Olen seurustellut mieheni kanssa 6 vuotta . Avoliitossa siitä lähes 5 vuotta. Minä olin 17 ja mieheni 18, kun aloimme seurustella. Noh mieheni lapsuus/ teiniaika kului pikkuveljeään hoitaessa ja kun muut nuoret rälläsivät mopoilla ulkona hän hoiti pikkuveljeään ( pikkuveli Aspergerin oireyhtymästä kärsivä). Lisäksi hänellä oli paljon vastuuta muutenkin aivan liian paljon tuon ikäiselle. Melkein joka päivä sai hoitaa pikkuveljeään ja tehdä ruoat siivota pestä pyykkiä jne. Meillä kummallakin on tapahtunut ja sattunut lapsuudessa. Minusta ei sen enempää. Joka tapauksessa aiheeseen. Mieheni sairastui jossakin vaiheessa masennukseen. Taustalla on jatkuva rahahuoli, perhesuhteet niin paljon ettei sitä jaksa tässä selittää tai viitsi. Masennusta on jatkunut jo ainakin se 4 vuotta siitä ajasta, kun olemme olleet yhdessä. Hän on käynyt juttelemassa ammattilaisella, mutta aina lopettaa jossakin vaiheessa käynnit. Ne eivät auta kuulemma ja hän ei pysty avautua jutuistaan. On todella sulkeutunut ja patoo asiat sisälleen. Olen tapellut tässä hänen kanssaan monta kertaa, että hänen pitäisi käydä säännöllisesti juttelemassa jollekin. Ja kun tarpeeksi kauan jaksaa yrittää löytyy jossakin vaiheessa varmasti joku ammattilainen kuka osaa työnsä ja ymmärtää. Ei niin ei hän on erittäin itsepäinen. Mulla alkaa menemään jaksaminen ja hermot. Saan joka päivä kuunnella mieheni kiukutteluja pienistä asioista jne. En kohta enää itse jaksa. Tästä olen hänelle monta kertaa sanonut. Mikään ei muutu. Jos hän ei hae itselleen apua en jaksa tässä enää itsekään olla tukena. Mitä teen? Miten saan miehen ymmärtämään, että hän tarvitsee apua ja minäkään en ikuisesti jaksa tätä katsella. Olen jaksanut tätä katsella jo 4 vuotta. Musta tuntuu, että pitää jo itsestään selvänä asiana, että pysyn rinnalla kaiken kiukuttelujen ja tän p.... n mukana. Sori jos ei oo kirjoitettu äidinkielellisesti oikein. Ps. Hän on itsetuhoinen, muttei kuitenkaan voisi satuttaa itseään.
Miehelläni masennusta mitä hittoa teen?
1
103
Vastaukset
Hei,
Hyvä, että kirjoitit tilanteestanne tänne! Kerroit, että miestäsi on vaikea saada hakeutumaan ammattavun piiriin. Oma jaksamisesikin on koetuksella ja sinä kuten miehesikin voisitte saada helpotusta oloonne ulkopuolisen keskusteluavun kautta. Usein ulkopuolinen tuki auttaa jäsentämään ajatuksia, ja se voi olla myös tärkeä voimavara.
On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja osaan ihan kotoa käsin. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa halutessaan itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
- Jos haluat/haluatte keskustella mieluummin soittamalla, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Voimia!
Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell2074586- 1862571
- 671512
Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?
Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?961210- 1251119
Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi
jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?1041116- 711071
Kohta katson sun kuvaasi
ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa91042Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan
Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a1311017- 108982