyylillään"
Mutta edelleen totean, että tämä palsta ei todellakaan ole mikään terveysalan laitos, joten täällä tosiaan tyyli hyvinkin kirjava ja vapaa.
Itse peräänkuuluttaisin tilannetajua ennemminkin... - Painujokwittuun
Ap: mene metsään köysi kainalossa.
Etsi vahva puunoksa.
Tee sellainen keinu.
Pääsemme me kunnon kansalaiset ja veronmaksajat eroon ainakin yhdestä yhteiskunnan syöpäläisestä ja loisesta.
Yhteiskuntaamme vertaimeviä iilimatoja on jo tarpeeksi ilman sinuakin.
Hyi h*lvetti mitä p*skakasoja En_nyt_ala kirjoitti:
En nyt ala kinaamaan miten käsitteitä voi muunnella arkikielessä ja miten niitä ei voi muunnella. Ehkä sana sekundaari ja primääri sitten kuulostavat niin virallisille jonkun mielestä, että niiden yleiskielistä merkitystä ei voi oikein hyväksyä... Vaikka asiat noin kuvaamalla olisivat selkeitä puhekielessä...
Samoja termejä käytetään monilla tieteenaloilla kuvaamaan samansisältöisiä merkityksiä, vaikka ne liittyvät eri asioihin.
primääri: alkuperäinen, perustana oleva, ensisijainen
sekundääri: toissijaine, toisarvoinen, myöhempi, jostatain riippuva, alkuperäiseen pohjautuva, siitä kehittynyt, avustava, varalla oleva
tertiääri: kolmannessa vaiheessa oleva, kolmantena järjestyksessä oleva
Sanat pohjautuvat latinaan...
Mitä tulee typerältä tuntumiseen kun näyttää siltä kuin ei tietäisi, tuon näytöksen voi saada niin helposti aikaan. Mutta edelleen häpeäntunne tietämättömyydestä on niin armoton laji että minusta on ollut parempi kun myöntää jo etukäteen ettei niin paljoa tiedä, oikeastaan mistään.
No, jotain ehkä plakkariin kertynyt... vuosien mittaan, että narsistia en ole päästänyt itseäni päsmäröimään...
JOO, hei, ihan totta, en tiedäkään mikä noita nikkejä on laittanut. Tuo aloitushan on tehty jo 1.10. En ole sitä vain ennen huomannut ja niinpä luulin että nuo kaksi ensimmäistä oli tehty samaan aikaan.
Mutta toivottavasti tämäkään ei kaada tätä pienoissomemaailmaa.
Toki vaikuttaa siihen että ei voi kuvitella että aloitus ja minun liitetty kommenttini mitenkään kytkeytyisivät toisiinsa..."Mutta edelleen häpeäntunne tietämättömyydestä on niin armoton laji että minusta on ollut parempi kun myöntää jo etukäteen ettei niin paljoa tiedä, oikeastaan mistään"
No älä ny suotta uhriudu,kuhan ny vaan kerroin, et itse en lähtisi primaanarsismi ja sekundaarinarsismi termejä nyt miksikään muuttamaan. Mä kun ny vaan satun olemaan toisinaan semmonen pilkun viilaaja
Lähtökohtaisestahan ei noissa ole kyse ees narsistista vaan narsismista, liittyy narsismin kehittymiseen, niin hyvässä kuin pahassa.
Jos kaikki lapsuudessa sujuu suht ookoo, voidaan puhua ns. terveestä narsismista ja jos lapsuudessa sitä luonnollista narsismia kovasti häiritään, niin siellä lopputulemana on sitte vasta se ihminen, joka nimitetään narsistiksi- Niinpä_
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Mutta edelleen häpeäntunne tietämättömyydestä on niin armoton laji että minusta on ollut parempi kun myöntää jo etukäteen ettei niin paljoa tiedä, oikeastaan mistään"
No älä ny suotta uhriudu,kuhan ny vaan kerroin, et itse en lähtisi primaanarsismi ja sekundaarinarsismi termejä nyt miksikään muuttamaan. Mä kun ny vaan satun olemaan toisinaan semmonen pilkun viilaaja
Lähtökohtaisestahan ei noissa ole kyse ees narsistista vaan narsismista, liittyy narsismin kehittymiseen, niin hyvässä kuin pahassa.
Jos kaikki lapsuudessa sujuu suht ookoo, voidaan puhua ns. terveestä narsismista ja jos lapsuudessa sitä luonnollista narsismia kovasti häiritään, niin siellä lopputulemana on sitte vasta se ihminen, joka nimitetään narsistiksi"Lähtökohtaisestahan ei noissa ole kyse ees narsistista vaan narsismista, liittyy narsismin kehittymiseen, niin hyvässä kuin pahassa. "
Niinpä, ja siksi juuri ajattelin, että tässä ketjussa ikäänkuin kuuluu tukea narsisteja... Phöh... - Lähtökoht
Lähtökohtaisesti pitäisi siis ilmeisesti selittää narsistille mitä myötätunto on, sitähän se kysyy.
Lienee mahdoton tehtävä kun kyseessä tunne mihin narsisti ei pääse käsiksi.
Narsistin kanssa voi periaatteessa keskustella hyvinkin syvällisesti, mutta myötätuntoä se ei ymmärrä. - Myötäel
Myötäeläminen sanatarasti.
No pakko sanoa, että minun narsisti-psykopaattini teki kaikkensa että olisi vaikuttanut myötäelävältä kanssani. Oli todella myötä 24/7 useamman kuukauden ajan. Ihan siihen tottui siinä ajassa, niin lähelle tuli.
Mutta sitä ei myötäelämisellä tässä maailmassa voida tarkoittaa. Myötäelämiseen tarvitaan kehittyneempää mallia... Kykyä luottaa ja uskoa hyvään, vaikka toinen ei olisikaan fyysisesti läsnä. Kokemuksen tuomaa kykyä keskusteluun ja ymmärrystä toisen kertomaa kohtaan. Uskoa siihen että vaikka ei tule seikkaperäisiä kertomuksia ja tietoja, voi tosiaan luottaa. Uskoa siihen, että itse on rakastamisen arvoinen, eli toinen haluaa edelleen jatkaa ja pysyä suhteessa.
Tuo kaikki ihan liikaa, se on selvä.
Pitäisi vielä ymmärtää, että sillä toisella oma elämä ja sen asettamat vaatimukset ja velvoitteet, että se toinen itsenäinen ihminen omine suhteen ulkopuolisine mieltymyksineen ja tavoitteineen, joilla ei mitään tekemistä narsistin kanssa.
Mutta tuollainen ei tule onnistumaan. Lähtökoht kirjoitti:
Lähtökohtaisesti pitäisi siis ilmeisesti selittää narsistille mitä myötätunto on, sitähän se kysyy.
Lienee mahdoton tehtävä kun kyseessä tunne mihin narsisti ei pääse käsiksi.
Narsistin kanssa voi periaatteessa keskustella hyvinkin syvällisesti, mutta myötätuntoä se ei ymmärrä.No olettaisin, et narsistikin tuntee sanan ja tietää sen merkityksen, vaikka ei itse sitä kykene tuntemaankaan.
Kysehän on kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan. Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti- Sinä_nar
Sinä (narsisti) et tuota halua. Et edes pidä rakkaudesta. Sinulle ehkä luontevinta ostaa suhde itsellesi koska se tärkeä kuitenkin sinulle, suurimmaksi osaksi muista syistä kuin muille.
Ai sulla olkin ihan toinen näkemys myötäelämisestä, että se tarkoittaisi yhdessäoloa. Puhutaan taas näköjään ihan eri asiasta.
- Kyse
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No olettaisin, et narsistikin tuntee sanan ja tietää sen merkityksen, vaikka ei itse sitä kykene tuntemaankaan.
Kysehän on kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan. Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti"No olettaisin, et narsistikin tuntee sanan ja tietää sen merkityksen, vaikka ei itse sitä kykene tuntemaankaan."
Kyse ei nyt kai sentään siitä, montako sanaa narsisti tuntee tai tietää.
Narsisti ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan kehittyneemmässä mielessä.
Väitän ma. - Ei_tiet
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Ai sulla olkin ihan toinen näkemys myötäelämisestä, että se tarkoittaisi yhdessäoloa. Puhutaan taas näköjään ihan eri asiasta.
Ei tietenkään tarkoita. Voihan sitä myötäelää vaikka elokuvan henkilöitä, tai ketä/keitä sattuu...
Tuo nyt vain esimerkki mikä tuli mieleeni siitä, mihin narsisti ei lähietäisyydeltä nähtynä ole kyennyt.
Narsisti-psykopaattini aikoinaan myös keskusteluissamme ihmetteli minun niitä hänelle outoja juttuja, että mitä ne minussa olivat ja miksi koin niinkuin koin, kun hänellä ei mitään sellaista eikä siksi voinut käsittää minua...
Tunteista tietenkin oli kyse ja siitä että hän vaurioitti minun empatiaani ja sen luontevaa kokemista. - Mikä_tuol
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No olettaisin, et narsistikin tuntee sanan ja tietää sen merkityksen, vaikka ei itse sitä kykene tuntemaankaan.
Kysehän on kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan. Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti" Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti"
MIkä tuollaisen pohdinnan tarkoitus olisi?
Mitä siitä tulisiko tietoon kuinka on viheliäistä ja kuinka ei?
Mihin lopputulema vaikuttaa?
Narsisti manipuloi uhrejaan jatkamaan kanssaan esittämällä surkeaa. - turhaaesittämistä
Mikä_tuol kirjoitti:
" Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti"
MIkä tuollaisen pohdinnan tarkoitus olisi?
Mitä siitä tulisiko tietoon kuinka on viheliäistä ja kuinka ei?
Mihin lopputulema vaikuttaa?
Narsisti manipuloi uhrejaan jatkamaan kanssaan esittämällä surkeaa.Ihminen joka ei enää halua hoitaa ja hoivata ei mene sellaiseen mukaan. Tasapainoisella ihmisellä on kyky pitää omista rajoistaan kiinni.
- Todella_
turhaaesittämistä kirjoitti:
Ihminen joka ei enää halua hoitaa ja hoivata ei mene sellaiseen mukaan. Tasapainoisella ihmisellä on kyky pitää omista rajoistaan kiinni.
Todella. Aivan liian suuri hoivavietti jos tuollaiseen menee vaikka toistamiseen... Kerran voi erehtyä, mutta ei kahdesti. Mikään hoiva ei narsistia pysäytä, eikä hänen tuhoisaa kierrettään.
Virka-asu yllä ehkä noista kuuluu huolehtia, silloinkin vain tiettyyn rajaan saakka, mihin se oma toimenkuva päättyy...
Minulla huomattavasti tärkeämpiä ja mielenkiintoisempia harrastuksia joista saan sisältöä elämääni. Olisi huomattavan sairasta miettiä narsistin elämän viheliäisyyttä yhtään enempää.
Täysin käsittämätön vinkki.
Älkää hyvät ihmiset menkö vipuun. Mikä_tuol kirjoitti:
" Itsekukin sitte voi pohtia asiaa vaikka siltä kantilta, et miltähän se tuntuisi jos itse olisi narsistin asemassa. Millaisia ajatuksia siitä heräisi, olisko viheliäistä olla narsisti"
MIkä tuollaisen pohdinnan tarkoitus olisi?
Mitä siitä tulisiko tietoon kuinka on viheliäistä ja kuinka ei?
Mihin lopputulema vaikuttaa?
Narsisti manipuloi uhrejaan jatkamaan kanssaan esittämällä surkeaa."MIkä tuollaisen pohdinnan tarkoitus olisi?
Mitä siitä tulisiko tietoon kuinka on viheliäistä ja kuinka ei?
Mihin lopputulema vaikuttaa?"
No se on sitä myötäelämisen, empatian taitoa. Sitähän se on, että
yrittää asettua toisen asemaan, tässä tapauksessa narsistin.
Kuvittelist miten viheliäistä se on, tietoa narsisteista on kyllä saatavissa, et siltä pohjalta kykenee joiltain osin samaistumaan, vaikka eihän kukaan kykene täysin asettumaan toisen saappaisiin, tiedä tarkalleen miltä toisesta tuntuu, kun ollaan erillisiä ihmisiä
Kuvittele olevasi ihminen, joka ei kykene rakastamaan, jonka on pakko olla jatkuvasti liikkeellä saalistamassa huomiota, kukaan ei voi/halua olla narsistin ystävä, narsistille usein nauretaan/häntä pilkataan ainakin takanpäin, kun se kertoilee satuja ja sillä on niitä suuruudenhulluja kuvitelmia itsestään joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Tuommonenhan se narsisti on ja uskoisin että toisinaan hänenkin kaikkivoipaisuutensa rakoilee, hän tiedostaa asian. Mikä tosin johtaa siihen, että hän yrittää kaikin keinoin kaataa sen kaiken itsessään olevan huonon toisen päälle. Narsisteilla on myös ajoittain masennusjaksoja.
Mutta joo, sinä et näköjään ymmärrä.
Empatiassa ei ole kyse hoivasta vaan toisen ymmärtämisestä, miksi hän on sellainen kun on, käyttäytyy niinkuin käyttätyy. Tässä tapauksessa ny ei tarvitse olla ketään tiettyä narsistia vaan ajatuksena ny oli hetki ajatella, että millaista se mahtaisi olla jos olisin narsisti.
Tässä aloituksessa ny otettiin esiin tuo primaarinarsismi ja myötäeläminen on sitäkin että tiedetään että
"Narsismi syntyy varhaislapsuudessa, lapsuudessa tai varhaisessa nuoruudessa, ja se liittyy usein lapsuuden väärinkäyttöön tai traumaan, joka on vanhempien, auktoriteettien tai ikätovereiden aikaansaama."
http://www.epshp.fi/kersanet/vanhemmuus/pulmat_ja_kriisit/perhevakivalta/vakivallan_syyt/narsismi/nph
Ei sen narsistin tarvitse välttämättä esittää surkeaa/olla surkea, hän itse voi hyvinkin olla voimainsa tunnossa, mutta asioista perillä oleva tietää, että se on vain valheellinen kuva ja taustalla lymyää yksinäinen, heikko itsetuntoinen ihminen, joka joutuu alati hakemaan sitä huomiota tavalla tai toisella kokeakseen olevansa olemassa.
Narsisti itsehän ei omasta mielestään tarvitse empatiaa, kun empatiahan tarkoittaisi sitä, että joku toinen ymmärtäisi häntä, mikä ymmärrys asettaisi hänet samalle viivalle toisten kuolevaisten kanssa, mikä romahduttasi hänen kuvitelmansa itsestään.
Narsiti itse ei myöskään kykene empatiaan syystä, että hän ei tunne edes itseään, niin saati sitten toista. Hänhän luulee, että muut ovat samanlaisia, hän on vain pikkusen parempi
"Empatia tarkoittaa toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä, myötäeloa ja -ymmärrystä: empaattinen ihminen todella tajuaa, mitä toinen ajattelee, tuntee, kokee ja miksi hän toimii siten kuin toimii. Empaattinen ihminen ymmärtää myös, ettei aina pysty ymmärtämään toista: hän jaksaa kuunnella erilaisessa elämäntilanteessa olevaa kanssaihmistään eikä oleta tietävänsä täsmälleen, mitä hän tuntee ja ajattelee. Empatia vaatii lisäksi kykyä lukea oikein ei-sanallisia viestejä, kuten äänensävyjä, ilmeitä ja ruumiinasentoja"
Kuten huomaat enimmillään empatia on vaan toisen ymmärtämistä, eikä sinällään vaadi mitään toimenpiteitä, saati hoivaa. Toki se ymmärrys ny vaikuttaa siihen, ettei turhaan yritä "parantaa" sitä narsistia.
http://www.practia.fi/palvelut/tyokalut/53-empatia- Joo_mutta
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"MIkä tuollaisen pohdinnan tarkoitus olisi?
