Luonnonlintu lemmikkinä

Siis tarkotin ruokkinut enkä puhalla😂

Melko sekava aloitus …. ehkä on parempi, että jätät toistaiseksi luonnontirpat rauhaan ja keskityt omaan itseesi.

Loukkaantuneen tai muuten hädässä olevan luonnovaraisen linnun saa tilapäistä hoitoa varten todennäköisesti aika helposti ihan vaikka haavilla tai kankaanpalalla kiinni.
Muutenhan luonnoeläimen pyydystäminen häkkiin on yksiselitteisen laitonta. Jos pidempiaikaista lemmikkiä kaipaat niin niitä löytyy eläinkaupoista.

Rautalankaa: Jos et saa luonnonlintua ilman ansoja ja apuvälineitä kiinni se ei selvästikään ole ihmisen hoidon tarpeessa eikä sitä silloin ole tarpeen eikä laillista häkkiin laittaa.
Jos haluat lemmikkilinnun niin silloin otat lemmiksi kasvatetun ja ihmisiin tottuneen kesylinnun, et villiä luonnoneläintä.

"Mutkumähaluun" ei ole pätevä syy häkittää vapauteen tottunutta villieläintä.
Voit toki vaikka ruokkia luonnolintuja ja sitä kautta saada niitä mahdollisesti kesyyntymäänkin, mutta vain niin että saavat pysyä luonnossa ja itse vapaasti päättää ottavatko sinuun kontaktia vai eivät.

Joo pääsin sattumalta tänne en ennen oo ollu tässä mut nyt oon oon itekki lintu fani ja mul on luonnonlintu lemmikkinä siihen tarvii vaa laatikon paperin joka on epäpuhtaus hygieninen ja siemeniä sekä keppi paperin päälle siemenet laatikon väliin keppi pois paikalta ihan vaikka kilometrin päähän ja sit kun tulin takas sielä oli varpunen otin kumihanskat kätee syötin vähä ja päästin sisälle huoneeseen ja niin se ystävysty VAROITUS:lintu voi olla hädissään ja tehdä hätäpisssan joten ole rauhallinen

Eipä ole linnun hyvä olla lemmikkinä ihmisellä.

Seuraavassa eräs surullinen tarina vuosikymmenten takaa:

Variksen poikaset olivat juuri lähdössä pesästä lentoon, mutta lensivät niin heikosti, etteivät vielä kyenneet lisäämään korkeutta.

Yksi poikasista lensi läheisen vaaran rinteessä olevaan pieneen kuuseen ja kaverini kanssa tuumimme, että kun toinen kiipeää puuhun alarinteen puolelta, varis joutuu pakenemaan kohti ylärinnettä ja toinen ottaa korkeutensa menettäneen variksen sieltä kiinni.

No niinhän siinä sitten kävi, että kohta meillä oli variksen poikanen käsissämme.

Varikselle etsittiin pihaan verkkohäkki, jonne ruokaa ja vettä ja melko nopeasti sen pelko väheni, se tottui lähellä hääriviin ihmisiin ja otti kaverini perheen pihapiirin kodikseen. Sitä ei siis pidetty häkissä kuin muutamia päiviä aluksi.

Niin kesyä siitä ei tullut, että olisi siliteltäväksi tullut, mutta muutamien metrien päässä ihmisistä se viihtyi.

Kotiuduttuaan se oli sitä mieltä, että tämä alue on hänen reviiriään ja hätisteli muita lintuja kauemmaksi pihasta. Vartiopaikkanaan se piti pihapellon laidassa ollutta korkean kuusen latvaa.

Kaverini äiti ei pitänyt kuusessa raakkuvasta ja pikkulintuja ahdistelevasta variksesta ja hätisteli sitä kauemmas vähän väliä, mutta mihinkäs varis kotoaan. Vähäksi aikaa se saattoi lentää kauemmaksi, mutta palasi taas jonkin ajan kuluttua takaisin.

Eräänä päivänä se sitten vaan katosi. Muutamien päivien kuluttua se löytyi kuolleena pelto-ojan padosta. Tiedossa ei ole, mitkä tapahtumat murhenäytelmään johtivat, mutta kovin lyhyeksi jäi sen varis-poloisen elämä.