KAHVIPIRTTI 147/ 2018

Ettei toisen aloittama kelvannut!
Itserakkautta tässäkin emännässä. Vain minä olen hyvä, ohittakaa muut!

Kiva kun esitit mielipiteesi;)
Olisi kelvannut, jos olisi toiminut pirtin tavoin.

Mansikka kakkua!~~~~voi' tänään uudessa puhtaassa pirtissä! Miten se tulikin mieleeni, kun lounas piti tänään kevyesti syödä 😀)) Nuorimmaiseni kun kutsui alkuillasta pieneen iltanaposteluun,...sulhasensa ja tyttöjensä kanssa.

No mikä ettei,..mutta jälkkärikahvin kanssa leikkaan viipaleen *kesämuistoja* !
Jos tekisin mielihaluni mukaan, ottaisin vielä lisää, mutta mutta,...
Ai nyt ymmärrän miksi Skillan'in mansikkakakku muistui yht'äkkiä,..Facessa oli tutullani kuva kuorrutetusta porkkanakakusta, ja vesihän siinä tuli suuhun, kun valkoinen runsas kuorrutus kiilteli houkuttavasti.

Kiitos viehättävästä päiväkahvihetkestä, ja mehevästä mansikkakakusta Skillan!

Aurinkoa ja H.P populalle 🖐= Hyvää pyhää

Tavallista iltaa!
Syyspimiää on. Pirtti on loikannut yhden yli. Aivan hyvä ja asiallinen meno.
Tästä se sutjakasti jatkuu.
Tänään tallustelin silmälääkärillä. Se oli kaihileikkausteni lopputarkastus. Tarkkaan
tutki monilla välineillä. Kyllä se lopputulos sen tutkimisen jälkeenkin hyväksi
todettiin. Kyllä se hommeli pari kuukautta kestikin kun alusta aikaa mittaa ja
tiputuksia silmiin monesti päivittäin. Enköhän tällä silmäremontilla loppuun päässe:)
Minulle tuli muutakin asiahössäkkää. On se kumma kun ne kasaantuu samalle
päivälle. Kyllä ne näytti kaikki "putkeen menevän." Nyt kuitenkin vetäydyn
lojottelemaan pitkälleni ja tollistelen telkkarista jos jokin kiinnostaa. On kyllä
sellainen tapani, että jos ei kiinnosta niin torkahtelen...joskus tunniksikin. Ei se
minusta vaarallistakaan ole:)) Hyvää jatkoa teille! (kuva-arvoituksille meni!)
t. ynnämuu

Iltaa pirttiin@.

Istuin äskeen tovin ja muistelin elämäni onnellisinta päivää. Esikoiseni syntyi tasan 35-vuotta sitten 19.10  illalla kello 19.32.

Upea poika hänestä on kasvanut. Kulkenut määrätietoisesti ammatilliseen päämääräänsä, jonka jo pienenä poikana itselleen asetti.

Toin kukkakimpun pirtin pöydälle hänen syntymäpäivän kunniaksi. Kukkakimput täällä kukkakojujen edessä ovat isoja ja näyttäviä, eivätkä ole hinnalla pilattuja.

Nykyaikana on helppoa lähettää syntymäpäivätervehdyksiä samana päivänä vaikka olisi kaukanakin. Tein instagramin tarinapohjalla hauskan videokortin. Kuvasin videon viime kesänä. Poika ajeluttaa mökkirannassa yli 20-vuotta vanhaa radio-ohjattavaa venettään.

Tämä päivä on ollut reippailua. Kävelin päivällä läpi kylämme kolme kirpputoria, matkaa kertyi noin 4 km. Viimeisen kirpparin edestä hyppäsin bussiin ja ajoin Haarlemiin. Siellä piipahdin kahdessa kirpputorimyymälässä. No, että mitäkö etsin. Minumaailmaan uusia jutskoja, löysinkin jotain. Minikokoiset kaupan ostoskärryt, kaksi lasipurkkia ja maljakon sekä vinttikaivon kansiosan ja herätyskellon.

Kun tulen takaisin Suomeen minimaailmani uudistuu.

Palattuani kotiin kirppiskierrokselta, lähdimme ruoka-ostoksille, joten päivän kävelyiksi kertyi yhteensä yli 6 km.

Eihän se tietty urheilua harrastaville ole matka eikä mikään, mutta minulle selkävammaiselle se oli saavutus.

Kyllä meidän kaikkien esikoiset kuopukset ja siltäväliltä lapset on rakkaita, ei siinä ammattihaaveet ja niiden toteutus mitään merkitse. Kukkakimput halit ja kahvittelut tehdään ihan keskenämme livessä , ei tule mieleenkään virtuaalipirttiin kukkia lapselle ostaa. Surulliselta tuollainen synttärijuhla kuulostaa.

Lauantaiaamua, kahden asteen pakkasella päivä aloitetaan taivaan itäsuunnasta valo kajastaa, mutta vielä on melko pimeää.
Kohta liikenne vilkastuu, vaikkakin huomattavasti hiljaisempana kuin muina arki aamuina, minä aloittelen pientä siivousta, kunhan aika sopivan oloiseksi tulee, en halua herätystä tehdä pidempään nukkuville, talossakin hiiren hiljaista.
Eilen sain vihdoin tehtyä sen parvekkeen puhdistuksen ja viisi tuntia siinä aikaa vierähti ja mummo melkoisen kuitti.
Mullan pois kantaminen melkein raskain homma, neljä painavaa pussia pensasaidan juurelle levitin.
Kukka ruukkujen pesukin on onneksi tehty, ensi kevättä vaan odottamaan;)

Minä en noista makeista oikein pidä, ei leivokset houkuta, kai sitä on mittansa niistä saanut, enemmän kaikki vähän suolainen kyllä houkuttaa, liian kanssa.
Kiva että virtuaalikakku maistoi sini-sirkku.

Minun piti korjaaja kotiin tilata, eihän minulla mitään mahdollisuuksia konetta huoltoon viedä ja niinpä maksoin tästä hommasta reilusti.
Minun koneessa on pyöreä luukku, pitääkin tarkistaa saisiko sen auki, siellä varmaan se sihti asustaa.
Alakerrassa olisi iso ja hyvä kone, mutta laiskuuttako on, kun pitää oma kone äärellään olla.

Mukava kuulla, että kaikki kunnossa silmiesi suhteen ynnämuu, selviätkö ilman silmä laseja?
Tuota nukahtamista minä harrastan istualtani, herään aina kun puikko putoaa ja olo onkin sitten aivan virkeä;)

Kaunis on kukka kimppusi korppis ja siitä kiva, että mielikuvien avulla voi sen nähdä jokainen omalla tavallaan.
Ihana on lasten eloa seurata, kun kaikki hyvin menee, kyllä minä myös voin lapsiini melko tyytyväinen olla, kun ajattelee omaa osuuttaan siitä, ei kovin kummia geenejä ole pystynyt heille perinnöksi antamaan.
Helppoa on kaikkea kivaa tehdä, kun taito on hyppysissä, tämä tietokone maailma moneen mahdollistaa, kun vaan osaisi tehoja käyttää.

Nyt alkaa jo kuulua liikettä yläkerrasta, ehkä imuria voisi ruveta työntämään ja pölyhuiskua heiluttamaan;)
Nautittavaa päivää teille ystävät ja kylänmiehet/naiset.

Pikkasen viileämpi päivä tänään. Aamulla oli vastapäisen talon katto kuurassa
ja mittari nollan lukemissa. Iltapäivällä kipusi n. 10 paikkeille. Ei mitenkään paha,
kävelyyn sopi hyvin. Päivällä vetelin pölyimuria ...niin ja se juhlapäivä! Saatoin
nyt mennä löylyihinkin - karenssini loppui.
SkillaN kysyi, pärjäänkö nyt ilman silmälaseja. En pärjää, pitää olla lähinäköön
ns. lukulasit. Kaukonäköni on silmäläärin mukaan erinomainen ja siltä se tuntuukin.
Kyllä minulta kysyttiin leikkauksen aluksi, kumpaa haluan painottaa enemmän.
Eikös se ole mukavampi olla kaukonäköinen?:)) Niin se sovittiin ja niin tapahtui.
Luin Hurskaisen kirjoittamasta, että suurin saatu muikku on ollut puolikiloinen
Hurja on koko, kaipa tieto pitää paikkansa. Vertaapa sitä ns.neulamuikkuihin.
Tässä löylynahkassani naputtelen. Nyt siirryn haalimaan iltapalaa. Hei vaan!

Iltaa Heemstedestä@

Aika lentää, olen ollut Hollannissa kohta kuukauden ja tuntuu kuin olisin tullut eilen.
Säät ovat hieman viilentyneet alun kesäkeleistä, mutta sateita ei ole ollut. Aurinko lämmittää päivisin siten, että kävellessä kevyt toppatakki lentää olkapäilleni tai tungen sen selkäreppuuni, teepaidalla tarkenee.

Tänään huomasimme, että lauantaisin ei kannata lähteä Haarlemin keskustaan sillä tungos teillä on sietämätöntä. Polkupyöriä ja ihmisiä ristiin rastiin ja pyörillä ajetaan kovaa ja niitä pitää koko ajan varoa, lisäksi Bottermarkt- ja Grotemark- toreilla oli markkinat. Toisella ruoka-ja toisella krääsämarkkinat.

No, sinnikkäästi puikkelehdimme suosikki kenkäkauppaani. Talvimallisto hallitsi jo tarjontaa, joten kengät jäi ostamatta. Jatkoimme C&A tavarataloon, köyhän naisen Stokmanniin. Ostin i h a n a n paitapuseromallisen hurstuukin ja vielä sellaisen leopardin tassukuvioisen, jota kolme viikkoa sitten nokkavarttapitkin pyh... pyh...arvostelin.

Hengitysteiden tulehdus voitettu, kunto jo erinomainen. Huomenna päästään taas Jazz-klubille. Ajattelin värkätä hiukseni banaaninutturalle kuuskytluvun hengen mukaisesti.

Nyt neulepuikot koriin, tabletti kiinni ja nukkumaan.

Sunnuntaiaamua, sää harmaa, alakuloinen, kuitenkin omalla tavallaan kaunista, värejä on vielä runsaasti.
Taivaan harmaa ilme se mielen saa kulkemaan allapäin, mutta siitäpä on taas vara nousta, sillä ei sitä jatkuvasti ole harmaata ja eihän mielikään voi aina olla myrtsi;)
Jotain kivaa on keksittävä.

Hurskainen viihtyy tuolla vanhassa pirtissä, no luettua tulee sekin, mutta onhan sinne jo aika hankala matka, kipeän jalka ei pidemmän päälle varmaan tykkää;)

Ynnämuun tavalla, saunan lauteilla, kipeytyneitä jäseniä pehmittelin, oli se melko rankka urakka tuo viimeinen ponnistus.
Ei näy enää ponnistelua kestävän veri suonet, kämmenen päällä iso mustelma, ei kipeä, mutta komea sini kättä peittää, oletan että joku suoni ponnistelusta särkyi.

Kristiina23 tuolla pahoitteli henkilöä, joka ei virtuaali kukkakimppuun osannut suhtautua, on minustakin surullisen tuntuista, jos ei osaa heittäytyä mielikuvituksen valtaan, elämä muutenkin aika ankeaa.
Syytä on titenkin erottaa tosi ja mielikuvitus, mutta johan sen tällä iällä osaakin;)

Soppailessa aika kuluu ja kivojakin löytöjä joskus eteen tulee, kuten korpikirjailijalla on onnistunut.
Joskus niitä mieli johteitaan tulee harmiteltua, kun hankinta johonkin sellaiseen sattuu, että jää käyttämättä, sitten kaappeje vain täyttävät.
Tämä arki kun on pääasiassa elämän kulussa, ainakaan juhla vaatteita ei liioin tarvitse.

Tänään on sitten lepopäivä ihan oikeasti, en aio mitään muuta, kuin ruuan laittaa, no siinäkin aikaa vierähtää, kun viikon einekset valmiiksi teen.
Mukava aina viikolla pienten menojen keskellä, valmista kaapista ottaa.
Oikein rauhaisaa ja lepoa antavaa päivää, osaisi nyt hurskainen oikeaan pirttiin tulla;)

Huomenta!