Mitä siitä tulisiko tietoon kuinka on viheliäistä ja kuinka ei?
Mihin lopputulema vaikuttaa?"
No se on sitä myötäelämisen, empatian taitoa. Sitähän se on, että
yrittää asettua toisen asemaan, tässä tapauksessa narsistin.
Kuvittelist miten viheliäistä se on, tietoa narsisteista on kyllä saatavissa, et siltä pohjalta kykenee joiltain osin samaistumaan, vaikka eihän kukaan kykene täysin asettumaan toisen saappaisiin, tiedä tarkalleen miltä toisesta tuntuu, kun ollaan erillisiä ihmisiä
Kuvittele olevasi ihminen, joka ei kykene rakastamaan, jonka on pakko olla jatkuvasti liikkeellä saalistamassa huomiota, kukaan ei voi/halua olla narsistin ystävä, narsistille usein nauretaan/häntä pilkataan ainakin takanpäin, kun se kertoilee satuja ja sillä on niitä suuruudenhulluja kuvitelmia itsestään joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Tuommonenhan se narsisti on ja uskoisin että toisinaan hänenkin kaikkivoipaisuutensa rakoilee, hän tiedostaa asian. Mikä tosin johtaa siihen, että hän yrittää kaikin keinoin kaataa sen kaiken itsessään olevan huonon toisen päälle. Narsisteilla on myös ajoittain masennusjaksoja.
Mutta joo, sinä et näköjään ymmärrä.
Empatiassa ei ole kyse hoivasta vaan toisen ymmärtämisestä, miksi hän on sellainen kun on, käyttäytyy niinkuin käyttätyy. Tässä tapauksessa ny ei tarvitse olla ketään tiettyä narsistia vaan ajatuksena ny oli hetki ajatella, että millaista se mahtaisi olla jos olisin narsisti.
Tässä aloituksessa ny otettiin esiin tuo primaarinarsismi ja myötäeläminen on sitäkin että tiedetään että
"Narsismi syntyy varhaislapsuudessa, lapsuudessa tai varhaisessa nuoruudessa, ja se liittyy usein lapsuuden väärinkäyttöön tai traumaan, joka on vanhempien, auktoriteettien tai ikätovereiden aikaansaama."
http://www.epshp.fi/kersanet/vanhemmuus/pulmat_ja_kriisit/perhevakivalta/vakivallan_syyt/narsismi/nph
Ei sen narsistin tarvitse välttämättä esittää surkeaa/olla surkea, hän itse voi hyvinkin olla voimainsa tunnossa, mutta asioista perillä oleva tietää, että se on vain valheellinen kuva ja taustalla lymyää yksinäinen, heikko itsetuntoinen ihminen, joka joutuu alati hakemaan sitä huomiota tavalla tai toisella kokeakseen olevansa olemassa.
Narsisti itsehän ei omasta mielestään tarvitse empatiaa, kun empatiahan tarkoittaisi sitä, että joku toinen ymmärtäisi häntä, mikä ymmärrys asettaisi hänet samalle viivalle toisten kuolevaisten kanssa, mikä romahduttasi hänen kuvitelmansa itsestään.
Narsiti itse ei myöskään kykene empatiaan syystä, että hän ei tunne edes itseään, niin saati sitten toista. Hänhän luulee, että muut ovat samanlaisia, hän on vain pikkusen parempi
"Empatia tarkoittaa toisen ihmisen eläytyvää ymmärtämistä, myötäeloa ja -ymmärrystä: empaattinen ihminen todella tajuaa, mitä toinen ajattelee, tuntee, kokee ja miksi hän toimii siten kuin toimii. Empaattinen ihminen ymmärtää myös, ettei aina pysty ymmärtämään toista: hän jaksaa kuunnella erilaisessa elämäntilanteessa olevaa kanssaihmistään eikä oleta tietävänsä täsmälleen, mitä hän tuntee ja ajattelee. Empatia vaatii lisäksi kykyä lukea oikein ei-sanallisia viestejä, kuten äänensävyjä, ilmeitä ja ruumiinasentoja"
Kuten huomaat enimmillään empatia on vaan toisen ymmärtämistä, eikä sinällään vaadi mitään toimenpiteitä, saati hoivaa. Toki se ymmärrys ny vaikuttaa siihen, ettei turhaan yritä "parantaa" sitä narsistia.
http://www.practia.fi/palvelut/tyokalut/53-empatia"Mutta joo, sinä et näköjään ymmärrä.
Empatiassa ei ole kyse hoivasta vaan toisen ymmärtämisestä, miksi hän on sellainen kun on, käyttäytyy niinkuin käyttätyy. Tässä tapauksessa ny ei tarvitse olla ketään tiettyä narsistia vaan ajatuksena ny oli hetki ajatella, että millaista se mahtaisi olla jos olisin narsisti."
Joo, mutta narsisti siis poikkeaa muista ihmisistä ihan ratkaisevan huomattavasti, hyvin monin hyvin ikävin tavoin... Muista että tekevät myös murhia ja ovat massamurhaajiakin. Tosin massamurhaajat usein luokitellaan myös psykopaateiksi.
Ymmärrän sen verran että myönnän että en ymmärrä... MIten kukaan ns. normi voi väittää ymmärtävänsä?
Mitä sanot narsisteista jaossa olevasta tiedosta, niin sitä ei todellisuudessa vedenpitävää ole mitä tulee heidän tunne-elämäänsä... Hyväksyn sen epätietoisuuden silläkin uhalla, että minua joku voi pitää kykenemättömämpänä tuntemaan empatiaa kuin itse on.
Tuossa kohtaa livenä uskoisin, että nämä suuret ymmärtäjät ovan erehtyneet, itse vaarassa tai heillä ei ole enää itsellään menetettävää oikein minkään suhteen. Tai sitten ovat pohjattoman naiiveja.
MInun pelkoni on ymmärryshalua huomattavasti suurempi. Ja pidän tuota terveenä ja järkevänä ajattelutapana, jonka voi valita itselleen.
Kaiken lisäksi uskon, että esim. sinä, arvoisa kannanottaja, voisit kokea yllätyksen, jos todellisesti saisit aivan lähituntuman... Voisit huomata, että siellä narsistissa jyllää tunteettomuus, röyhkeys ja piittaamattomuus sekä itsestä että toisista ihan toisissa lukemissa kuin olisit ikinä voinut kuvitella hurjimmissa mielikuvissasikaan. Joihin mielikuviin perustuu empatia narsistia kohtaan.
Muuthan voimme me "normit" uskaliaasti kuvitella huomattavasti enemmän itsemme kaltaisiksi.
Voin toki kuvitella noita samoja asioita kuin tuossa aiemmassa kommentissasi olet luetellut, että olisi viheliäistä... Mutta uskon että erehtyisin. Noihan aemmin luulin, että kaveri olisi valmis luopumaan viheliäisestä elämästään, mutta niin ei tule koskaan tapahtumaan. Se kaverin oma valinta joka tapauksessa ja perustuu hänen sisäiseen muuttumattomaan rakenteeseensa, joka joko syntynyt siellä varhaisessa lapsuudessa tai geenien kautta tullut. Todennäköisesti molempia.
Otan vielä esimerkiksi massamurhaaja Ted Bundyn, josta laitoin linkin aiemmin toiseen ketjuun. Löytyy varmaan helposti kun ei ole montaa päivää aikaa.
Hänellehän tuomari sanoi kuolemantuomion luettuaan, että tällä olisi ollut mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen, mutta tämä valitsi toisin...
Kyse nimeomaan valinnoista. Tulevat sieltä sisäisistä tarpeista tehdä tuhoa... pahaa toisille ihmisille, tarpeesta olla mahdollisimman julma. Kylmyydestä ja välinpitämättömyydestä. - Voin_toki
"Tässä tapauksessa ny ei tarvitse olla ketään tiettyä narsistia vaan ajatuksena ny oli hetki ajatella, että millaista se mahtaisi olla jos olisin narsisti.""
Voin toki hetken ajatella, ja tuota olen ajatellutkin, mutta pointtina on siis se, että tulos on väärä, koska minun sisäinen rakenteeni poikkeaa niin paljon narsistin sisäisestä rakenteesta, että tuo kuvittelu ei todellisesti voi tuottaa samaa lopputulosta. Minun sisäinen elämäni tuottaa erilaisen lopputuleman kuin tunnottoman narsistin.
Ihan kuin et uskoisi, että heikäläiset ovat tunnottomia ja julmia, ihan sieltä syvältä asti ja muuta ei löydy. He loppuvat ikäänkuin kesken. Viimeinen lause oma johtopäätökseni, joka perustuu silminnäkijän lausuntoon... Ja niihin dokumentteihin joita olen heistä nähnyt ja kuullut. - setä.erasmus
Voin_toki kirjoitti:
"Tässä tapauksessa ny ei tarvitse olla ketään tiettyä narsistia vaan ajatuksena ny oli hetki ajatella, että millaista se mahtaisi olla jos olisin narsisti.""
Voin toki hetken ajatella, ja tuota olen ajatellutkin, mutta pointtina on siis se, että tulos on väärä, koska minun sisäinen rakenteeni poikkeaa niin paljon narsistin sisäisestä rakenteesta, että tuo kuvittelu ei todellisesti voi tuottaa samaa lopputulosta. Minun sisäinen elämäni tuottaa erilaisen lopputuleman kuin tunnottoman narsistin.
Ihan kuin et uskoisi, että heikäläiset ovat tunnottomia ja julmia, ihan sieltä syvältä asti ja muuta ei löydy. He loppuvat ikäänkuin kesken. Viimeinen lause oma johtopäätökseni, joka perustuu silminnäkijän lausuntoon... Ja niihin dokumentteihin joita olen heistä nähnyt ja kuullut.Terminologista kikkailua, mutta kaikki silti. Tein aloituksen siten kuten näen narsismin.
Mielestäni primaarinarsistinen kausi on symbioottinen, mutta myös eriyttävä kausi. Sen aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti yksilöksi kasvamista ja siten se edustaa, kaikessa symbioottisuudessaan, tärkeintä ja koko elämänkaarta leimaavaa kasvukautta.
Jos eriytyminen ensisijaisesta kiintymyssuhteesta ei tapahdu lapsen temperamentin kannalta sopivissa rajoissa, voi olla ulkoisia syitä, väkivaltainen puoliso, sota, luonnonmullistus, jne. jotka estävät normaalin primaarisen narsismin häirinnän... ihmisen luontainen kasvu yksilöksi pysähtyy.
Myötäelämisen kyvyn kehittyminen alkaa jo syntymäshokista. Primaali huuto - ja sitä seuraavat aistikokemukset. Primaarinarsistisella kaudella liikutaan paranoidisen ja depressiivisen position välillä. Paha nänni hyvä nänni. Etäisyys läheisyys.
Jos vertaatte tyypillisen narsistin käytöstä pienen vauvan käytökseen ja sisäiseen maailmaan, niistä löytyy yllättäviä yhtäläisyyksiä. setä.erasmus kirjoitti:
Terminologista kikkailua, mutta kaikki silti. Tein aloituksen siten kuten näen narsismin.
Mielestäni primaarinarsistinen kausi on symbioottinen, mutta myös eriyttävä kausi. Sen aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti yksilöksi kasvamista ja siten se edustaa, kaikessa symbioottisuudessaan, tärkeintä ja koko elämänkaarta leimaavaa kasvukautta.
Jos eriytyminen ensisijaisesta kiintymyssuhteesta ei tapahdu lapsen temperamentin kannalta sopivissa rajoissa, voi olla ulkoisia syitä, väkivaltainen puoliso, sota, luonnonmullistus, jne. jotka estävät normaalin primaarisen narsismin häirinnän... ihmisen luontainen kasvu yksilöksi pysähtyy.
Myötäelämisen kyvyn kehittyminen alkaa jo syntymäshokista. Primaali huuto - ja sitä seuraavat aistikokemukset. Primaarinarsistisella kaudella liikutaan paranoidisen ja depressiivisen position välillä. Paha nänni hyvä nänni. Etäisyys läheisyys.
Jos vertaatte tyypillisen narsistin käytöstä pienen vauvan käytökseen ja sisäiseen maailmaan, niistä löytyy yllättäviä yhtäläisyyksiä.Niin jossin kohtaan jo kommentoinkin, että kun aloituksen teit, sinun olisi pitänyt alustaa aloitustasi enemmän.
Mitä tulee tuohon
"Paha nänni hyvä nänni. Etäisyys läheisyys."
Niin viime aikoina on tullut sivusta seurattua enemmänkin seurattua pienen vauvan elämää ja tuo kommenttisi sopii kyllä hyvin, ns. tissiraivoa on kyllä on ollut ilmassa, otan, en ota
Tällä hetkellä eletään ns. eroahdistuksen aikaa, joka tarkoittaa sitä, että vauva alkaa hahmottaa olevansa äidistään erillinen ja pitää joka välissä tarkistaa että se äiti on paikalla, eikä katoa minnekkään
Hämmästyttäväähän se on miten nopsaa psykologinen kehitystä tapahtuu vauvoilla. Vähemmän sitä on tullut ajateltua, että sillä kaikella voi olla kauaskantoisetkin vaikutukset- Minun
setä.erasmus kirjoitti:
Terminologista kikkailua, mutta kaikki silti. Tein aloituksen siten kuten näen narsismin.
Mielestäni primaarinarsistinen kausi on symbioottinen, mutta myös eriyttävä kausi. Sen aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti yksilöksi kasvamista ja siten se edustaa, kaikessa symbioottisuudessaan, tärkeintä ja koko elämänkaarta leimaavaa kasvukautta.
Jos eriytyminen ensisijaisesta kiintymyssuhteesta ei tapahdu lapsen temperamentin kannalta sopivissa rajoissa, voi olla ulkoisia syitä, väkivaltainen puoliso, sota, luonnonmullistus, jne. jotka estävät normaalin primaarisen narsismin häirinnän... ihmisen luontainen kasvu yksilöksi pysähtyy.
Myötäelämisen kyvyn kehittyminen alkaa jo syntymäshokista. Primaali huuto - ja sitä seuraavat aistikokemukset. Primaarinarsistisella kaudella liikutaan paranoidisen ja depressiivisen position välillä. Paha nänni hyvä nänni. Etäisyys läheisyys.
Jos vertaatte tyypillisen narsistin käytöstä pienen vauvan käytökseen ja sisäiseen maailmaan, niistä löytyy yllättäviä yhtäläisyyksiä.Minun ja narsisti-psykopaatin suhteen nimomaan alku oli tuollaisa hyvä nänni paha nänni elämää. Narsisti poikkesi muista suhteistani fyysisesti aikamoisesti. Sellainen jatkuva ihan lähellä oleminen... aivan lähellä, ihan liki... ihokontakti.. jatkui.. ihan litistyksissä, nukuttiin solmussa, nimenomaan ihan kiinni, puristuksissa melkein.. pieni herääminen yöllä jos vähän etäännytty, paluu tiukkaan puristukseen... ihan liki..aivan kiinni...
Ja kun nousi aamulla, nopea erkaantuminen, tempaantuminen, riuhtaisu, paljon puhetta että oli oma itsensä ilman minua... Kaikki askareet mieluiten yhdessä... Päivän aikana puhelinsoitot että olen tallessa, jos en vastannut, hermostuminen...
