Olet itsekäs työnarkomaani ja se ei kiihota mua. Itsekkyys paistaa läpi monessa asiassa. Siksi mua ei kiinnostanu enää sun jutut. Tunteet jääty. Nyt olet jotenkin rikki ja eksyksissä. Et ole hyvä ihminen.
Mies olet ikävä
Sinäsinäsunjutut
23627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Paha hrj. SE TEKEE LIIKAA TÖITÄ!!!
PASKIAINEN ON LIITOSSAKIN!!!
YLI 200H TÖITÄ KK.
RISUJA. VIE TYÖPAIKAT!!!!
Olenko, no en ainakaan töissä ole raatanut.
Tiedetään , ei mikään uus juttu.
Jep, koska sinä itsekkäällä käytöksellä sait rikottua minut.. Siksi toiseksi, ethän sinä omia virheitäsi näe. Minä sentään pyydän anteeksi omiani, mutta olen tottunut narsismiin puoleltasi. Sinussahan ei ole mitään vikaa, isin pikku prinsessa.
Oletko varma, että tunnistit aloittajan oikein? Kuka ja mistä hän mielestäsi on?
Miksi kutsut häntä "isin pikku prinsessaksi".
Sulle mulla ei ainakaan ole mitään asiaa.
En ole rikkonut häntä. Työ(yhteisö?johto?) rikkoi ilmeisesti häntä eli oli vaurioitunut jo tavatessamme. Onko isin prinsessa kovastikin vaivaava asia?
Ei ole sulle hyvä, mutta jollekin toiselle, esim työnarkomaaninaiselle voipii sitä olla.
Itse viihdyin töissä liikaa vain kun kotona oli ikävää eli todella huonosti käyttäytyvä puoliso. Pakenin työntekoon sitä.
Aloitus ei sitten ole minulta.
Ei aloitus edes voisi olla minulla, sillä niin isäni kuin kumpikin mieheni ovat viettäneet paljon aikaa töissä. Olen jo siis lapsena tottunut tällaiseen...
Mutta ap. voit pitää timo-tomisi. En huoli häntä.
Ei pahalla aloittaja mutta paistaa jonkunlainen katkeruus läpi aloituksestasi, sanoppa tunnetko kuinka hyvin tämänihmisen ja et ole kyllä välittänyt selvästikään hänestä jos sen takia että toinen vaikuttaa rikkinäiseltä hylkäät, kyllä aikuinen ihminen pyrkisi puhumaan asiasta että näet asiat näin ja että onmko asiat näin, miten määrittelet työnarkomaanin, entä itsekkään, onko itsekäs sellanen joka ainoastaan heilel joihin luottaa avautuu myös omista asioistaan, näin ollen koittaa saada tiosen myös rentoutuun olemalla avoin ja aito oma itsensä, kuitenkin välittää toisen jutuista ja kyseleekin toisen elämästä ja asioista vai sellanen joka uskaltaa myöntää että on ollut hieman vaikeaa vaikkapa henkisesti ja purkanut väärällä tavalla patoutumia mutta tekee kaikkensa asian eteen että ei enää käyttäytyisi niin.
Paistaa aloituksesta perus nykyajan meininki mikä on jo liian suurella osalla, itse ollaan ns täydellisiä, kuitenkaan ei uskalleta olal omia ittiään hyvine ja huonoine puolineen, vuorovaikutus taidot rajoittuu sometukseen ja älyluuriin, tunteista ei tietenkään rehellisesti puhuta vaan sysätään toiselle vastuu koska mää nyt vaan aattelen kaikesta stereotyyppisesti eikä tarvi käyttää maaalaisj'ärkeä ja yrittää edes nähdä ja ajatella ihmiset yksilöinä, leimataan jo tuntematta juurikin stereotyyppisyyden ja mustavalkosen kapean ajattelu mallin takia, kun huomataan että oltiinkin väärässä aletaan mustamaalaaman toista koska onhan se nyt maailman loppu jos joutuu välillä katsoon peiliin ja myöntämään omat virheensä ja vikansa, toisinsanoen ei tulla ikinä sinuiksi ittensä kanssa, henkiselllä tasolla ei puhettakaan että uskallettais tutkiskella itseä rehellisesti.
Rooli päällä kokoajan ja hirveä todistelun tarve, kaikki käsitetääntahallaan väärin koska huon oitsetunto ei vaan anna luottaa itseensä. Empatia kyky puuttuu osalta täysin paitsi silloin kun pilkka kolahta aomaan nilkkaan ja karma kostaa että saa kokea saman mitä muutkin empatiakyvyttömältä narsistilta.
Luultavasti en tähän kommenttiini tule saamaan rakentavaa keskustelua vaan jotain vittulua siitä kuinka itse luulen olevani täydellinen, vikoja löytyy musta enkä ole enkä tule olemaan koskaan täydellinen mutta oma itseni tulen olemaan aina kuitenkin niin että otan muutkin huomioon, osaan olla ylpeä itestäni sekä myöntää virheeni ja tehdäkin niille jotain ja oppia niistä, olen sinut itseni kanssa ja tunnen itseni myös henkisellä tasolla todella hyvin, uskallan sanoa asiani asiallisesti , empatia kykyä löytyy sekä maalaisjärkeä ja tilanne tajua sekä tunneälyä, ei tarvio vetää roolia eikä todistell amitään.
Aloitus ei ollut minulta..
Et silti pystynyt vastaaan yhteen pieneen viestiin?
Olet pusuhuulinen nainen. Isot rinnat ja muodakas. Vaikea ohitettava muille. Itse pidän pintani.
Kaikkea säkin kuvittelet flirttailuksi. Jos mummo suuttuu sulle jonossa tuuppimisesta, kuvittelet senkin olevan vain kiinnostunut ja mustasukkainen.
Mies on sairas mielisairas!!!
Olet hullu naine
hullu ja perin itsekäs ämmä.
Sinä olet taas tuuliviiri, jonka ajatukset muuttuvat päivittäin. Olet itse sellainen kuin väität minun olevan. Teeskentelet sydämellistä ihmistä, mutta sinusta huokuu pahan ja itsekkään ihmisen jäätävä kylmyys.
Katoki ettei nää sanat ole mulle.
Ihan sama mitä tänne kirjoittaa, eivät ne ketään todellisuudessa tavoita. Kunhan kirjoittelin. Aloittajan sanat kolahtivat jotenkin kohdalleen by instinct. Sydämettömien teeskentelijöiden kanssa ei kannata seurustella edes sosiaalisella tasolla- he myrkyttävät mielesi iäksi jos et taivu heidän leikkikaluksi. Sen olen oppinut. Pysyn kaukana tästedes enkä aio edes seurata sivusta kuinka vastenmielisellä tavalla tuollaiset yrittävät kerjäävät suosiota.
Täytyy myöntää et kiihottaminen jäi väliin, anteeksi.
Kai töitä saa tehdä?