Auttakaa! Aloitin Abilifyn ja tämä on vasta toinen päivä käyttöä mutta kaduttaa jo nyt. Olo on aivan utuinen, huimaa ja paleltaa ja tuntuu kuin kuume nousisi.
Mua alkoi pelottamaan tämän lääkkeen vaikutukset aivoihin kun en halua lobotomista itseäni. Jos nyt lopetan vaan kerrasta niin ei kai sitä ole paljoa vielä elimistössä ja palautuuko kaikki normaaliksi? Ei kai tässä ole riskinä jotain? 2 päivää siis vasta takana.
Mua alkoi pelottamaan tämän lääkkeen vaikutukset aivoihin kun en halua lobotomista itseäni. Jos nyt lopetan vaan kerrasta niin ei kai sitä ole paljoa vielä elimistössä ja palautuuko kaikki normaaliksi? Ei kai tässä ole riskinä jotain? 2 päivää siis vasta takana.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lääke ei ole vielä vaikuttanut sinuun yhtään mitään pysyvästi.
Hyvä, että olet liikkeellä ajoissa. Kahden päivän pituisen myrkytyksen ei luulisi vielä aiheuttavan pysyviä aivovaurioita, joten tästä näkökulmasta hyvä tilanne. Itse lopettaisin seinään noin lyhyen altistuksen kanssa ja kestäisin viekkarit, kun ja jos niitä on tullakseen. Muutoin vain pidennät altistustasi turhaan. Tietoa viekkareista ja noista myrkyistä yleisesti saat esimerkiksi osoitteesta survivingantidepressants org. Sivun nimestä huolimatta siellä on tietoa myös neurolepteista.
Noin lyhyestä käytöstä ei edes tule mitään viekkareita.
Varmaan et saa kahdesta päivästä mitään vieroitusoireita.
Tämä nyt on vähän tyhmä vinkki kun olen hyvin lääkevastainen yleensä perustuen siihen mitä olen psyykenlääkkeistä lukenut. Ne ovat reseptihuumeita. Pitkäaikaiskäytössä vaarallisia, lyhytaikaisessakin käytössä on riskinsä, joihinkin valmisteisiin voi tulla nopeasti riippuvuus. On kuitenkin vähän parempia reseptihuumeitakin. Kokeilin Peratsinia ahdistuneisuuteen aikoinaan, psykiatri määräsi. Pieni annos 2 x2 mg päivässä. Peratsin on neurolepti ja isoilla annoksilla psykoosilääke. Olin tästä huolissani, koska en ole psykoottinen, mutta psykiatrini joka on hyvin kokenut selitti että pieni annos on vain ahdistukseen. Ja että sivuvaikutukset hyvin pieniä, ja toleranssia ja riippuvuutta ei tule.
Käytin Peratsinia muutaman kuukauden, tuon pikkuannoksen. Se lievittää ahdistusta ja pelkotiloja ainakin minulla selvästi. Mitään sivuvaikutuksia ei tullut, pientä suun kuivumista lukuunottamatta. Annoskokoa ei tarvinnut kasvattaa, teho pysyi. Lopetin kun elämäntilanteeni parani. Ei minkäänlaisia, ei niin vähäisimpiäkään vieroitusoireita.
En ole ottanut selvää mutta perustuen siihen mitä olen neurolepteista lukenut yleisesti niin pitempiaikainen käyttö pienelläkin annoksella on haitallista. Kuitenkin jos lyhytaikaisesti haluaa käyttää jotain rauhoittavaa, niin Peratsin on turvallisempi kuin moni muu reseptihuume.
Tämä on vain oma kokemukseni.
Tuli vielä mieleen, että voisiko Peratsin olla jollekulle avuksi jostain muusta neuroleptistä vierottautuessa? Toivottavasti sinä alkuperäinen selviät ilman mitään kemiallista kainalosauvaa - varmasti selviätkin, kun olet vain kaksi päivää ehtinyt käyttää. Mutta monilla muilla ei lopetus ole niin helppoa.
Mikäs se sinua vaivaa? Uskoakseni sullekin hoito olisi tarpeellista.
Kamalia myrkkyjä. Sääli ihmisiä jotka laittavat suuhunsa tuolaisia. En tiedä syytä.