Kunnes taas aivan mahdottoman nopeasti yhdessä, tiukasti.
Tuota jatkui, kunnes minua kutsuivat enemmät velvollisuudet ja olin enemmän poissa.
Aikuiselle normaalia, mutta narsisti voi pahoin, erittäin pahoin > oireilua, erittäin tempoilevaa ja erittäin suhdetta riepottelevaa oireilua.
Kun lopulta vuosien kuluttua päädyin noihin kertomuksiin narsismin synnystä, mietin varsinkin meidän fyysistä läheisyyttä ja noita asioita mitä siihe liittyi... - Puhe
"paljon puhetta että oli oma itsensä ilman minua"
Puhe oli kummallista, ikäänkuin sellaista kaikupuhetta... tms.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi
"Autisteilla tavataan esimerkiksi ekolaliaa eli kaikupuhetta, joka tarkoittaa yksittäisten sanojen tai lauseiden toistelua. Kaikupuhe on autistisen lapsen puheenoppimisen varhaisvaihe, jossa lapsi vastaa kysymykseen toistamalla sen, koska on jo tajunnut, että puheeseen kuuluu reagoida puheella. Kaikupuhetta esiintyy myös silloin, kun lapsi on niin ylikuormittunut, että on kadottanut kykynsä ymmärtää puhetta. Autistinen lapsi saattaa myös harjoitella kieltä toistamalla esimerkiksi televisiosta kuulemiaan lauseita. Kanner havaitsi, että kaikupuhe lakkaa yleensä 5 ja 6 ikävuoden tienoilla samalla kun lapsen kieli kehittyy kommunikatiivisemmaksi ja hän oppii spontaanisti käyttämään oikein persoonapronomineja.
Autistit saattavat myös puhua erikoisella äänensävyllä. "
Että moninaiset olivat oireet. Minun kirjoitti:
Minun ja narsisti-psykopaatin suhteen nimomaan alku oli tuollaisa hyvä nänni paha nänni elämää. Narsisti poikkesi muista suhteistani fyysisesti aikamoisesti. Sellainen jatkuva ihan lähellä oleminen... aivan lähellä, ihan liki... ihokontakti.. jatkui.. ihan litistyksissä, nukuttiin solmussa, nimenomaan ihan kiinni, puristuksissa melkein.. pieni herääminen yöllä jos vähän etäännytty, paluu tiukkaan puristukseen... ihan liki..aivan kiinni...
Ja kun nousi aamulla, nopea erkaantuminen, tempaantuminen, riuhtaisu, paljon puhetta että oli oma itsensä ilman minua... Kaikki askareet mieluiten yhdessä... Päivän aikana puhelinsoitot että olen tallessa, jos en vastannut, hermostuminen...
Kunnes taas aivan mahdottoman nopeasti yhdessä, tiukasti.
Tuota jatkui, kunnes minua kutsuivat enemmät velvollisuudet ja olin enemmän poissa.
Aikuiselle normaalia, mutta narsisti voi pahoin, erittäin pahoin > oireilua, erittäin tempoilevaa ja erittäin suhdetta riepottelevaa oireilua.
Kun lopulta vuosien kuluttua päädyin noihin kertomuksiin narsismin synnystä, mietin varsinkin meidän fyysistä läheisyyttä ja noita asioita mitä siihe liittyi...No sinulle tuo teidän massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen nukkuessa tuli tuossa mieleeen.
Itse ajattelen tässä kohtaa, enemmänkin sitä on/off suhteilua, ollakko vaiko eikö, mikä on myös narsistille hyvin tyypillistä, itselläkin kokemusta, että jopa samantien tuokin vaihtuu.
Toki aikuisella tuo saattaa liittyä myös vallankäyttöön, jos et ole tai tee heti niinkuin haluan, niin en enää pidä sinusta
Mutta tosiaan jo tuolta vauva ajalta ne myöhemmät ongelman saattavat juontua. Narsistinhan sanotaan olevan pettynyt vauva ja nimenomaan äidin narsismi on tuhoisaa lapsen kannalta, kun sieltä elämän ensimmäisen rakkaussuhteen tuottamasta pettymyksestä se nais viha kumpuaa
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/narsisti_suuri_ja_hauras
https://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/Narsisti-vanhempana/
Että sieltä lapsuudesta ne kumpuavat ne syyt miksi narsisti vihaa naisia ja rakkautta, oli ny hän itse kumpaa sukupuolta tahansa.
Toki varmaan hyvinkin monet pariskunnat nukkuvat lähekkäin/ihokontaktissa, pitävät toisistaan kiinni nukkumaan mennessä. Toki kyllähän sen toisen selän taa tulee kömmittyä yöllä havahtuessakin varsinkin jos viluttaa. Läheisyys lämmittää peittoa paremmin.- Minulla
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No sinulle tuo teidän massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen nukkuessa tuli tuossa mieleeen.
Itse ajattelen tässä kohtaa, enemmänkin sitä on/off suhteilua, ollakko vaiko eikö, mikä on myös narsistille hyvin tyypillistä, itselläkin kokemusta, että jopa samantien tuokin vaihtuu.
Toki aikuisella tuo saattaa liittyä myös vallankäyttöön, jos et ole tai tee heti niinkuin haluan, niin en enää pidä sinusta
Mutta tosiaan jo tuolta vauva ajalta ne myöhemmät ongelman saattavat juontua. Narsistinhan sanotaan olevan pettynyt vauva ja nimenomaan äidin narsismi on tuhoisaa lapsen kannalta, kun sieltä elämän ensimmäisen rakkaussuhteen tuottamasta pettymyksestä se nais viha kumpuaa
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/narsisti_suuri_ja_hauras
https://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/Narsisti-vanhempana/
Että sieltä lapsuudesta ne kumpuavat ne syyt miksi narsisti vihaa naisia ja rakkautta, oli ny hän itse kumpaa sukupuolta tahansa.
Toki varmaan hyvinkin monet pariskunnat nukkuvat lähekkäin/ihokontaktissa, pitävät toisistaan kiinni nukkumaan mennessä. Toki kyllähän sen toisen selän taa tulee kömmittyä yöllä havahtuessakin varsinkin jos viluttaa. Läheisyys lämmittää peittoa paremmin."No sinulle tuo teidän massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen nukkuessa tuli tuossa mieleeen."
Minulla ollut sen monta suhdetta kuitenkin enimmin nuoruudessa, että jotain näkemystä erilaisista nukkumisista jopa.
Joten voin kokemuksen syvällä rintaäänellä puhua poikkeuksellisen kovasta takertumisesta suhteen alkuaikoina, jonka yksi merkittävä ilmentymä oli nimenomaan yökäyttäytyminen...
Tekisi mieli kysyä, että ei kai aihe sentään ole tabu?
Täällä nyt niin paljon tullut kelattua kaikenlaista, että tulipa nyt tuotakin kelattua tässä, kun vauvoista puhe... ja noista varhaisista ihokosketuskokemuksista... Että miten näyttäytyi meillä aikuisuudessa.
Mutta hyvä että muistit tokaista ja kuitata ehkä hiven halveksuntaakin minun kirjoitteluani kohtaan. Varsinkin kun minulla ymmärryksessä niin paljon sinun mukaasi vikaa.
Mutta nyt en ala sinun kanssasi kinaamaan.
Myös yksi tapa sotkea kaikki muuten hyvät tai kohtalaiset ketjut ja aiheet. Minulla kirjoitti:
"No sinulle tuo teidän massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen nukkuessa tuli tuossa mieleeen."
Minulla ollut sen monta suhdetta kuitenkin enimmin nuoruudessa, että jotain näkemystä erilaisista nukkumisista jopa.
Joten voin kokemuksen syvällä rintaäänellä puhua poikkeuksellisen kovasta takertumisesta suhteen alkuaikoina, jonka yksi merkittävä ilmentymä oli nimenomaan yökäyttäytyminen...
Tekisi mieli kysyä, että ei kai aihe sentään ole tabu?
Täällä nyt niin paljon tullut kelattua kaikenlaista, että tulipa nyt tuotakin kelattua tässä, kun vauvoista puhe... ja noista varhaisista ihokosketuskokemuksista... Että miten näyttäytyi meillä aikuisuudessa.
Mutta hyvä että muistit tokaista ja kuitata ehkä hiven halveksuntaakin minun kirjoitteluani kohtaan. Varsinkin kun minulla ymmärryksessä niin paljon sinun mukaasi vikaa.
Mutta nyt en ala sinun kanssasi kinaamaan.
Myös yksi tapa sotkea kaikki muuten hyvät tai kohtalaiset ketjut ja aiheet.Niin samasta aiheesta voi itsekullekkin tulla erilaisia mielleyhtymiä, sinulle tuo massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen, ja minulle tuo on/off suhteilu.
Ei sen kummempaa, jatkona sitten tuota aiheeseen liittyvää, pettynyt vauva, äiti/naisviha juttua mistä se juontuu. Loppukaneettina sitten yleisluontoista asiaa nukkumistavoista. Johon voisi toki lisätä senkin, että jotkut tuntuvat nukkuvan mieluusti erillään.
En näe tuossa mitään kinastelun aihetta vaan kaksi erilaista näkökulmaa tuohon asiaan, joka vosi juontua tuolta vauva ajoilta, ns. tissiraivosta, jossa vauvakaan ei osaa päättää haluanko vaiko enkö halua.- elämänihmeellisyydet
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Niin samasta aiheesta voi itsekullekkin tulla erilaisia mielleyhtymiä, sinulle tuo massiiviselta kuullostava kiinnipitäminen, ja minulle tuo on/off suhteilu.
Ei sen kummempaa, jatkona sitten tuota aiheeseen liittyvää, pettynyt vauva, äiti/naisviha juttua mistä se juontuu. Loppukaneettina sitten yleisluontoista asiaa nukkumistavoista. Johon voisi toki lisätä senkin, että jotkut tuntuvat nukkuvan mieluusti erillään.
En näe tuossa mitään kinastelun aihetta vaan kaksi erilaista näkökulmaa tuohon asiaan, joka vosi juontua tuolta vauva ajoilta, ns. tissiraivosta, jossa vauvakaan ei osaa päättää haluanko vaiko enkö halua.Ns- tissiraivon ansiantuntijana, kun nyt vauvaa tarkkailet, niin mitä mieltä olet naisvihan syntymiseen, kun naislauma hoitaa intensiivisesti vauvaa ja puuttuu se mieshoitajuus kokonaan? Ihmmeissäni tuosta tissiraivo-termistä, jota omieni kohdalla ei ole tullut esiin, vaan pikemminkin se on ollut ihana symbioosi äidin ja lapsen välillä. Ehkä kokemukseni pohjautuu siihen, että se oli aikoinaan lapsen tahtista imetystä, jossa lapsi itse osoitti luopimisen merkit, ei ollut äidin eikä lapsen raivoa havaittavissa.
elämänihmeellisyydet kirjoitti:
Ns- tissiraivon ansiantuntijana, kun nyt vauvaa tarkkailet, niin mitä mieltä olet naisvihan syntymiseen, kun naislauma hoitaa intensiivisesti vauvaa ja puuttuu se mieshoitajuus kokonaan? Ihmmeissäni tuosta tissiraivo-termistä, jota omieni kohdalla ei ole tullut esiin, vaan pikemminkin se on ollut ihana symbioosi äidin ja lapsen välillä. Ehkä kokemukseni pohjautuu siihen, että se oli aikoinaan lapsen tahtista imetystä, jossa lapsi itse osoitti luopimisen merkit, ei ollut äidin eikä lapsen raivoa havaittavissa.
En ole mikään "tissiraivon" asiantuntija, mutta tiedän että sellaista esiintyy. En myöskään ole ollut sellaisessa tilanteessa missä naislauma hoitaisi intensiivisesti vauvaa ja mieshoitajuus puuttuisi kokonaan, etten osaa sanoa siittä mitään.
Mutta joo, kiva kun sinulla on noi imetykset sujuneet ilman mainittua tissiraivoa, kaikki eivät ole yhtä hyvä onnisia. Kyse ny ei ole mistään huonosta äidistä, saati että lapsessa/lapsen hoidossa olisi jotain vikaa.
Mutta laitan ny ihan virallista tietoa asiasta, kun ymmärsin, että sinulle asia ei ole tuttu, vaikka se on monenkin vauvan yksi vaihe ja liittyy usein siihen, että vauva hoksaa olevansa itsenäinen toimija siinä asiassa, eikä imeminen ole enää niin refleksinomaista, kuin alkuaikoina.
"Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva toistuvasti hermostuu rinnalla, yleensä imetyskerran alussa. Jotkut vauvat lakkoilevat rinnalla ja pitävät pitkiäkin taukoja syömisestä.
Syömistilanteissa raivoaminen ja lakkoilu ovat ikävä, mutta hyvin tavallinen vauvojen vaihe. Sitä esiintyy niin imetetyillä kuin pulloruokituillakin vauvoilla. Vaihe menee yleensä itsestään ohitse, mutta muutamalla konstilla äidin ja vauvan arki voi helpottua jo raivarivaiheessa."
https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/rintaraivarit/
Omat kokemukseni ovat aikoinaan olleet sekä/ että ja jotain siltä väliltä, mutta ihana hetkihän se toki on silloin jos ja kun kaikki sujuu hyvin.
Keskusteluun tämä ny tuli tuosta erasmus sedän kommentista/sanoista hyvä nänni, paha nänni, josta tuli mieleen tuo mainitsemani narsistille tyypillinen on/off suhteilu- Mies_ei
elämänihmeellisyydet kirjoitti:
Ns- tissiraivon ansiantuntijana, kun nyt vauvaa tarkkailet, niin mitä mieltä olet naisvihan syntymiseen, kun naislauma hoitaa intensiivisesti vauvaa ja puuttuu se mieshoitajuus kokonaan? Ihmmeissäni tuosta tissiraivo-termistä, jota omieni kohdalla ei ole tullut esiin, vaan pikemminkin se on ollut ihana symbioosi äidin ja lapsen välillä. Ehkä kokemukseni pohjautuu siihen, että se oli aikoinaan lapsen tahtista imetystä, jossa lapsi itse osoitti luopimisen merkit, ei ollut äidin eikä lapsen raivoa havaittavissa.
"niin mitä mieltä olet naisvihan syntymiseen, kun naislauma hoitaa intensiivisesti vauvaa ja puuttuu se mieshoitajuus kokonaan?"
Mies ei myöskään "syyllisty" mihinkään. Hänen äänensä kuuluu ja näkyy kuitenkin arjessa. Itselläni vain niin hyvät muistot isästä, että ei haittaa vaikka hän ei minua imettänytkään... ainakin uskon ettei... - voiviisautta
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
En ole mikään "tissiraivon" asiantuntija, mutta tiedän että sellaista esiintyy. En myöskään ole ollut sellaisessa tilanteessa missä naislauma hoitaisi intensiivisesti vauvaa ja mieshoitajuus puuttuisi kokonaan, etten osaa sanoa siittä mitään.
Mutta joo, kiva kun sinulla on noi imetykset sujuneet ilman mainittua tissiraivoa, kaikki eivät ole yhtä hyvä onnisia. Kyse ny ei ole mistään huonosta äidistä, saati että lapsessa/lapsen hoidossa olisi jotain vikaa.
Mutta laitan ny ihan virallista tietoa asiasta, kun ymmärsin, että sinulle asia ei ole tuttu, vaikka se on monenkin vauvan yksi vaihe ja liittyy usein siihen, että vauva hoksaa olevansa itsenäinen toimija siinä asiassa, eikä imeminen ole enää niin refleksinomaista, kuin alkuaikoina.
"Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva toistuvasti hermostuu rinnalla, yleensä imetyskerran alussa. Jotkut vauvat lakkoilevat rinnalla ja pitävät pitkiäkin taukoja syömisestä.
Syömistilanteissa raivoaminen ja lakkoilu ovat ikävä, mutta hyvin tavallinen vauvojen vaihe. Sitä esiintyy niin imetetyillä kuin pulloruokituillakin vauvoilla. Vaihe menee yleensä itsestään ohitse, mutta muutamalla konstilla äidin ja vauvan arki voi helpottua jo raivarivaiheessa."
https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/rintaraivarit/
Omat kokemukseni ovat aikoinaan olleet sekä/ että ja jotain siltä väliltä, mutta ihana hetkihän se toki on silloin jos ja kun kaikki sujuu hyvin.
Keskusteluun tämä ny tuli tuosta erasmus sedän kommentista/sanoista hyvä nänni, paha nänni, josta tuli mieleen tuo mainitsemani narsistille tyypillinen on/off suhteiluHeh, hee, luin linkkisi. Siis se tissiraivo on synnyttänyt sen, että käyttäytyy vähän kuin narsisti, kun vertasit sitä tilanteeseen, että toinen ei osaa päättää nukkuuko sidottuna toiseen tiukasti vai vain lusikassa. Samaa tempomista. Mielenkiintoista nyt tosiaan, ehkä lopulta tässä aukenee, että mikä johtaa mihinkin, kun tarpeeksi näitä selailee.
voiviisautta kirjoitti:
Heh, hee, luin linkkisi. Siis se tissiraivo on synnyttänyt sen, että käyttäytyy vähän kuin narsisti, kun vertasit sitä tilanteeseen, että toinen ei osaa päättää nukkuuko sidottuna toiseen tiukasti vai vain lusikassa. Samaa tempomista. Mielenkiintoista nyt tosiaan, ehkä lopulta tässä aukenee, että mikä johtaa mihinkin, kun tarpeeksi näitä selailee.
" Siis se tissiraivo on synnyttänyt sen, että käyttäytyy vähän kuin narsisti, kun vertasit sitä tilanteeseen, että toinen ei osaa päättää nukkuuko sidottuna toiseen tiukasti vai vain lusikassa."
Siis vertasin vauvan "tissiraivoa" narsistille tyypilliseen on/off suhteiluun, jätän, en jätä, haluan, en halua. Mainitsemasi vertaus on taas omaa käsialaasi.
Vauvalla se tarkoittaa ensimmäisiä askeleita omaan tahtoon, mutta vielä haparoiden, kun ei itsekään tiedä ottaisko vaiko ei maitoa.
Jotain samanlaista olen näkeväni siinä on/off suhteilussa. Toki erolla uhkailu on vallan käyttöä, keino yrittää saada toinen toimimaan haluamallaan tavalla. Jos et tee/ole niinkuin minä haluan niin jätän sinut- setä.erasmus
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
" Siis se tissiraivo on synnyttänyt sen, että käyttäytyy vähän kuin narsisti, kun vertasit sitä tilanteeseen, että toinen ei osaa päättää nukkuuko sidottuna toiseen tiukasti vai vain lusikassa."
Siis vertasin vauvan "tissiraivoa" narsistille tyypilliseen on/off suhteiluun, jätän, en jätä, haluan, en halua. Mainitsemasi vertaus on taas omaa käsialaasi.
Vauvalla se tarkoittaa ensimmäisiä askeleita omaan tahtoon, mutta vielä haparoiden, kun ei itsekään tiedä ottaisko vaiko ei maitoa.
Jotain samanlaista olen näkeväni siinä on/off suhteilussa. Toki erolla uhkailu on vallan käyttöä, keino yrittää saada toinen toimimaan haluamallaan tavalla. Jos et tee/ole niinkuin minä haluan niin jätän sinutVauva tekee sen luontaisesti, ollessaan vielä aito narsisti, hylkii sitä toista nänniä, josta ei tule maitoa sillä 'oikealla' tavalla ja suosii sitä toista nänniä, mistä se tulee juurikin niin kuin hän geneettisesti toivoo. Ensimmäisiä pettymyksiä elämässä.
Äidin tehtävänä on tuottaa juurikin noita pettymyksiä lapselleen, oikeassa suhteessa,että lapsestaan kasvaisi sopivasti häiritty narsisti. Kohtuudella ja temperamentit huomioiden.
Kiivasluontoisen isän/äidin lapsesta tuppaa vain tulemaan kiivasluontoinen.
Siinä mielessä ns. 'tabula rasa' tyhjä taulu ajatus ei pidä paikkaansa psyykeen osalta.
Se pitää huomioida tulevien narsistien kasvatuksessa. - erasmuksen.oppilas
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
En ole mikään "tissiraivon" asiantuntija, mutta tiedän että sellaista esiintyy. En myöskään ole ollut sellaisessa tilanteessa missä naislauma hoitaisi intensiivisesti vauvaa ja mieshoitajuus puuttuisi kokonaan, etten osaa sanoa siittä mitään.
Mutta joo, kiva kun sinulla on noi imetykset sujuneet ilman mainittua tissiraivoa, kaikki eivät ole yhtä hyvä onnisia. Kyse ny ei ole mistään huonosta äidistä, saati että lapsessa/lapsen hoidossa olisi jotain vikaa.
Mutta laitan ny ihan virallista tietoa asiasta, kun ymmärsin, että sinulle asia ei ole tuttu, vaikka se on monenkin vauvan yksi vaihe ja liittyy usein siihen, että vauva hoksaa olevansa itsenäinen toimija siinä asiassa, eikä imeminen ole enää niin refleksinomaista, kuin alkuaikoina.
"Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva toistuvasti hermostuu rinnalla, yleensä imetyskerran alussa. Jotkut vauvat lakkoilevat rinnalla ja pitävät pitkiäkin taukoja syömisestä.
Syömistilanteissa raivoaminen ja lakkoilu ovat ikävä, mutta hyvin tavallinen vauvojen vaihe. Sitä esiintyy niin imetetyillä kuin pulloruokituillakin vauvoilla. Vaihe menee yleensä itsestään ohitse, mutta muutamalla konstilla äidin ja vauvan arki voi helpottua jo raivarivaiheessa."
https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/rintaraivarit/
Omat kokemukseni ovat aikoinaan olleet sekä/ että ja jotain siltä väliltä, mutta ihana hetkihän se toki on silloin jos ja kun kaikki sujuu hyvin.
Keskusteluun tämä ny tuli tuosta erasmus sedän kommentista/sanoista hyvä nänni, paha nänni, josta tuli mieleen tuo mainitsemani narsistille tyypillinen on/off suhteiluHyvä nänni - paha nänni, ruokinnan hylkiminen ja toisaalta sen hyväksyminen on vauvan temperamenttiin liittyvä juttu. Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena.
Ajatus ei ole omani, vaan Melanie Kleinin. Hän näki vaivaa ja käytti aikaa tutkiakseen vauvojen käyttäytymistä. Minkä vuoksi olen hänen näkemystensä kannalla: Veikko Tähkän kirjan luettuani, hän avasi Kleinin ajatuksia, viittaamatta Kleiniin.
Edellisten ajattelu ei ole ristiriidassa Jungin symboliajattelun kanssa. Tabula Rasa ei pidä paikkaansa - me emme synny tyhjinä, tietyt psyykkiset ominaisuudet periytyvät. Jos isä ja isoisä olivat kusipäitä, on hyvin todennäköistä, että poikakin on sellainen. Heiltä vain puuttuvat ne yleisen moraalikäsityksen mukaan arvostetummat luonteenpiirteet.
Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo. - setä.erasmus
Kyse kirjoitti:
"No olettaisin, et narsistikin tuntee sanan ja tietää sen merkityksen, vaikka ei itse sitä kykene tuntemaankaan."
Kyse ei nyt kai sentään siitä, montako sanaa narsisti tuntee tai tietää.
Narsisti ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan kehittyneemmässä mielessä.
Väitän ma.psykopaatti näkee vain hyötysuhteita, koska geneettisesti ei muuhun kykene
... häiriötön narsisti sen sijaan etsii sitä hyväksyvää toista, sitä hyvää rintaa, jota pääsi vauvana maistamaan, mutta, joka jäi lopulta saamatta ... hyvä isä/äiti se symboli jäi täyttymättä ja tavallaan etsii sitä epätoivoisista suhteista, jotka aina tuppaavat päättymään pettymykseen - ja se heijastuspinta se 'toinen' on sitten se 'narsisti' erasmuksen.oppilas kirjoitti:
Hyvä nänni - paha nänni, ruokinnan hylkiminen ja toisaalta sen hyväksyminen on vauvan temperamenttiin liittyvä juttu. Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena.
Ajatus ei ole omani, vaan Melanie Kleinin. Hän näki vaivaa ja käytti aikaa tutkiakseen vauvojen käyttäytymistä. Minkä vuoksi olen hänen näkemystensä kannalla: Veikko Tähkän kirjan luettuani, hän avasi Kleinin ajatuksia, viittaamatta Kleiniin.
Edellisten ajattelu ei ole ristiriidassa Jungin symboliajattelun kanssa. Tabula Rasa ei pidä paikkaansa - me emme synny tyhjinä, tietyt psyykkiset ominaisuudet periytyvät. Jos isä ja isoisä olivat kusipäitä, on hyvin todennäköistä, että poikakin on sellainen. Heiltä vain puuttuvat ne yleisen moraalikäsityksen mukaan arvostetummat luonteenpiirteet.
Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo."Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena."
Niin, paitsi aikuisena ei enää olla vauvoja, vaan osataan tunnistaa ja käsitellä tunteita ja sitä kautta pettymyksiä paremmin. Ettei se maailma niin helposti kaadu, eikä saa aikaa hillitöntä raivoa kuten vauvana.
Melanie Klein on itsellekin tuttu, mutta siittä on kauan kun tullut hänen ajatuksiaan luettua, etten suoraan pysty hänen ajatuksiinsa nojaamaan, mutta itse käsitän psyyken tarkoittavan ihmisen mieltä etten suoraan osaa ajatella psyykkisten ominaisuuksien periytyvän.
Mutta no, nää on näitä erilaisia ajattelutapoja.
Itse ny olen omaksunut vaikutteita humanistisen psykologian pohjalta omaan ihmiskuvaani ja uskoisin, että täällä huomattukin, että korostan useinkin sitä omaa valinnan mahdollisuutta kiperissäkin asioissa
Jotenkin siten, että kun tää meidän elämämme täällä on kuitenkin suht lyhyt suuremmassa mittakaavassa ajatellen, niin kyllähän sitä mieluusti haluaisi olla jollain tavalla oman elämänsä tekijä kuin että pelkästää olisi toisten tekemisten kohteena.
Toki olosuhteet on joskus mitä on, mutta esim. näis narsistijuituis, se toinen tuskin muuttuu, niin itse sitten on muututtava jos ei halua jäädä tuleen makaamaan.
"Humanistinen psykologia korostaa olemassaolomme ainutkertaisuutta ja siitä johtuvaa ihmisen omavastuullisuutta. Tämän perusoivalluksen tehtyään ihminen voi nousta olosuhteidensa yläpuolelle ja tulla oman elämänsä herraksi. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan selitä yksin, miksi eri ihmiset jaksavat kantaa elämänsä taakkaa niin eri tavoin."
http://personal.inet.fi/koti/vexom/psyy.htm
Joten en usko kusipäisyyden perityvän isältä pojalle yks yhteen , vaan enemmänkin se "periytyy" opittuna elämäntapana, kasvatus ja ympäristötekijöiden muodossa varsinkin jos koko yhteisö on samaa lajia. Lapsethan usein luulevat et kaikilla on samanlaista jos ei ole mahdollista nähdä muunlaisia koteja/vanhempia.
Jos isoisä on ollut kusipää, niin tuskin hän on kovin hyvä kasvattaja ja perheenpää, että tavallaan hän jatkaa samaa rataa/elää ja kohtele lastaan samoin kuin häntäkin on kohdeltu, jolloin lapsi vaurioituu ja hänelle tuskin kehittyy kovin hyvä itsetunto.
Mutta pojan aikuistuessa hänellä itselläänkin on kuitenkin mahdollisuus valita, miten hän itse haluaa elää ja millainen isä hän haluaa olla omalle lapselleen. Jos kaikki ympärillä ovat kusipäitä niin ei se tarkoita että minunkin on oltava.
Mutta joo, narsistinhan sanotaan olevan pettynyt vauva ja tunne elämänsä hyvinkin lapsen tasolla, että pettymykset saavat aikaan raivoa vielä aikuisenakin.
Että kaiketi hän sitten etsii ja etsii, sitä "hyvää nänniä" joka toimisi aina juuri niinkuin hän haluaisi, mikä selittää senkin, miksi myös naispuoliset narsistit vihaavat naisia, onellisuutta ja rakkautta.- Onko
erasmuksen.oppilas kirjoitti:
Hyvä nänni - paha nänni, ruokinnan hylkiminen ja toisaalta sen hyväksyminen on vauvan temperamenttiin liittyvä juttu. Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena.
Ajatus ei ole omani, vaan Melanie Kleinin. Hän näki vaivaa ja käytti aikaa tutkiakseen vauvojen käyttäytymistä. Minkä vuoksi olen hänen näkemystensä kannalla: Veikko Tähkän kirjan luettuani, hän avasi Kleinin ajatuksia, viittaamatta Kleiniin.
Edellisten ajattelu ei ole ristiriidassa Jungin symboliajattelun kanssa. Tabula Rasa ei pidä paikkaansa - me emme synny tyhjinä, tietyt psyykkiset ominaisuudet periytyvät. Jos isä ja isoisä olivat kusipäitä, on hyvin todennäköistä, että poikakin on sellainen. Heiltä vain puuttuvat ne yleisen moraalikäsityksen mukaan arvostetummat luonteenpiirteet.
Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo."Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo."
Onko noin? Ilman omakohtaista kokemusta asiasta, olisin kuitenkin toista mieltä. Onko tuohon jotain linkkiä?
Lähinnä niin, että sellainen k-päisyys ohjaa pettämään, pakenemaan ja suojaamaan ainoastaan itsensä, toisten kustannuksella. Mieleen tulee paljon asiaa tuolta saralta. - sleepingwithdogs
Onko kirjoitti:
"Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo."
Onko noin? Ilman omakohtaista kokemusta asiasta, olisin kuitenkin toista mieltä. Onko tuohon jotain linkkiä?
Lähinnä niin, että sellainen k-päisyys ohjaa pettämään, pakenemaan ja suojaamaan ainoastaan itsensä, toisten kustannuksella. Mieleen tulee paljon asiaa tuolta saralta.Ilmeisen suojaton olenkin ollut sydänsuruissani- ja siruissani vailla mielekästä! ja todellista minuuttani hyväksyvästi silmäilevää haukkupohjaa, josta tulikin se mummola taas mieleen kun piti kouluunkin oikein mennä, mutta olihan he toki säädyllsempiä ja pohjimmiltaan todella paljon parempia, vaikka olihan heilläkin koira. Koulussa. Sudenkorennotko siksi peilas ja pyöritti niin tumman humman päähäni näin juuri mummoni kuoleman aikoihin niin ettei sinne vatikaaniin ollut mitään asiaa niiltä tummilta katseilta ja salaisilta kohtaamisilta....
- koiruudelle
Joskus se tosirakkaus saa yllättäviä päänsisältöjä, kun arvot ei ole kunnossa. Mitä muita petikavereja sitä sitten enää.
