Edellinen ketju meni heti harhateille ja aloitettiin keskustelemaan ja riitelemään oman koneen yksittäisistä yksilöllisistä ongelmista.
Miksi käytössä on useita eri Linux-versioita? Käyttöliittymää, verkkoselainta, videosoitinta yms. voidaan vaihtaa ihan mielen mukaan. Käyttöliittymiä kannattaa tietysti olla vain yksi käytössä sotkujen välttämiseksi.
Jos olisi vain yksi Linux-versio, kaikki edellisessä ketjussa esiin tulleet yksittäiset ongelmat ja viat olisi heti korjattu ja kaikkia tilanteita varten olisi selkeät ymmärrettävät ohjeet. Laitevalmistajatkin tukisivat Linuxia nopeammin ja paremmin. Uusissa valmiskoneissa (ja jopa emolevylläkin) voisi olla aina Linux valmiina. Voi tietysti poistaa, jos haluaa Windowsin.
Miksi käytössä on useita eri Linux-versioita? Käyttöliittymää, verkkoselainta, videosoitinta yms. voidaan vaihtaa ihan mielen mukaan. Käyttöliittymiä kannattaa tietysti olla vain yksi käytössä sotkujen välttämiseksi.
Jos olisi vain yksi Linux-versio, kaikki edellisessä ketjussa esiin tulleet yksittäiset ongelmat ja viat olisi heti korjattu ja kaikkia tilanteita varten olisi selkeät ymmärrettävät ohjeet. Laitevalmistajatkin tukisivat Linuxia nopeammin ja paremmin. Uusissa valmiskoneissa (ja jopa emolevylläkin) voisi olla aina Linux valmiina. Voi tietysti poistaa, jos haluaa Windowsin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja/tai yksi tykkää isästä ja toinen pojasta.
Eipä tuo Microsoftkaan pysty heti ongelmiaan korjaamaan koska on ulkoistanut testausta kentälle ( sekin) ja potkinut ( Sipilän mallin mukaan ) oman testauksen porukoita mailitehtaalle.
"Miksi käytössä on useita eri Linux-versioita? Käyttöliittymää, verkkoselainta, videosoitinta yms. voidaan vaihtaa ihan mielen mukaan. Käyttöliittymiä kannattaa tietysti olla vain yksi käytössä sotkujen välttämiseksi."
Linux ei liity mitenkään käyttöliittymiin. Linux on vain kerneli ja sitä käytetään useissa eri käyttöjärjestelmissä.
Eri käyttöjärjestelmiä tehdään eri tarpeisiin, eri ominaisuuksilla. Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä mikä se kerneli siellä on, se ei vaikuta oikein mihinkään.
"Jos olisi vain yksi Linux-versio, kaikki edellisessä ketjussa esiin tulleet yksittäiset ongelmat ja viat olisi heti korjattu ja kaikkia tilanteita varten olisi selkeät ymmärrettävät ohjeet."
Mitään ongelmaa ei osoitettu mistään käyttöjärjestelmästä vaan oli pelkästään valehtelua ja panettelua.
Tosiasiassa kaikki loppukäyttäjille suunnatut käyttöjärjestelmät, kuten Ubuntu tai Windows, toimivat oikein käytettyn ongelmitta ja viat korjataan ripeästi jos jotain löytyy.
Se johtuu tästä avoimen lähdekoodin kehitysmallista ja lisenssoinnista.
Kun tulee jokin erimielisyys, miten jokin asia pitäisi ratkaista, osa kehittäjistä voi jättää alkuperäisen projektin ja jatkaa samasta kohtaa mihin jäivät, mutta eri suuntaan. Tämä ei suljetun koodin puolella ole yleensä mahdollista.
Avoimen koodin puolella on myös mahdollista aloittaa kokonaan jokin uusi projekti ja sovittaa se jo ennestään muiden tekemälle pohjalle. Tai voidaan tehdä itse pohja ja lainata muiden tekemät osat siihen päälle.
Eli siis pohjimmiltaan syy on se, että voit niin helposti hyödyntää muiden tekemää koodia oman jutun tekemiseen, jolloin syntyy erilaisia variaatioita eri tarkoituksiin.
Onhan tässä monipuolisuudessa sekä hyviä puolia, että huonoja puolia. Hyviä puolia esimerkiksi valinnan vapaus.
