Realismia ilmastokeskusteluun

Muuttuu hengitysilma tunkkaiseksi koko Maapallolla kun CO2-pitoisuudet nousevat ylös. Kun sisätiloissa on ilma pidetty kelvollisena tuulettamalla niin tarvitsisi tehdä toimistoista ja luokkahuoneista varsinaisia tuulitunneleita jotta ilma ei menisi liian heikkolaatuiseksi.

Ongelmana sisäilmassa ei siis ole ollut hapen vähyys vaan hiilidioksidipitoisuus. Se että hapen määrä sisäilmassa putoaisi 21%:sta 20.9%:iin ei vielä ole aistein havaittavissa oleva tilanne mutta jos tuo sama happi palaa huoneilmaan uloshengitettynä hiilidioksidina niin sitten sisällä onkin lisäyksenä 0.1% eli 1000 ppm hiilidioksidia. Kun lähtötaso nyt on 400ppm niin tuollainen lisäys aiheuttaisi 1400 ppm Co2 tason ja päänsärkyä sekä keskittymiskyvyn puutetta ihmisille.

co2-todellinenongelma kirjoitti:

Muuttuu hengitysilma tunkkaiseksi koko Maapallolla kun CO2-pitoisuudet nousevat ylös. Kun sisätiloissa on ilma pidetty kelvollisena tuulettamalla niin tarvitsisi tehdä toimistoista ja luokkahuoneista varsinaisia tuulitunneleita jotta ilma ei menisi liian heikkolaatuiseksi.

Ongelmana sisäilmassa ei siis ole ollut hapen vähyys vaan hiilidioksidipitoisuus. Se että hapen määrä sisäilmassa putoaisi 21%:sta 20.9%:iin ei vielä ole aistein havaittavissa oleva tilanne mutta jos tuo sama happi palaa huoneilmaan uloshengitettynä hiilidioksidina niin sitten sisällä onkin lisäyksenä 0.1% eli 1000 ppm hiilidioksidia. Kun lähtötaso nyt on 400ppm niin tuollainen lisäys aiheuttaisi 1400 ppm Co2 tason ja päänsärkyä sekä keskittymiskyvyn puutetta ihmisille.

Lue lisää

Nykyisellään huoneilman CO2 ongelma ratkaistaan sekoittamalla sisäilmaan niin paljon ulkoilmaa niin, että hiilidioksiditaso laimenee lähemmäs ulkoilman tasoa. Jos huoneessa taso nousisi ilman tuuletusta tunnissa esimerkiksi 1000 ppm verran niin vaihtamalla koko huoneen ilma kerran tunnissa jää nousu 500 ppm suuruiseksi ja vaihtamalla ilma kahteen kertaan tunnissa nousu on enää 250ppm ulkoilman tason päälle. Tällä hetkellä 400 ppm ulkoilma 250ppm hengityksestä tekee 650 ppm ja jäädään alle 700 ppm raja-arvon.

Kun ulkoilman CO2 taso itsessään nousee 200 ppm nykyisestä eli lähtötaso on 600ppm niin tämä ei enää toimi kunnolla. Tarvittavan korvausilman määrä nousisi moninkertaiseksi nykyisestä, joten se ei enää onnistuisi korvausilmaventtiileillä ilman että aiheutuva veto pilaisi huoneen käyttötarkoituksen. Yleisökäyttöön tarkoitetuista tiloista jouduttaisiin esimerkiksi koko katto pyhittämään korvausilman tuomiseen huoneeseen, jotta ilman virtausnopeus pysyisi riittävän pienenä. Korvausilman lämmitys ja ulos puhallettavan ilman lämmön talteenotto olisi oltava varsin tehokasta.

Vaihtoehtona on se, että sisäilmaa aletaan pääasiassa kierrättämään CO2-kerääjien lävitse ja ulkoilmaa ei enää käytetä tuuletuksessa muuhun kuin tuomaan sisälle hieman lisää happea. Sellaista tekniikkaa käytetään jo nyt esimerkiksi avaruusaluksissa (Apollo 13 ongelmat!) , sukellusveneissä ja tietyissä eristetyissä huonetiloissa mutta se on kallista ja syö paljon energiaa. Tarvittaessa sillä tavoin päästään reilusti ulkoilman CO2 tason alapuolellekin.

