Valo aaltona

moygyp

Olenko ymmärtänyt oikein, että valolla on kaksi erillistä aaltomuotoa? Valon energiaan kytköksissä oleva sähkömagneettinen aallonpituus, jota voidaan polarisoida. Ja sitten todennäköisyysaalto, joka on se millä pelataan kaksoisrakokokeessa.

14

451

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksijasama

      Valolla tasan on yksi aallonpituus tyhjiössä. Kvanttimekaniikan ilmiöissä näkyvä aallonpituus on se sama joka näkyy sähkömagnetiikan kaavoissa.

    • Valoa käsitellään fysiikassa joskus klassisesti ja joskus kvanttimekaniikan avulla.

      Klassisessa esityksessä valo on aaltoliikettä, sähkömagneettisen kentän ilmiö, ja sillä on aaltomekaniikassa tunnettuja ominaisuuksia: aallonpituus, frekvenssi jne.

      Kvanttimekaniikassa valoa käsitellään fotoneita. Näiden käyttäytymistä voidaan käsitellä kvanttimekaniikassa eri tavoin. Eräs tapa on Schrödingerin aaltomekaniikka. Siinä fotoniin liittyy ns. aaltofunktio, jonka avulla voidaan laskea esim. todennäköisyyksiä sille, missä fotoni on.Tämä aalto on matemaattinen kostruktio joka auttaa fotonia koskevissa laskelmissa.

      Siinä nyt ihan lyhyesti. Tyhjentävä selvitys tällaisista asioista ei kovin lyhyt ole.

      • ulallakuinfermioni

        Miten bosonin kuten fotonin kohdalla Schrödingeriä käytetään kun yleensä esimerkit ovat fermionien kuten elektronin käsittelyä. Valolla kun ei ole tuota massaakaan mikä Schrödingerin yhtälössä esiintyy?


      • @Ohman3
        Muutoin olen samaa mieltä kanssasi, mutta valoa EI kuvaa QM:ssa Schrödingerin aaltofunktio.


      • Ohman4
        tractor kirjoitti:

        @Ohman3
        Muutoin olen samaa mieltä kanssasi, mutta valoa EI kuvaa QM:ssa Schrödingerin aaltofunktio.

        Näin on.

        Vastasin aloittajalle vähän liian nopsaan, ajattelematta.

        Massallisia partikkeleita, joiden spin on 1, kuvaa Klein-Gordon-yhtälö. Kun partikkelin massa = 0 ja spin = 1 (fotoni) tuosta relativistisen kvanttimekaniikan yhtälöstä tulee sähkömagneetisen kentän klassinen aaltoyhtälö (Maxwell).

        Lyhyt teos, joka antaa näistä asioista jonkinlaisen kuvan on

        Moo-Young Han : From photons to Higgs. A Story of Light. (World Scientific).

        Ei tätäkään kirjasta ilman jonkinlaisia matematiikan taitoja kyllä pysty lukemaan.

        Ja taas jäi kirjautumatta joten pakko käyttää nimimerkkiä Ohman4. Jos nyt menisin kirjautumaan niin kokemukseni mukaan tuo äsken kirjoittamani teksti häipyisi ja saisin aloittaa alusta.

        Ohman3


    • valonarka

      Ei pidä unohtaa myöskään vastavalon vaikutusta.

    • Ja AP, et ole ymmärtänyt oikein. Ja et tule ikinä ymmärtämäänkään, ellet ala opiskella
      aihetta. Ikävä sanoa näin, mutten tahdo valehdellakaan.

    • fotonin.syvin.olemus

      Rodney Loudon on kirjoittanut tuosta aiheesta kirjan, löytyy ISBN: 9780198501763

      Tekijän nimellä sen löytää myös osoitteesta libgen.io

      Kvanttisähködynamiikan eli QED:n alkeiden perusteet on Feynmannin luennoimana juutuubissa. Kannattaa katsoa jos ymmärtää englantia ja haluaa tietää mikä se fotoni oikein on. Yhteensä kuutisen tuntia luentoja.

      www.youtube.com/watch?v=eLQ2atfqk2c&list=PL8590A6E18255B3F4

    • ldsphsoh

      Miten sitten esim elektronilla saadaan täsmälleen samanlaisia tuloksia kaksoisrakokokeessa kuin fotoneilla? Eihän niillä pitäisi olla sm-aallonpituutta?

