Koulukokeilu säilyttää lähikoulun
Eskolan kyläkoulu palaa kokeilun turvin kouluksi koulujen joukkoon. Vuonna 2014 lakkautettu koulu sinnitteli vuosia kylän omin voimin. Kokeilukulttuuri rohkaisee ennakkoluulottomaan ratkaisujen etsimiseen. Kaksi kyläkoulua yhdistivät voimansa, ja ensi viikolla opetus Eskolassa jatkuu.
Kun Eskolan kylä sai aikanaan Kannuksen kaupungilta tiedon koulun lakkauttamisesta, kylällä päätettiin toimia. Kuntakeskuksen koulu 12 kilometrin päässä oli liian kaukana. Vuodesta 2014 opetus on järjestetty vanhempainyhdistyksen ja paikallisten yritysten tuella. ”Vanhempien talkootunteja ei edes uskalla laskea”, huudahtaa Satu Kumpulainen Eskolasta.
Idea koulukokeiluun sai alkunsa Uudenmaan Lapinjärvellä. Siellä kuultiin Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta Eskolan kylästä, joka piti yllä kyläkoulua kouluasetuksen turvin. Nyt kyläläisten aktiivisuuteen nojannut järjestely saa julkisrahoitteisen vaihtoehdon: kotikuntakorvauksilla katetaan Eskolan koulunkäyntikulut. Eskolan oppilaat ovat virallisesti Lapinjärven opetuksen piirissä. Onnistuminen on vaatinut sitkeyttä ja yhteistyötä niin Eskolan kyläläisten, Lapinjärven kunnan, Kannuksen kaupungin kuin valtioneuvoston kanslian ja Motiva Oy:n kesken.
Nyt Eskolan kouluun on palkattu opettaja, ja kylän 13 oppilasta jatkavat ensi viikolla koulunkäyntiään lähikoulussaan. Niin ikään ruokahuolto- sekä kiinteistöä koskevat palvelut on saatu järjestettyä. Opiskeluhuollon palveluiden osalta sopimusta vielä valmistellaan. ”Kaikki alkaa siis olla melko lailla valmista”, kertoo Lapinjärven sivistysjohtaja Pia Aaltonen.
Eskolan koulukokeilun mahdollistava rahoitus on valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -kärkihankkeen sisällä toteutettava kertakokeilu, jonka avulla Lapinjärvi ratkaisee kotikuntakorvausten maksuaikataulusta aiheutuvan jaksotusongelman. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan Lea Gynther kertoo: ”Motivan mukaantulo mahdollisti uuden rahoitustavan, jossa lainaamme Lapinjärvelle rahan kokeilun jälkeen tulevia kotikuntakorvauksia vastaan.”
Tästäkö ratkaisu autioituvien maaseutukoulujen ongelmaan? Johanna Kotipelto valtioneuvoston kansliasta on toiveikas: ”Mitä jos ongelma ei olekaan rahoituksessa vaan siinä, että ei uskalleta tehdä toisella tavalla? Kokeilut ovat tapa löytää ketterämpiä toimintatapoja”.
Eskolan koulukokeilu on erinomainen esimerkki rohkeista tavoista ylläpitää lähipalveluita ja elinvoimaisuutta haja-asutusalueilla. Tällaista kokeilevaa asennetta valtioneuvoston kanslia ja Motiva, Kokeilun paikka- ja Kokeileva Suomi -hankkeiden kautta tavoittelevat koko Suomeen.
-10.8.2018
Eskolan kyläkoulu palaa kokeilun turvin kouluksi koulujen joukkoon. Vuonna 2014 lakkautettu koulu sinnitteli vuosia kylän omin voimin. Kokeilukulttuuri rohkaisee ennakkoluulottomaan ratkaisujen etsimiseen. Kaksi kyläkoulua yhdistivät voimansa, ja ensi viikolla opetus Eskolassa jatkuu.
Kun Eskolan kylä sai aikanaan Kannuksen kaupungilta tiedon koulun lakkauttamisesta, kylällä päätettiin toimia. Kuntakeskuksen koulu 12 kilometrin päässä oli liian kaukana. Vuodesta 2014 opetus on järjestetty vanhempainyhdistyksen ja paikallisten yritysten tuella. ”Vanhempien talkootunteja ei edes uskalla laskea”, huudahtaa Satu Kumpulainen Eskolasta.
Idea koulukokeiluun sai alkunsa Uudenmaan Lapinjärvellä. Siellä kuultiin Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta Eskolan kylästä, joka piti yllä kyläkoulua kouluasetuksen turvin. Nyt kyläläisten aktiivisuuteen nojannut järjestely saa julkisrahoitteisen vaihtoehdon: kotikuntakorvauksilla katetaan Eskolan koulunkäyntikulut. Eskolan oppilaat ovat virallisesti Lapinjärven opetuksen piirissä. Onnistuminen on vaatinut sitkeyttä ja yhteistyötä niin Eskolan kyläläisten, Lapinjärven kunnan, Kannuksen kaupungin kuin valtioneuvoston kanslian ja Motiva Oy:n kesken.
Nyt Eskolan kouluun on palkattu opettaja, ja kylän 13 oppilasta jatkavat ensi viikolla koulunkäyntiään lähikoulussaan. Niin ikään ruokahuolto- sekä kiinteistöä koskevat palvelut on saatu järjestettyä. Opiskeluhuollon palveluiden osalta sopimusta vielä valmistellaan. ”Kaikki alkaa siis olla melko lailla valmista”, kertoo Lapinjärven sivistysjohtaja Pia Aaltonen.
Eskolan koulukokeilun mahdollistava rahoitus on valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -kärkihankkeen sisällä toteutettava kertakokeilu, jonka avulla Lapinjärvi ratkaisee kotikuntakorvausten maksuaikataulusta aiheutuvan jaksotusongelman. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan Lea Gynther kertoo: ”Motivan mukaantulo mahdollisti uuden rahoitustavan, jossa lainaamme Lapinjärvelle rahan kokeilun jälkeen tulevia kotikuntakorvauksia vastaan.”
Tästäkö ratkaisu autioituvien maaseutukoulujen ongelmaan? Johanna Kotipelto valtioneuvoston kansliasta on toiveikas: ”Mitä jos ongelma ei olekaan rahoituksessa vaan siinä, että ei uskalleta tehdä toisella tavalla? Kokeilut ovat tapa löytää ketterämpiä toimintatapoja”.
Eskolan koulukokeilu on erinomainen esimerkki rohkeista tavoista ylläpitää lähipalveluita ja elinvoimaisuutta haja-asutusalueilla. Tällaista kokeilevaa asennetta valtioneuvoston kanslia ja Motiva, Kokeilun paikka- ja Kokeileva Suomi -hankkeiden kautta tavoittelevat koko Suomeen.
-10.8.2018
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yksityinen kouluverkko pystyyn vaan Pyhäjärvelle!Antaa Ikosen Kepu koulun vaan rallarimeininkiä jatkaa...