Korotuskristologia

Kristologiat on silti järjestettävissä aikajärjestykseen. Korotuskristologinen Roomalaiskirje ja adoptianistinen Markuksen evankeliumi ova vanhempia kuin myöhempi syntyinen ja korkeakristologinen Johanneksen evankeliumi.

KehitysSilminnähtävää kirjoitti:

Kristologiat on silti järjestettävissä aikajärjestykseen. Korotuskristologinen Roomalaiskirje ja adoptianistinen Markuksen evankeliumi ova vanhempia kuin myöhempi syntyinen ja korkeakristologinen Johanneksen evankeliumi.

Lue lisää

Pitänee paikkansa. Kyllä Johanneksen evankeliumissa on jo nähtävissä, kun ihan suoraan sanotaan, gnostilaista sävyä, vaikka toisaalta on sanottu, että se olisi kirjoitettu juuri gnostilaisuuden torjumiseksi. Ainakin siinä on monofysiittinen vivahde.

Idän kirkko on selvästi enemmän kallellaan monofysitismiin päin kuin lännen, vaikka virallinen oppi onkin yhtenäinen. Ei ole kumma, että Johanneksen evankeliumi on nykyortodoksikirkollekin mieluisin.

Dogmatikos kirjoitti:

Pitänee paikkansa. Kyllä Johanneksen evankeliumissa on jo nähtävissä, kun ihan suoraan sanotaan, gnostilaista sävyä, vaikka toisaalta on sanottu, että se olisi kirjoitettu juuri gnostilaisuuden torjumiseksi. Ainakin siinä on monofysiittinen vivahde.

Idän kirkko on selvästi enemmän kallellaan monofysitismiin päin kuin lännen, vaikka virallinen oppi onkin yhtenäinen. Ei ole kumma, että Johanneksen evankeliumi on nykyortodoksikirkollekin mieluisin.

Lue lisää

Termi ”gnostilaisuus” on kehitetty vasta 1600-luvulla ja sitä on usein käytetty, osin virheellisesti, kaikista suuntauksista, joihin kuului salattua, vain sisäpiirille tarkoitettua tietoa. Tämän johdosta termin täsmällisyys ja käyttökelpoisuus on usein myös kyseenalaistettu. Yleensä termiä ”gnostilaisuus” käytetään kuitenkin melko tarkkaan rajatussa merkityksessä. Näin gnostilaisuus voidaan erottaa esimerkiksi erilaisista esoteerisistä suuntauksista, mystiikasta ja New Age -liikkeistä. Vuonna 1966 Messinassa järjestettiin gnostilaisuutta käsitellyt konferenssi. Sen tärkeimpinä tavoitteina olivat Nag Hammadin löytöjen käännöstyön järjestäminen ja sopiminen gnostilaisuuden täsmällisestä määritelmästä. Konferenssin aikaansaama ”varovainen ehdotus” 'gnostilaisuuden' ja 'gnosiksen' määritelmiksi kuului seuraavasti:

»Messinan konferenssin yhteenvedossa ehdotettiin 'historiallisten ja typologisten menetelmien yhtäaikaiseen käyttöön perustuen' määritellä 'tietty joukko toisen vuosisadan järjestelmiä' 'gnostilaisuudeksi', ja käyttää 'gnosista' tarkoittamaan sellaista aikakaudesta riippumatonta käsitystä tiedosta, joka on ollut 'eliitille tarkoitettua tietoa jumalallisista mysteereistä'.»
(Markschies, Gnosis: An Introduction, s. 13.)

Konferenssi siis päätti, että termi 'gnostilaisuus' rajattaisiin historiallisesti merkitsemään ensimmäisten vuosisatojen gnostilaisia liikkeitä, kun taas termi 'gnosis' olisi yleinen nimitys kaikelle parhaimmistolle rajatulle etuoikeutetulle tiedolle. Tämä aiheutti kuitenkin uusia ongelmia, koska historialliseksi tarkoitettu 'gnostilaisuus' oli täysin nykyaikainen nimitys, kun taas yleiseksi tarkoitettu 'gnosis' oli aidosti historiallinen termi. Tutkijat siis kutsuivat 'gnostilaisuudeksi' jotain sellaista, jota antiikin teologit olivat kutsuneet nimellä 'gnosis'. Antiikin aikana kaikki myönsivät, että tieto oli keskeistä elämässä, mutta ei ollut yksimielisyyttä siitä, mistä tieto koostui. Messinan konferenssin tiedolle antamaa määritelmää ei ollut tuolloin olemassa. Tästä syystä gnostilaisuuden tarkkaan määritelmään liittyvät ongelmat ovat säilyneet. Messinan konferenssissa päätetyt käytännöt termien suhteet ovat silti yleisessä käytössä.

