Hätävarjelu ja pakkokeino

Katsotaan ensin soveltuvat rikoslain kohdat, mietitään sitten, yhteistä kohdissa on että
molempiin pykäliin vedoten saattaa selvitä rangaistuksetta vaikka onkin syyllistynyt rikokseen:
4 § (13.6.2003/515)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

5 § (13.6.2003/515)
«Pakkotila»
Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.

Joten todetaanko seuraava: hätavarjelu on itsensä tai toisen puolustamista väkivallalla, "torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko", (elikkä ei toimen tai viran suomilla lainmukaisilla voimakeinoilla, esim. vartija käyttäessään poistamisoikeuttaan kuljetusotteilla, tai poliisi hajoittaessa väkivaltaisen mielenosoituksen pampuniskuilla ja/tai kaasulla).
Pakkotila taas on tilanne jossa tekee rikoksen oikeushyvän suojelemiseksi.
Pari esimerkkiä:
Autokolarissa on loukkaantunut ihmisiä. Kännykät eivät toimi joten murtaudut tyhjään taloon jotta pääsisit soittamaan brankkarit paikalle.
Toinen esimerkki: Vietetään iltaa saarella, alkoholiakin on nautittu ruorijuoppouteen asti. Arska loukkaantuu kirveniskusta polttopuita pilkkoessaan. Verta valuu, viet Arskan moottoriveneellä vastarannalle odottavalle ambulanssille.
MUTTA pakkotilaan ei varmaankaan kannata vedota ja kuvitella selviävänsä seuraamuksista jos esimerkiksi vartijana ajelee ylinopeutta murtohälyihin. Vasteajan kun voisi lyhentää pienemmillä piireillä, tai paikallis-vartioinnilla.
Lyhyt vasteaika ei ole oikeushyve, ainoastaan sopimusoikeudellinen asia vartioimisliikkeen ja toimeksiantajan välillä. MUTTA jos on faktatietoa että vartijakaveri esim. on hengenhädässä niin ylinopeutta varmaan pystyisi pakkotilaan vedoten ajamaan (ei kuitenkaan liikennettä vaarantaen esim. punaisia päin koska se aiheuttaisi hengenvaraa muille) jotta pääsisi nopeasti perille.
Periaatteessa voisi ajatella että ylinopeuden ajaminen mainitsemassani tilanteessa peräti olisi vartijan velvollisuus, oikeushan piti vartijan irtisanomista oikeutettuna koska hän ei ollut syyllistynyt pahoinpitelyyn hätävarjeluna auttaakseen pulassa olevaa työkaveriaan, tapaus jota on herkuteltu tälläkin foorumilla. Oikeudessahan se aina tapauskohtaisesti sitten kuitenkin punnitaan. Joka päivähän lakeja tulkitaan, ja eri oikeusasteet antavat eriäviä tulkintoja. Ja lainoppineet syyttäjät/asianajajat ovat eri mieltä lopputuloksesta.
Erot kahden pykälän soveltuvuudessa kuitenkin varmaan selvisivät?