Hei! Olen siis 9- luokan loppua käyvä tyttö
enkä siis itse tiedä onko minulla masennus, mutta yleisesti tuntuu että olen kaikkia muita huonompi kaikessa. Kun yritän lukea kokeisiin se joko toteutuu osin tai ei ollenkaan esim. Luen pari kappaletta ja se on siinä, vaikka mielessä olisin suunnittellut tiivistelmät kaikista kappaleista. Hoen itselleni tekeväni sen myöhemmin, mutta myöhemmin muuttuu "en vain jaksa tehdä mitään mieluummin menen nettiin ja olen siellä koko päivän". Ystävätkin ovat alkaneet tuntua melko vastenmielisiltä. Se kuinka yksi kaverini kertoi, että häntä stressaa kokeet tosi paljon ja että saa kutosen, kun tosiasiassa yleensä saa kaseja ja nekin ovat niin huonoja ( ilman lukemista) Tuntuu että yleisesti olen pettymys aivan kaikille ja vanhemmatkin sanovat, että lukioon ei ole mahdollisuuksia tuolla lukemisella ja liialla puhelimen käytöllä. Maailma ja muu ei minua häiritse, mutta kaikki tuntuu vain liian vaivanloiselta ja turhalta, kun haluaisin vain levätä tavallaan nukkua. Tällä hetkellä ajatukseni ovat nämä riippuu vähän tietenkin päivästä. Kenelläkään en viitsi mitään sanoa, koska en ole varma, että onko tämä mitään muuta kuin itsensä surkuttelua ja tuntuu siltä, että jos vanhemmille sanoisi he syyttäisivät puhelinta vaikka se ei ole varsinainen ongelma vaan enemmän pakokeino. Katson myös elokuvia tai lasten piirrettyjä, koska yleisesti kaikilla niillä on onnellinen loppu ja vähemmän ongelmia. Mitä tehdä?
Mitä tehdä?
8
293
Vastaukset
- nussimuatakaa
ei tuo ole lähelläkään masennusta.
- narrative
Tuo on inhottava trolli joka viljelee noita monisteitaan joka ketjuun. Mutta kun kyseessä on nuoren puheenvuoro niin se on erityisen paha. Muuthan ovat jo tottuneet noihin.
Meinasin juuri aamulla kirjoittaa tähän ketjuun ensimmäisen vastauksen, jota olin jo aloittamassa mutta en ehtinyt. Tarkoitukseni oli sanoa aloittajalle, että tällainen palsta on nuorille liian rankka, kun monille tänne kirjoittavilla on niin hirveän paha olo. Aikuisillekin tämä on raskas paikka, siitä huolimatta että monen kirjoitukset ovat mielenkiintoisia ja inspiroivat ajattelemaan ja toimimaan.
Kuitenkin moni palstalle kirjoittava selviytyy vaikeuksistaan myöhemmin, onneksi.
Lasten ja nuorten tukipuhelimet olisivat varmaan hyviä paikkoja koettaa ainakin aloittaa tilanteen
selvittämistä, löytyvät googlaamalla.
Mielestäni ei kannattaisi hirveästi miettiä "onko minulla masennus" . Masentunut olo, tuska ja muut kielteiset tunteet ovat ihmiselämän ongelmia joita tulee jossain määrin joskus kaikille. Ja niihin on syy, yleensä ihmissuhteissa, kehitysvaiheissa, elämänmuutoksissa tai traumoissa.
Masennus ei ole sairaus, vaan ongelma. Joka kannattaa selvittää. Puhumalla tulee paras apu, mutta nyky-yhteiskunnassa oikeanlaista kuulijaa ei välttämättä ole helppo löytää... Apua tarvitseva opastetaan usein mielen"terveys"palvelujen piiriin ja sitten hänen on pakko ottaa sairaanrooli ja alkaa olla potilas. Se rooli jää helposti päälle. Eli ei ajattele enää itseään kokonaisena ihmisenä vaan sairaana, jonka tunteet ja reaktiot, kuten suru ja masennus olisivat jotenkin "häiriintyneitä". Siksi tuntuu vähän kurjalta sanoa aloittajalle, nuorelle ihmiselle, että mene psyk.polille... Pitäisi olla parempia keinoja... Ehkä nuo puhelinnumerot, en tiedä. Riippuu paljon siitä kuka sieltä vastaa.- narrative
Vielä alkuperäiselle: vaikutat ainakin kovin uupuneelta. Koulu on tosi rankka nykyään. Tutkimuksetkin todistavat että nuorilla on liikaa töitä. Siis töitä, koulussa.
Uni olisi hirveän tärkeää. Puhelimeen ja nettiin jää helposti koukkuun, ne ovat addiktiivisia ja väsyttäviä ympäristöjä.