En kuulu ikäryhmäänne ihan vielä. Tulin uteliaisuuttani käymään, koska tämä palsta ja varsinkin kahvipirtti on usein mainittu tuolla nuorempien palstoilla.
Ihan mainio oivallus tällainen kahvipirtti. Ennen oli ompeluseurat ja kyläkaupat, turut ja torit, missä ihmiset tapasivat lajitovereitaan. Tällainen virtuaalinen kuulumisten vaihtaminen ei paljon vaadi ainakaan ulkoista panostusta. Helppo on istahtaa koneen ääreen "sellaisena kuin on".

En tässä avaudu sen enempää itsestäni, mutta silmäoireita minullakin on. Tulin huomaamaan, että optikon kehotuksesta kääntyä silmälääkärin puoleen ei tarkoittanut julkisen puolen terveydenhuoltoa. Sieltä passitettiin yksityiselle puolelle. Voi voi sentään, kunpa osaisi tulevien kremppojen kohdalle osuessa toimia oikein ettei tulisi vaivanneeksi vääriä tahoja.

Aurinko kajastaa mäen takaa, joten lähden kohtapuolin metsään kävelemään, tiedä vaikka suppilovahveroita löytyisi.

Kiitos vieraanvaraisuudestanne!

Raakile.vielä, ei täällä ikää katsota itsekin kuuluisin kahdeksankymppisiin niinkuin monet pirttiläisetkin, niin olen ymmärtänyt.
Tämä 70 on saanut lukuisia uusia kirjoittajia tuolta 60 :sta ja sehän on piristävää. Siellähän itsekin aloitin 13 vuotta sitten. Paljon on tullut ahkeroitua palstalla ja kaikkea olen kokenut siinä touhussa. Tänä päivänä vain harvoin kirjoitan, jotta tutut näkevät että vielä tuokin elävien kirjoissa on.
MUTTA, joka päivä pitää minun tavan mukaan käydä lukemassa ajatusten juoksuanne. Kahvipirtti on ainutlaatuinen aamukahvipaikka jonka paras puoli on sopuisuus.
Puheenaiheetkin ovat jokapäiväisen elämän kuvioissa. Välillä itsekin saan idean ikkunanpesuun ja kalaruoan laittoon.
Ai niin tuli mieleen viimeviikkoinen silakkafileen osto citymarketista. Pettymys oli suuri kun fileet olivat liian vanhoja ja sehän ei käy että vanhaa kalaa söisin. Kyllä se on niin että torilta se kala on ostettava. Lohta voi cittaristakin ostaa, sillä se ei ehdi kaupassa vanhentua liikaa.

Taas on päivä iltaan huvennut. Parin kilsan lenkuran heitin. Hyvä kelihän
olikin. Olihan kävelylleni asiaakin, kirjeen postittaminen.
Huomasin kat...leijankin lähettäneen viestin. Siihen sisältöön mainiten, että
ikäähän tässä on kertynyt itsekullekin. "Väärällä palstalla" pyristelen, jos
tarkkoja ollaan. Ainahan noita muistuttajia näkyy olevan: kehottavat mene-
mään "omaan lohkoon."Enpähän taida mennä. Vähentynyt on minunkin kirjoitte-
luni. Kaipa minulla on 10 vuotta mukana oloa. Tulihan siinä väliin "vilkkaampikin"
meno. Nyt on menossa "jäähdyttelykauteni", sellaiseen on riittänyt Kahvipirtti.
Täällähän on leppoisa meno. Enkä tunne tarvettakaan suuremmin "räväytellä."
Pitäisikö ajatella niin, että kun ikää karttuu, tulee kokemusta ja harkintaa enemmän:)
Ei nyt sentään niinkään...se vain "tarkoituksen mukaisuus"muuttuu, pientä väsyäkin
tulee. Kunpahan tälleenkin mukana jotenkin...johonkin asti. Vaikka Pirtin
kuuluisan nurkkakaapin vieressä kyhjöttäen ja itsekseen myhäillen kun joku
muisto mieleen pätkähtää:)
Tällaista tänään ilmoittautumisen mukana. Huomista kohti...

Huomenta myrskyiseen säähän, tuuli tarmokkaasti yrittää viimeisiä lehtiä irti puista saada, jokunen sinnikkäästi yrittää oksissa pysyä.
Kuuden asteen lämpötila, mutta ennusteet ja tuulen suuntakin viilenevää lupaa, jokohan alkaa talvisen tuntuiset ilmat?
Syksy on pitänyt pintansa kauniina ja lämpimänä kovin pitkään, nyt vaan alamme totutella kylmempään ja ehkä epävakaisempaan säähän.

Jopa hurskainen löysi oikean pirtin, eipä epäilystäkään todella ollut, kumpahan vaan mainitsin, halusin ilmoittaa, että tarkkaa kirjaa pidän kävijöistä;)
Aamuvirkku olen ja melkeinpä pahalle tuulelle tulen, jos joskus pitkäksi herääminen menee, vaikka ihan sama aamusta vai illasta nämä hommansa tekee.
Aamulla vaan jaksaminen on parempaa ja maalla ainakin kesäaamu oli koettava.

Hyvä että edes silloin tällöin puumerkin laitat katleija, ei tarvitse ihmetellä juuri tuota elossa oloa, ainahan se meidän jokaisen kohdalla se viimeinen henkäys lopulta tulee.
Kauan siitä jo on, kun tavattiin pirtin alku aikoina, minullakin kaiketi jo yli viisitoista vuotta, ja niitä aikoja pirttikin on mukana kulkenut

Raakile.vielä, ei kai se nyt niin tarkkaa ole tuo ikäjako, pitäisi minun myös siirtyä kymmenen vuotta vanhempien ryhmään, mutta en näe mitään syytää, tänne hyvin yksi pieni mummo pirteineen mukaan mahtuu.
Siis käy pirtissä huoleti, ei ovelta pois käännytetä;)
Julkisella puolen minun leikkaus kaihin suhteen tehtiin, yksityisellä se todettiin.
En usko, että vaivaksi katsotaan, menitpä vaikka väärään osoitteeseen apua hakemaan, mistä sitä tämän sekamyllyn seasta oikean paikan löytää, onhan sekaisin noilla päättäjilläkin, kunpa nyt saisivat ymmärrettävät säännöt ja kohteet selville.

Tuo kaihin uudelleen tulo on kaiketi mahdollista, mutta jotenkin eri muodossa, itselläni ei ole huomattu mitään sen suuntaista ja kohta parikymmentä vuotta, kun leikattiin.

Näin sitä vaan merkkimme jätetään ynnämuu, mitäs sitä mihinkään vaihtamaan, eihän ihminen miksikään muutu, ikä vaan numeroita, jos terveyttä riittää ihan sama missä tätä sanan vaihtoa ilmi tuomme.
Niinhän sitä viisaat sanoo, että kirjoituksella hyvä vaikutus aivoihin, ja sitähän mekin yritämme pirtin sisällä harrastaa;)


Näyttää aurinko esiin tulevan, pilvet siirtyvät tuonne rajan taa, kunnes uusia esiin tulee, nyt ajetaan monella reellä, näinhän syksystä sanotaan, onnistunutta viikon alkua ja jatketaan kukintahoillamme hyvää elämää.

Huomenta pirttiin puolipilvisestä Heemstedestä@

Euroopan säärintamia tulee seurattuja ja yhtenä seuratuimmista on Itävallan ylle viikonlopuksi nouseva sää. Mietimme jo sateenvarjo vai sadetakki no, nyt näyttää siltä, että ehkäpä emme tarvitse kumpaakaan. Aurinkoista näyttää Vienin yllä viikonloppuna ainakin tämän päivän ennusteissa. Toinen seurattava on P.n madaltunut ääni ja kurkkuoireet. Hän kävi flunssapiikillä viime viikolla, joten jospa tauti ei iskisi samalla voimalla kuin minuun.

Ynnämuu kirjoitukseen on helppo yhtyä. Ikä ei ole ongelma, ongelmaksi se tulee jos sen ongelmana kokee. Olen kaiketi hyvä objekti ikä-ongelmaisille. Olen 71-vuotta vanha ja kumppanini 84-vuotias. Meillä ei ole ongelmia, olemme sielun sisarukset, ikuisia uuden oppijoita ja seikkailijoita.

Eilen Jazz-klubilla keskustelin vanhempien jazz-musiikin harrastajien kanssa. Illan orkesteri soitti vanhaa jazzia, 20 -40 luvun klassikoita. Oli kiva kuulla yli 80-vuotiaita asiantuntijoita, he tunnistivat heti alkurytmeistä tulevan kappaleen nimet, niiden julkaisuajankohdat, orkesterit jne.

Pirttiin on ihana piipahtaa, tykkään lukea ja keskustella asioista, joilla me itse kukin päivämme täytämme. Täältä saa myös kokemustietoa.

Juttelin joku aika sitten kaihileikkauksista. Leikkauksessa silmän oma sairas linssi poistetaan ja tilalle asetetaan keinolinssi. Kaihi ei uusiudu koska se ei pysty kehittymään keinolinssissä, näin asian ymmärsin.

Aurinko yrittää kumota pilviä, mutta ilma on raikas, katsotaan tarkenenko istua parvekkeelle kalastamaan D-vitamiiniä.

Kivaa päivää kaikille.

Onnittelut kahvipirttiin ! Saitte jokapäiväisen kulttuuri ym. alojen toimittajan. Taso nousi kummasti. Toivottavasti osaatte arvostaa. Jossain sitä onnistuu 70-80 kymppisten päästä matkoille ja oppia jopa uutta. Tehkää perässä jos pystytte.

Minun piti nyt poiketa vain kertomaan että sain tänään mallikappaleen esikoiskirjastani. Mukana uudessa profiilikuvassani, tottahan toki. Tämä on tavallaan suuri päivä elämässäni kun pitkäaikainen haave on toteutunut ja olen vihdoinkin saanut aikaan sen paljonpuhutun kirjan. En jouda nyt kyläilemään pitkäksi aikaa kun saan tänään vieraita Suomesta muutamaksi päivää, mutta kerron sitten tarkemmin miten tästä eteenpäin.

Täällä tummuvassa illassa on noussut mustia, synkähköjä pilviä taivaalle.
Saattaa pudota kunnolla vettä. Puista on jo lehdet karisseet melko vähiin.
Niitä katselin asiareissullani.
Jälkikaihia on monessakin viestissä käsitelty. Kyllä niistä jo asiakin selkenee.
Puhuihan silmälääkäri minullekin tästä asiasta, mutta turhaanpa enää kertaan.
Uutisia olen selaillut netistä. Kyllähän sitä kaikenlaista tulee. Aika tiuhaan on
ollut ikäviä murha ja tappouutisia. Yksi kiinostava siksi, kun se on tapahtunut
syntymämaakuntani alueella. Sarjahukuttaja sai lähes 15 v. kakun lusittavaksi.
Voihan olla, että nämä tapaukset tuntuu yleistyneen siksi, kun nykyään on
tehokkaat ja nopeat tiedoitusvälineet.
Niin se on tämäkin päivä lusittu ilman suurempia henk.kohtaisia murheita.
Sen verran voi olla taikauskoa, että rohkenee" koputtaa puuta.":))

Menin hyvin varautuneena silmälinikalle sen jälkeen kun kuulin että lähiseudulla asuu parikin naista, jotka menettivät näkönsä operoidusta silmästä.
En ole asian arkaluonteisuuden vuoksi voinut kysyä, säilyikö toiselta näistä naisista näkö edes osittain. Oikeustoimikin on vireillään.

Kun kirurgisesta toimenpiteestä on kysymys, terveyteen liittyvä uhka on olemassa. Erään polviproteesileikkauksen yhteydessä puudutusaine ailkoi loppumaan.
Tippahoitoon lisätty nukutusaine teki heräämisestä hyvin haastavan. Älli oli "ullakolta" hukassa pitemmän aikaa.
Olisin halunnut työtapaturmassa vahingoittunutta jalkaterää leikattavan. Ortopedi ei antanut kuitenkaan lähetettä luudutusleikkaukseen näin vanhalla iällä. Arveli siitä tulevan leikkauskierteen.
Vitsaili että tehdäänkö amputaatio. Olisin suostunut mutta keinojalan nikkarointi, se vasta kalliiksi kävisi vakuutusyhtiölle.

Tästä päivästä on sanottava, etten muista näin surkeata päivää. Lohduttaudun sillä että 5 vuoden päästä edes nämä päivän koukerot tuskin enää onnistuvat.
Kuittaan että vajaan viiden vuoden kuluttua syntymästäni on kulunut 85 vuotta.
Sivilirekisteri kertoo ehkä sitten enemmän.