Huono puolil ehkä se, että on vain muutamia toimijoita, joilla on resursseja tehdä todella yksityiskohtia myöten huippuunsa hiottu lopputuote. Tosin tämä ei välttämättä johdu suoraan tuosta valinnanvapaudesta, sillä ei ole niin sanottua, että huippuunsa hiottuja projekteja olisi enempi jos niitä olisi vähempi. Saattaisi hyvin olla, että kehittäjiä yleensä olisi myös vähempi. Syynä on tekijöiden motivointi. Miten motivoit vapaaehtoistyöläiset tekemään jonkun muun määräämiä asioita, kun motivaatio yleensä lähtee tekijästä itsestään. Silloin kun koodarien työ perustuu vapaaehtoisuuteen, ne yleensä keskittyvät niitä itseään kiinnostaviin asioihin. Tarvitaan siis koodareita, joille maksetaan palkkaa. Ja silloin tarvitaan jokin liiketoimintamalli, miten sitä rahaa tehdään, että saadaan palkattua koodareita. No onhan Linuxin ympärillä paljon kaupallisia toimijoita, jotka tekee juuri tätä. Liiketoimintamalli vain on eri kuin ohjelmistolisenssienmyynti.
Se on niin helppoa, jokainen jolla on vähän osaamista voisi tehdä oman linux-jakelun. Vaikkapa minä. Mitenkä sen estät?
Miksi kaupassa on useita erinäköisiä ja erimerkkisiä ruisleipiä? Eikö olisi yksinkertaisempaa, jos olisi vain Oululaisen ruispaloja?
Sehän se juttu tässä vähän on, että eihän se ole mistään pois että on enemmän.
Tietysti semmoista ilmiötä on että ihmiset eivät aina tiedä olisiko sopivinta valita Apple, Canonical, Google, Microsoft, Oracle, Red Hat vai joku muu.
Mutta jos joku haluaa valmiin ohjelman käyttöön niin kuin oletuksena niin halutaan niin kehoitan välttämään käyttöjärjestelmiä jotka ovat kehitysversiota tai kehitystyöhön tarkoitettu, tai joilta puuttuu tukiorganisaatio. Ne eivät ole ns. valmiita tuotteita loppukäyttäjille, että jos sellaista käyttää niin ei nyt tietenkään pidä muita kiusata sillä ja kysellä. Silloin oletus on että osataan itse korjata ja on esimerkiksi ohjelmointitaitoinen.
Linux ei ole koskaan ollut valmis.
Linux on ollut valmis vuodesta 1994 lähtien.
Aina löytyy parannettavaa, eli eihän käyttöjärjestelmät "ikinä" tule valmiiksi valmiiksi, muuta kuin hetkellisen speksin mukaan.
Yleensä jo ennenkuin vanha on pieraistu pihalle, on jo uudet parannuskohteet listalla, mitä tehdään seuraavaksi.
Sellaista se on, aivan puljusta riippumatta . . . .
"Sehän se juttu tässä vähän on, että eihän se ole mistään pois että on enemmän."
Äkkiseltään voisi ajatella, että ei.
Toisaalta, jos se monipuolisuus lisää esim. kehittäjien ja käyttäjien työtä, se voi jarruttaa ko. alustan yleistymistä, tai ohjata käyttäjiä valitsemaan helpomman alustan.
Esimerkiksi se, kun Nokialla oli hyvin kirjavasti erilaisia puhelinmalleja. Eri malleissa oli suuria eroja mm. näppäimistössä, antureissa, näytön koossa ja sijainnissa, ja näistä seuraavassa käyttölogiikassa.
No mitä se tarkoittaa sovelluskehittäjälle, sille jonka pitäisi tehdä sille puhelimelle sovelluksia? Se on paljon työläämpää tehdä AAA-luokan sovellus, kun joka puhelimessa se toimii vähän eri tavalla, näyttää vähän eriltä, todennäköisesti on liuta puhelinmalleja, missä ko. appi ei tule toimimaan ollenkaan ja vielä tästä monipuolisuudesta seuraa se, ettei minkään yksittäisen mallin käyttäjäkunta ole järin suuri.
Sitten tulee iPhone. Kaikki perusasiat käyttöliittymän, jne osalta jäädytetty. Yksi ainoa puhelinmalli koko vamlistajalta, mutta se malli tehty softa ekosysteemin osalta hyvin. Tälle yhdelle ainoalle mallille saadaan iso myyntivolyymi, eli paljon potentiaalisia asiakkaita kerran tehdylle sovellukselle.