Itse olen todennut että vitamiinit ja hivenaineet voivat vaikuttaa valtavan paljon jaksamiseen.
Vaadit itseltäsi selvästi hyvin paljon. Otat ympäristöstä muidenkin murheita. On ihan hyvä katsoa lastenohjelmia! Lepoa ainakin tarvitsisit ja että voisit laskea rimaa. Jos on uupunut ja ylikuormitettu ei voi löytää itsestään inspiraatiota, ja se vaikuttaa aikaansaannoksiin, ja siitä itsetunto vaan laskee... Eli armahda itseäsi. Ehdit suorittaa tässä maailmassa ihan riittävästi, nuorena ei pitäisi vielä rakentaa itselleen oravanpyörää.
- JohnnyTang
Ei vaikuta tuo kertomasi minusta yhtään siltä että jokin ulkoinen psykologinen tekijä, esim vanhempien avioero, vanhemman kuolema, olisi laukaissut sinussa masennuksen. Minusta tuo kuulostaa aikalailla täysin siltä että on kyse kehon metabolian epätasapainosta, siis kemiallisesta epätasapainosta, esim adhd/add tila voi selittää tuon saamattomuuden ja vaikeuden täysin, ja kun huomaa eroavansa suorituskyvyssä muista saman ikäisistä voi tuntea olon paskaksi luonnollisesti.Ihminen vertaa itseään toisiin.
Joten ei kannata ainakaan upota liikaa masennus kategoriaan, ajattele mielummin että on kemiallisia tekijöitä jotka erottavat sinun suorituskykysi keskimääräisesti muista, eikä se ole sinun vikasi.
Sitäpaitsi , loukkaantuneetkoon ken tahtoo, mutta ne tavikset ja "normaalit" ne vasta ongelmia ovatkin monesti, itselleen tai muille :)
Mitään masennus lääkkeitä älä ikinä elämässäsi ala syömään, niillä pilaat elämäsi.
Se mitä vaikuttaa siihen masennus metaboliaan, suolisto, sinkki, magnesium ainakin . Lisäksi liikaa haitallisia mikrobeja pystyy myös aikaansaamaan häiriintyneen metabolian, hiiva, bakteerit ym , sekä raskasmetallit , tuholaismyrkyt ruuassa.
Ei hitto, minkälaisen Mailman aikuiset jättävät lapsille, pelkkää ongelmaa ja sairautta ja surua. Yhä nuoremmat ja nuoremmat kuuluvat ryhmään " poikkeava" on ongelmia vaikka mitä. Kiitos rokotteiden ja THL , ja S ja K kauppaketjujen jotka myyvät ruokaa joka on ¤¤¤¤¤¤
Samalla nämä " ongelmat" ovat valmiita riistaa monillekin, heidät tarvii monen mielestä medikalisoida, mielummin jopa loppuiäkseen, jotta rahaa kertyisin sen yhden elämän verran lääkeyhtiöille .Business Is Business- hyvin.se.menee.usko.pois
Tarkoituksesi olisi lisätä huolta, vai...?
Voitte unohtakaa "metaboliset häiriöt" muutenkin ja varsinkin kun
syötte monipuolisesti tavallista hyvää kotiruokaa, ulkoilette ja nukutte hyvin !
Se virkistää, jaksaa ja elämä maistuu.
Ei tarvitse alkaa tutkimaan sinkki, suolisto, mikrobi ja tuholaismyrkkysivuja :DDD
Jos joskus on päiviä tai jaksoja, ettei kiinnosta mikään, se ei ole sairautta, ei masennustakaan,
sitä on kaikilla joskus ja menee ohi.
Jos ei huvita joskus olla seurassa, ei tarvitse olla.
Voi olla yksikseenkin, omissa oloissaan rauhassa jos niin haluaa ja keräillä voimia, levätä.
Ehkä tarvitset joskus juuri sitä lepoa ja rauhaa ?
Se voimaannuttaa kun aivot saa levät kaikesta.
Kuuntele itseäsi ja kehoasi ! - JohnnyTang
lepoa ja rauhaa ym ?
No comprendo!
- samojakokenut
Tuota, olin samanlainen.
Koulut jäivät vähiin ja tein vain sitä, mistä tykkäsin. Siinä olin aina hyvä jollei paras.
Vaikea elämä on ollut.
Menestynyt olen kuitenkin ja ne muut lähinnä ovat kateellisia.
Silti jos voisin, valitsisin koulua enemmän.
Kyse on keskittymiskyvystä. Jos ei jaksa keskittyä, on joku muu tärkeämpi asia, joka vie sen huomion pois siitä, missä sen pitäisi olla.
Sanoisin, että yritä sitä koulua vaan ja jätä muut vähemmälle.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2412348Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101838Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse691623Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801265- 631164
Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171138TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161028Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901020Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42874- 70862