Onnea vain kaikille. Ilmat kylmenee ja taas tulee talvi ja hyvä kun tulee pidän vuoden ajoista.
Kamelian raahaan kasvihuoneeseen ajalla ei saa olla liian lämmintä.

Ajattelen aikaa elämää taakse sen kuitenkin aina lähellä muistoissa.

Myt Suomen vanhukset on saaneet esikuvan hollannista. Siitä vaan nynnyt uutta oppimaan ja seikkailemaan ! Menkää nevyörkkiin karipialle tai ainakin viiniin klupille niin ette homehdu kun tuo aurinko ei s Suomessa paista eikä kuu kumota !!!!!

Huomenta harmaaseen aamuun, sitä vaan jatkuu, yöllä on satanutkin, mutta eipä mitään kyllä aurinko ilmaantuu kurkistelemaan, näyttää siltä tänäänkin, kuten eilen, paistoi väliin pilvien välistä.
Niin kaunista edelleen, vaikka puut lehdistä melkoisesti harventuneet, maassa vielä värikkyyttä, ei vielä joka kohdasta ole puhdistamaan.
Ulos katsoen, näyttää niin kuulaalta ja juhlavan tuntuiselta, vaikka periksi antamisen maku ajassa onkin.
Lämmön puolella kaksi astetta.

Kyllä matkailu avartaa ja kellä voimia ja taloudellisesti mahdollista, eikun vaan matkustamaan, minä tyydyn lukemaan toisten matka kuvauksia, hyvä niin.

Vuodenaikojen erilaisuudesta pidän minä myös, talvella voi käpertyä omiin oloihin ja nauttia ulkona paukkuvasta pakkasesta, jos sekään enää paukkuvaksi muodostuu.

Omat vaaransa on näissä leikkauksissa, vaikka enemmän varmaan onnistumisia kuin vahinkoja.
tyttäreni joutui tähän ei onnistuneiden joukkoon, verkkokalvo silmässä ei kuntoutunut, nyt sitten toisen silmän varassa töitä tekee.

Kamalilta nuo murhat ja rikokset kaikkiaan tuntuu, turvallista ei voi varmuudella missään tuntea.
Kohdallani ei mitään pelättävää ole koskaan ollut, mutta kun noita tiedotteita lukee, ei voi varmasti sanoa mitään.
Huumeet ja mielen sairaudet lisääntyy, yleinen pahoinvointi ilmenee joka paikassa, toki tiedottaminen tätä uhkaa lisäämässä.
Ehkä aina on näin ollut, mutta tieto ei ole levinnyt.
Huolissaan saa olla maamme ja koko maailman tilasta.

Onnea kirjasi johdosta Paloma.se.co, ei siihen jokainen pysty, että kirjaksi asti kokoaa tietojaan ja elämäänsä.

Sini-sirkku, kyllä onkin ihana asettua vuoteeseen lämpimän peiton alle ja vaikka lämmin huoneistossa nouseekin, kyllä peitto pehmeydellään ja lämmöllään hyvän unen antaa;)

Tason nousemisesta en mene sanomaan mitään, kyllä näinkin on selvitty, mutta aina on mukava saada uusia kirjoittajia pirttiin ja jos anti on mielenkiintoista, siitä voi jokainen nauttia halutessaan.
Matkailuun ei kaikilla ole mahdollisuuksia, joten kiva on lukea toisten kokemuksia.
Tuo kulttuuri sana on kummajainen, kun se liittyy melkein kaikkeen, on perinne kulttuuria, taiteellista kulttuuria, liikkumisen kulttuuria, ym. vastaavaa ja niistä voi jokainen varmaan löytää omansa.

Kaihi on keskusteltu varmaan loppuun ja katleija vielä taidokkaasti linkin asiasta laittoi.

Tänään laulelemaan ja sitten onkin loppuviikko ihan omaa suunnittelun vapautta.
Eilen käsitöissä saimme valmiiksi valotähdet ja nyt sitten jännitämme minkä vastaanoton myyjäisissä saamme.
Minä omaan oveen tein kranssin virkkaamalla, siihen valot ja joulun alla oveen sen laitan.
Puikot saa kilistä vielä jonkun aikaa vilkkaasti;)
Nautitaan syksyisestä säästä, meillä täällä näyttä aurinko esiin tulla, mieli siitä kirkastuu;)

Huomenta!

Tulin nyt uusintakäynnille. Pääsenpä kiittämään lämpimästä vastaanotosta. Huomaan, että tämä aikuisten ketju. Rauhallinen, turhia hötkyilemätön.

Kerroin sunnuntaivierailullani, että menen metsään josko suppilovahveroita löytäisin. En löytänyt. Mutta sain puhelun siellä. Jälkikasvu kysyi ottaisinko suppilovahveroita, heillä on ääriään myöten täydet korit, vasut ja muovipussit mitä mukanaan oli. Eilen kävin hakemassa yhden muovikassillisen.
On siinä siivoamista. Kolmasosan eilen sain siivottua. Tänään urakka jatkuu. Valosaan aikaan se on tehtävä.

Mielenkiintoisia aiheita teillä on. Samanlaisia ajatusten kulkua minulla. Nuo tapot, murhat ja yleinen pahaolo. Surettaa epätietoisuus siitä saadaanko "kelkka" kääntymään, onko ihmisillä hyvää tahtoa muuttaa nykytilaa.

Toivotan tähän ketjuun osallistuville oikein auvoista syksyä ja jaksamista pimeänä aikana.

Huomeneni täältä sumuisesta Heemstedestä.

Matkailu lie sitä negatiivisesti arvosteleville jotain heille saavuttamatonta koska niin yksinkertaista asiaa kuin siirtymistä maasta toiseen pidetään hienona, kultturellina ja mitä kaikkea olenkaan saanut lukea. Lento Helsingistä Amsterdamiin kestää parituntia ja edestakaisen matkan hinta on noin 300 euroa. Meille ja lapsillemme tuiki tavallista elämää ylittää näitä kahden maan rajoja.

Seikkailut on sitten erikseen. Itse kullakin on omat tapansa seikkailla. Joku nousee Saana-tunturin laelle keittää nokipannukahvit, nukkuu laavulla jne. Nuorilla on tapana lentää viikonloppumatkoille Euroopan Cityihin. Eivät nuoret enää harrasta mökillä oloa talvisyönnä. Samanlailla me vanhuksetkin ajattelemme, lämpöä ja mukavuuksia me haluamme kokea. Olkoon mökki talvet kylmillään. Me nautimme kesällä mökkielämän iloista.

P.n ystävät täällä ovat kyselleet häneltä, etkö tunne koti ikävää asuessasi Suomessa. Ei hän tunne sen enempää ikävää kuin minäkään täällä. Syykin on sangen yksinkertainen meidän ei ole pakko asua kummassakaan maassa vaan saamme vapaasti valita.

Pakolaiset eivät välttämättä voi valita ja uskon heidän kaipaavankin kotimaihinsa koska Suomessa olon syynä on pakko.

On ikävää, että julmien henkirikoksien yksityiskohtia räävitään mediassa. Niillä ikään kuin herkutellaan eikä oteta huomioon herkästi reakoivia. En pysty lukemaan ihmisten julmuudesta, mutta ikävä kyllä väkisin niitä otsikoita silmiini sattuu. Nämä palsta-arvostelut jätän, tyhjät tynnyrit kolisee piikkiin..

Olen saanut kudottua valmiiksi lämpimän pipon ja nyt kaulahuivi on puolessa välissä.

Tällaisia aatoksia tänä-aamuna.

Hauskaa, että käyt sentään vielä lukemassa täällä, Katleija, mikset useammin kirjoittaisikin ! Ynnämuu, hyvä ettet sentään jäähyaitiosta puhu , etkähän Sinä mikään kuumakalle ole koskaan ollutkaan. Äsken kirjastoreissullani kastuin läpikotaisin ilman sontsikkaa, tuli mieleen sanontasi saunanahka, piti ihan suihkussa käydä ja pyyhkeellä kuivata. Ajamme todellakin pian jo kolmella reellä (Skillanin sanoin ) , eilen aurinko lämmitti ja polkupyöräilin, tänään kumppareissa lätäköissä rämmin, loppuviikoksi on jo varattu auton renkaidenvaihto.

Palomalle onnitteluksi syksyinen kukkakimppu : oransseja ruusuja ja okranvärisiä krysanteemeja, herkänvihrää hentoa skimmiaa , muutama lumimarjan oksa valoisuudeksi. Värikäs ja houkutteleva on jo kansikuvakin. Pirtin jääkaapissa on aina kuohuvaa, malja esikoisteoksellesi !

Omenaisia ruokia olen koettanut loihtia, syysomenat pitää saada loppuun , talviomenat on jo säilössä. Uuniomenoita olen laittanut jälkkäriksi, poralla reikä ja täytteeksi manteli-kaneli-sokerivoita, vaniljakastikkeen kanssa namm ! Vanhasta äidin keittokirjasta löysin laspsuusherkun, omenariisipuuron. Se ei pala pohjaan, koska keitetään veteen ja se on hyvä välipala kylmänäkin.

Ensilunta odotellen, pysytellään kuivina !

Kiitos Ramoona_ kuoharimalja tuli juotua eilen illalla siskon visiitin kunniaksi ja tietenkin esikoisen "syntymän" johdosta. Kauan katselin viinakaupan shampanjahyllyä ja minä vaatimattomana ja nuukana ihmisenä meninkin katselemaan kuohuviinejä hyllyn takapuolelta ja sieltä löytyi korea ruusuinen pullo joka maistui lähinnä limsalle, mutta hyvää sekin, korkeista laseista.
Minulla on ollut samantyyppinen omenasouvi päällä täälläkin, vaikka on vain yksi puu, mutta sato oli tänä vuonna niin rikas että ei koskaan aikaisemmin. Talviomenat kellarissa, pari korillista punssiverannalla joita yritän käyttää ruuanlaitossa: omenapannaria, omenakaurapuuroa, mutta tuota omenariisipuuroa tarvii kokeilla.
Kukkakimppusi tuli muuten perille, Ramoona ja on minulla maljakossa ja kukatkin samoja mitkä mainitset. Ihania syksyn värejä joita niin paljon rakastan.
Keittelin juuri inkiväärijuomaa viikon satsin ja pullotin. Aion kokeilla juoda pari lasia päivässä parin viikon ajan josko se antaa energiaa ja vähentää tulehdusta kropassa. Voin todella hyvin ja olen kivuton, mutta nivelreuma piilee siellä jossain syvällä ja se pahenee yleensä syksyllä.

Olipahan ylen sateinen päivä. Niinpä jäi roskiskeikkanikin tekemättä. Tosin
roskisten heiton yhteydessä olen tehnyt yleensä "mutkan", yhdistänyt liikun-
nan. Kaksi asiaa ahnaasti samaan menoon:) Nyt ne jäi.

Ramoona melkeinpä kehaisi: "ethän ole kuumakalle ollutkaan." Mitäpäs minä,
hyvä jos niin on. Onhan se kuitenkin elämä ollut paras opettaja. Vältän kyllä
"voimaperäisiä, rumia sanoja." Maltti ja rauhallisuushan se olisi paras ase, ei
suurieleinen mäiskiminen. En vakuuttele kuinka menettelen...itse kritiikkiäkään
en voi unohtaa.
Hurskaiselle onnittelut. Vähän arvoituksellinen oli tuo ilmoitus. Kuitenkin
"suunnilleen."
Ahkerasti SkillaN ylläpitää "neulomiskulttuuriakin" muiden kultturien ohella:)
Nyt huomiseen päin! Sitten "ulkoistan" itseni, satoi tai paistoi! Hyvää jatkoa!

Kahvipirtin yöpäivystysvalo on päällä. Poikkean tihkusateesta Juhlamokkaa nauttimaan kupillisen, kylmissäni varmaan santsaankin.
Kuu on korkealla kaakon taivaalla. Joskus siitä näkee pilvien välistä pienen tuikkauksen. Autot harvakseltaan liikkuvat. hyyvää yötä sano karjalainen.

Huomenta jälleen, lämmön puolella mittari kaksi astetta ja tuulta" hujottaa", kai niitä pakkasasteita meille työntää.

Yövalvojaa kuu varmaan hereillä pitää, hyvä että kahvi maistui, minulle se kyllä virkeyttä lisää;)

Rauhallisen kuvan olen minä myös ynnämuusta rakentanut, ehkä aprikoivan, miettii ensin ja puhuu sitten.
Minä ole päin vastainen, ehdin puheen ulos tuotaa ja sitten mietin, usein harmia siitä tulee.