- penispoikaas
koiruudelle kirjoitti:
Joskus se tosirakkaus saa yllättäviä päänsisältöjä, kun arvot ei ole kunnossa. Mitä muita petikavereja sitä sitten enää.
ts- reflektoituja
- jonkaitsepistit
penispoikaas kirjoitti:
ts- reflektoituja
Tai omaa sopparinarttuus hei...
- Normaalia
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena."
Niin, paitsi aikuisena ei enää olla vauvoja, vaan osataan tunnistaa ja käsitellä tunteita ja sitä kautta pettymyksiä paremmin. Ettei se maailma niin helposti kaadu, eikä saa aikaa hillitöntä raivoa kuten vauvana.
Melanie Klein on itsellekin tuttu, mutta siittä on kauan kun tullut hänen ajatuksiaan luettua, etten suoraan pysty hänen ajatuksiinsa nojaamaan, mutta itse käsitän psyyken tarkoittavan ihmisen mieltä etten suoraan osaa ajatella psyykkisten ominaisuuksien periytyvän.
Mutta no, nää on näitä erilaisia ajattelutapoja.
Itse ny olen omaksunut vaikutteita humanistisen psykologian pohjalta omaan ihmiskuvaani ja uskoisin, että täällä huomattukin, että korostan useinkin sitä omaa valinnan mahdollisuutta kiperissäkin asioissa
Jotenkin siten, että kun tää meidän elämämme täällä on kuitenkin suht lyhyt suuremmassa mittakaavassa ajatellen, niin kyllähän sitä mieluusti haluaisi olla jollain tavalla oman elämänsä tekijä kuin että pelkästää olisi toisten tekemisten kohteena.
Toki olosuhteet on joskus mitä on, mutta esim. näis narsistijuituis, se toinen tuskin muuttuu, niin itse sitten on muututtava jos ei halua jäädä tuleen makaamaan.
"Humanistinen psykologia korostaa olemassaolomme ainutkertaisuutta ja siitä johtuvaa ihmisen omavastuullisuutta. Tämän perusoivalluksen tehtyään ihminen voi nousta olosuhteidensa yläpuolelle ja tulla oman elämänsä herraksi. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan selitä yksin, miksi eri ihmiset jaksavat kantaa elämänsä taakkaa niin eri tavoin."
http://personal.inet.fi/koti/vexom/psyy.htm
Joten en usko kusipäisyyden perityvän isältä pojalle yks yhteen , vaan enemmänkin se "periytyy" opittuna elämäntapana, kasvatus ja ympäristötekijöiden muodossa varsinkin jos koko yhteisö on samaa lajia. Lapsethan usein luulevat et kaikilla on samanlaista jos ei ole mahdollista nähdä muunlaisia koteja/vanhempia.
Jos isoisä on ollut kusipää, niin tuskin hän on kovin hyvä kasvattaja ja perheenpää, että tavallaan hän jatkaa samaa rataa/elää ja kohtele lastaan samoin kuin häntäkin on kohdeltu, jolloin lapsi vaurioituu ja hänelle tuskin kehittyy kovin hyvä itsetunto.
Mutta pojan aikuistuessa hänellä itselläänkin on kuitenkin mahdollisuus valita, miten hän itse haluaa elää ja millainen isä hän haluaa olla omalle lapselleen. Jos kaikki ympärillä ovat kusipäitä niin ei se tarkoita että minunkin on oltava.
Mutta joo, narsistinhan sanotaan olevan pettynyt vauva ja tunne elämänsä hyvinkin lapsen tasolla, että pettymykset saavat aikaan raivoa vielä aikuisenakin.
Että kaiketi hän sitten etsii ja etsii, sitä "hyvää nänniä" joka toimisi aina juuri niinkuin hän haluaisi, mikä selittää senkin, miksi myös naispuoliset narsistit vihaavat naisia, onellisuutta ja rakkautta.Kyl mä vaa luule et kyse on oikeesti pelkästään ja vain vallitsevista arvoista ja normeista, humpuukia siis. Tai riippu asiasta. Jouluna heitetään meillä ainaki kuusi nurkkaan riippumati siitä mitä se on tehny.
Normaalia kirjoitti:
Kyl mä vaa luule et kyse on oikeesti pelkästään ja vain vallitsevista arvoista ja normeista, humpuukia siis. Tai riippu asiasta. Jouluna heitetään meillä ainaki kuusi nurkkaan riippumati siitä mitä se on tehny.
No niin, näyttää ylläpito hoitaneen tehtävänsä, hyvä niin.
Siinä sivussa näytti menneen muutaman muunkin kommentit, et siltä osin sit keskustelu näyttää tyrehtyneen.
Mut muistikuvani mukaan joku oli sitä mieltä, et kerrankin jotain asiaa, et toivotaan sit jos jollakulla jotain aloituksen liittyvää sanottavaa olis, et keskustelu vois jopa jatkuakin.
Tuo hauskasti murteella kirjoittava toi esiin, et kyse kusipäisyydestä olis enemmänkin vallitseviin arvoihin ja normeihin liittyvä. Ihan en ny siitä ajatuksesta saanu kiinni varsinkin ku hän lisäsi sanan humpuukia jatkoksi- oletsäälittäväkyllä
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
No niin, näyttää ylläpito hoitaneen tehtävänsä, hyvä niin.
Siinä sivussa näytti menneen muutaman muunkin kommentit, et siltä osin sit keskustelu näyttää tyrehtyneen.
Mut muistikuvani mukaan joku oli sitä mieltä, et kerrankin jotain asiaa, et toivotaan sit jos jollakulla jotain aloituksen liittyvää sanottavaa olis, et keskustelu vois jopa jatkuakin.
Tuo hauskasti murteella kirjoittava toi esiin, et kyse kusipäisyydestä olis enemmänkin vallitseviin arvoihin ja normeihin liittyvä. Ihan en ny siitä ajatuksesta saanu kiinni varsinkin ku hän lisäsi sanan humpuukia jatkoksiErikoinen tapa sulla, kirjoitella toisten kirjoituksia uudelleen ja erityisesti heittää joukkoon omia tulkintojasi, kuten humpuukia.
Lienee tavoite taas saavutettu eli olla se viimeinen kommentti, niin pyhää ja toisten päsmäröintiä, koira ei karvoistaan näytä pääsevän, vaikka selittelee mustan valkoiseksi. - Niin_
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin?
Se korreloi suoraan koko elämän kaareen - millä tavalla vauva reagoi pettymyksiin aikuisena."
Niin, paitsi aikuisena ei enää olla vauvoja, vaan osataan tunnistaa ja käsitellä tunteita ja sitä kautta pettymyksiä paremmin. Ettei se maailma niin helposti kaadu, eikä saa aikaa hillitöntä raivoa kuten vauvana.
Melanie Klein on itsellekin tuttu, mutta siittä on kauan kun tullut hänen ajatuksiaan luettua, etten suoraan pysty hänen ajatuksiinsa nojaamaan, mutta itse käsitän psyyken tarkoittavan ihmisen mieltä etten suoraan osaa ajatella psyykkisten ominaisuuksien periytyvän.
Mutta no, nää on näitä erilaisia ajattelutapoja.
Itse ny olen omaksunut vaikutteita humanistisen psykologian pohjalta omaan ihmiskuvaani ja uskoisin, että täällä huomattukin, että korostan useinkin sitä omaa valinnan mahdollisuutta kiperissäkin asioissa
Jotenkin siten, että kun tää meidän elämämme täällä on kuitenkin suht lyhyt suuremmassa mittakaavassa ajatellen, niin kyllähän sitä mieluusti haluaisi olla jollain tavalla oman elämänsä tekijä kuin että pelkästää olisi toisten tekemisten kohteena.
Toki olosuhteet on joskus mitä on, mutta esim. näis narsistijuituis, se toinen tuskin muuttuu, niin itse sitten on muututtava jos ei halua jäädä tuleen makaamaan.
"Humanistinen psykologia korostaa olemassaolomme ainutkertaisuutta ja siitä johtuvaa ihmisen omavastuullisuutta. Tämän perusoivalluksen tehtyään ihminen voi nousta olosuhteidensa yläpuolelle ja tulla oman elämänsä herraksi. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan selitä yksin, miksi eri ihmiset jaksavat kantaa elämänsä taakkaa niin eri tavoin."
http://personal.inet.fi/koti/vexom/psyy.htm
Joten en usko kusipäisyyden perityvän isältä pojalle yks yhteen , vaan enemmänkin se "periytyy" opittuna elämäntapana, kasvatus ja ympäristötekijöiden muodossa varsinkin jos koko yhteisö on samaa lajia. Lapsethan usein luulevat et kaikilla on samanlaista jos ei ole mahdollista nähdä muunlaisia koteja/vanhempia.
Jos isoisä on ollut kusipää, niin tuskin hän on kovin hyvä kasvattaja ja perheenpää, että tavallaan hän jatkaa samaa rataa/elää ja kohtele lastaan samoin kuin häntäkin on kohdeltu, jolloin lapsi vaurioituu ja hänelle tuskin kehittyy kovin hyvä itsetunto.
Mutta pojan aikuistuessa hänellä itselläänkin on kuitenkin mahdollisuus valita, miten hän itse haluaa elää ja millainen isä hän haluaa olla omalle lapselleen. Jos kaikki ympärillä ovat kusipäitä niin ei se tarkoita että minunkin on oltava.
Mutta joo, narsistinhan sanotaan olevan pettynyt vauva ja tunne elämänsä hyvinkin lapsen tasolla, että pettymykset saavat aikaan raivoa vielä aikuisenakin.
Että kaiketi hän sitten etsii ja etsii, sitä "hyvää nänniä" joka toimisi aina juuri niinkuin hän haluaisi, mikä selittää senkin, miksi myös naispuoliset narsistit vihaavat naisia, onellisuutta ja rakkautta."Jotenkin siten, että kun tää meidän elämämme täällä on kuitenkin suht lyhyt suuremmassa mittakaavassa ajatellen, niin kyllähän sitä mieluusti haluaisi olla jollain tavalla oman elämänsä tekijä kuin että pelkästää olisi toisten tekemisten kohteena. "
Niin, tykkäisi ja olisi kivaa, sais kaikki mitä haluaisi... Mikä unelma? Mikä totuus?
Onkohan orjien elämä sitten ollut pidempi, kun he eivät niin kovasti halunneen olla oman elämänsä tekijöitä? Luultavasti.
Minä toistelen täällä toistelemasta päästyäni jostain filosofioista lukemaani, että jotta voi edes valita vapaasti, niin tuon vapaan valinna edellytys olisi sitten se oikea tieto...
Että sitä myöden kun varat ja resurssit sallivat, niin voihan sitä yrittää olla oman elämänsä tekijä ja toivoa, että kukaan ei tule sitä tulosta sitten mielivaltaisesti ja lupaa kysymättä lyttäämään.
Olisinkohan minä jonkilainen humrealisti tms...? - Minulle_
setä.erasmus kirjoitti:
psykopaatti näkee vain hyötysuhteita, koska geneettisesti ei muuhun kykene
... häiriötön narsisti sen sijaan etsii sitä hyväksyvää toista, sitä hyvää rintaa, jota pääsi vauvana maistamaan, mutta, joka jäi lopulta saamatta ... hyvä isä/äiti se symboli jäi täyttymättä ja tavallaan etsii sitä epätoivoisista suhteista, jotka aina tuppaavat päättymään pettymykseen - ja se heijastuspinta se 'toinen' on sitten se 'narsisti'Minulle ei ihan aukea tuo kahden rinnan väliseen seilaamiseen juuttuminen. Mitä jos imettäjällä ei jostain syystä ole kuin yksi rinta, niin onko se sitten varma nakki että narsku tulee?
oletsäälittäväkyllä kirjoitti:
Erikoinen tapa sulla, kirjoitella toisten kirjoituksia uudelleen ja erityisesti heittää joukkoon omia tulkintojasi, kuten humpuukia.
Lienee tavoite taas saavutettu eli olla se viimeinen kommentti, niin pyhää ja toisten päsmäröintiä, koira ei karvoistaan näytä pääsevän, vaikka selittelee mustan valkoiseksi."Erikoinen tapa sulla, kirjoitella toisten kirjoituksia uudelleen ja erityisesti heittää joukkoon omia tulkintojasi, kuten humpuukia."
Niin, yleensä kopioin pätkän toisen tekstiä tai omin sanoin viittaan, mihin asiaan vastaan/otan kantaa. Yleensä myös useinkin joku kommentoi takaisin, että harvoin kommenttini jää viimeiseksi.
Mitä tulee sanaan sääli, niin siitäkin on joskus ollut puhetta.
Toisten mielestä se on hyvä sana ilmaisemaan empatiaa, toisten mielestä sillä pyritään alentamaan ko. säälin kohdetta. Tässä nyt tuo sääli sanan negatiivinen merkitys hyvinkin tulee näkyviin.
Mitä tulee sanaan humpuuki, niin vastasin tuolle nimimekille "normaalia", joka kommentoi että "Kyl mä vaa luule et kyse on oikeesti pelkästään ja vain vallitsevista arvoista ja normeista, humpuukia siis."
Että sana humpuukia on sieltä peräisin. Ja siinä ny jäi avoimeksi, että mikä on humpuukia, arvot ja normitko, johon sana oli yhdistetty.
Mutta joo, itse aiheeseen sinulla ny sit ollutkaan mitään sanottavaa, vaan kommenttisi ny koski enimmäkseen minua, kun itse ny peräänkuulutin heitä joiden mielestä kerrankin on jotain asiaa, viitaten aloituksen aiheeseen.Niin_ kirjoitti:
"Jotenkin siten, että kun tää meidän elämämme täällä on kuitenkin suht lyhyt suuremmassa mittakaavassa ajatellen, niin kyllähän sitä mieluusti haluaisi olla jollain tavalla oman elämänsä tekijä kuin että pelkästää olisi toisten tekemisten kohteena. "
Niin, tykkäisi ja olisi kivaa, sais kaikki mitä haluaisi... Mikä unelma? Mikä totuus?
Onkohan orjien elämä sitten ollut pidempi, kun he eivät niin kovasti halunneen olla oman elämänsä tekijöitä? Luultavasti.
Minä toistelen täällä toistelemasta päästyäni jostain filosofioista lukemaani, että jotta voi edes valita vapaasti, niin tuon vapaan valinna edellytys olisi sitten se oikea tieto...
Että sitä myöden kun varat ja resurssit sallivat, niin voihan sitä yrittää olla oman elämänsä tekijä ja toivoa, että kukaan ei tule sitä tulosta sitten mielivaltaisesti ja lupaa kysymättä lyttäämään.
Olisinkohan minä jonkilainen humrealisti tms...?"Niin, tykkäisi ja olisi kivaa, sais kaikki mitä haluaisi... Mikä unelma? Mikä totuus?Onkohan orjien elämä sitten ollut pidempi, kun he eivät niin kovasti halunneen olla oman elämänsä tekijöitä? Luultavasti."
No se, että on oman elämänsä tekijä ei tarkoita , että aina olisi kivaa ja saisi kaiken haluamansa.
Mitä orjiin tulee, niin uskon kyllä että hekin haluavat vapautensa, mutta usein se on niinkin, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" tai hinnnan vapaudesta joutuu maksamaan hengellään.
Lähinnä tuota oman elämänsä tekijänä olemista voi miettiä siltä pohjalta , että jos kaikki elämässä tapahtuneet vastoinkäymiset on aina jonkun muun syytä, toisesta johtuvaa.