Kristologioissa lienee vivahteita, esittämäsi on perusasetelma. Kumpaan mainitsemistasi itse uskot?

Hömpönpömpön kirjoitti:

Termi ”gnostilaisuus” on kehitetty vasta 1600-luvulla ja sitä on usein käytetty, osin virheellisesti, kaikista suuntauksista, joihin kuului salattua, vain sisäpiirille tarkoitettua tietoa. Tämän johdosta termin täsmällisyys ja käyttökelpoisuus on usein myös kyseenalaistettu. Yleensä termiä ”gnostilaisuus” käytetään kuitenkin melko tarkkaan rajatussa merkityksessä. Näin gnostilaisuus voidaan erottaa esimerkiksi erilaisista esoteerisistä suuntauksista, mystiikasta ja New Age -liikkeistä. Vuonna 1966 Messinassa järjestettiin gnostilaisuutta käsitellyt konferenssi. Sen tärkeimpinä tavoitteina olivat Nag Hammadin löytöjen käännöstyön järjestäminen ja sopiminen gnostilaisuuden täsmällisestä määritelmästä. Konferenssin aikaansaama ”varovainen ehdotus” 'gnostilaisuuden' ja 'gnosiksen' määritelmiksi kuului seuraavasti:

»Messinan konferenssin yhteenvedossa ehdotettiin 'historiallisten ja typologisten menetelmien yhtäaikaiseen käyttöön perustuen' määritellä 'tietty joukko toisen vuosisadan järjestelmiä' 'gnostilaisuudeksi', ja käyttää 'gnosista' tarkoittamaan sellaista aikakaudesta riippumatonta käsitystä tiedosta, joka on ollut 'eliitille tarkoitettua tietoa jumalallisista mysteereistä'.»
(Markschies, Gnosis: An Introduction, s. 13.)

Konferenssi siis päätti, että termi 'gnostilaisuus' rajattaisiin historiallisesti merkitsemään ensimmäisten vuosisatojen gnostilaisia liikkeitä, kun taas termi 'gnosis' olisi yleinen nimitys kaikelle parhaimmistolle rajatulle etuoikeutetulle tiedolle. Tämä aiheutti kuitenkin uusia ongelmia, koska historialliseksi tarkoitettu 'gnostilaisuus' oli täysin nykyaikainen nimitys, kun taas yleiseksi tarkoitettu 'gnosis' oli aidosti historiallinen termi. Tutkijat siis kutsuivat 'gnostilaisuudeksi' jotain sellaista, jota antiikin teologit olivat kutsuneet nimellä 'gnosis'. Antiikin aikana kaikki myönsivät, että tieto oli keskeistä elämässä, mutta ei ollut yksimielisyyttä siitä, mistä tieto koostui. Messinan konferenssin tiedolle antamaa määritelmää ei ollut tuolloin olemassa. Tästä syystä gnostilaisuuden tarkkaan määritelmään liittyvät ongelmat ovat säilyneet. Messinan konferenssissa päätetyt käytännöt termien suhteet ovat silti yleisessä käytössä.

Lue lisää

Aikoinaan olleitten kristinuskon esoteeristen kehitelmien erästä ei-kristillistä synkretististä osaa on sanottu ja edelleen sanotaan gnostilaisuudeksi, vaikka haluatkin tehdä eron käsitteiden gnosis ja gnostilaisuus välillä ja vetoat erään konferenssin määrittelyyn. Aivan siihen katsomatta, minkä ikäinen joku sana on, kyse on empiirisestä ilmiöstä, johon sana viittaa.

Olet lainannut Wikipedian artikkelin tekstiä lähdettä mainitsematta. Kuva on jäänyt osittaiseksi. Jos kysymys ketä kiinnostaa laajemmin, kehoitan lukemaan koko artikkelin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gnostilaisuus

PÄÄASIA oli siis se, että Johanneksen evankeliumi on gnostilais- tai vähintäänkin monofysiittissävyinen verrattuna muihin UT:n kirjoihin, ja tuonee siksi esiin kristologiaa ylhäältä.