Tuota inkivääriä pitäisi minunkin kokeille pidemmän aikaa, joskus olen sitä pieniä määriä nauttinutkin.
Varmaan vaatisi pidemmän käyttöjakson vaikuttaakseen.

Omena herkuista Ramoona kerroit, mukava omasta puusta omenat hakea ja voi jaksottaa käyttöä pidemmäksi, ainakaan tänä syksynä ei pakkanen ole häirinnyt.
Monta kertaa ne entisajan ruuat maistuvatkin paremmilta, vai onko äidin perimät makua lisäämässä;)

Nuo lennot ei kovin kaaliita ole, sen kertoi Englannista lomailemaan tullut pojan tytär, työpaikkaa hakee sieltä ja se onkin aivan toista kuin meillä suomessa.
Nyt joutuu käännättämään todistuksia virkaihmisillä, ei omat sepustiukset kelpaa, pitää olla virallisesti kännetty ja sehän maksaa.
Hänellä oli työ sinne mennessä, mutta eipä täyttynyt odotukset ja elämä ei luontunut niin pienellä palkalla, no nyt sitten peukkuja pystyssä pidän, että saisi viran mikä olisi pätevyyttä vastaava ja hinnoiteltu oikein.
Tuo valinnan vapaus, mistä korpikirjailija kerroit, onneksi on mahdollista.

Suppilo vahvero paikan tietäisin, mutta eipä onnistu sinne meno, mutta tytär on pitänyt huolta niiden hommaamisesta, soitti juuri, että tulossa on lisää.
Kuivattuna on hyvin säilyvä ja niitä jauheena vaikka lihapulla taikinaan höysteeksi.
Kyllähän niitä siivoaa, kun aika ei kortilla ole;)

Tuon meidän liki saman syntymäpäivän muistin ja ihmettelin, kun onnittelut sait, mutta tarvitsee sitä onnea väliin vuodenkin;)
Samaa mieltä hurskaisen kanssa tuosta leikkauksesta olen, helppo ja melko turvallinen se on, ainakin minulla meni kätevästi.
Tietenkin jos näkö on hyvä, ei varmaan mitään pakkottavaa ole, että leikattava on, minulta näkö heikentyi.
Tyttärelläni irtosi verkkokalvo ja se jo vaikeampi tapaus.


Tänään lähden jo aamusta kauppaan, voi olla että räntä sadetta päivemmällä antaa, lumestakin on ennusteita.
Muistan yhden syksyn, kun talvi tuli lumineen 15 päivä lokakuuta ja pysyi kevääseen asti.
Sepä iltaan mennessä nähdään, mitä päivä tuo tullessaan, ja hyvin pukeutuneena kestää sateenkin, heippa!

Nyt kun Suomenvieraat ovat jo matkalla kotiin navakassa tuulessa keinuvassa laivassa (ei kuulemma haittaa) olenkin ottanut ihan rehellisen rokulipäivän; nukkunut, juonut kahvia ja syönyt pullaa ja ruokakin on ollut uudelleen lämmitettyjä tähteitä. Söimme eilen ruokasalissa (pieni, mutta viihtyisä huone josta on näköala joelle ja kaakeliuuni nurkassa) olin laittanut tuikkuja ja kynttilöitä palamaan ja oli ihan somaa istua siellä syömässä pieni lohikeitto.
Olen tilannut uuden mallikappaleen kirjasta ja se yksi pieni typo takakannen tekstissä on nyt korjattu. Parin viikon sisällä tulee uusi mallikappale ja sitten kun olen sen hyväksynyt tilaan tietyn määrän kirjoja lähetettäväksi eteenpäin tilanneille. Olen nyt kirjoittamassa englanninkielistä versiota ja haluaisin saada sen myös valmiiksi jouluksi, mutta en taida ehtiä. Espanjankielisestä versiosta on ollut myös puhetta ja sukulaistyttö on luvannut hankkia kustantajan Kolumbiasta. Lukeekohan ne siellä edes kirjoja vai keinuttaako ne vain lanteita? Silloin seitskytluvulla tehtiin molempia, mutta ajat ovat muuttuneet.

***
Pihani on kokonaan keltaisten tai siis nyt jo ruskeiden koivunlehtien peitossa. lego sanoo että se meinaa jättää ne maatumaan. Minä luulen että sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää eli ei ne yhdessä talvessa maadu. Kasvimaa on käännetty ja ainoostaan rakkaudenyrtti ja syysasterit kukkivat vielä ja yksi puska päivänkakkaroita. Ruusut ovat nuukahtaneet ja pari kehäkukkaa ja ruiskaunokkia saunapolun varressa vielä sinnittelevät, mutta ei kauaa. Ensi viikonlopuksi on luvattu lumikuuroja.
***

Lego sanoi että jos mentäisi huomenna vaihtaan auto pienempään, joka vien vähemmän bensaa. Jospa minäkin alkaisin uudelleen rattiin kun toi ranskatar oli vähän liian pitkäpeppuinen minulle parkattavaksi :)) Me otettiin pihaportista betonipylväätkin pois että saisin enemmän tilaa ajaa se sisään, mutta olen todella laiskistunut kun ei ole ollut tarvetta ajaa.

Tänään päivällä jo ulkona saatiin maistaa ns. jääkaappilämpötilan tuntua. Kun siihen hiukankin tuulenvirettä, niin tuulenpitävää kampetta on oltava päällänsä.
Kuten nyt on tapana, aamupäivästä paistaa, mutta sitten sadekuurot jo tulevatkin. Niin tänäänkin.

Vasiten otin pitemmät päiväunet kun tuntui ettei nyt vielä jaksa herätä. On tutkittua tietoa että liian pitkät päiväunet vaan lisää väsyttävät. Ei nuo pitemmät torkut liikaa olleet.

Pienen ulkotoimen sain tehtyä, On niitä 10 tekemättä. Monet niistä usean päivän aikaa ottavia. Ei hirttä niskan päällä vaikka joku jäisi tekemättäkin.

Katsoin tuon Petra Ollin mestaruusottelun. Kultaa tuli että pätkästi. Vahvasti oteltu. Onnittelut koko teamille!
Jatkoa alkupeiselle pirtille. Katson alatyyliseksi yrittää samalla sapluunalla ylläpitää rinnakkaispirttiä.

Tänä aaumuna näkyi yöllisen sateen jäljet ja vielähän se ripotteli lisääkin.
Hyvin kastumatta selvisin asiareissuni. Flunssa rokotus tuli saatua aika
pienellä jonotuksella. Oli terveyskeskukseen muutakin asiaa, tällä kertaa kaikki
hyvin. Oli luomileikkaukseeni selainen vaatimus, että yli 60 vuotialta pitää olla
alle vuoden vanha sydänfilmi. Sain lähetteen labraan, joka homman hoitaa.
Enpähän tuotakaan tiennyt, ennenkuin selostukset tarkkaan luin.
Marketissa kävin samalla reissulla. Siellähän tuttuja ja juttuja riitti. Kuuntelenhan
minä. Onhan se terapiaa kuuntelukin:)) Ja mitäs sitä puhetöitä tekemään, kun
valmistakin tulee. Näissä ikäluokissa on ihmisiä, joilla ei ole turhan paljon
juttuseuraa. Jotkut ihan kaipaa sitä.
Jospa nyt jätän tähän tämän vääntämisen, ilmoittautumisen:) Hyvät jatkot teille!

Iltaa @, olen samaa mieltä kanssasi hurskainen. Tyhjänpäiväiset ketjut on syytä jättää omaan arvoonsa.

Tänään tuli käveltyä eilisenkin edestä. Lähdin aamupäivällä keskiviikkoiselle antiikkiesineiden myyntitorille Haarlemin Buttermarkt-torille. Etsin nukkekotiesineitä ja löytyihän sieltä sievä vanhanaikainen messinkinen puutarhakalusto.

Jatkoin kierrellen kirppareita, joista en löytänyt mitään selkäreppun täytteeksi. Astuin sisään isoon lelukauppaan. Uudet lelut ovat hinnoissaan, enkä löytänyt etsimääni, joten jatkoin kierrosta. Minua jäi kuitenkin vaivaamaan lelukaupan yläkerrassa  transformes osastolla yksi pussiin pakattu erikoislelu. Kirkon alttari, saarnapönttö, urut, kynttilävalaisin, kaksi pahiksen näköista fikuuria, miekkoja ja risti. Sen alkuperäinen pakkauslaatikko oli ilmeisesti rikkoutunut koska hinta oli huomattavan edullisempi kuin alkuperäispakkauksissa olevat lelut.

Kuin pakon sanelemana palasin mutkien kautta lelukauppaan. Ostin sen pussukan. Tutkimme ja ehjäksi kokonaisuudeksi myyjän kanssa totesimme. Kun palaan Suomeen, rakentelen pahisalttarilelusta minimaailmaani kirkon, kynttilälyhdyn sisään.

Pahisfikurit pakkaan pojille tuliaisiksi ostamieni skottilaisten savuviskipullojen kylkeen.

No, taas on lentävä mielikuvitukseni ruokittu ; )

Huomenta nollan asteen säätilaan, kyllä se taitaa kylmäksi kääntyä ja pakkasiksi lämpimät ilmat muuttuu.
Vielä marraskuu syksyksi luetaan ja sen jälkeen talvi voisi jo oikeasti kuvioihin astua.
Kaksi kuukautta joulupäivään, että melkein joulun ohi jo kiisimme;)

Nukkekoti olisi ihan kiva harrastus, mutta eipä aika riitä, vähän muunlaiseen intoni vie.
Voisihan sitä tehdä vaikka mitä, mihin toiset pystyvät, mutta kun nämä taidotkaan ei puolusta kaikkeen ryhtymistä ja hitaus vaan kasvaa, miten sitä ehtisikään.
Näppärät sormesi on oltava korpikirjailija, ei nivelrikkoisilla sormilla noin pientä pysty harrastamaan.

Luomileikkausko edessä ynnämuu?
Onhan se hankala vaiva sekin, jos luomet silmän päälle ylttää, aamuisin olen sen verran turpeissa, että luomista turvotuksen huomaa, muuten ei luomista onnekseni ole kiusaa.
Korjaamalla asiat kuntoon saadaan jahyvä että ovat tarkkoja ennen leikkausta, että sydän ja kaikki muukin koetuksen kestää.

Se uni ei kuuleema hukkaan mene nuoressa miehessä hurskainen, näin sanotaan, ehtii niitä puuhiakin suorittamaan.
Homma päivässä ja runsaasti unta.

Olet kielitaituri Paloma.co.se, kun noin monelle kielelle kirjasi kirjoitat,tai käännät, aika hintavaakin taitaa olla, on siinä kirjan kaupan hyllyiltä poistuttava, että jää jotain palkan tapaista.
Enpä ole asiantuntija, yhtään kirjaa en ole yrittänytkään, taitaa jäädä yrittämättäkin, ja kielitaitoni oman maan kieli ja savoa jotenkin;)
Tämä palstalle kirjoittelu jo paljastaa virheeni ja siinä ne taidotkin näkyvät;)
Onnittelut vielä vaan kirjojesi suhteen.

Osasiko lintu ulos sini-sirkku, usein ne hätääntyvät ja lentävät ympäriinsä.
Joku joskus neuvoi, että huone mahdollisimman pimeäksi ja yksi ovi tai ikkan auki, mistä valo sisään tulee, näin lintu osaa suunnata ulos.

Olen aloittanut neulomaan pitkiä kirjosukkia ja ei meinaa tulla mitään telkkaria katsoessa, aina pääsen muutaman silmän eteenpäin ja taas purkamaan joudun.
Nyt pitää aloittaa ja pitää telkkari kiinni, ainakin kotimaiseen elokuvaan asti, tänään tuleekin vanha kuva, vuodelta 1936, hyvänen aika eihän se nyt niin vanha ole, saman ikäinan kuin minä;)D
Kivat päivän jatkot vaan teille pirttiin kurkkaaville.

Kyllä se tipu ulos osasi Skillaan :) liekö ollut ensimmäinen visiitti, ikkuna kun jää auki lähtiessäni kaupungille.
Hauska mielikuva syntyi Skillaan aamutarinasta, kun aamuisin turpeissa pyöri, sielläkö Savossa turvepatjoja harrastetaan?
Jännää väkeä savolaisissa on, kun illan piikkimatoista, ollaankin aamulla turpeissa!
Hauskaa päivänalkua !

