Ateismi ja uhrin näkökulma

Leikitään, että tämä länsimainen (ateistinen) "uhri-näkökulma" on totta ja uskonnon peruja, niin mitä sitten?

Siinä sinulle tekstejä

Suomen laki https://www.finlex.fi/fi/

Ja lisää

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
Lapsen oikeuksien sopimus
Naisten oikeuksien sopimus
Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus
Rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus
ETYK-sopimukset
Euroopan ihmisoikeussopimus
Euroopan sosiaalinen peruskirja

Nämä ovat arvoja joihin Suomi on kansana sitoutunut ja joita jokaisen suomalaisen tulee noudattaa. Hihhulinkin.

Toissijaisena on sitten henkilön oman uskonnon määrittelemät arvot siltä osin kuin ne eivät riko yllä olevia vastaan. Mikäli maallisten lakien, asetusten , sopimusten ja hyväksyttyjen julistusten ja uskonnollisten määräysten välillä on ristiriitaa häviävät uskonnolliset määräykset aina maalliselle laille.

Tämä maallisen lain ylivertaisuus uskonnollisten määräysten yli on asia joka jokaisen arvoistaan öykkäröivän hihhulin tulisi ymmärtää ja sisäistää. Yhdenkään jumalan tahto ei mene Suomessa Suomen lain yli. Ei ikinä eikä milloinkaan.

Oletko kuullut kulttuurista; sieltä kumpuaa. Hetki sitten vierittelimme päitä pyramidilta, tihrustimme raamatusta oikeutusta (ja ohjeita) orjien pidolle ja jolkotimme Euroopan läpi tappelemaan merkityksettömästä maapläntistä, eiku siitähän vieläkin kinaamme.

Lainaus avaajalta: " Kiinalaiset ateistit eivät painota asioita samalla tavalla."
Mistä lähteestä tai oletko itse suorittanut Kiinassa empiirisentutkimuksen asiasta kun viittaat kiinalaisiin ateisteihin.
Taas valeuutinen ja trollausta sanon minä - empiirisesti.

”Kertokaa mistä tämä jatkuvasti esillä oleva "uhri-näkökulma" oikein kumpuaa teidän mielestänne?”

Ennen valistuksen aikaa ateismia pidettiin yleisesti tuomittavana. Altavastaaja toimii usein uhrin näkökulmasta; Assyria vs. Israel, Babylonia vs. Juudea, kristityt vs. ateistit.

"Ken ei käy kirkossa käy hänen pitää siivoustyötä tekemään." Ei, en vähättele siivoustyötä sillä se on yhtä arvokasta kuin muutkin "rehelliset työtehtävät".
Lainaus sivustolta Kantelupukki: https://kantelupukki.fi/ken-ei-kirkossa-kay-sen-pitaa-siivoustyota-tekeman/

Opetuksesta on siis kyse. Voisiko eräs Laura Porista tarttua tarinan epäkohtaan?

Kristinusko nostaa vääryyttä kohdanneen uhrin kaiken tarkastelun keskipisteeseen. Tämä poikkeaa ihmisten luontaisesta tavasta kertoa asiat siinä ettei evankeliumia kerrota "voittajien" näkökulmasta.

Auschwitzin keskitysleirimuseo toimii samalla tavalla. Sen olemassa olo on konkreettinen osoitus tapahtuneesta vääryydestä. Auschwitz on yksi suuri krusifiksi.

Uhrin näkökulma on kaiken ihmisoikeustyön perusta.

>>Kristinuskon keskeinen teksti evankeliumi on myös kerrottu "syyttömän uhrin näkökulmasta". <<

Eihän ole, vaan osaksi anonyymien ja osaksi nimettyjen henkilöiden näkökulmasta. Päähenkilöstä ei tietystikään ole epäilystä.

Historiaa kirjoitetaan aina voittajien näkökulmasta. Niinkuin Tuntemattomassa Sotilaassakin sanotaan "oikeus on aina seurannut voittajan miekkaa - häviön kärsineet ovat väärässä (Väinö Linna)".

Veistokset veistetään ja muotokuvat maalataan voittoisista johtajista ja heidän seurueistaan.

Postimerkkejä keräämättömillä ei ole kirjoitettua tekstikokoelmaa joka määritteli mitä arvoja postimerkkien keräämättömien täytyisi noudattaa.

