Potilasvahinko ja toimeentulotuki

Kannattaa yrittää saada asia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, lain mukaisuuden, ristiriitaiseen "laintulkintaan" ja lisäksi pyydä lausunto tuolta Muukkoselta ja kelasta.

Lisäksi vetoa siihen, että laissa toimeentulotuesta on erilailla kuin on käytäntö, lisäksi esität asiassa oerustuslain 2§ 3mom. mukaisen toiminta tavan lain käytössä.

Vetoa lisäksi lainkirjoittajan oppaaseen vaikkakin siellä aika erikoisesti sanotaan kiertäen pääasia, esim. juurikin tuo pykälän tarkoitus enempää puuttumatta siihen miten tuon voi lukea, vaikka selkeänä tekstinä tuo tarkoittaa, että kun jokin asia käsitellään viranomaisessa taikka muussa julkista valtaa käyttävässä instanssissa, niin sehän tarkoittaa, että niin kuin laissa onkin, eli lainmukaisesti eikä niin kuin lainkirjoittajan oppaassa annetaan ymmärtää, että se onkin vaan sitä, että julkisen vallan toiminta ja oikeus siihen pitää ilmetä laista, " 2.4 Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tästä oikeusvaltioperiaatteesta ja siihen olennaisesti liittyvästä hallinnon lainalaisuuden periaatteesta säädetään perustuslain 2 §:n 3 momentissa.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen edellyttää, että julkisen vallan käyttäjällä on aina viime kädessä eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste. Viranomaisella ei siten voi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole nimenomaista tukea laissa.

Lähtökohtana on, että kussakin asiassa toimivaltaisen viranomaisen tulee käydä ilmi laista. Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti".

Aika erikoista, mutta tuohan on "tulkintahutkintaista" vaikkakin juurikin tarkoitetaan, että pitää noudattaa lainsäädäntöä ja että miten laissa onkin.

Eli selitetään ensimmäisen kohdan tarkoitus, mutta varjoon jää tuo toinen kohta eli siitä ei olekkaan mitään.

Lisäksi voisi katsoa, että mitä korvauksia loppujen lopuksi tarkoitetaan 8§ näin ja liitin tuon 8§ 11 pykälän kohta 6 perään: "11 §
Huomioon otettavat tulot

Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.

---->Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon<----:

1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia;

4)(viimeinen kohta) eikä vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta; (11.5.2007/583)

5) työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä tarkoitettua korotusosaa, mainitussa pykälässä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja mainitun luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta eikä viimeksi mainitun lain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotusosaa; (9.12.2016/1107)

6) 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja; (9.12.2016/1107) 8 §
Eräiden menojen vähentäminen.
--->Menoja ei oteta huomioon<---- toimeentulotukeen --->oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan <--- (asumistuki?) tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella."

Kannattaa tutustua: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/2-valtiojarjestyksen-perusteet/2-4/.

Sitten tällaiset henkilöt kuin Hilkka Laikko ja Maria-Liisa Pori on päteviä maallikkoja näissä laki asioissa, Laikko on velallisten tuki ry:n puheenjohtaja.

Juttelin hänen kanssaan käräjäsalin odotusaulassa aika pitkän tovin, myöskin lakien noudattamisista, muustakin ja oli pitkälti samaa mieltä asioissa kanssani.