Etelärannikko heräsi huurteiseen ja aurinkoiseen aamuun, säägurut viikonlopuksi lumipyryäkin povailivat, saattaa se kuitenkin meren päälle jäädä. Ensilumi on aina ihastuttava elämys, peittää harmauden ja suojaa nukkuvat kasvit. Harvoin lumi täällä pysyy ennen vuodenvaihdetta, arimmat kasvit suojaan kasvuturpeella ja havuilla. Haalin kokoon pikkuhiljaa hellevaatteita ja uimapukuja, runsaan parin viikon päästä on taas kiva nähdä, miltä kotimaisema näyttää.

Miniatyyrimaailmoiden luominen vie mennessään, varmastikin Sinä korpikirjailija saat inspiraatiota myös Keski-Euroopan kaupunkien museoiden tarjonnasta. Onneksi pääsen myös varsinaisiin lelumuseoihin, kun niissä on myös huikeita pienoisrautateitä omine maailmoineen, joihin miesväki voi uppoutua. Mukavan pieniä ovat tuliaisinakin ! Omilla tyttärillä oli tavallinen nukkekoti, enimmäkseen ostokalusteilla sisustettu, patterivalotkin isänsä viritteli. Siellä asusteli myös milloin hiiriä, milloin nalleja, itse tytöt kutoivat matot pahvikehyksessä villalangoista ja sinne katosi muun muassa kippikannellinen sinappiastia vessanpytyksi ja munaleikkuria pikkunallet soittelivat kuin harppua. En itse osaa näprätä kovin hienoa ja pientä, eikä kärsivällisyyskään riittäisi.

Joulun ajaksi kokoan jouluisia maisemia laakealle vadille , pohjalle sammalta ja siihen pienoismetsä, johon valmiina ostettuja , matkamuistoina ja lahjoina tulleita pikkuisia eläinhahmoja jänöstä ja ketusta karhuun, mäyräkoira ja kaksi saksanpaimenkoiraa aina mukaan omien muistoksi. Välillä on tonttula , saa lasten askartelutöistä kootuksi hauskan kokonaisuuden. Nyt saa helppokäyttöisiä ledvaloja pattereilla, niistä tuiketta ja tunnelmaa maisemaan. Minikärpässieniä väriksi, oikeita puolukoita varpuineen, naavaa...kaikkea ihanaa ! Isoon lasilyhtyyn kuistille minäkin laitan jotain jouluista , viime jouluksi tonttuoven ja ledvalot. Tonttuovi oli oikein hitti, tarvikkeita myytiin ja oli askarteluvinkkejä lehdissä. Pitäähän tontuilla olla oma ovi, mistä ne kulkevat sisään ja ulos tarkkailemaan, ollaanko kiltteinä . 11-vuotias lapsenlapsi oli sellaisen äitinsä kanssa askaroinut yläkerran rappujen tasanteelle seinää vasten. Pikkuruinen ovi jossa kranssi , postilaatikko, sukset nojallaan, reki jossa lahjapaketteja...kaikki suloista ja miniatyyrikokoa.

Raikkaita lokakuun viimeisiä päiviä ! Ihanaa, ettei kuu ole ollut nimensä kaltainen lainkaan !

Lauha päivä, tuuleton vähän pilviä, mutta aurinkokin pilkisti keskipäivällä.
Se piristi ja ajattelin pienen lenkin tehdä ja teinkin kilsan verran, kunnes muistin, että auto oli pesun tarpeessa.
Sain pestyksi, vaikka aina kun kuivi, näin taas jotain pestävää, mutta viimein oli putipuhdas!
Nyt on talvirenkaat, että voi rennommin ajaa, jos jäätä ja lunta tulee. Vaikka ei ne talvirenkaatkaan
aina pidä, kyllä varovaisuutta tarvitaan!
Sunnuntaina saadaan nukkua tunti kauemmin, hupsis, ihan hiljanhan kelloja vietiin toiseen suuntaan. Koskahan mahtaa loppua tuo siirtely, kovasti sitä nyt yritetään ainakin.

Muuten, Skillan, kyllä siellä kukkatarhassa on vielä sellaisia talven tuivertavia heilumassa.
On hyvä, että se lehtivihreä palautuu juuriin, paremmin jaksavat keväällä.

On kiva, että Paloma on kirjoittanut kirjan! Koskahan sen saa ostaa suomalaisista kirjakaupoista?
Minulla on aina joku kirja meneillään, joskus on niin mielenkiintoinen, että täytyy ottaa yölukemiseksi, ei usein kuitenkaan enää.

Uuniomenoita olen minäkin harrastanut , nyt on niin hyviä suomalaisia omenoita, omista puistakin tuli jonkun verran, olivat vain pieniä, olisi pitänyt kastella enemmän.
Hyvää vointia kaikille!

Huomenta harmaaseen aamuun, mitään ei sada, mittari nollassa.
Kovin erilainen sää on ollut vähän sadan kilometrin paremmalla puolella olevan Jyväskylän tilanne, eilen lunta tullut reilusti.
Eipä tuota lunta niin kaipaa, on niin kuulas syksyinen sää, näyttää ihan kirkastuvan, mutta saattaapa se nopsaan vaikka lumi sateeksi vaihtua, no otetaan vastaan mitä tuleman on.
Harmaus lipuu idän suuntaan.

Suomalainen omena melko hintavaa kaupan tiskillä, sain tuon mieliomenani taas kauppaan tarjolle, viime vuona ei ollut ollenkaan, huono sää tilanne ei omenoita tuottanut.
Ingrid Marie on tämä lempi omenani, hieman hapokas minun suuhun sopiva, kasvaa ainakin Saksassa.
Niin ne puutarha ihmiset kertovat, että on hyvä jättää kukkien varsia talven yli pystyyn, juuri niin kuin kerroit Neeassa ja myös linnuille on kuulemma jotain otettavaa siitä "talven töröttäjästä".

Kyllä joulu saa mielikuvituksen liikkeelle ja lapsen mielikin syttyy, sitä valoa ja koristetta haluaa saada aikaan monella tapaa.
Virkkaamisen lomaan hurahdin Karhumäen isoja lasipurkkeja somistamaan, jääkiristalilla ja tähdillä, kivasti valoketjut sisältä loistaa.
Ehkä vielä jotain muutakin uudempaa innostun, ainakin joulukortit teen itse.
Lämpimään meinaat mennä Ramoona, onnistunutta matkaa;)

Kyllä tuo hurskaisen mainitsema "janahusta" on tuttu kuultuna, kokenut en ole tätä ihmettä, no enpä juuri ole sahaustakaan harrastanut, puhumattakaan metsä töistä.
Ainahan sitä toivoisi, että se sairauden tutkiminen vähän peruteellisempaa olisi, usein lääkärit kuittaavat olan kohautuksella.
Huimauskin voi johtua monesta asiasta, minulle on joskus kysyessäni sanottu, niskan aiheuttavan vaivan.

Voihan sen luomen vaivan kehittyessä suurikin harmi kypsyä ynnämuu, joten hyvä on hoitaa asia.
Savon Sanomissa ainakin noita kaskuja ja sutkauksia on kuulema, en ole lukenut, lehdestä tulee viikottain joku numero tarjolle, en sitäkään ole joutanut lukemaan.
En juurikaan lehtiä lue, vilkaisen tilaamiani, mutta harvoin niitäkään lukemaan joudan, aina vaan jonkun sorrun tilaamaan.

En osaa sanoa turpeissa nukkumisesta, mutta oljilla kyllä olen nukkunut, ennen oli olilla täytetty patjapussi ja hyvin nukutti, en muista olkien edes painaneen.
Turpeikko voi olla myös sammalmätäs, sen päällä olen istunut marja reissulla.

Minä savolainen en tupakoi, nuorena kokeilin ja siihen jäi, kai ne tilastot joskus tottakin kertoo;)

Nyt minä rupean purkamaan eilisiä urakoitani, sain sukat valmiiksi, mutta terät laitan uusiksi, jo neulessa tulos ei tyydyttänyt hölmö vaan jatkoin, no onhan tätä aikaa uusiksi laittaa, eipä työn puute pääse vaivaamaan;)
Aurinko valonsa meille savolaisille antaa, sitä ihastelemaan, niin kauan kun sitä riittää. Moikka, moi!

Kyllä Ingrid Marie kasvaa myös Ruotsissa ja miksei Suomessakin, minäkin olen jo kahtena syksynä ollut tekemässä pihalle tarpeeksi suurta monttua että hakisin sinne läheisestä kauppapuutarhasta ison taimen, mutta jostain syystä se on siirtynyt. On myös oma suosikkiomenani. Minulla on kaksi "puuta" muuta sorttia ja se vanha puu joka teki miljoona virheetöntä omenaa tänä syksynä on hyvä ruuanlaittoomppu ja kelpaa hyvin syötäväksikin, sorttia en tiedä. Toinen "puu" on ns. perheomena jossa piti olla neljä eri lajiketta, mutta siihen on tullut joku tauti ja kolme haaraa on kuivaneet pois; ainoastaan yksi oksa on elossa ja se kukkii ja tuottaa hyviä omenia, mutta nyt en tiedä mitä sille tekisi kun puu ei kasva eikä kuole, vain kituu.
Lähetin kirjan takaisin koska kannessa oli pieni kirjoitusvirhe korjattavaksi; nyt saan uuden mallikappaleen kahden viikon sisällä ja sitten painoon. Ilmoittelen sitten mistä sen voi ostaa. Omakustannekirjat eivät välttämättä löydä tietään tavallisiin kirjakauppoihin, mutta ainakin kustantajan omat kirjakaupat ja verkkokaupat myyvät. Tyyris huvitushan tämä kirjojenpainattaminen on; vaikka sainkin positiivista palautetta kustantamoilta niin en ollut tarpeeksi "kuuluisa" että he uskaltaisivat satsata kirjaani. Minulla ei ole minkäänlaisia kuvitelmia kuuluisuudesta tai tuloista kirjani suhteen mutta olisihan se mukavaa saada sen verran myytyä että kustannuskulut peittyisivät ja mielelläni maksaisin oikolukijalleni ja taittajalleni pienet palkkiot heidän hyvästä työstään. Nämä käännöstyöt edistyvät hitaasti ja tuntuvat lähinnä uurastukselta; luomisen ilo on huomattavasti pienempi kuin alkuperäistä kirjoittaessa.
Näin juuri verkkouutisista että ysitien Jämsän pohjoispuolella ennen Korpilahtea on täysin poikki lumimyräkän takia. Wautsi. Meillekin odotetaan lumikuuroja viikonlopuksi, mutta vielä ei ole näkynyt lumenhiutalettakaan. Tänään on perjantai ja illalla polttelen hieman takkaa ja katselen jonkun filmin teddyfilttiin kääriytyneenä, yksin omassa rauhassa kun Lego lähtee pelaamaan lentopalloa. Hyvää viikonloppua vain pirttiin ja pysykää lämpiminä ja poissa lumimyrskyistä.

Minä vaan ihmettelen ja naurattaa vieläkin, että mitenkäs sitten savolainen sanoo jos työskentelee turvesuolla ?
Vaimo-ihminen illalla kotiintullessa käy moittimaan: ,..senkin lurjus, tulla nyt sisälle,.. "kun housut ja kaikki on ihan turpeessa!"
Tais mennä jo ihan tuimaksi 😀))

Eipä tuota juttua kannata turvottaa sellaiseksi, että tuimailmeisenä ilimoille höyryjä päästelee.
Eihähän kukaan ole niin tehnytkään.
Hurskainen kirjoitti:" Joissakin puissa oli "janahusta". Puu oli tyvestä niin kieroa ja tiheäkasvuista että pokasahan haritus, hajotus ei riittänyt vaan saha jumitti kiinni." Kyllä tunnen "janahuksen."
Näin siinä kävi, kuin kerroit, saha juuttui kiinni. Mutta nyt minulla on tulinen kiire!!Heippa!

Jouduin sähäkkään lähtemään päivällä. Minun täytyi pinkoa bussipysäkille.
Ennätin. Eipä minulla ole mitään erikoista asiaa.
Jos nyt "teen sitä asiaa."). Jatkan Hurskaiselle juttuani. Se "janahus" oli
jonkunlainen riesa, mutta enempi harvoinhan sitä esiintyi. Ehdinhän olla
muutamia vuosia metsänkaato- puiden pätkimishommissakin kun nuorena
aloin. Pokasahallahan silloin hommat tehtiin. Sahan kunnossapito oli
tärkeätä "tuloksen teossa." Siinä onnistuin, koska monet, erikoisesti
vanhemmat pyysivät auttamaan. Mitäs, minulla oli hyvä näkökyky, käsi
ei vapissut ja välineetkin. En ketään "ryöstänyt", mutta aina muutaman
markan otin kun palkkiota tarjottiin vapaa-ajan menetyksen korvauksena:)
Jaa-ha ...päivä alkaa olla illassa. Hyvää jatkoa itsekullekin!

https://www.youtube.com/watch?v=z1GEGq3W-1I


Kamelia voi hyvin kukkia satoja ensi vuodelle.