Silti tuntuu että itse tuhoisuus on monella se aktiiviteetti.
On täälläkin negatiivisia vastauksia osalla...En ymmärrä miks.
Mut joo hei kiitos kaikille jotka vastasitte asiallisesti. En enää ota lääkettä. Mieluummin kärsin ja yritän korjata muita asioita elämässä. Kiitoksia vielä.
Älä ole huolissasi. Minä olen syönyt Abilifyta nyt noin kymmenen vuotta ja olen yhä hengissä! Onhan se totta, että lääkkeellä saattaa olla sivuvaikutuksia, mutta lääkkeestä saatava hyöty luultavasti on sivuvaikutuksia suurempi. Ainakin minun ääniharhani selvästi vähenivät, kun aloin syödä Abilifyta. Pystyn heräämään reippaasti aamuisin ja olen aika ajoin hyvinkin positiivisella mielellä.
En tietenkään pysty todistamaan, että nämä positiiviset vaikutukset johtuvat Abilifysta. Myös esimerkiksi seksuaalinen halukkuuteni katosi suunnilleen samaan aikaan, kun aloin syödä Abilifyta. Mutta ei se haittaa minua. Koen nyt olevani paremmin sopusoinnussa ympäristöni kanssa, koska en ole koskaan kokenut itseäni siinä mielessä erityisen halutuksi. Minulla ei nyt ole sellaista parisuhdetta. Selvästi havaittava haitta on käsien vapina, mutta senkin ongelman kanssa pärjään.
Voit varmaan testata Abilifyta ihan rauhassa!
Itse muistan syöneeni Abilifytä ehkä kaksi kolme viikkoa, jonka jälkeen unohdin syödä lääkettä päivän pari. Kun sitten jatkoin "kuuria" ja otin pienen tauon jälkeen lääkkeen, päässäni alkoi pian humista ja silmäni alkoivat sumeta (johtui verenpaineen jyrkästä laskusta). Minulle tuli elämäni pahin migreeni ja oksensin ja makasin kylpyhuoneen lattialla, kunnes "sammuin" ja heräsin seuraavana päivänä. Koska tämä oli vain psykiatrin mukaan aloitusoire, olisi minun pitänyt jatkaa lääkityksen syöntiä. Minulle kirkastui vihdoin, että psykiatrini täytyi olla jotenkin häiriintynyt. Edellisestä lääkkeestä olin Risperdal Constasta olin saanut lähinnä akathisiaa, joiden vuoksi olisin ollut valmis hyppäämään kerrostalon ikkunasta asfaltille. Lopetin sen seinään, koska jos tuollaiset oireet olisivat jääneet päälle, olisin tappanut itseni. Mutta psykiatri sanoi, että tein väärin lopetettuani lääkkeen niin aikaisin, mutta sain hänet suostuteltua vaihtamaan "lääkitystäni". No seuraava " aloitusoire" oli sen verran vakava, ettei olisi tarvinnut tehdä itsemurhaakaan, ehkä psykiatri piti sit edistyksenä. Lopetin hoitosuhteeni siihen ja en ole vieläkään kuollut enkä seonnut, kaikista pelotteluista huolimatta.
Juuri niin. Kun hallitus on päättänyt tehdä ihmisistä tottelevaisia, niin lääkkeet toimivat juuri halutulla tavalla. Sinun lääkkeeseen oli ohjelmoitu itsemurha, kuten huomasitkin. Nanoteknologia on todellista totta!
Muista, että jos lopetat Abilifyn käytön, kehoosi piilotetut vakoiluimplantit aktivoituvat. Kokeile vaikka. Ole hetken käyttämättä ja lähde ulos, niin huomaat, että sijaintisi tiedetään, kun vakoilijat ovat palanneet väijymään sinua.
Siis ihan tosissaan se seuraaminen on yksi hoitomuoto kun nämä kaikki GPS:t ja kasvoja tunnistavat kamerat löytyvät. Jos kerran tokaiset, että tunnet että sinua seurataan psykologille, niin laittavat seuraamaan joka päivä jotain autoja tööttäilemään ja tekemään U-käännöksiä edessä. Tietysti psykologeja ei kiinnosta, vaikka ulkona käyntisi vähenisi alle puoleen, kunhan et luule että sinua seurataan.
tämä tietysti, että tottuisit, etkä luulisi.
