Olen kärsinyt refluksitaudista n. 10 vuotta. Minut on tähystetty monta kertaa ja nyt viimeisimmässä tähystyksessä oli vatsassa tulehdusta. Olen menossa ensi viikolla ruokatorven paine- ja ph-mittaukseen. Nämäkin kokeet on tehty minulle kerran aikaisemmin mutta silloin ei päädytty leikkaukseen. Onko jollain muilla kokemusta näistä mittauksista? Minusta varsinkin tuo ruokatorven paineen mittaus oli kauhea. Leikkauksesta ollaan montaa eri mieltä, mutta minä olen kuullut pelkkää hyvää muutamalta tutulta. Alan olla jo aivan loppu tämän vaivan kanssa ja toivon todella leikkausta. Kun vain jaksaisin muutaman päivän, on nimittäin pärjättävä ilman vahvoja lääkkeitä 10 päivää.
Ruokatorven paine- ja ph- mittaus
Vesimies
36688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulle tehtiin juuri joulun jälkeen tuo ph-mittaus. Voin kertoa, että kamalinta koko touhussa oli ne 7 päivää jotka piti olla ilman lääkkeitä! (miksi sulla 10pvä?) Ei tullut jouluna syötyä kertaakaan mahaa täyteen, vain pikku annoksia kaikkea maistelin.
Itse mittaus ei ollut niin paha kuin olin pelännyt. Eniten sattui alussa kun katetria työnnettiin nenästä sisään, mulla ei ainakaan se puudutusaine ehtinyt vaikuttaa, mutta sairaanhoitaja kuitenkin suht innolla runnoi sen alas. Tässä vaiheessa yökkäilytti, yskitti ja aivastutti hirveästi. Kun katetri oli saatu nieluun (suun takaosaan) niin sain pienen mukin josta piti pillillä siemailla vettä samalla kun katetrille haettiin oikeaa paikkaa ruokatorvessa. Se ei ollut enää läheskään yhtä pahan tuntuista, nenäkin alkoi jo puutua, lähinnä röyhtäilytti vaan paljon.
Noin 22h mulla taisi se tsydeemi olla kiinnitettynä itseeni. Päivän ekat tunnit sen jälkeen kun puudutusaine oli lakannut vaikuttamasta oli aika epätoivoiset, tuntui ettei voi syödä, kun ruoka takertui kiinni katetriin ja nyki sitä, jolloin vihlaisi todella kipeästi nenässä. Liikkuminen ja pelkkä syljen nieleminenkin tekivät kipeää. Vetäisin siihen sitten parin tunnin nokoset, joiden aikana keho ehti tottua vieraaseensa. Loppupäivä menikin sitten suht mukavasti, tosin aivan hirveästi röyhtäilytti koko ajan, paljon normaalia enemmän. Kotosalla tuli koko aika kyllä vietettyä, ei paljon tehnyt mieli kaupungille lähteä kun jo bussimatka sairaalasta kotiin oli tarpeeksi nolo kun ihmiset kohtelivat kuin spitaalista. Katetrin pois ottaminen ei sattunut ollenkaan! Laastarin repäisy irti naamasta oli tietenkin tuskallista, mutta itse katetrin poistoa en edes huomannut. Pidin silmiä kauhusta kiinni koska pelkäsin kipua, mutta ennen kuin ehdin tuntea mitään niin sairaanhoitaja sanoi "valmis!".
Tulokseni kertoivat, että minulla on todella voimakas refluksi. Lääkkeet auttavat toisinaan hyvin, toisinaan eivät ollenkaan. Minulle ei kuitenkaan voi tehdä leikkausta, koska en ole vielä ehtinyt hankkia lapsia ja raskauspahoinvointi voisi olla kohtalokasta tilanteessa, jossa ei enää pysty oksentamaan. Kahdelle sukulaiselleni on tehty se ylemmän mahaportin kiristysleikkaus. Molemmat ovat olleet todella tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka ensimmäiset kuukaudet leikkauksen jälkeen eivät olleet helppoja.
Itse olin sen 10pv ilman lääkkeitä ennen tutkimusta. Lääkäri asetti piuhan ja sairaanhoitaja avusti ja piti mukia, missä oli vettä ja mistä törrötti pilli. Puudutusaine ei ehtinyt vaikuttaa yhtään ja rään ja liman mukana niistin sen lopussa sitten pois kokonaan.
Menin aika paniikkiin, koska lääkäri runnoi letkun ja vesi loppui kesken. Kivasti yökötti ja vesi valui silmistä.
onneksi oli autokyyti kotiin ja siellä olin sen 24 h. Tuntui, että tikkuinen puukappale olisi ollut kurkussa ja kun yritti syödä, niin voi jessus. Pakko oli pitää sormilla nenän luota letkusta kiinni joka kerran kun nielaisin. Tuntui nimittäin tosi pahalta kun joka nielaisulla se kiristyi.
Poisotto ei tuntunut miltään ja edellinen yö meni myös hyvin. Kipeintä oli tosiaan teippien irroittaminen naamasta.
En tiedä miksi joudun olemaan tuon 10 päivää ilman lääkettä. Olisikohan sen vuoksi, että vatsa ehtii mennä huonoon kuntoon paremmin mitä pidempään on lääkkeittä. Ja kun minulle tehdään tuo paineen mittaus myös. Saan onneksi syödä tuosta 10 päivästä apteekin "parhaita" lääkkeitä 5 päivää ja sen jälkeen rennietä pari päivää. Kolme päivää mukaan luettuna tutkimuspäivä pitää olla täysin lääkkeittä. Voin tosiaan uskoa, että leikkausta ei voida tehdä ennenkuin lapset on tehty. Itse en oksentanut kertaakaan raskauksien aikana, mutta pahoinvointi oli kamalaa. Koita jaksaa vaivan kanssa:)