Lauantai aamun rauhaisaa oloa, ulkona muutama auto ikkunan ohi joskus hujahtaa ja talossa aivan hiljaista, kelpaa kirjoitella, kun pystyy keskittymään oman pään kohinoihin.
Kahden asteen pakkanen, mutta lunta ei meillä vielä ole näkynyt, aurinko on paistellut niin, että sälekaihtimia on pitänyt alas vetää, kun ei onnistu telkkarin katselu.
Olohuoneeni on iltapäivän paisteen kohteena.
Suomi24 muutoksista kertoo, toteutuuko sitten vai ei.

Varisevat ne lehdet, vaikka tuossa koivussa sinnikkäästi vaan pysyvätkin, yleisilme kuitenkin melko paljas.

Pitäähän oravankin syömistä saada hurskainen, laita sille oma tarjoilu paikka, siinähän linnutkin voivat kyläilemässä käydä;)
Taitaa se koritarpeiden haaliminen ollakin tarkkaa puuhaa, ei siihen joka puu kelpaa.

Varmaan minun sahaus yritykset ovat juuri tuohon" januhus" puuhun osuneet, kun melkein aina saha on juuttunut kiinni, kirveen kanssa olen paremmin onnistunut.
Osaava on osaaja joka paikassa, olen kuullut että taitoa se terottaminen vaatii.

Kiitos "meiltäkaikilta" viestistä, lämmiti mieltä.

Noilta vähän hassulta kuulostavilta sanoilta, kyllä löytyy ymmärtäjiä, koska murre on sellainen kummajainen, että se opitaan hyvin pian, kun pienestä sitä kuulemaan joutuu.
Joka puolella on jonkunlaisia sanoja, mitkä hymyn huulille saa, mutta savolaiset toisten hymyilyn jättävät omaan arvoonsa.
Joutuuhan savolainen Helsinkiin mentyään, suu pyöreenä stadin slangia kuuntelemaan , miksikäs ei myös muu suomi voisi saman tehdä savolaisten kohdalla.
Ei varmaan ole aihetta loukkaantua, kun hymyilemään saa ihmiset;)
Maarit Tastulan ohjelmat hyvin ajankohtaisia ja kantaa ottavia.

Olisin minäkin jonkun moisen äänen päästänyt Kristiina23, jos rotta olisi esiin tullut, en muista kunnolla moista nähneenikään, tai ainakin hiiriksi olen ne uskonut.
Nuo pommiuhkat ovat tätä päivää, pelätä saa millon missäkin paketissa pommi on, onneksemme ei vielä suomessa ole yleistynyt, mutta matkimista on kaikessa muussakin pyritty aikaan saamaan, toivoa sopii, että tämä jäisi väliin.

Tuo Ingrid Marie oli ensimäinen joulun alla suomeen tullut omena rauhan tultua ja se oli ihmeen hyvä herkku kovin vähille herkuille jääneille.
Edelleen siitä tykkään ja kyselen onko jo tilauksessa;)
Varmasti on hinnakasta tuo oman kirjan aikaan saaminen, minulla ei muuta kokemusta, kuin aikoinaan poikani levytys oma kustanteena.
Heillä oli jonkun tapainen yhtye ja sitten ihan oman sävellyksen tekivät ja äiti maksumiehenä;)

Nyt hieman imuria kuljetan ja sitten taas noiden urakoiden kimppuun, ei meinaa oikein onnistua, kun langan tähteistä yritän saada tuotetta.
Hidasta on tehdä kirjoneuletta, kun jatkuvasti liittämään lankoja joutuu, mutta periksi en anna.
Ostajat arvioivat lopputuloksen jää myymättä, jos ei miellytä.
Oikein mukavaa talvisen tuntua sisältävään päivään, vielä tarkenee hyvin turvallisesti astella meillä päin. liukkautta ei ole.

Ky-kylmänkalsea päivä, huh, vaatetta panin päälleni kuin talvella, mutta pyöräillessäni sain kuitenkin viiman tuntea.
Liukkautta ei täällä ole vielä.

Ingrid Mariea minäkin odottelen, sama makumieltymys kuin Skillanilla on minullakin.
Mutta siitä ilahduin, että Prismassa oli vitriini, jossa oli Atrian rosolli-'laatikoita',
kun minulla on uunissa paistettua lohifilettä vielä jääkaapissa, niin aterian suunnittelu olikin helppoa.
Hyvä, että olivat siinä huomiota herättävässä paikassa, sillä kun muita 'laatikoita' en ikinä osta, niiden joukossa olisivat jääneet huomiottani. Tykkään itse laittaa, mutta rosolli on kiva ostaa valmiina. Joulun aika lähellä!

Ensi viikolla ennusteen mukaan lämpiää!

Hyvää jatkoa Kahvipirtille!
Mia

Mukavassa mallissa on iltaa kohti kallistuva lauantaipäivä. Ei tullut sitten lunta rannikkoseudulle, vaikka tunsin pari kylmää hiutaletta kasvoillani tänään. Ihan odotin intoa täynnä, on se niin riemastuttava näky kun uutuuttaan lunta tupruttaa, ja maakin valkenee 😊

Katselin vuosi sitten päivälleen otettua kuvaa, niin huurteiset valkoiset puut ja lunta joka paikassa.
Taisivat tosin luvata lämpimämpää jo viikolla, mutta kyllä sitä vielä pyryttääkin.

Ihailin siskon miestä, 85 v joka soitti, kertoen päiväohjelmastaan. Aamupuuron jälkeen lähtee joka aamu 4 km kävelylle, ostaa iltalehden mukaansa tullessaan. Ulkona ravintolassa käy päiväsaikaan syömässä, ja illalla syö hedelmiä ja pari voileipää.
Sunnuntaiaamuisin kutsuu siskontyttö aamiaiselle, ja siellä viipyy pari tuntia. Toivotin sitten hyvää aamiaista huomenna 😌 vaan, ei minusta olisi noin säntilliseen elämään.

No liikuntaa en pystyisikään noin pitkiä lenkkejä, talviaikaan varsinkaan, hiljakseen kävely kyllä sujuu, mutta vähänkin ripeämpi tahti vaati hetken pysähtymistä, että hengitys tasaantuu.
Hyvin kuitenkin vielä pärjään, pakkoko mun on niin kiiruhtaa, kun aikaa kerran on.
Nyt vielä hörppäsen ison mukin hyvää makeaa kaakaota illan päätteeksi ja alan nauttia lauantai-illasta. heippa, ja
toivotan kaikille hyvää oloa!

SkillaN kirjoitti savolaisista puheenollen: "Ei varmaan ole aihetta loukkaantua, kun hymyilemään saa ihmiset;)" Juuri niin, miksikä loukkaantuisikaan. Kun murteet ovat lähekkäin, on
minuakin savolaiseksi sanottu silloin kun väännän P-K:n murretta. En aina viitsi edes korjata.
Hyvän tahtoista jutteluahan se vain on.
Katsoin ss kirjoittaman linkin, Tastulan haastatteluohjelman. Erinomainen haastattelu
ja haastaleltavat. Vaikka haastateltujen elinpiiri poikkeaa pajon minun elinpiiristäni,
heillä oli minunkin mielestäni hyviä näkemyksiä ihmisten elämään liittyvistä asioista.

Tänään oli taas se viikottainen juhlapäiväni. Se oli tarpeen ilmoittaa:)) ynnämuu.

Ihmettelin minäkin, että miksi ei Late kirjoittele. Sanattomaksihan tämä vetää...toivo-
taan, että kuntoutuminen tapahtuu. . .

Greetings from Vienna.

Toinen vierailupäivämme on ollut musiikin ja taiteen täytteinen päivä. Näinhän sen kuuluukin olla Johan Straus synnyinmaassa Itävallassa. Palasimme juuri huoneeseemme (ihanaan kattohuoneistoon, ilman parveketta : D) mutta upealla näköalalla yli Wienin keskustan. Söimme illallisen hotellimme ravintolassa, nyt taas uni maistuu.

Ensimmäinen päivämme kului kävelessä ja opetellessa kulkemista paikasta toiseen. Saime hyvän yleiskuvan Wienin keskustasta. Illalla palatessamme Tonavan kanaalin varrelta löysimme kiehtovan vanhanaikaisen ruokaravintolan, jossa söimme maittavat wienerleikkeet, päivä oli kävelyä, palasimme rättiväsyneenä hotelliimme.

Huomenna niin ehkä hevoskärryajelua tai kiertoajeluja citykortilla, katsotaan.

Sunnuntai aamua ja sitä rauhaa mikä ympärilläni vallitsee, lähetän teille toisillekin;)
Kellot on siirretty ja hieman hämää tämä ajan muuttuminen ja valoisuus mikä on sen myötä tullut.
Saapa nähdä miten jatkuu, loppuuko kellon siirtely?

Varmaan on kauniit näkymät siellä Wienin keskustassa ja Tonavan rannoilla, niihin maisemiin olisin halunnut mennä, mutta hyvin kiersivät muualla nämä matkan järjestäjät joiden matkassa matkani olen tehnyt.

Ihmetellyt olen minä myös Laten poissa oloa, mutta ajattelin koneiden estävän pirttiin tulon.
Ei sitä koskaan tiedä mitä tuleman pitää, mutta toivotaan, että paraneminen ja hyvä hoito mukana kulkevat.
Voimia jaksaa myös Venlastiinalle, näin meitä joskus muistutetaan, lämmin ajatus tueksesi.

Ikä on numeroita se on todettava minun myös, kun ihastelen yli 80:siä ystäviäni, jalka nousee vielä tanssin tahtiin, ei onnistuisi minulta, vaikka tanssi oli aikoinaan hyvin sujuvaa, nyt varmaan kuin puuhevonen olen.
Kaikille ei samaa kuntoa ole annettu, mutta hyvin tyytyväinen olen tähänkin vointiini.
Hitaasti hyvä tulee sini-sirkku, aikaa onneksemme on melko reilusti hitaamminkin liikkua.

Rosollia harvoin tulee tehdyksi, jouluksi kyllä, en salaatteja osta valmiina mitään ja muutkin valmisruuat jää vähälle ostamiselle, pidän ruuan laitosta ja leipomisestakin.
Kyllä kauppojen hyllyt pursuaa mitä erikoisempia tuotteita ja helposti valmistetavia myös, mutta se oma tekemä on aina oma tekemä.

Kyllä ne fiilikset tulevat ja menevät, hieman on joskus pakotettava itsensä noihin kodin kunnossa pidon hommiin.
Ei se aina niin mieleistä ole, kerron miten vaikeaa olikaan yhden kapean syvän kaapin puhdistus.
Ensin laskeutunminen polvien varaan ja sitten kurkotteku kaapin perälle ja kun sitten lopulta se onnistui, olikin ylös pääsy työn takana.
Heikoksi on jalkani tulleet, ei millään meinannut reidet voimia saada ylös nostamiseen, mutta hammasta purren onnistuin.
On se melko surkeaa, kun voimat katoaa, käsissä voimaa piisaa, mutta jalat ovat tehneet lakon.
Lattian rajaan meno se kaikkein vaikein, tikkaille vielä hyvin pääsen ja olen pysynytkin;)

Nyt katselen mikä tehtävä odottaa, eilen ne pitkät kirjosukat sain valmiiksi, mutta olipa se hankalaa, en ymmärrä miksi niin olikin.
Kai se vaan on yritettävä uusiksi, ei auta joka asiassa periksi antaa.
Kauniina päivä on alkanut, aurinko paistaa ja nollassa mittari näkyy pysyvänr, hyvä keli ulos menoon, siispä pieni lenkki olisi tehtävä, samoin aatoksin varmaan aika moni yrittää, siis ulos ja lenkille;)

Hieman lamaantunut on Pirtin väki, pitkäaikaisten ystävien vastoinkäymisestä, mutta toivossa elellään. Puskasuleiman oloa toivon poikien ja miniöidenkin helpottavan yhteydenpidollaan. Lähellä kun asuvat olen ymmärtänyt.
Nuo omakohtaiset kipuilut ja huolet joutuu kyllä ihan itse kokemaan, sen me palstaystävät tiedämme.