Sovelluskehittäjällehän tämä on ideaalitilanne. Tarvitsee tehdä se appi tasan kerran. Käytettävyys voidaan hioa helposti huippuunsa, kun kaikki iPhonet ovat aika hyvin vakioitu perusasioiden osalta.
Tämä itseasiassa lienee yksi juurisyy, mihin mm. Nokia kaatui. Oli liian monipuoliset ja sekavat systeemit, mihin päälle ei voinut syntyä sellaista sovellusekosysteemiä kuin iPhonelle ja myöhemmin Androidille.
Toinen esimerkki aikoinaan ennenkuin Britanniassa standardoitiin kaupankäynnissä käytetyt mittayksiköt. Se yksiin ja samoihin yksikköihin siirtyminen koko maassa toi ison kasvupyrähdyksen koko maan taloudelle. Kaupankäynnistä kun tuli paljon helpompaa kaikkien käyttäessä samoja yksiköitä.
En nyt sano, että Linuxin pitäisi kaikki vakioida. Tässä vain yksi näkökulma koskien monipuolisuutta yleensä. Ettei se aina ole automaattisesti hyvä asia, tai harmiton asia, vaikka hyvin usein onkin. ;)
"Toisaalta, jos se monipuolisuus lisää esim. kehittäjien ja käyttäjien työtä, se voi jarruttaa ko. alustan yleistymistä, tai ohjata käyttäjiä valitsemaan helpomman alustan."
Kehittäjien työ kasvaa lähinnä siinä jos on enemmän alustoja huomioitavana ja erityisesti silloin jos niitä ohjelmoidaan hyvin eri tavoin tai tarvitsee jotain säädellä.
Tuo oli merkittävä ongelma 90-luvulla mutta ongelma korjaantui sitten nopeasti portattavien rajapintojen ja tekniikoiden avulla, standardoinnin ratkoessa ongelmaa lopullisesti viime vuosikymmenen loppuolelta lähtien.
En nyt sitten keksi miten tuo käyttäjiin vaikuttaisi.
"No mitä se tarkoittaa sovelluskehittäjälle, sille jonka pitäisi tehdä sille puhelimelle sovelluksia?"
Nokia ei oikein miettinyt mitään sovellusten tekoa puhelimille. Se teki lähinnä puhelinrautaa missä oli softaa tarkoitettuna sen raudan käyttöön.
"Sovelluskehittäjällehän tämä on ideaalitilanne. Tarvitsee tehdä se appi tasan kerran."
No ei. iPhoneen natiivisti tehty appi ei toimi missään muualla. Vasta standardointi ratkaisi tuon säätämisen. Nokialle se oli tuhoksi kun ei voinut yhdelle valmistajalle edes tarjota sovellusta.
"En nyt sano, että Linuxin pitäisi kaikki vakioida. Tässä vain yksi näkökulma koskien monipuolisuutta yleensä. Ettei se aina ole automaattisesti hyvä asia, tai harmiton asia, vaikka hyvin usein onkin. ;)"
Niin Linux nyt ei ole mikään käyttöjärjestelmä tai alusta. Se on vain kerneli mitä käyttää moni käyttöjärjestelmä joissa ne alustat on. Nykypäivänä sovellukset tehdään lähes aina standardilla tavalla, että ei ole mitään merkitystä mikä se natiivialusta on mutta sitten voi tehdä vakioidulle natiivialustalle toki myös. Joka valmistajalla periaatteessa omansa mutta joitakin voi ohjelmoida hyvin yhtenäisesti.
Yksikään vastaajista ei nähtävästi ymmärtänyt kysymystä. Vastauksissa kerrotaan, että on monta koska on monta ja tämä selittää kaiken, kaikki toimivat samalla tavalla, ei mitään eroja, hauska kehitellä eri nimisiä paketteja omassa porukassa tekemään samaa kuin muutkin, mutta hiukan eri tavalla, jotta sitten myöhemmin pääsisi hiukan korjailemaan omaa koodia valitusten perusteella.
Pitäisi perustaa työryhmä, joka asettaa yhteiset tavoitteet ja sopia työnjaosta niiden saavuttamiseksi. Valmiskoneiden ja emolevyjen valmistajat mukaan tukemaan hommaa ja osallistumaan testauksiin.
"Pitäisi perustaa työryhmä, joka asettaa yhteiset tavoitteet ja sopia työnjaosta niiden saavuttamiseksi."