Atesmi ei ole moraalifilosofiaa, vaan kannanotto jumalolentojen olemassaoloon.

Teillä kristityillä on kirjoituskokoelma moraalista.
Hyvä.

Saat siis pieksää orjaasi, jopa kuoliaaksi, jos tämä pysyy yhden päivän elossa?

Edelleen, yksi kristitty ryhmä pitää teatteriesityksen katsomista ja väliajalla viinilssillisen nauttimista syntinä ja moraalittomuutena.

Toinen ryhmä ei näe em. asioissa mitään väärää.

Molemmat tukeutuvat käsityksissään samaan moraalioppaaseen.

Kristittyjenkin moraali siis tulee jostain muualta kuin Raamatusta.

Suomen arvostetuin kirjailija Mika Waltari kuvasi aiheena olevaa uhrien puolustamisen problematiikkaa osuvasti kirjassaan Mikael Hakim:

<<<Ei, Mikael el – Hakim. Ei, ei, ei. Minä en suinkaan puolustele sutta, mutta kaltaisellani köyhällä miehellä ei ole varaa asettua lampaan puolelle riidan tullen. Ihan selvästi lammas julkeasti määkien ärsyttelee tahallaan sutta. Kantakoon siis itse seuraukset.>>>

https://teoblogi.fi/2011/01/3-10-2-uhrin-vaientaminen-ja-syyllistaminen/

Länsimaissa evankeliumeista kumpuava uhrien puolustaminen on myös mennyt välillä yli, ja muuttunut "uhriutumiseksi". Ihmisoikeuksien puolustaminen on nykyään niin suurta muotia että sitä voi hyvin myös väärinkäyttää.

Ateismi on pelkästään mielipide siksi se ei saa juuri mitään aikaan, vapaa-ajattelijat taitaa olla ainoa yritys saada jotain aikaan, on jotain tavotteita, uskonnon opetus kouluissa, kirkon ja valtion ero jne,,, tulokset vain ovat peräti vaatimattomia.

Ateistin "vastakohta" ei ole kirstitty vaan teisti.

Myöskään teisteillä ei ole yhtä kirjoitettua tekstikokoelmaa joka määritteli mitä arvoja teistien täytyisi noudattaa. Kuvitelma siitä, että edes kristityt noudattaisivat yhtenäisiä arvoja on perätön. Hyvä esimerkki on kristittyjä jakava kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta. Siinähän on kysymys erilaisista arvoista.

Yhteisiä kristittyjä arvoja ei ole.

Ateistin mielestä tyypillinen uhri on ateisti, joka pilkkaa ja kiusaa uskovaista. Se uskovainen on syyllinen siihen, miksi ateisti pilkkaa ja kiusaa uskovaista. Uskovainen kerjää pilkkaa ja kiusaamista osakseen, mutta kun se kohdistuu häneen, tekeytyy hän uhriksi, vaikka on itse antanut luvan mainituille teoille ja on siten syyllinen omaan pahaan oloonsa. Ateisti on kokonaan syytön. Uskovaisen tulee pyytää ateisteilta anteeksi sitä, jos he uskaltavat syyttää ateisteja kiusaamisesta, johon ateistit eivät todistetulla tavalla ole syyllisiä. Sen sijaan ateistit ovat kiusaamisen uhreja, koska uskovaiset ovat kiusanneet heitä koko heidän elämänsä ajan.

Jos ateisti harjoittaa henkisen väkivallan lisäksi fyysistä väkivaltaa uskovaista kohtaan, niin silloinkin syyllinen väkivaltaan on uskovainen. Ateisti on uhri, joka kärsii sen vuoksi, että uskovaiset pakottavat hänet pilkkaamaan ja kiusaamaan uskovaisia. Kun ateisti harjoittaa väkivaltaa joko henkisesti tai fyysisesti uskovaisia kohtaan, on se aina uskovaisen syy: uskovainen kerjää sitä osakseen ja on aivan oikein kohdella uskovaista sillä tavalla. Jos ateistit olisivat valtaa pitäviä ihmisiä, niin uskonnot kiellettäisiin lailla ja uskovaiset tapettaisiin, koska he ovat vahingollisia yhteiskunnan kannalta (ainakin siinä tapauksessa, että enemmistö ihmisistä olisi ateisteja).