      • Aivovoimistelua

        Vedelläkin saadaan sama tulos, kun veden aallot menevät kahden raon läpi. Ilmeisesti myös äänellä. Siinäpä lisää pohtimista.


    • dkhosembn

      Eli todennäköisyys sille missä avaruuden pisteessä fotoni on riippuu valon sm-aallonpituudesta? Kun ollaan aallon harjalla on todennäköisyys 1 ja kun ollaan pohjalla se on 0. Ymmärsinkö NYT oikein?

      • hankalampaa

        Ei ole noin yksinkertaista. Etenevän sähkömagneettisen kentän hetkellinen arvo jossakin pisteessä sisältää sekä sähkökentän että magneettikentän komponentit. Maxwellin yhtälöiden mukaan sähkökentän käydessä nollassa saavuttaa magneettikenttä maksimiarvonsa.


      • zlpvd
        hankalampaa kirjoitti:

        Ei ole noin yksinkertaista. Etenevän sähkömagneettisen kentän hetkellinen arvo jossakin pisteessä sisältää sekä sähkökentän että magneettikentän komponentit. Maxwellin yhtälöiden mukaan sähkökentän käydessä nollassa saavuttaa magneettikenttä maksimiarvonsa.

        Kukas tämän valon rakenteen on todistanut? Eihän näitä mystisiä "muuttuvia kenttiä" voi mitenkään havaita.


      • onmitattavissa
        zlpvd kirjoitti:

        Kukas tämän valon rakenteen on todistanut? Eihän näitä mystisiä "muuttuvia kenttiä" voi mitenkään havaita.

        Ne mystiset muuttuvat kentät ovat suoraan mitattavissa. Kun valon tiedetään olevan sähkömagneettista aaltoliikettä niin se mikä on mitattavissa 1 MHz taajuudella pätee edelleen terahetseilläkin.

        Valoaallon sähkökenttä on kuitenkin mitattu suoraan esimerkiksi tässä vuonna 2004 julkaistussa artikkelissa.

        https://www.attoworld.de/fileadmin/user_upload/tx_attoworld/publications/paper_Science_Y2004_M08_D27_V305_P1267.pdf

        Sähkökenttä aiheuttaa sähkövaraukseen kohdistuvan voiman ja on siksi mitattavissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Missä kokoomuksen naiset?

      Hähmäistä ukkotarinaa kuultu koko viikonloppu. Kukaan ei ole kokoomuksessa edes yrittänyt pitää naisten puolta. Jopa
      Maailman menoa
      93
      3621
    2. Finland is now Petter place

      Audin B-ryhmän ralliautolla saatiin kansa voimaan hyvin. Kiitos kokoomus huumoripläjäyksestä.
      Maailman menoa
      29
      2383
    3. Ilman Stadia Suomessa ei olisi kunnon lihajalosteita

      HK, Helsingin makkaratehdas, Votkin, mitä näitä nyt onkaan. Böndellä ei ole kunnollisia jalostajia.
      Maailman menoa
      141
      2028
    4. Toivon että kuulut elämääni

      Mutta aika näyttää miten läheisesti. Lupaan kertoa jossain sivulauseessa, kun muutan paikkaa.
      Ikävä
      34
      891
    5. Mikä on kaunein

      Ja hellyttävin hetki irl kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      44
      821
    6. En unohda sua

      En vaan unohda sua. Eikä se näköjään ole tarkoituskaan. Rakastan sua sitten omalla tavalla kauempaa kun mikään muu ei on
      Ikävä
      30
      810
    7. Mahdatko ymmärtää sitä

      Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen
      Ikävä
      61
      775
    8. Jorma Lind kuollut

      Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet
      Maailman menoa
      4
      744
    9. Kullan kemiallinen merkki on au

      Ei välttämättä. Mikä sun kullan merkki on?
      Ikävä
      40
      697
    10. Kyllä nainenkin voi ottaa yhteyttä

      Ja on ihan kiva jos ottaa yhteyttä mieheen. Minä ainakin olisin onnessani jos nainen ottaisi yhteyttä. mies
      Ikävä
      87
      676
    Aihe