Ostin eilen kaksi rullaa foliota uuteen hattuun. Toisessa rullassa huomioni kiinnitti oudot pyöreät n. puoli milliä korkeat kohoumat. Painelin sormella, niin tunsin, että ikään kuin alla olisi jokin kiekko. Leikkasin yhden kohdan auki ja huomasin, että folio oli kaksikerroksista. Avasin varovasti sen ja ette arvaa mitä löysin! Kyllä! n. 5 mm halkaisijaltaan olevan elektronisen laitteen. Nyt tiedän, miten löytää vakoilulaitteet. HAH! Eivätpähän enää kykene lukemaan mun ajatuksia, eivätkä ohjelmoimaan mieltäni.
K*rpä sinä olet. Ja luuseri. Toivottavasti aktiivimalli saa sinut soutelemaan järvelle ilman veneen tappia. On taas yksi v*ttunaama vähemmän rasittamassa meitä veronmaksajia.
Jos lääkkeestä on tuntuvia sivuvaikutuksia, vaihda, niitä on paljon. jos lääke on sitä varten, että saatat saada oireen X todennäköisyydellä Y ajan Z kuluessa, niin ei ehkä kannata käyttää vaikka lääkäri kovasti suosittelisi. Psykoosilääkkeet mm. vähentävät aivomassaasi pitkään käytettynä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3476840/
Ja sitten oletkin höppänä aikaisemmin ja esim. vaikka Alzheimer tulee aikaisemmin todennäköisesti (josta tietysti lääkärit eivät välitä hirveästi, kunhan saavat sinut jotakuinkin terveenä pois omista mapeista).
https://www.booky.fi/tuote/peter_c/tappava_psykiatria_ja_laakinnan_harha/9789525701586
Tuo kötsisi on humpuukiukko.
Höperö dementikko.
Kun ei muuta keksinyt, niin selittää omaa dementiaansa mukatutkimuksilla lääkkeiden sivuvaikutuksista.
Ja vieläpä jotkut tollot siteeraavat häntä kuin jumalaa.
Höperöä porukkaa.
Yhteiskunnan etu on, jos nuo Älypäät laitetaan turkinhihaan ja n*ssitaan uudestaan.
Vai että dementikko
Itse olet dementikko. Ja höperö. Jos vedät nappejasi muutaman vuoden lisää niin höperömmäksi muutut.
Gotzsche puhuu asiaa lääkkeistä, eivätkä hänen tutkimuksensa ole mitään " mukatutkimuksia. " Hän sanoo asiat suoraan, ja sekös vasta joitakin ärsyttää. Varsinkin psykiatriassa, jonka perusteet järkyttävälle määrälle lääkityksiä nykypäivän maailmassa ovat vähintäänkin ontuvia. Jonka teoriat ja tutkimukset lääkkeiden hyödyistä erityisesti pitemmässä käytössä ei oikein kestä kriittistä tarkastelua ja päivänvaloa niin että niitä tongitaan yhtään enempää.
Gotzsche on ollut oikein virkistävä kriitikko nykyajan lääketieteessä, jota kontrolloi lääketehtaiden valta ja joka ei uskalla ruokkivaa kättä haukkua. Gotzsche uskaltaa sanoa, että "Keisarilla ei ole vaatteita".
Lääkkeillä tuhotut elämät ei lääketieteessä ja lääketehtaiden voitonjanossa paljoa paina nykypäivänä. Kannattaa huomioida.
Gotzsche puhuu asiaa, samoin Natural News:
https://www.naturalnews.com/2018-12-26-prozac-could-be-driving-the-antibiotic-resistance-crisis.html
Mulla oli kyseinen lääke alussa hankala, nyt ei enää sivuvaikutuksia. En vaihda, jos ei jotenkin pakko vaihtaa. On selvästi ollut apua, meno rauhoittui, silti jaksan touhuta.
Hankala lääke joskus aloittaa, mulla sivuvaikutukset meni ohi. En vaihda, jos ei pakko.