Kalaa olen tänään hankkinut pelkästään, kirjolohenfilén laitoin uuniin perunasipulipetillä, ja graavasin leiväpäälliseksi pyrstöpuolen.
Kalatiskillä oli pulskia suomalaisia ahvenia, joten kaksi painoi 580 gr, ja on jääkaapissa keitettyinä huomista keittoa varten. Siinähän sitä ihan keskiviikkoon saakka.

Venlastiina on nytkin aatoksissa, toivottavasti miniät tai pojat auttavat keittiöhommissa, terveisin sini.sirkku

Kyllä se aatos aamusta tuli toteuttua, ulos ja lenkille! Aurinko paistoi,
mittari nollassa. Myötätuuleen meno kävi vaivatta. Se paluu vastaseen,
vaikka pääni on umpiluuta, viima kävi otsaan niin että kipua teki. Se on
kyllä lämpimän kesän syytä, en ole kerennyt tottua kylmään.
Hurskainen kirjoitti aamuruokailusta ja sen tärkeydestä. Aikoinaan
nappasin aamulla ennen hommiin lähtöä kahvin kanssa pikkupalan
leipää...joskus en sitäkään. Nyt olen vuosia keittänyt mikrossa kaura-
hiutalepuuron, vettä puolitoista desiä ...siitä se tulee ja mustikkakeiton
kanssa poskeen:)
Eipä tässä ihmeempiä kuulumisia ole kerrottavaksi. Väliin torkkuen
päivä on mennyt. Nyt vain ilmoittutuminen. Hyvää jatkoa teille!

Hyvää viikon alkua, lokakuu saadaan loppuun ja marraskuu pääsee aloittamaan, minun mielestäni ikävin kuukausi ja toinen on tammikuu.
Kolmen asteen pakkasella tämä viikko aloitetaan ja taivas nyt kauttaaltaan harmaa, miten käynee, pilkistääkö aurinko tänään?

Hyvän tavan olet ottanut tuon aamu ruokailun suhteen, minä vaan kahden mukillisen kahvin kera pullan syön, siis ei ollenkaan hyvä.
Äitini keitti joka aamu puuron kouluikäisenä, kyllästyinkö niin, että vieläkään en puuroa keitä.
Hyvin epäterveellinen on tapani.

Onhan se kova isku, kun joutuu kumppanin sairaalaan viemään ja ymmärtänyt olen, että Late asioita pääasiassa hoiti, mutta onhan apua tämän ajan pojista, minkä isä sairaalassa viipyy, näin uskon ja toivon.
Elämä tuppaa järjestymään, vaikka vastoin käymisiä tielle tulee, kyllä se ajatus mieleen tulee, kun pirttiin astuu, kuinkahan jaksavat Late ja Venlastiina.
Ahven ja kuha ne on mielikalojani ja iso ahven on jo hyvä pannulle laittaa.

Voimistelua on kaivutyökin, mutta hyvä sitä selkää olisi muutenkin virutella ja oikoa.
Kyllä ne raskaan puoleisia on nuo ulkotyöt sinulla hurskainen, ei ihme jos väsy tulee.
Patakukkoako olet tehnyt?
En ole omenoita koskaan microon laittanut, no aika tukeva on aamiaisesi.
Kahvia et juo ollenkaan, näin olen ymmärtänyt?


Tänään kerhoon ja pitää pullia leipoa, en muistanut kysyä viime kerralla kenen vuoro olisi ollut pullat tuoda ja niinpä päätin, että minun vuoro se varmaan on;)
Ei tuo päivän nousu niin harmaa enää olekkaan, voi vaikka aurikokin esiin tulla, oikein hyvä sää lokakuulle.
Huomaan , että nyt on koivu luovuttanut viimeisetkin lehdet tämän puolen ikkunan edestä.
Selkeä näkymä, yleisilme hieman alavireinen, siitä ja ehkä juuri siksi, iloa toivotan kaikille, mikä sitä voisi tuottaa, jää jokaisen itsensä pohdittavaksi.

Huomenta pirttiin, aurinkoisesta Wienistä. Seukkailumme täällä keskellä eurooppaa on ollut mahtavaa. Viimeinen päivä Wienissä ja paluu Hollantiin kohta ajankohtainen.

Itävalta ja Slovakia ovat rajanaapureita, joten hevoskärryajelun sijaan matkustimme eilen junalla Bratislavaan. Wienin massiivisten rakennusten vastapainoksi oli ihana pujahtaa Bratislavan viehättävään vanhaan kaupunkiin. Slovakia hintataso oli edullinen. Piipahdin pienessä ruokakaupassa, tarkastelin hintoja, tosi edullista. Vanha kaupunki on turistien suosima, joten palveluiden hinnat sen mukaan kalliimmat.

Wienin ravintoloiden hintataso on Suomea edullisempi. Sivukaduilta löytyy viehättäviä pieniä ravintoloita, joissa voi syödä kohtuu hintaan hotellien yhteydessä oleviin ravintoloihin verrattuna. Viinit ovat halpoja.

Löysin Slovakiasta matkamuistoksi tulijajausia nukkekotiini.

Upea kokemus, suosittelen. Kaupunkilomia suunnitellessa on paras vaihtoehto valita ydin keskustojen hotellimajoitus. Kaikki näkemisen ja kokemisen arvoinen on kävelymatkojen päässä.

Hyvää päivän jatkoa kaikille.

Budapestissä ja Bratislavassa olimme 30.3. - 3.4.2008.

Miten tummia pilviä , mahtavat sisältää nyt sitä lunta, jota veikattiin täksi päiväksi . Maa täällä Espoossa on pysynyt valkoisena , joskaan ei montaa senttiä lumikerros olekaan.
Lisää jos tupruttaa illan mittään saattaahan se muutaman päivän pysyäkin.

Aina tuo talventulo yllättää autoilijat, uusia kun heissäkin on joka vuosi. Pahemmilta haavereilta toivoisi välttyttävän.
Kahvitauaon hetki näin iltapäivän ratoksi, päiväkin on ollut leppoisan tapahtumaköyhä, ruokaa kun on valmistettuna, ja työt ei paina:D

Suomi 24 lupaa parannella palvelua, vaikka mielestäni normaalitoiminnot jostakin syystä nyt tökkii.

Jouduin siirtymään Safari-selaimeen, se taas ei anna kirjautua, joten odotellaan valmistumista!
Moikka,... lumen hohtoa odotellessa :D

Iltapäivällä hiukan satoi täälläkin lunta. Eipä sitä paljon näkyviin jäänyt, vain
jalkakäytävien reunuksiin merkiksi kasaantui. Kolealta ilma tuntui.
Minullekin tuputtavat joskus selaimen vaihtoa. Johonkin pääsyn ehtona
pitävät. En ole kokeillut muuta, tämä on Explorer.
Hyvät ja läheiset perhesuhteethan Latella kumppanilla tuntui olevan. Eiköhän
sieltä tarvittava apu löytyne. Minkäs voi...näin vain saattaa käydä.

Tämäkin päiväni hupeni helpolla, ainakaan työt eivät rasittaneet:) Lueskelua
yritin harrastaa, siinäkin silmäni lupsahtelivat väliin kiinni. Se kai on merkki,
että aihe ei ole viimeisen päälle kiinnostava.:) Hyvää jatkoa teille!

Huomenta pieneen pakkaspäivään, tällä hetkellä kolme astetta ja aurinko paistaa liki pilvettömältä taivaalta.
Tämä olisi sopivaa keliä aina tuonne jouluaattoon, sitten lunta jo kaipaisi;)
Katselin illalla sänkyyn mentyäni ikkunasta kirkasta kuuta, ajattelin, että nyt ei sitten uni tule, mutta eikö mitä, hyvin nukutti, eihän se kyllä täysikuu ollutkaan.
Aika harvoin tätä ilmestystä taivaalla yleensä näenkään.

Minä tykkään myös pata ruokaa laittaa, vesikannen alla voi jättää hautumaan pienellä lämmöllä useammaksi tunniksi ja liha kypsyy hitaasti.
Toivottavasti se silmänisku ei sakkoja tuonut.

Korpikirjailijan matka vaan jatkuu, näkemyksiä ja kokemuksia kertyy, noin olisi huonojalkaisen parasta tehdäkin, jos kaupunki matkailua aikoisi, majoitus keskelle kaupunkia.
Varmaan monta erilaista kokemusta näin laajalla matka alueella löytää, kielitaitoa kun on, mikä onkaan matkatessa.

Nuo väliin tulleet viestit jätän kommentoimatta, mutta luulen, että kateutta ei liene kenenkään matkoista pirtin väellä ainakaan, tuskin matkailu toimistotkaan bonsoroi korpikirjailijan matkaa, jos niin on, eihän sekään haittaa.

Sini-sirkku tapahtumaköyhästä päivästä kerroit, onhan tämä arki joskus melko "tavallista", mutta kun ei kolota mitään paikkaa, ei ole nälkä, ei muukaan puute, hyvin ne päivät vierii, koht' sillään joulussa ollaan.
Joulu kuitenkin muutoksia elämään tekee, halusipa tai ei.

Minä kun sohlaan noiden selaimien kanssa, aina en edes tiedä mikä minulla toimii, joku Opera Facebookissa toimimisen hoitaa ja sama ynnämuun kanssa muuten.
Laten paranemiselle toivotan edistymistä, ehkä piankin saamme viestejä lukea, hoidot nykyään tehokkaita.

Mieltä lämmitti, kun eilen soitti eräs ystävä ja halusi tietää vieläkö sukat joiden kuvan osasin Facebookiin laittaa, ovat ostettavana.
No lupasin myyjäisiin hänelle varata, näin ne kaupatkin syntyvät, kun mainosta esiin laittaa;)
Tänään laulupäivä, ihan kiva katkaisu päivälle, voikaa hyvin ja viestitelkää;)

Mikä, että matkailusta ei pirtin väki voisi keskustella. Olemme eläkeläisiä, täytämme päivämme kukin tavallamme. Joku lähtee Lappiin ruskareissulle, joku sivakoimaan Kainuuseen. Minä matkustelen ulkomailla. Suomi on tullut koluttua nuorempana jo aika tarkkaan. Ensimmäinen pitempiaikainen poikaystäväni oli maanmittari ja kiersin lomilla hänen mukanaan ympäri Suomea. Kanaria on koluttu lasten ollessa pieniä ja Kreikan saaret yksin ja kaksin. Rantalomat ovat iän myötä muuttuneet kaupunkilomiksi. Joku rakastuu tiettyyn maahan ja palaa uudestaa ja uudestaan takaisin. minulle riittää yleensä yksi kerta. No, tietty Ruotsin ja Viron matkoja on tullut tehtyä tiheämmin.

Olishan se kivaa jos olisi sponsori, mutta toistaiseksi omilla mennään.

Päivitin eilen facen Wienin lentokentällä lisäsin kuvia ja kirjoitin.


On aika jättää hyvästit Wienille ja kiittää. Frans Josef-kakku Cappuccinolla oli herkullista. Hotellihuoneemme kattoikkunasta näköala yli Wienin upea. Matkanjärjestäjän palvelut pelasivat loistavasti, ihmiset kaikkialla olivat ystävällisiä.

Olipanhan tänään tuiskutuulinen päivä. Sen sain kokea markettireissullani.
Kyllä "irtolehdetkin" sai kadulla ja jalkakäytävällä pyöritystä ja kyytiä.

Näin koen - kuten SkillaN arveli - "kateutta ei liene kenenkään matkoista
pirtin väellä." Mitä vielä! Omanlaiset harrastukset ne tuppaa itsekullakin
olemaan. Voihan tietysti olla rahan puutekin, tai paljous määrittelemässä
harrastusten laatua. Esim. minulla ei ollut nuorena varaa mihinkään välttä-
mättömään. Eipä tuota ehtinyt tai tiennyt harmitellakaan. Vanhempana olisi
mahdollisuudet lisääntyneet. Tulihan jokin pieni reissu tehtyäkin, Tallinnassa
ainakin:) Ei mitään erikoista...noo reilun tusinan verran Las Palmasissa käyn-
tejä. Eipä niistä paljon kerrottavaa kertynyt. Ja muistin huonominen on vienyt
nekin vähäiset olemattomiksi. Joten osaltani matkakertomukseni ovat market-
tireissuja:) Enkä usko isommalti matkapuhtia enää löytyvän. Kyllä luen
matkakertomukset, ei ne minua ainakaan haittaa tai häiritse. Sellaisiahan me
olemme kukin "omaluatusensa."
Vaan Hurskaisella raaka hommaa riittää, kummasti kuitenkin jaksat. Onhan
haudutettu lihapata antamassa potkua:)) Hyvää jatkoa teille!