Niinhän ne onkin. Löytyy Applelta, Canonicalilta, Googlelta, Microsoftilta, Oraclelta, Red Hatilta, Debian porukoilta, OpenBSD porukoilta ja jne.
Joka käyttöjärjestelmäkehityksessä näin tehdään. Hölmöläiset kuvittelevat, sillä on jotain merkitystä mikä se kerneli sattuu olemaan.
"Valmiskoneiden ja emolevyjen valmistajat mukaan tukemaan hommaa ja osallistumaan testauksiin."
Tietysti ohjelmisto- ja laitevalmistajilla on yhteistyösopimuksia ja tehdään saman talon alla työtä ja laitetta ohjelmistoa tulee usein samalta firmaltakin. Ei siis mitään uutta tässä.
Jos pohjaat vapaaehtoistyöntekijöihin tai vaikka palkollisiinkin, mutta sellaisiin joilla kaikilla on omat eriävät tavoitteet ja päämärät linuxin osalta, miten motivoit ko. "työryhmän" puhaltamaan yhteen hiileen?
Tätä tapahtuu vain pienemmässä mittakaavassa Linuxin ympärillä toimivilla yrityksissä, kuten Canonical, Red Hat, jne.
Rautakehittäjiä enempi mukaan testauskeen on varmasti hyvä tavoite.
Sinulla on täysin oikea idea, että kun tietyt osat vakioi, niin siihen päälle on paljon parempi rakentaa isompaa menestystä.
"Jos pohjaat vapaaehtoistyöntekijöihin tai vaikka palkollisiinkin, mutta sellaisiin joilla kaikilla on omat eriävät tavoitteet ja päämärät linuxin osalta, miten motivoit ko. "työryhmän" puhaltamaan yhteen hiileen?"
Tuohon ongelmaan keksittiin ratkaisu silloin joskus 70-luvulla. https://en.wikipedia.org/wiki/Unix_philosophy#Do_One_Thing_and_Do_It_Well
Eli yksinkertaisesti, palastellaan ohjelmat ja jokainen palikka tekee yhtä asiaa. Jos tarvitsee eri asiaa niin tekee sille oman palikkansa.
Haluaisin kokeilla eri windowsia. Nyḱyinen kaatuilee ja kadottaa tidostoja päivityksissä ja on kovin vakoileva. Mistä voin ladata toimivamman?
Jakeluita on monia koska, käyttötarkoituksia monia, näkemyksia millainen käyttiksen kuuluu olla on monia.
Ubuntu on hyvä tavikselle. (18.04 LTS), 18.10 on testiversio, eli ei sitä.
Gurut taas valitsee mieltymyksensä mukaan.
Hyviä jakeluita on kourallinen, ja siitten on huonompia jakeluita joissa bugeja ja muita ongelmia.
Hyviä on:
Deb: Ubuntu ja sen variaatiot, Mint, Deepin.
Rpm: Suse, Korora, Fedora.
Jos haluu kuvan milltaista on tää linux mailma, kokeile live tikuilla näitä neljää jakelua.
Ubuntu 18.04 lts finnisremix
Linux Mint 18 Sarah Cinnamon
Deepin 15.7
Open Suse
Hyviä valmiita on ennemminkin:
Android
CentOS/Red Hat Enterprise
ChromeOS
Debian
iOS
MacOS
Solaris
Suse Enterprise
Ubuntu LTS
Windows
Sitten on kehittäjille suunnattuja, kehitysversiota missä koeajellaan tulevien käyttöjärjestelmäversioiden ominaisuuksia:
Fedora
Debian testing/unstable
openSolaris
openSuse
Ubuntun väliversiot
Windows insider
Löytyy myös enempi ja vähempi kehitysalustoiksi tarkoitettuja:
FreeBSD
Integrity
LynxOS
NetBSD
OpenBSD
QNX
Sitten on harrastajien kyhäämiä väännöksiä ilman omaa tukiorganisaatiota, tyyppillisesti taustakuvaa ja työpöytää vaihdeltuna:
Deepin
Manjaro
Mint
Tubuntu, Hubuntu, Lubuntu, Kubuntu, Pupuntu jne.
--
Melkein kaikki käyttöjärjestelmän osuu johonkin tämän tyyppiseen lokeroon. Aika olennaista on ymmärtää että mitä oikein haluaa ja sen mukaan sitten valikoi.