CO2-scrubbereita kirjoitti:

Nykyisellään huoneilman CO2 ongelma ratkaistaan sekoittamalla sisäilmaan niin paljon ulkoilmaa niin, että hiilidioksiditaso laimenee lähemmäs ulkoilman tasoa. Jos huoneessa taso nousisi ilman tuuletusta tunnissa esimerkiksi 1000 ppm verran niin vaihtamalla koko huoneen ilma kerran tunnissa jää nousu 500 ppm suuruiseksi ja vaihtamalla ilma kahteen kertaan tunnissa nousu on enää 250ppm ulkoilman tason päälle. Tällä hetkellä 400 ppm ulkoilma 250ppm hengityksestä tekee 650 ppm ja jäädään alle 700 ppm raja-arvon.

Kun ulkoilman CO2 taso itsessään nousee 200 ppm nykyisestä eli lähtötaso on 600ppm niin tämä ei enää toimi kunnolla. Tarvittavan korvausilman määrä nousisi moninkertaiseksi nykyisestä, joten se ei enää onnistuisi korvausilmaventtiileillä ilman että aiheutuva veto pilaisi huoneen käyttötarkoituksen. Yleisökäyttöön tarkoitetuista tiloista jouduttaisiin esimerkiksi koko katto pyhittämään korvausilman tuomiseen huoneeseen, jotta ilman virtausnopeus pysyisi riittävän pienenä. Korvausilman lämmitys ja ulos puhallettavan ilman lämmön talteenotto olisi oltava varsin tehokasta.

Vaihtoehtona on se, että sisäilmaa aletaan pääasiassa kierrättämään CO2-kerääjien lävitse ja ulkoilmaa ei enää käytetä tuuletuksessa muuhun kuin tuomaan sisälle hieman lisää happea. Sellaista tekniikkaa käytetään jo nyt esimerkiksi avaruusaluksissa (Apollo 13 ongelmat!) , sukellusveneissä ja tietyissä eristetyissä huonetiloissa mutta se on kallista ja syö paljon energiaa. Tarvittaessa sillä tavoin päästään reilusti ulkoilman CO2 tason alapuolellekin.

Lue lisää

Höpö höpö taas. Jaksat jauhaa tuota samaa pastaa. Et tunne eroa olkoon huoneilman hiilidioksidipitoisuus 500 tai 1000.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Höpö höpö taas. Jaksat jauhaa tuota samaa pastaa. Et tunne eroa olkoon huoneilman hiilidioksidipitoisuus 500 tai 1000.

Asumisterveysasetus:
"Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m3
(1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus."
Siis ulkoilman hiidioksidpitoisuuden nousu nostaa myös sisäilman toimenpiderajaa. Ja tuolla hiiliidioksidipitoisuudella mitataan ilmanvaihdon toimivuutta. Ei se tarkoita sitä, että tuollainen 1500 ppm olisi vielä ihmiselle haitallista.

jäätävääkeliä kirjoitti:

Asumisterveysasetus:
"Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m3
(1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus."
Siis ulkoilman hiidioksidpitoisuuden nousu nostaa myös sisäilman toimenpiderajaa. Ja tuolla hiiliidioksidipitoisuudella mitataan ilmanvaihdon toimivuutta. Ei se tarkoita sitä, että tuollainen 1500 ppm olisi vielä ihmiselle haitallista.

Lue lisää

Täällä on aina vain noita CO2 pöljiä. Onneksi sinäkin niille panet hanttiin. Tieto ei vaan tunnu menevän joidenkin korvienväliin kun se korvienväli on kauhua täynnä.. Tänne oli joku laittanut, että työturvallisuusraja on 5000 ppm. Eräs insinööri lehtijutussa väitti että 8000- ppm.