Niin ehkä kantsii miettiä, että voisinko minä itse valita seuraavalla kerralla. Kyse ei ny ole mistään sen kummemmasta kuin kyvystä vaikuttaa oman elämänsä tapahtumiin ja laatuun.
Toki se on vaikeaa jos ei edes tiedä mitä haluaa. Rahasta tässä ei ny niinkään ole kysymys, vaikka toki se lisää valinnan mahdollisuuksia, mutta jos ny mennään vaan niillä resursseilla joita itsellä on.
Tässä kohtaa tulee mieleen joskus vuosia sitten käyty keskustelu tällä palstalla, jossa nimimerkillä rajatila kirjoittanut kiteytty oman kokemuksensa tähän tapaan
"Jokaisen on maalattava sateenkaarensa käytettävissä olevilla väreillä. Jos joku väri paletista puuttuu, sutii sitten muita enemmän."
KYllä joo, lapsuus vaikuttaa paljon siihen millaisia meistä tuli, mutta aikuisena on mahdollisuus valita, miten/millaista elämää haluan elää niillä resursseilla mitkä ovat käytettävissä
Jotkut asiat saattavat tulla geeniperintönä, kuten esim. alkoholismi, mutta kyllä se on se oma valinta, oma käsi, joka sen lasin huulille nostaa sen jälkeen kun on ensin tietoisesti ostanut sitä alkoholia.
Että geeniperimästäkin huolimatta voi valita toisin, kusipäänkään ei ole pakko hakata vaimooaan vaikka isä ja isoisä olisi tehnyt niin. Voi hakea apua omaan väkivaltaiseen käytökseensä , että osaisi ratkoa ristiriitoja muilla tavoilla.
Pahoinpidelty puoliso sitten voi hakea itselleen apua jolloin mietitään sitä miksi hän on sellaisessa suhteessa jossa häneen kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa- diipadaapaaaa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Erikoinen tapa sulla, kirjoitella toisten kirjoituksia uudelleen ja erityisesti heittää joukkoon omia tulkintojasi, kuten humpuukia."
Niin, yleensä kopioin pätkän toisen tekstiä tai omin sanoin viittaan, mihin asiaan vastaan/otan kantaa. Yleensä myös useinkin joku kommentoi takaisin, että harvoin kommenttini jää viimeiseksi.
Mitä tulee sanaan sääli, niin siitäkin on joskus ollut puhetta.
Toisten mielestä se on hyvä sana ilmaisemaan empatiaa, toisten mielestä sillä pyritään alentamaan ko. säälin kohdetta. Tässä nyt tuo sääli sanan negatiivinen merkitys hyvinkin tulee näkyviin.
Mitä tulee sanaan humpuuki, niin vastasin tuolle nimimekille "normaalia", joka kommentoi että "Kyl mä vaa luule et kyse on oikeesti pelkästään ja vain vallitsevista arvoista ja normeista, humpuukia siis."
Että sana humpuukia on sieltä peräisin. Ja siinä ny jäi avoimeksi, että mikä on humpuukia, arvot ja normitko, johon sana oli yhdistetty.
Mutta joo, itse aiheeseen sinulla ny sit ollutkaan mitään sanottavaa, vaan kommenttisi ny koski enimmäkseen minua, kun itse ny peräänkuulutin heitä joiden mielestä kerrankin on jotain asiaa, viitaten aloituksen aiheeseen.Ei herranjestas, että jaksat. Sanonta kuuluu niinkin, että sääli on sairautta. Miten ihmeessä olet niin herkkähipiäinen, että otat ihan kaiken itseesi ja toisaalta haluat olla joku elämän ohjaaja, ehkä koko tämän palstan ohjaaja - ainakin jos nyt näitä jatkuvia samankaltaisia kommenttejasi lukee? Muista nyt sitten seuraavaksi todeta, että voit hypätä kommenttieni ohi, jos punainen täppä aiheuttaa ahdistusta tai vastaavasti voit todeta, että ny mua naurattaa - eikö sekin itseasiassa ole toisen lyttäämistä tai suosikkisanaasi käyttäen mitätöimistä. Juuri tuollainen tyyli on toisen kirjoittajan alentamista, että niin on huvittavaa, että kahvitkin läikkyy nauraessa näppäimistölle.
Keskustellaan täällä toki aiheistakin, mutta aika vaikeaa se on, jos kommenttisi joutuu poistoon, vaikka oli aiheesta. Oletko muuten itse ajatellut, että kuinka paljon kykenet ihan tietyistä aiheista keskustelemaan, että näyttää luiskahtavan itsekullakin sivupoluille, kun luudalla huiskii jälkiänsä peittoon kääntäen keskustelua itselle suotuisemmaksi. - onseoutoa
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Niin, tykkäisi ja olisi kivaa, sais kaikki mitä haluaisi... Mikä unelma? Mikä totuus?Onkohan orjien elämä sitten ollut pidempi, kun he eivät niin kovasti halunneen olla oman elämänsä tekijöitä? Luultavasti."
No se, että on oman elämänsä tekijä ei tarkoita , että aina olisi kivaa ja saisi kaiken haluamansa.
Mitä orjiin tulee, niin uskon kyllä että hekin haluavat vapautensa, mutta usein se on niinkin, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" tai hinnnan vapaudesta joutuu maksamaan hengellään.
Lähinnä tuota oman elämänsä tekijänä olemista voi miettiä siltä pohjalta , että jos kaikki elämässä tapahtuneet vastoinkäymiset on aina jonkun muun syytä, toisesta johtuvaa.
Niin ehkä kantsii miettiä, että voisinko minä itse valita seuraavalla kerralla. Kyse ei ny ole mistään sen kummemmasta kuin kyvystä vaikuttaa oman elämänsä tapahtumiin ja laatuun.
Toki se on vaikeaa jos ei edes tiedä mitä haluaa. Rahasta tässä ei ny niinkään ole kysymys, vaikka toki se lisää valinnan mahdollisuuksia, mutta jos ny mennään vaan niillä resursseilla joita itsellä on.
Tässä kohtaa tulee mieleen joskus vuosia sitten käyty keskustelu tällä palstalla, jossa nimimerkillä rajatila kirjoittanut kiteytty oman kokemuksensa tähän tapaan
"Jokaisen on maalattava sateenkaarensa käytettävissä olevilla väreillä. Jos joku väri paletista puuttuu, sutii sitten muita enemmän."
KYllä joo, lapsuus vaikuttaa paljon siihen millaisia meistä tuli, mutta aikuisena on mahdollisuus valita, miten/millaista elämää haluan elää niillä resursseilla mitkä ovat käytettävissä
Jotkut asiat saattavat tulla geeniperintönä, kuten esim. alkoholismi, mutta kyllä se on se oma valinta, oma käsi, joka sen lasin huulille nostaa sen jälkeen kun on ensin tietoisesti ostanut sitä alkoholia.
Että geeniperimästäkin huolimatta voi valita toisin, kusipäänkään ei ole pakko hakata vaimooaan vaikka isä ja isoisä olisi tehnyt niin. Voi hakea apua omaan väkivaltaiseen käytökseensä , että osaisi ratkoa ristiriitoja muilla tavoilla.
Pahoinpidelty puoliso sitten voi hakea itselleen apua jolloin mietitään sitä miksi hän on sellaisessa suhteessa jossa häneen kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaaMiksi ihmeessä se geeniperintö sitten vaikuttaa kaikkiin muihin suomalaisiin, paitsi nyt sitten sinuun? Miksi niitä vaimoja henkisesti pahoinpidellään ja fyysisesti hakataan? Miksi on niin paljon martyyreja ja luonteeltaan sairaita, jos kerran kaikki ovat voineet valita? Okei, ehkä he ovat halunneetkin valita hakkaamisen, ryyppäämisen tai toisen alistamisen, näinkö menee? Mistä niitä kusipäitä niin naisissa kuin miehissä sitten oikein sikiää?
diipadaapaaaa kirjoitti:
Ei herranjestas, että jaksat. Sanonta kuuluu niinkin, että sääli on sairautta. Miten ihmeessä olet niin herkkähipiäinen, että otat ihan kaiken itseesi ja toisaalta haluat olla joku elämän ohjaaja, ehkä koko tämän palstan ohjaaja - ainakin jos nyt näitä jatkuvia samankaltaisia kommenttejasi lukee? Muista nyt sitten seuraavaksi todeta, että voit hypätä kommenttieni ohi, jos punainen täppä aiheuttaa ahdistusta tai vastaavasti voit todeta, että ny mua naurattaa - eikö sekin itseasiassa ole toisen lyttäämistä tai suosikkisanaasi käyttäen mitätöimistä. Juuri tuollainen tyyli on toisen kirjoittajan alentamista, että niin on huvittavaa, että kahvitkin läikkyy nauraessa näppäimistölle.
Keskustellaan täällä toki aiheistakin, mutta aika vaikeaa se on, jos kommenttisi joutuu poistoon, vaikka oli aiheesta. Oletko muuten itse ajatellut, että kuinka paljon kykenet ihan tietyistä aiheista keskustelemaan, että näyttää luiskahtavan itsekullakin sivupoluille, kun luudalla huiskii jälkiänsä peittoon kääntäen keskustelua itselle suotuisemmaksi.No niin näytät sinäkin jaksavan ja oletin että kommenttisi ja säälisi oli tarkoitettu minulle, johon vastasin, ettei sanalla sääli aina ole postiivinen kaiku
Jatkona sitten selitystä miksi käytin humpuuki sanaa, että tuli jostain toisen kommentista, enkä tiedä oikein mihin liittyi.
Mitä tulee poistoihin, niin käsittääkseni joku tuolla ylempänä kertoi pyytäneensä poistoon niitä pedarirunkkari yms. kirjoituksia.
Useinkin sitte saattaa samalla mennä muidenkin kommentteja, kun ovat siinä välissä, näin se vaan menee. Toki olis kiva ettei noita asiaankuulumattomia kommentteja tulisi ainakin kovin suuremmassa mittakaavassa, kun nekin häiritsee.
Mitä tulee nauramiseeni, jota myös tunnut paheksuvan. Niin kyllä mua joskus naurattaakin nää jutut täällä. Ei tää ny kuitenkaan niin vakavaa ole.
Myös se kommenttieni ylihyppääminen on ihan hyvä neuvo. Mielummin lukisin jotain itse aiheesen liittyvää kuin kommentteja minusta. Vielä tuosta, "kääntäen keskustelua itselle suotuisemmaksi".
En ole huomannut keskustelun käyvän itselleni suotuisammaksi van mielestäni nää jutut ny menee huonommaksi jos käsitetään, että haluaisin ollla joku palstaohjaaja saati jonkun muun elämän ohjaaja. Omasta mielestäni ny puhun kuitenkin, oman elämän valinnoista/ tekijöistä. Oma tarkoittaa itsekunkin henkilön omaa elämää/omia valintoja.onseoutoa kirjoitti:
Miksi ihmeessä se geeniperintö sitten vaikuttaa kaikkiin muihin suomalaisiin, paitsi nyt sitten sinuun? Miksi niitä vaimoja henkisesti pahoinpidellään ja fyysisesti hakataan? Miksi on niin paljon martyyreja ja luonteeltaan sairaita, jos kerran kaikki ovat voineet valita? Okei, ehkä he ovat halunneetkin valita hakkaamisen, ryyppäämisen tai toisen alistamisen, näinkö menee? Mistä niitä kusipäitä niin naisissa kuin miehissä sitten oikein sikiää?
Niin, yritän n laittaa jotain mistä voi löytää vastauksia kysmyksiisi.
Geenien mukana ei sitä väkivaltaista käytöstä peritä, enemmänkin geenien mukana tulevat ulkonäköön liittyvät asiat, pituus, ihonväri, älykkyys ja vaikkapa musikaalisuus. Lisäksi geeneillä on osuutensa moniin sairauksiin ja vammaisuuteen.
Mutta toki väkivalta voi ns. perityä mallioppimisen kautta, sellaisiakin tutkimuksia on tehty, jolloin puhutaan siittä ylisukupolvisuudesta ja siihen liittyvästä huono osaisuudesta.
Eräs hyvin merkittävä syy perheväkivallalle on väkivallan sukupolvinen kierre, eli hoivan ja huolenpidon sekä väkivaltaisuuden psykologis-sosiaalis-yhteiskunnallisen periytyminen oppimisen kautta.[11] Tämä pätee paitsi ihmiseen, niin myös ainakin hiiriin[12] ja useisiin apinalajeihin.[13][14] Kirsti Lagerspetzin kokoaman useiden tutkimusten mukaan sekä väkivaltaan että perheväkivaltaan altistavat seuraavat taustatekijät:[12]
Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteiksi,
Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti,
Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti,
Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja
Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.
Yleensä tällaiset seikat ovat yhteydessä juuri perheväkivaltaan ja perheen sisäisiin ongelmiin, mutta lapsi voi joutua kokemaan niitä myös muun ympäristön taholta. Erityisesti Patricia Crittenden[15] ja James Garbarino[16] ovat puhuneet muun muassa väkivaltaisista ympäristöistä (slummit, sota-alueet, konfliktipesäkkeet) väkivaltaisesti myrkyllisinä ympäristöinä. Myös median mallien on todettu vaikuttavan erityisesti lapsiin, joilta puuttuu väkivallattomuuteen ohjaavia vastavoimia. Väkivallan sukupolvien kierteen takia juuri lasten kokemaan ja näkemään perheväkivaltaan tulisi kyetä puuttumaan erityisen hyvin
Linkki on wikipedian, mutta lopussa on lähdeluetteloon, josta voi tarkistaa mistä tiedot on peräisin
Mutta kukaan tuskin on valinnut/halunnut aikuisena tulla sellaiseksi , alkoholistiksi, vaimon hakkaajaksi yms. Asiaan vaikuttavat varmaan monet taustatekijät, kuten tuossa yllä olevassa esitetään ja vielä lisäksi, omat tunteet ja kyky hallita niitä, puhutaan impulssikontrollista tai paremminkin sen puutteesta, joka on esim. persoonallisuushäiriöisillä yleistä.
Mutta joo, kusipäille toki on tarjolla apua jos haluavat muuttua eivätkä omin voimin siihen kykene.
https://www.miessakit.fi/fi/toimintamuodot/lyomaton_linja,
kun taas esim. narsistien kohdalla ehkä ei, kun he tuskin myöntävät että itsessä omassa käytöksessä olisi vikaa, vaan sysäävät syyn omasta käytöksestään uhrin kontolleyhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Niin, yritän n laittaa jotain mistä voi löytää vastauksia kysmyksiisi.
Geenien mukana ei sitä väkivaltaista käytöstä peritä, enemmänkin geenien mukana tulevat ulkonäköön liittyvät asiat, pituus, ihonväri, älykkyys ja vaikkapa musikaalisuus. Lisäksi geeneillä on osuutensa moniin sairauksiin ja vammaisuuteen.
Mutta toki väkivalta voi ns. perityä mallioppimisen kautta, sellaisiakin tutkimuksia on tehty, jolloin puhutaan siittä ylisukupolvisuudesta ja siihen liittyvästä huono osaisuudesta.
Eräs hyvin merkittävä syy perheväkivallalle on väkivallan sukupolvinen kierre, eli hoivan ja huolenpidon sekä väkivaltaisuuden psykologis-sosiaalis-yhteiskunnallisen periytyminen oppimisen kautta.[11] Tämä pätee paitsi ihmiseen, niin myös ainakin hiiriin[12] ja useisiin apinalajeihin.[13][14] Kirsti Lagerspetzin kokoaman useiden tutkimusten mukaan sekä väkivaltaan että perheväkivaltaan altistavat seuraavat taustatekijät:[12]
Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteiksi,
Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti,
Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti,
Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja
Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.
