Helteisen kesän muisteloita!

Viime kesä jää ihaniin muistoihin, kun meressäkin oli miellyttävää uida jo alkukesästä, merellä on muutenkin aina vilpoisampaa. Sai käyttää koko kesän kevyitä mekkoja, nautinto sekin. Leveälierinen hattu on melkein kuin parasolli, toki suojakertoimia käytän auringossa myös. Kovimmilla helteillä varjossa piti oleilla, kyllä minulle riittäisi hyvin 20-24. En koskaan ole tykännyt vain maata rannalla, kävely ja pikkupuuhailu tuntuu mukavammalta. Saipahan myös D-vitamiinia kunnolla, sen tarpeellisesta määrästähän meitä senioreita pimeään vuodenaikaan muistutetaan. Lokakuusta lähtien nappaan D-vitamiinipillerin kalkkitabletin lisäksi.


Missä ihmeessä ensi viikolla 15 astetta luvataan ? Täällä etelärannikolla on huomiseksi aurinkoista sääkartoilla, on tarkoitus lähteä ruskaretkelle Tammisaaren Ramsholmeniin, jossa kasvaa paljon erilaisia suuria lehtipuita, ovat nyt parhaassa loistossaan. Koska rannikko on entistä merenpohjaa, näin syksyllä huomaa tienvarsien kaislakasvustot hienostuneissa okransävyissä. Osmankäämit levittävät pumpuliaan, välillä kuin lumisadetta tuulessa. Ensi viikolla näkyy ennustuksissa 12 asteen lämpöjä ja aurinkoakin. Taitaa siellä Aman maisemissa olla tulossa intiaanikesä.


Kaunista ja reipasta syksyä !

Se on vanhastaan tuttu juttu, että kesä tulee käväisemään uudestaan tälleen lokakuun alkupuolella.
Ruotsalaiset nimittävät sitä "Brittsommar", koska lokakuun 7. juhlivat Birgitta, Britt ... nimipäiväänsä.

En tiedä, onko sille minikesälle suomalaista vastinetta. Suomalaisessa kalenterissa näkyy olevan 7.10
Pirkko, Pirjo, Birgitta, Pirita, Piritta ja Pipsa.

Viime kesän helteistä moni sai kystä kyllin kun helle jatkui monissa taloissa vielä yölläkin. Aurinko varaa kivitalot niin kuumiksi, että vasta monen päivän päästä lämpötila alkaa laskemaan. Tapahtui jopa pieni kuolleisuuspiikki helteiden yhä vaan jatkuessa.

Oli siinä kuumassa kesässämme hyviäkin puolia. Omenia tuli paljon ja ne ovat erityisen makeita. Myös vihannesten viljelijät olivat valosta ja lämmöstä tyytyväisiä.
Itsellä monia pihan ulkotöitä oli vaan siirrettävä kun vanhalla miehellä otti liikaa sydämen päälle. Syksyviileillä ilmoilla jaksaa taas rästitöitäkin hiljalleen tehdä.

En koskaan ole ottanut paljon aurinkoa, kuitenkin Italiassa asuntovaunu matkalla siinä suuren altaan vieressä makailin tunsin kuin piikin selässä, suoja voiteita oli paljon. Oli vuosi 1998 tunsin kuin joku piikki oli selässä luulin sen olen finni-finnissä ja puristin ja kovaa tuli vähän verta ja siitä tuli esille se kuva menin työpaikan lääkärille noin viikko ennen joulua, hän katsoi ja soitti sairalaan sanoi tunnen lääkärin hän ottaa koepalan. Hän oli vanha mies sanoi olleen suomentalvisodassa osasi muutamia sanoja suomeksi (perkele). Paikallis puudutuksella otti suuren palan, oli siinä makuulla tuli hoitaja ja sanoi herranjumala kuinka tuon saa kiinni no lankoja katkeili ja ilmassa pekeleitä viimein paksulanka koikein puristi rintaa. Sitten jälkeen tuli vastaus oli syöpä ja uusi leikkaus siis nukutuksella.

Koe palan otto oli joulun jälkeen tieto siitä aatonaattona.

Vielä vähän kun pääsin alkuun. Leikkaus-siinä kapealla makasin nukutus lääkäri sanoin vähän korkea verenpaine sanon aina ollut. Sitten tuli hyvin kaunis hoitajasisar hyvin punaiset huulet musta tukka, ajattelin taitaa olla lähtö esillä. Heräsin heräämis osastolla ja taas kaunis nainen katseli papereita ja kysyi tunnetko minut en vastasin vaikka heti tunsin. Sain kyllä hyvän piikin ei ollut kipua seuraavana päivänä ajelin kotiin, vaimoni kysyi kuinka meni sanoin hyvin.