Kumpi lienee nykyään, mutta olennaista on, että niissä olosuhteissa työskennellään kahdekasan tuntia. Lyhytaikaisesti ihminen sietää 20 000 ppm. Kasvihuoneissa, joissa myöskin työskennellään raja on 1200 ppm, kun hiilidioksidia käytetään lannoitteena. Sehän on paras mahdollinen lannoite.

hiilidioksidin hyödyllisyydestä luonnolle on siis valtavasti todisteitä. Sen vahingollisuudesta taas ei ole yhtään nmitään todisteita. Fobiosot höpsii vaan mitä sattuu, kun ei tiedä mistään mitään.

Miten voi pitää hiilidioksidia luonnolle vaarallisena. Silloin kon elämä maapallolla syntyi ilmakehän CO2 pitoisuus saattoi olla jopa 965 000 ppm niinkuin Veenus planeetalla nykyään. Tieteen näkemys on se, että ensin syntyi syanobakteetit, jotka alkoivat yhteyttää hiilidioksidia ja tuottaa happea.

Näin joskus käyrän, joka todisti, että maapallojn ilmakehän happipitoisuus alkoi lisääntyä noin 650 miljoonaa vuotta sitten. Silloin siis alkoi alkeellinen elämä. Siihen mennessä ilmakehässä ei juurikaan ollut happea. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten happitaso päätyi nykyiselle tasolleen.

Silloin siis vakiintui myöskin CO2 taso suurinpiirtein nykytasolle Happea ja hiiltä on valtavasti sitoutunut kallioperään. Maan kuoresta 47% on happea ja hiiltä on kalkkikivessä noin 70 000 000 gigatonnia. Todennäköisesti se kaikki on ollut alunperin ilmassa hiilidioksidina.

Ilmassa se vesikin on alkuun ollut, kun maapallo oli niin kuuma, ettei nestemäinen vesi ollut mahdollinen. Ilmakehä on todennäköisesti ollut samanlaista puuroa kuin Veenuksessa. En usko siihen tieteen planettan synty teoriaan.

Olen ennenkin pannut tiedettä uusiksi, ja tiede on seurannut perässä. Huomaan herkästi milloin uskomukset ja teoriat on epäuskottavia. Yleensähän kutterit höylässä pyörii vastasyöttöön. Minä tein höylän, jossa kaksi kutteria pyörii vastasyöttöön ja kaksi myötäsyöttöön. Aivan hyvin se toimii. Minä olen tottunut rikkomaan rajoja.

Mikä lämpeneminen?
Ei ole havaittavissa mitään lämpenemistä, niin mukavaa, kuin se olisikin.

Et ole huomannut lämpenemistä 2000-luvulla Suomessa? Suurin osa kuukausien lämpöennätyksistäkin on murskattu.... Pyydä joskus hoitajiasi käyttämään sinua ulkona että huomaisit.

Lisää hämmennystä agw-leiriin: Atte Korholan mukaan metsäpinta-alan kasvattaminen pohjoisilla alueilla johtaa ilmaston lämpenemiseen, koska metsät sitovat lämpöä, kun taas lumipeite heijastaa auringon säteilyä pois.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml

Toinen näkemys, jonka puolesta puhuvat esim. IPCC ja Satu Hassi (vihr., ex-stal.), on että hiilinieluja, kuten Suomen metsäalaa, pitää kasvattaa. WMO-Petteri puolestaan kehuu nykyistä metsänhoidon mallia, jossa puuta sekä hakataan että uutta istutetaan tilalle. Ja nyt siis Korholan mukaan metsäalan kasvattaminen lumipeitteisillä alueilla lämmittää ilmastoa.

Ei ole helppoa olla tosiuskovainen. Tekipä kummin päin tahansa, saattaa pyllistää ilmastolle. Ja jos ei tee mitään, niin silloinkin pyllistää siksi, että vanhat metsät eivät enää juuri kasva, vaan lahoavat (kuten 'Malli1942' palstalla toisessa yhteydessä mainitsikin), jolloin ilmaan päätyy yhä enemmän ceeookakkosta.