Yleensä tällaiset seikat ovat yhteydessä juuri perheväkivaltaan ja perheen sisäisiin ongelmiin, mutta lapsi voi joutua kokemaan niitä myös muun ympäristön taholta. Erityisesti Patricia Crittenden[15] ja James Garbarino[16] ovat puhuneet muun muassa väkivaltaisista ympäristöistä (slummit, sota-alueet, konfliktipesäkkeet) väkivaltaisesti myrkyllisinä ympäristöinä. Myös median mallien on todettu vaikuttavan erityisesti lapsiin, joilta puuttuu väkivallattomuuteen ohjaavia vastavoimia. Väkivallan sukupolvien kierteen takia juuri lasten kokemaan ja näkemään perheväkivaltaan tulisi kyetä puuttumaan erityisen hyvin
Linkki on wikipedian, mutta lopussa on lähdeluetteloon, josta voi tarkistaa mistä tiedot on peräisin
Mutta kukaan tuskin on valinnut/halunnut aikuisena tulla sellaiseksi , alkoholistiksi, vaimon hakkaajaksi yms. Asiaan vaikuttavat varmaan monet taustatekijät, kuten tuossa yllä olevassa esitetään ja vielä lisäksi, omat tunteet ja kyky hallita niitä, puhutaan impulssikontrollista tai paremminkin sen puutteesta, joka on esim. persoonallisuushäiriöisillä yleistä.
Mutta joo, kusipäille toki on tarjolla apua jos haluavat muuttua eivätkä omin voimin siihen kykene.
https://www.miessakit.fi/fi/toimintamuodot/lyomaton_linja,
kun taas esim. narsistien kohdalla ehkä ei, kun he tuskin myöntävät että itsessä omassa käytöksessä olisi vikaa, vaan sysäävät syyn omasta käytöksestään uhrin kontolleNiin se wikipedian linkki jäi laittamatta, siinä kuin lainausmerkitkin
- joskus.niinkin
Onko kirjoitti:
"Sotatilanteessa asetelma kääntyy päinvastaiseksi ja sen vuoksi niilläkin luonteenpiirteillä on arvo."
Onko noin? Ilman omakohtaista kokemusta asiasta, olisin kuitenkin toista mieltä. Onko tuohon jotain linkkiä?
Lähinnä niin, että sellainen k-päisyys ohjaa pettämään, pakenemaan ja suojaamaan ainoastaan itsensä, toisten kustannuksella. Mieleen tulee paljon asiaa tuolta saralta.Toisen ja nyt kolmannen käden tietoa vangeista muodostetun pataljoonan hyökkäyksestä naapurini isän ollessa motissa Karjalan kannaksella vetäytymisvaiheessa:
Esimiehelle: joko lähdetään. Esimies: odotetaan vielä hetki. .... x3
Paskat tuli housuun kun tykistö aloitti. Näköalapaikalta: en ole koskaan nähnyt suomalaisen taistelevan noin.
Ne 'psykopaatit' vain päästettiin vapaaksi. Motti aukesi. Ja naapurini isä selvisi hengissä.
General Ehrnrooth totesi porukasta vähättelevästi jossain haastattelussa: roskasakkia.
Merkitys ja tarkoitus? - temps.off
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Niin, yritän n laittaa jotain mistä voi löytää vastauksia kysmyksiisi.
Geenien mukana ei sitä väkivaltaista käytöstä peritä, enemmänkin geenien mukana tulevat ulkonäköön liittyvät asiat, pituus, ihonväri, älykkyys ja vaikkapa musikaalisuus. Lisäksi geeneillä on osuutensa moniin sairauksiin ja vammaisuuteen.
Mutta toki väkivalta voi ns. perityä mallioppimisen kautta, sellaisiakin tutkimuksia on tehty, jolloin puhutaan siittä ylisukupolvisuudesta ja siihen liittyvästä huono osaisuudesta.
Eräs hyvin merkittävä syy perheväkivallalle on väkivallan sukupolvinen kierre, eli hoivan ja huolenpidon sekä väkivaltaisuuden psykologis-sosiaalis-yhteiskunnallisen periytyminen oppimisen kautta.[11] Tämä pätee paitsi ihmiseen, niin myös ainakin hiiriin[12] ja useisiin apinalajeihin.[13][14] Kirsti Lagerspetzin kokoaman useiden tutkimusten mukaan sekä väkivaltaan että perheväkivaltaan altistavat seuraavat taustatekijät:[12]
Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteiksi,
Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti,
Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti,
Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja
Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.
Yleensä tällaiset seikat ovat yhteydessä juuri perheväkivaltaan ja perheen sisäisiin ongelmiin, mutta lapsi voi joutua kokemaan niitä myös muun ympäristön taholta. Erityisesti Patricia Crittenden[15] ja James Garbarino[16] ovat puhuneet muun muassa väkivaltaisista ympäristöistä (slummit, sota-alueet, konfliktipesäkkeet) väkivaltaisesti myrkyllisinä ympäristöinä. Myös median mallien on todettu vaikuttavan erityisesti lapsiin, joilta puuttuu väkivallattomuuteen ohjaavia vastavoimia. Väkivallan sukupolvien kierteen takia juuri lasten kokemaan ja näkemään perheväkivaltaan tulisi kyetä puuttumaan erityisen hyvin
Linkki on wikipedian, mutta lopussa on lähdeluetteloon, josta voi tarkistaa mistä tiedot on peräisin
Mutta kukaan tuskin on valinnut/halunnut aikuisena tulla sellaiseksi , alkoholistiksi, vaimon hakkaajaksi yms. Asiaan vaikuttavat varmaan monet taustatekijät, kuten tuossa yllä olevassa esitetään ja vielä lisäksi, omat tunteet ja kyky hallita niitä, puhutaan impulssikontrollista tai paremminkin sen puutteesta, joka on esim. persoonallisuushäiriöisillä yleistä.
Mutta joo, kusipäille toki on tarjolla apua jos haluavat muuttua eivätkä omin voimin siihen kykene.
https://www.miessakit.fi/fi/toimintamuodot/lyomaton_linja,
kun taas esim. narsistien kohdalla ehkä ei, kun he tuskin myöntävät että itsessä omassa käytöksessä olisi vikaa, vaan sysäävät syyn omasta käytöksestään uhrin kontolle1% tyypeillä saatta olla merkitys sodan aikana, jos siitä on heille itselleen hyötyä ... vetäytymisvaiheessa lienee ollut helppo esittää: joko istutte täällä ja teidät teloitetaan uuden hallinnon toimesta tai annamme teille mahdollisuuden laittaa hanttiin ja sitä myötä vielä elää säällistä elämää... psykopaatin valinta on aika selkeä. Jälki sen mukaista myös - 007:kat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Monoamiinioksidaasi - Hyvä_
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Niin, yritän n laittaa jotain mistä voi löytää vastauksia kysmyksiisi.
Geenien mukana ei sitä väkivaltaista käytöstä peritä, enemmänkin geenien mukana tulevat ulkonäköön liittyvät asiat, pituus, ihonväri, älykkyys ja vaikkapa musikaalisuus. Lisäksi geeneillä on osuutensa moniin sairauksiin ja vammaisuuteen.
Mutta toki väkivalta voi ns. perityä mallioppimisen kautta, sellaisiakin tutkimuksia on tehty, jolloin puhutaan siittä ylisukupolvisuudesta ja siihen liittyvästä huono osaisuudesta.
Eräs hyvin merkittävä syy perheväkivallalle on väkivallan sukupolvinen kierre, eli hoivan ja huolenpidon sekä väkivaltaisuuden psykologis-sosiaalis-yhteiskunnallisen periytyminen oppimisen kautta.[11] Tämä pätee paitsi ihmiseen, niin myös ainakin hiiriin[12] ja useisiin apinalajeihin.[13][14] Kirsti Lagerspetzin kokoaman useiden tutkimusten mukaan sekä väkivaltaan että perheväkivaltaan altistavat seuraavat taustatekijät:[12]
Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteiksi,
Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti,
Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti,
Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja
Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.
Yleensä tällaiset seikat ovat yhteydessä juuri perheväkivaltaan ja perheen sisäisiin ongelmiin, mutta lapsi voi joutua kokemaan niitä myös muun ympäristön taholta. Erityisesti Patricia Crittenden[15] ja James Garbarino[16] ovat puhuneet muun muassa väkivaltaisista ympäristöistä (slummit, sota-alueet, konfliktipesäkkeet) väkivaltaisesti myrkyllisinä ympäristöinä. Myös median mallien on todettu vaikuttavan erityisesti lapsiin, joilta puuttuu väkivallattomuuteen ohjaavia vastavoimia. Väkivallan sukupolvien kierteen takia juuri lasten kokemaan ja näkemään perheväkivaltaan tulisi kyetä puuttumaan erityisen hyvin
Linkki on wikipedian, mutta lopussa on lähdeluetteloon, josta voi tarkistaa mistä tiedot on peräisin
Mutta kukaan tuskin on valinnut/halunnut aikuisena tulla sellaiseksi , alkoholistiksi, vaimon hakkaajaksi yms. Asiaan vaikuttavat varmaan monet taustatekijät, kuten tuossa yllä olevassa esitetään ja vielä lisäksi, omat tunteet ja kyky hallita niitä, puhutaan impulssikontrollista tai paremminkin sen puutteesta, joka on esim. persoonallisuushäiriöisillä yleistä.
Mutta joo, kusipäille toki on tarjolla apua jos haluavat muuttua eivätkä omin voimin siihen kykene.
https://www.miessakit.fi/fi/toimintamuodot/lyomaton_linja,
kun taas esim. narsistien kohdalla ehkä ei, kun he tuskin myöntävät että itsessä omassa käytöksessä olisi vikaa, vaan sysäävät syyn omasta käytöksestään uhrin kontolle"Mutta joo, kusipäille toki on tarjolla apua jos haluavat muuttua eivätkä omin voimin siihen kykene."
Hyvä että ainakin joku on valmis liittämään sanavarastoonsa näitä uusavuttomilta haiskahtavia uussanoja jollon tuokin joskus muinoin pikkupoikien uskalias kirous pirskahtelevien sylkipisaroiden kera saanee ihan virallistetun diagnoosimerkityksen. Mikä sen paremmalta kuulostaisi... Vaikka minusta hyvin rumaa kuvitella mummojen/fiksujen vaarien puhuen moista kieltä, se ei tunnut lijakkaimpia häiritsevän mitä heistä ajatellaan.
Vai olisiko pyrkyä ihan vain peesaamisesta. - Minä_kysyin
temps.off kirjoitti:
1% tyypeillä saatta olla merkitys sodan aikana, jos siitä on heille itselleen hyötyä ... vetäytymisvaiheessa lienee ollut helppo esittää: joko istutte täällä ja teidät teloitetaan uuden hallinnon toimesta tai annamme teille mahdollisuuden laittaa hanttiin ja sitä myötä vielä elää säällistä elämää... psykopaatin valinta on aika selkeä. Jälki sen mukaista myös - 007:kat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/MonoamiinioksidaasiMinä kysyin tuota asiaa, ei ylt.
Lienee juuri sitä porukkaa jolla ei mitään asiaa esim. rauhanturvaustehtäviin ja mikä muutenkin on pidettävä kurissa kun aseita on lähistöllä.
Todellakin marginaalista hyötyä. Isommassa mittakaavassa opportunistit aiheuttavat enemmän haittaa kuin mikä olisi potentiaalinen hyöty. Silti, jos se porukka laitetaan yhteen ja asia esitetään heille oikealla tavalla: kyse on erikoisjoukoista. Erityispalveluista myös.
Jos kuvittelitte, että 007 tai Jason Bourne ,kuvitteellisia hahmoja, kykenivät empatiaan ...
Niitä rajavartioita näyttää olevan kaikissa yhteiskunnissa. Ja, anteeksi, psykopaatteja.
https://www.youtube.com/watch?v=UFnmq5PPScA
Vaikea nähdä empatiaa.- Kuvitteellisia
temppuilija kirjoitti:
Isommassa mittakaavassa opportunistit aiheuttavat enemmän haittaa kuin mikä olisi potentiaalinen hyöty. Silti, jos se porukka laitetaan yhteen ja asia esitetään heille oikealla tavalla: kyse on erikoisjoukoista. Erityispalveluista myös.
Jos kuvittelitte, että 007 tai Jason Bourne ,kuvitteellisia hahmoja, kykenivät empatiaan ...
Niitä rajavartioita näyttää olevan kaikissa yhteiskunnissa. Ja, anteeksi, psykopaatteja.
https://www.youtube.com/watch?v=UFnmq5PPScA
Vaikea nähdä empatiaa.Kuvitteellisia hahmoja ennenkaikkea...
En uskoisi että narsistit/psykopaatit kykenisivät olemaan uskollisia, lojaaleja ja haluavan palvella isänmaataan tai valtiota mahdollisesti myös loppuun asti. Löisivät ja tulisivat lyödyiksi ikäänkuin koko kansakunnan puolesta...
Minusta täältä voisi löytyä narsistisia/psykopaattisia taustoja. Näkemieni dokumenttien pohjalta olen tuota pähkäillyt joskus... Nimeomaan vielä Baader olisi se henkilö johon näitä piirteitä liittäisin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
"Fraktion työnjaossa intellektuaalinen ulottuvuus henkilöityi Meinhofiin ja toiminnallinen puoli rikollistaustaiseen Baaderiin sekä hänen naisystäväänsä Enssliniin."
"Ryhmän tavoitteisiin nähden ristiriitaista oli sen jäsenille tyypillinen ylellisyydessä eläminen, hienot asunnot, urheiluautot (poliisi etsi ryhmää erityisesti mustista BMW-merkkisistä autoista) ja hienostohotellit ulkomailla oleiltaessa. Erityisesti Baader oli mieltynyt näihin rahan tuomiin ylellisyyksiin."
"Tällaiset elämäntavat aikaansaivat ryhmälle myös karkotuksen PLO:n harjoitusleiriltä Jordaniasta, jonne RAF oli mennyt hiomaan kaupunkisisseille tarpeellisia taitoja. Lopullinen välirikko tuli tiettävästi alkoholista: leirin islamilaiset isännät kielsivät alkoholin käytön tai edes alueelle tuomisen ehdottomasti ja Baader vähät välitti kiellosta. "
"Andreas Baaderin tuntenut elokuvaohjaaja Rainer Werner Fassbinder jota yhteen aikaan pidettiin RAF:n tukijana, sanoi jo varhaisessa vaiheessa, että RAF:n toiminta oli enemmän henkilökohtaisen turhautuman provosoimaa uhittelua kuin poliittisia ilmauksia. Fassbinder irtisanoutui terroristien pyrkimyksistä viimeistään tragikoomisen elokuvansa Kolmas sukupolvi (Die dritte Generation, 1979) myötä. Elokuvassa terrorismi on ohittanut väkivaltaisen mielenilmauksen muodon ja muuttunut väkivallan sanelemaksi elämäntyyliksi. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Andreas_Baader - Tyyppi_
https://www.youtube.com/watch?v=bkcbRNu5_So
https://www.youtube.com/watch?v=AP0z2CV4yjw
Tyyppi oli niin kuin kristus varmaan mielestään kun vietiin... Eräänlainen häiriöttömän narsismin ja samaanaikaan ylivoipaisuuskuvitelman huippu. Mistä lie ja kuka lie agitoinut sellaiseen. Yksin tuskin olisivat kyenneet. Heillä oli aateveljiä jossain.
Loppunsa osalta ... lieneekö niin, että saivat itse valita?
https://www.bbc.com/news/world-europe-42204587- Aateveljiä
temppuilija kirjoitti:
Eräänlainen häiriöttömän narsismin ja samaanaikaan ylivoipaisuuskuvitelman huippu. Mistä lie ja kuka lie agitoinut sellaiseen. Yksin tuskin olisivat kyenneet. Heillä oli aateveljiä jossain.
Loppunsa osalta ... lieneekö niin, että saivat itse valita?
https://www.bbc.com/news/world-europe-42204587"Aateveljiä" tuohon aikaan maailmassa todella paljon... Jotkut, onneksi kuitenkin harvat, yrittivät saada Euroopasta sotatannerta provosoimalla. Tuskin kuitenkaan ulkopuolista rahoitusta mistään ainakaan paljoa saivat, kun joutuivat pankkeja ryöstelemään. Eräänlainen ajan ääri-ilmentymä tuo yksittäistapaus kuitenkin. Tuolla kaverilla ei kanootti inkkareita puolillaankaan kuitenkaan.
Muistan jostain dokumentista että mieleeni tuli miten itsekkäältä ja omahyväiseltä koko Baader vaikutti, mielestäni myös sovinistinen ns. naistenmies omaan edelleen ajankuvaan sopivaan tyylinsä.
"Andreas Baaderin tuntenut elokuvaohjaaja Rainer Werner Fassbinder jota yhteen aikaan pidettiin RAF:n tukijana, sanoi jo varhaisessa vaiheessa, että RAF:n toiminta oli enemmän henkilökohtaisen turhautuman provosoimaa uhittelua kuin poliittisia ilmauksia."
Mielestäni kiteytyy tuossa ajatus. - erasmus.setä
En_nyt_ala kirjoitti:
En nyt ala kinaamaan miten käsitteitä voi muunnella arkikielessä ja miten niitä ei voi muunnella. Ehkä sana sekundaari ja primääri sitten kuulostavat niin virallisille jonkun mielestä, että niiden yleiskielistä merkitystä ei voi oikein hyväksyä... Vaikka asiat noin kuvaamalla olisivat selkeitä puhekielessä...
Samoja termejä käytetään monilla tieteenaloilla kuvaamaan samansisältöisiä merkityksiä, vaikka ne liittyvät eri asioihin.
primääri: alkuperäinen, perustana oleva, ensisijainen
sekundääri: toissijaine, toisarvoinen, myöhempi, jostatain riippuva, alkuperäiseen pohjautuva, siitä kehittynyt, avustava, varalla oleva
tertiääri: kolmannessa vaiheessa oleva, kolmantena järjestyksessä oleva
Sanat pohjautuvat latinaan...
Mitä tulee typerältä tuntumiseen kun näyttää siltä kuin ei tietäisi, tuon näytöksen voi saada niin helposti aikaan. Mutta edelleen häpeäntunne tietämättömyydestä on niin armoton laji että minusta on ollut parempi kun myöntää jo etukäteen ettei niin paljoa tiedä, oikeastaan mistään.
No, jotain ehkä plakkariin kertynyt... vuosien mittaan, että narsistia en ole päästänyt itseäni päsmäröimään...
JOO, hei, ihan totta, en tiedäkään mikä noita nikkejä on laittanut. Tuo aloitushan on tehty jo 1.10. En ole sitä vain ennen huomannut ja niinpä luulin että nuo kaksi ensimmäistä oli tehty samaan aikaan.
Mutta toivottavasti tämäkään ei kaada tätä pienoissomemaailmaa.
Toki vaikuttaa siihen että ei voi kuvitella että aloitus ja minun liitetty kommenttini mitenkään kytkeytyisivät toisiinsa...Primaari narsimi on Freudin lanseeraama käsite, josta M.Klein jatkoi myöhemmin vauvatutkimuksissaan. Jung ei juurikaan pitänyt narsismia olennaisena kehityksellisenä asiana -selitti sen hieman optimistisemmin.
Pienen lapsen tarpeet ja kehittymätön maailmankuva yhdessä tekevät hänestä koko universiuminsa keskipisteen. Siihen kuuluvat depressiivinen ja skitsoidinen moodi, joiden välimaastossa primaarinarsistin maailmankuva heiluu. Häiriöttömillä ihan aikuisikään saakka.
Mitä mieltä olette kasvatuksesta. Pitäisikö lapsen lajityypillistä narsismia häiritä empaattisella otteella? Vai luottaa siihen, että luonto tikanpojan puuhun ajaa? erasmus.setä kirjoitti:
Primaari narsimi on Freudin lanseeraama käsite, josta M.Klein jatkoi myöhemmin vauvatutkimuksissaan. Jung ei juurikaan pitänyt narsismia olennaisena kehityksellisenä asiana -selitti sen hieman optimistisemmin.
Pienen lapsen tarpeet ja kehittymätön maailmankuva yhdessä tekevät hänestä koko universiuminsa keskipisteen. Siihen kuuluvat depressiivinen ja skitsoidinen moodi, joiden välimaastossa primaarinarsistin maailmankuva heiluu. Häiriöttömillä ihan aikuisikään saakka.
Mitä mieltä olette kasvatuksesta. Pitäisikö lapsen lajityypillistä narsismia häiritä empaattisella otteella? Vai luottaa siihen, että luonto tikanpojan puuhun ajaa?Kysymykseen vastaus,
kyllä pitää häiritä, nimenomaan empaattisella otteella, mikä tarkoittaa että ymmärtää millaisessa vaiheessa lapsen kasvu on, ettei vaadi liikoja, jos lapsi ei ole vielä saavuttanut sellaista kypyysastetta että hän ymmärtäisi.
Vauvat on sitte eri asia, he tarvitsevat kaiken sen rakkauden ja hoivan minkä äiti kykenee antamaan- Kiva_
erasmus.setä kirjoitti:
Primaari narsimi on Freudin lanseeraama käsite, josta M.Klein jatkoi myöhemmin vauvatutkimuksissaan. Jung ei juurikaan pitänyt narsismia olennaisena kehityksellisenä asiana -selitti sen hieman optimistisemmin.
Pienen lapsen tarpeet ja kehittymätön maailmankuva yhdessä tekevät hänestä koko universiuminsa keskipisteen. Siihen kuuluvat depressiivinen ja skitsoidinen moodi, joiden välimaastossa primaarinarsistin maailmankuva heiluu. Häiriöttömillä ihan aikuisikään saakka.
Mitä mieltä olette kasvatuksesta. Pitäisikö lapsen lajityypillistä narsismia häiritä empaattisella otteella? Vai luottaa siihen, että luonto tikanpojan puuhun ajaa?"Mitä mieltä olette kasvatuksesta. Pitäisikö lapsen lajityypillistä narsismia häiritä empaattisella otteella? Vai luottaa siihen, että luonto tikanpojan puuhun ajaa?"
Kiva ja hirmu tärkeä kysymys. Mielestäni pidetään liian selvänä että lasta ei voi "rakastaa liikaa"...
Minusta asia riippuu ihan siitä mitä halutaan. Meillä olisi säätöruuvi siinä edessämme jos kaikki tajuaisivat että siitä voi säätää.
Jos haluaa vähän lujempaa ja reipasta jälkikasvua niin jättää luonnolle enemmän tehtävää. Jos taas haluaa varman ja kiltin niin käyttää enemmän aikaa empatiointiin ja hoivaan.
Muistan joskus olleen keskustelun alla äiti-ihmisten kesken että pitääkö vauvaa rientää lohduttamaan heti kun itkee vaan pitääkö antaa itkeä rauhassa. Silloin raati valitsi varmaan jonkun kultaisen keskitien, että ei ihan aina heti... Tuosta keskustelusta useamman kymmentä vuotta aikaa.
No, kai sellaisella vapaalla itkullakin joku sija voi löytyä siellä vauvan kehityksessä...
Olisi kiva tietää miten itsen kanssa on toimittu. Ainoa joka tietäisi vastauksen on kuitenkin jo poissa.
En ole ihan ääri-ihminen kummastakaan päästä. Kaipa se empatiajuttu on minun juttu. Mutta jätän vauvalle toki myös harkinnanvaraa. Ehkä sillä kasvaa siinä itkiessään se paikka aivoihin johon se harkinta sitten aikanaan sijoittuu.
Että jos häitsee liikaa tulee liian epäitsenäinen yksilö joka ei luota itseensä eikä omaan harkintakykyynsä. Eikä opi seikkailemaan ollenkaan.
- Huomattu_on
Narsisti-psykopaatti käy täällä monologiaan..
- erasmus.setä
Ah... olet nyt väärässä ketjussa kekkuloimassa. Tarkoitus oli saada vertaistukea muilta häirityiltä primäärinarsisteilta.
Luin taas tuolta toisaalta jotain joka toi mieleen tämän ketjun/ puheet primaarinarsisista.
Täs ei ny varsinaisesti puhuta narsistista, mutta samasta asiasta ny tavallaan on kyse
https://mielenihmeet.fi/ensisijainen-haava-lapsuuden-traumojen-vaikutus/?fbclid=IwAR3VvP30OavgEMUjXduVQDa9db-2R8lygkMQVivhSrL02_jjRmoiwxoZDq0
Itse tunnistan itseni hyvinkin tuosta "selviytyjäpersonaallisuudesta", mikä kuullostaa toki positiiviselta, mutta ei välttämättä ole kuitenkaan aina mikään positiivinen olotila sekään jos tuntuu, että elämä on pelkkää yrittämistä ja selviytymistä.
Nuoruudessa sitä useinkin meni sillä "minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää, kaiken sen minkä pitää mä päätän, se mulle myös jää" mentaliteetilla.
Nykyään ymmärtää, et jos ei ollenkaan taivu, niin voi katketa, osaa paremmin luovia elämän virran mukana- herääminentapahtunut
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
Luin taas tuolta toisaalta jotain joka toi mieleen tämän ketjun/ puheet primaarinarsisista.
Täs ei ny varsinaisesti puhuta narsistista, mutta samasta asiasta ny tavallaan on kyse
https://mielenihmeet.fi/ensisijainen-haava-lapsuuden-traumojen-vaikutus/?fbclid=IwAR3VvP30OavgEMUjXduVQDa9db-2R8lygkMQVivhSrL02_jjRmoiwxoZDq0
Itse tunnistan itseni hyvinkin tuosta "selviytyjäpersonaallisuudesta", mikä kuullostaa toki positiiviselta, mutta ei välttämättä ole kuitenkaan aina mikään positiivinen olotila sekään jos tuntuu, että elämä on pelkkää yrittämistä ja selviytymistä.
Nuoruudessa sitä useinkin meni sillä "minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää, kaiken sen minkä pitää mä päätän, se mulle myös jää" mentaliteetilla.
Nykyään ymmärtää, et jos ei ollenkaan taivu, niin voi katketa, osaa paremmin luovia elämän virran mukanaYleensä ikä tuo sitä armollisuutta itseään kohtaan, mutta kiinnostaa tietää, että koskeeko tuo: "minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää, kaiken sen minkä pitää mä päätän, se mulle myös jää" mentaliteet miehen etsintää rinnallesi? Meihin on pakkosyötetty ajatus, että mies pitää olla, vaikka ne miehet vaihtuisi ja tulisi ne narsuiksi totettua, niin siltä pitää vaan saada. Siksi kysyn, että menikö kaikki tuolla asenteella elämässä miehet, työ, lastenhankinta jne?
herääminentapahtunut kirjoitti:
Yleensä ikä tuo sitä armollisuutta itseään kohtaan, mutta kiinnostaa tietää, että koskeeko tuo: "minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää, kaiken sen minkä pitää mä päätän, se mulle myös jää" mentaliteet miehen etsintää rinnallesi? Meihin on pakkosyötetty ajatus, että mies pitää olla, vaikka ne miehet vaihtuisi ja tulisi ne narsuiksi totettua, niin siltä pitää vaan saada. Siksi kysyn, että menikö kaikki tuolla asenteella elämässä miehet, työ, lastenhankinta jne?
No oon ollu tosi nuori 16 vee, kun oon rakastunut ja mennyt kihloihin ja parikymppisenä sit naimisiin
Ei sitä silloin sen kummempaa ajatellut, lapsiakin haluttiin ja kolme saatiinkin. peruskorjattiin taloa ja tehtiin töitä, normaalia pehe elämää. Auvoiseen elämään vaan pesityi ikävä asia, puolisoni ajan myötä alkoholisoitui
Avioliitto päättyi parinkymmen vuoden jälkeen ja jälkiviisanaa on tullu aateltua, et olis pitäny antaa periksi jo paljon aiemmin. Eron yhteydes olin sitä mieltä, et mun osalta miesjutut on jo niinku ohi, et oon niin vanhakin. No kaks lapsista oli viä alaikäisiä, et rahaa tarvittiin, yksinhuoltajana tein välillä kolmeakin työtä ja makselin ent. puolisonkin velkoja.
Meni kymmenisin vuotta ettei miehiä ees aatellu, kunnes tyttäretkin aikuistuivat, muuttivat omilleen ja elämä helpottui, tuli tää nettiaika ja yhtenä uuden vuoden yönä sit kirjauduin suomi24 treffipalstalle.
Sieltä se sit löytyi se tyyppi jonka vuoksi tän aiheen piiriin tulin. Siitäkin on jo vuosia aikaa, ettei enää oo tätä päivää muutenkuin että tänne palstalle ny on jäänyt keskustelemaan milloin mistäkin.
Ei mulla mitään alati vaihtuvia miessuhteita ole ollut.
Tuolloin treffipalstaan liittyen, oli toki muutama lyhyt suhde, mut ne ny oli sellasia, ettei ne viä ollu mihinkään yhteisen tulevaisuuden suunnitteluasteelle ees edenny, enkä usko niiden olleen narsisteja. Muuten vaan ei tuntunu siltä, et olis halunnu/ niistä olis tullu mitään kunnollista suhdetta.
Ettei toi mun selvitymisjuttu liity mitenkään miehiin, en ole niitä hakemalla hakenut sillain, et pakko saada joku mies. Enempi tähän aiheeseen liittyen se mun kohdalla semmosta, et elämä oli suorittamista, pärjäämisen pakkoa, vaadin itseltäni kaikenlaista ja siinä sivussa sit yritin auttaa/tukea toisiakin niin virallisen vapaaehtoistyön merkeissä kuin yksityisemminkin.
Nykyään elämä ja oleminen on sillain helpottanut, ymmärtää antaa itselleenkin, osaa jo vähän nauttiakin elämästä ja ottaa vastaan apua/tukea ja hoivaa muiltakin, ettei kaikkea tarvi tehdä yksin
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Paskakaivo Kuhmo
Moniko teki uuden saostuskaivon, joka erittelee paskan ja nesteet imeytyskenttineen maassa taloissa. Kaikkien talojen pi684511Uskotko yliluonnolliseen?
Mitä jos tämä ns. kaivattusi on loitsunut sinut? Olettekos sitä ajatelleet, niinpä. Ette todellakaan. :D1004018- 523532
Mitä kuuluu?
Toivottavasti sulla oli hyvä päivä tänään. Täällä on taas ollut niin negatiivista juttua. Oli pakko tulla sanomaan sinul292791Keilahalli
Onneksi rakennettiin aikoinaan se keilahalli, se pelastaa eläinpuistoyhtiöiden sekä koko Ähtärin kaupungin talouden!262583Uskallatko katsoa pitkään silmiin
kaivattuasi, jos olette samassa tilassa? Alkaako sydän jyskyttää, jos katseet jumittuvat? Pelkäätkö ulkopuolisten huomaa602492- 462364
- 391917
- 471898
- 301656