PierreReview_ kirjoitti:

Lisää hämmennystä agw-leiriin: Atte Korholan mukaan metsäpinta-alan kasvattaminen pohjoisilla alueilla johtaa ilmaston lämpenemiseen, koska metsät sitovat lämpöä, kun taas lumipeite heijastaa auringon säteilyä pois.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml

Toinen näkemys, jonka puolesta puhuvat esim. IPCC ja Satu Hassi (vihr., ex-stal.), on että hiilinieluja, kuten Suomen metsäalaa, pitää kasvattaa. WMO-Petteri puolestaan kehuu nykyistä metsänhoidon mallia, jossa puuta sekä hakataan että uutta istutetaan tilalle. Ja nyt siis Korholan mukaan metsäalan kasvattaminen lumipeitteisillä alueilla lämmittää ilmastoa.

Ei ole helppoa olla tosiuskovainen. Tekipä kummin päin tahansa, saattaa pyllistää ilmastolle. Ja jos ei tee mitään, niin silloinkin pyllistää siksi, että vanhat metsät eivät enää juuri kasva, vaan lahoavat (kuten 'Malli1942' palstalla toisessa yhteydessä mainitsikin), jolloin ilmaan päätyy yhä enemmän ceeookakkosta.

Lue lisää

Tutkijoiden yleinen ongelma. Jokainen näkee asiat oman mielenkiinnon kohteensa kannalta katsottuna. Kun sitten tutkijoita haastatellaan uutisiin niin soppa on valmis. Uutiset eivät ole mikään tiedejulkaisu vaan varomattomat kommentit siellä tulkitaan juuri niin väärin kuin on mahdollista. Taistelu tutkimuksen määrärahoista aiheuttaa ylilyöntejä.

Atte Korhola on oikeassa siinä suhteessa, että lumen korvaaminen metsällä vähentää albedoa ja lisää sen vuoksi jonkin verran lämpenemistä. Tästä (heijastavuuden vähenemisestä, ei lämpenemisestä) on tutkimustuloksia pidemmältä ajalta. Vaikutus ei meillä ole suuri, sillä lumiseen aikaan aurinkua ei muutenkaan ole paljoa tarjolla. Jos asia huolettaa niin suosikaa lehtipuita. Maaliskuussa ne absorboivat vähemmän auringonvaloa kuin havupuut.

Hiilinielujen kasvattamisesta olen itse sitä mieltä, että niitä pitäisi saada sinne missä käytettyä euroa kohti tulee eniten vaikutusta. Tarkoittaa siis sademetsiä ja sitä, että sademetsien kaataminen biopolttoainepeltojen tieltä loppuisi tasan tällä sekunnilla. Biopolttoaineet ovat mielestäni signaalipolitiikkaa eli annetaan "oikeaa" signaalia samalla kun tuotetaan tuhoa.

PierreReview_ kirjoitti:

Lisää hämmennystä agw-leiriin: Atte Korholan mukaan metsäpinta-alan kasvattaminen pohjoisilla alueilla johtaa ilmaston lämpenemiseen, koska metsät sitovat lämpöä, kun taas lumipeite heijastaa auringon säteilyä pois.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml

Toinen näkemys, jonka puolesta puhuvat esim. IPCC ja Satu Hassi (vihr., ex-stal.), on että hiilinieluja, kuten Suomen metsäalaa, pitää kasvattaa. WMO-Petteri puolestaan kehuu nykyistä metsänhoidon mallia, jossa puuta sekä hakataan että uutta istutetaan tilalle. Ja nyt siis Korholan mukaan metsäalan kasvattaminen lumipeitteisillä alueilla lämmittää ilmastoa.

Ei ole helppoa olla tosiuskovainen. Tekipä kummin päin tahansa, saattaa pyllistää ilmastolle. Ja jos ei tee mitään, niin silloinkin pyllistää siksi, että vanhat metsät eivät enää juuri kasva, vaan lahoavat (kuten 'Malli1942' palstalla toisessa yhteydessä mainitsikin), jolloin ilmaan päätyy yhä enemmän ceeookakkosta.

Lue lisää

Pääasia on, että maksetaan kamalasti rahaa jonnekin.
Ilmasto elää omaa elämäänsä, eikä sitä suomen metsäpalstat kiinnosta.