Syksy jo saa harmaa on maa, ennen kansakoulussa laulettiin. Hyvin se laulu jäi mieleen. Muistan siitä sekä melodian kokonaan ja sanatkin.
Illa tupsahdetaan pilvisinä päivinä kuten tänään, jo aikaisin turvallisen hämärään ja pimeään.
Molemmat arkipäivät ovat menneet asioilla juoksemisessa. Sep hyvä kun se sunnuntain hyvä työpäivä rammettaa vieläkin.
Siellä selvisi sekin että mangeettikuvaksia tehdään ilman lääkärinlähettäkin alle 300€:n. Eipä jää sitten arvailuiksi, mikä on kuluneen kropan kokonaissaldo.

On surkeaa, että vielä 80 vuotiaalla on vielä reilu vuosi velkaorjuutta päällä. Kuolinpesän varojen vapauduttua käyttööni, pääsin 10% lainasta kokonaan eroon.
Unienmaailma ja yotuben musiikki saavat olla ikäänkuin kulttuuripuolen kevennyksinä, hengenpitiminä.
Olen kuullut noista äänikirjoista että ne olisivat tosihyviä. Pitää kysellä ja kokeilla.
Minusta on hyvä ettei talvi tule Salpausselälle vielä moneen viikkoon.

Aikaisemmin käytin turvaliiviä, sitä heijastinnauhoilla varustettua. Leijona-asun työpuserotyyliset vaatteet, joita duunareilla näkee, valaistuvat autojen valoissa kuin koristellut joulukuuset. Tullaan nähdyiksi hämärän hyssyssäkin!

Huomenta, hankaluuksia lähettää viesti, taas vaihteeksi;(

Huomenta Heemstedestä.@

Eilen myrskysi ja satoi ensimmäisen kerran tosi harmaa syksyinen sää, lämpötilakin oli laskenut noin 7 C . Tunsin kylmyyden ensi kosketuksen vasten kasvojani kun lähdin ostoksille keskustaa. Ekana ostin hanskat. Olen iltojeni iloksi kutonut itselleni pipon. Kaulaliìna valmistui illalla. Niille alkaa olla käyttöä.

Palaan vielä matkailuun. Ikä ei rajoita matkailua. Jos peruskunto on hyvä, mikä estää. Petze on perusterve. Itse olin juuri ennen matkaa selvinnyt flunssastani. Petze oireili. Lauantai-iltana hänelle nousi kùume. Huolestuin, mutta sunnuntai aamulla hän heräsi pirteänä ja ilmoitti, että nyt Bratislavaan. Kuume oli ajanut flunssapöpöt tiehensä, joten ei kun menoksi.

Kun luen vanhoja ihmisiä halveeraavia kirjaoituksia, mietin näiden viestien kirjoittajia, josko koskaan itse saavuttavat tervettä vanhuutta, mutta luulenpa, että eivät koska valittaminen on heidän elämän suola.

Niin, ja vaikka kuinka uhotaan lentämisestä kuinka se on sitä ja tätä. Uhoajat eivät ilmeisesti matkustele kuin mielessään, eivät he ole tietoisia kuinka hyvin matkalaisia palvellaan. Ilmassa on kokoaikaisesti satojatuhansia ihmisiä matkalla jonnekin. Vammaisia ja sairaita nostetaan koneisiin ja tuodaan istumapaikoilleen ja pidetään huolta koko matkan ajan. Terveet saavat peruspalvelut.

Tänään on aurinko noussut korkealle, taivas on pilvetön. Taidan pestä pyykkiä, kuivuvat hyvin parvekkeella.

Jo hämärtyy iltapäivä, mutta kahvi taas maistuu uuden ruokakokeilun jälkeen. Ei tuo kalkkunajauheliha olekaan hassumpaa hieman meksikolaisittain maustettuna. Nuo Taco saus'it tomaattimurskalla , valkosipulilla ja tilkalla kermaa loihti hyvän maun annokseeni.

Laistin tosin nuudeleilla, kun en noista isoista penne ja mitä täyteputkimakarooneja niitä onkaan. Pelmeneneistä opin kyllä pitämään voisulan kanssa, mutta liian mehevää on venäläinen keittiö jo tässä iässä 😊

Ihana hiljaisuus on nyt metrotyömaalla jalkojen alla. Tänään olikin yllättävän tasaista poran naputusta kallioperässä, räjäytyksetkin kuitenkin jo loppuneet.
Ihmeesti kuitenkin niihinkin tottui parin vuoden aikana, ens hätkähdyksen jälkeen.

Tuo Kehäliikenteen kannalta väljempää ruuhkaahan se tietää, kun länsimetro vetää töihin pääkaupunkiin ja sieltä Espooseen.

Luin Helsingin maanalaisesta raidesuunnitelmasta, joka kauan on ollutkin vireillä. Pieni on pinta-alaltaan saarista koostuva Helsinki, Töölöönlahteakin oli alunperin suunniteltu täytettäväksi maa-alan vuoksi, vaan eipä tuo lahti kovin suuri ole, mutta kaupunkinäkymänä kaunis

Sipoo itäpuolella on tulevaisuuden tulilinjoilla. laajoine merenrantoineen korpi, ja peltoalueineen. Silti saattaa Sipoo jäädä virkistysalueeksikin , jos kasvupaine aikanaan vaati ympäröivät kunnat Suur Helsingin kehittymistä.

Mukavan leutoa syysillan viettoa edelleenkin! 😊,. heippa

Tänään kävi vähän köpelö tuuri tuplatenkin. Lääkkeissä pidän "käsikassaa",
aamulla se oli tyhjä. Hankkiuduin "varastooni" täydentämään - sekin oli tyhjä .
Eipä muuta kuin asialle apteekkiin. Kun lähdin ulos, oli pilvipouta, mutta kun
pääsin ulos ripehti vettä ja hetken päästä matkalla tuli kunnon kaste. Kiirehti-
minenkään ei suojannut.
Luin "korpikirjailijan" jutun. Ensiksi: kun päätän itse asioistani, ne koskevat
minua. Olen sitä mieltä, että myös ikäni rajoittaa matkusteluani. En halua
lennellä paareilla kannettavassa kunnossa, en edes lähelläkään sitä vaihetta.
Toiseksi: olen jonkun verran matkustellut. En tee niistä arvo-ja kilpailuluet-
teloa. Joitain kuitenkin olen nähnyt, niin matkalla kuin perilläkin. Ehkä ikäni
on osaltaan vaikuttanut siihen tuntemukseen, että matkoilla rehjaaminen on yhtä tyhjän kanssa, jotain muodikkuuden tavoittelua.
Kolmanneksi hyväksyttävänä se, että itse päättää "lähteekö lentoon", vai
jöröttääkö tukevasti tutussa omassa ympäristössä. Käsite"perusterve" on
varsin epämääräinen käsite, niin itselle kuin ulkopuolisellekin. Vielä kerran,
parasta kuunnella itseään ja tehdä sitten parhaansa mukaan. Mutta kirjoitta-
mani ei ole suositus - tehköön kukin halujensa mukaan:))

SkillaNilla vaikeudet koneen ja viestin lähettämisen kanssa takkuilevat.Eiköhän
se siitä...toivotaan. Jatkoja!

Minä en ole Kahvipirtti, kirjoittelen kyllä kahvipirttiin. Olen kyllä yli 70 vuotias, siinä
mielessä mahdun "lokeroon" kirjoittelemaan "ynnämuun" muurahaisen valtuuksilla.
Kaikesta huolimatta, hyvää jatkoa!

da.

https://www.youtube.com/watch?v=IfedBJg3-Lk&index=25&list=RD9FweqjQGgYw

da.

Kaunis sointu .



Kamelia voi hyvin niin kaikki täälläkin. En häisite musiikilla jatkosa.

Suomalaisille tutumpi musiikkikappale on elämää suomalaismetsissä. Taitaa olla Carl Jularborin sävellys alun perin. https://www.youtube.com/watch?v=OM_sio-tJYI

Huomenta, yritystä taas lähettää viestiä.
Sää on kostea, eilen vettä satoi ja tuuli melkoisen reippaasti.
Tänään kuivempaa lupailivat, monella tapaahan syksy elää.

Musiikki, kaikenlainen on mukavaa, haitari musiikista isäni piti ja tuo Elämää suomalaismetsissä usein kuunneltu.

Hyvä että kirjoittelet ynnämuu, viestejäsi moni kaipaa, minä muiden mukana rauhan omainen olet, eiköhän tänne kaikki sovita.
Erilaisia ihmisiä ollaan , erilaisten tapojen ja elämän olosuhteiden kanssa, kaikille ei kaikki ole itsestään selvyys.
Pitkän aikaa on kirjoittelut olleet lupsakoita, ketään loukkaamatta, mukaan on mahtunut myös matkakuvauksia matkoja tehneiltä ja tekeviltä.
Oman elämämme johtajia ollaan ja se on saavutettu etu, voimme mennä ja tulla oman halumme mukaan.

Noin se on, että yleensä pirtissä sitä samaa ruuan laittoa ja sään ilmineerausta harrastamme, se on kiehtonut kaiken aikaa ja jos nyt jää vähemmälle matkailu jutut, ei sekään haittaa.
Olet varmaan seurannut pirtin viestittelyä pidemmän aikaa korpikirjailija ja tehnyt sen havainnon, että melko kotona viihtyvää porukka on ja se meille sitä haluaville,sallitaan sekin.
On täällä matkailut monikin, Ramoona esimerkiksi ja aivan ihania kuvauksia on matkoista saatu.
Sinä matkailet, hyvä niin ja toki kertomaasi luemme, mutta jos emme samaan ylety, sekin on hyväksyttävä, tahdommeko, ehkä emme.
Jatka sinä omaan tapaasi kirjoitellen, kivahan on kanssasi matkata.
Voihan olla että tapamme on tuo, näin on aina tehty, mutta en usko kenenkään pahakseen pistävän ketään loukkaamattomia erilaisuuksiakaan.
Meillä on tapana myös huomioida kanssa ihmisten viestit ja elää heidän elämäänsä, vastaten ja kysyen.

Sini-sirkku, eikö pelota, että metrotunneliin putoatte, kun kaivavat maanalla aina vaan lisää;)

Kyllä veloistakin eroon pääsee, kun vaan sen verran tuloja on että maksamaan pääsee ja onhan meille joka kuukausi jotain saatavaa, eläkkeen muodossa.
Noita äänikirjoja olen minäkin ajatellut mutta siihen se on sitten jäänytkin.

Nyt olen muutaman päivän kälyni luona, kirjoitelkaa sovussa ja rakkaudessa, kiertäen karikot, hyvää tulevaa viikonloppua.

Huomenta vaan Skillan ja muut :D
En minä monttuun pelkää putoavani, luja usko minulla on Suomen peruskallioon! Kyllä sen aistii, että kova kallio on räjäytysten kohteena,..ei paukut pehmeään tyssänneet.
Heippa!

Kuin pientä lahjaa tälläinen sää marraskuun alussa. Muista joulunaaattopäivän monia vuosia sitten. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Oli sulamaa ja monta astetta lämmintä.
Muistan sen siitä kun lähdin markettiin. Olisin tarvinnut vielä jotain ostaa. Ovi lämhti kiinni kun ulko-ovelle ehdin. Kello oli jo 13. Hieno sää sekotti.

Katselin Prismassa kinkkuja. Kalliita olivat. Kun saisi vielä tanskalaisen murealihaisen kinkun. Joku niksi niillä on siinä elukan lihottamiaseessa.
Päivä ja koko viikko meni vähän kuin pelastusarmeijalle. Yrittämisen halukin kadonnut jonnekin. Hartioitakin niin säestää kuten romanimies ennen asiantilan totesi.
Ehkäpä huomenna työntekokaan ei niin hautatervalta maistuisi. Odottamisiin!

Lämmintä oli tänään, parhaimmillaan 10 ja ei sadekaan hätyytellyt.Market
timatkan tein, näissä keleissä vähän laajennettuna. Täytyi jemmata ruokaa
varastoonkin, jos sattuu tulemaan vaikeuksia kauppa- asiolle lähdössä.
Aivan aamusta lähden huomenna Hesaan terveyteni hoitoon. Ennakkoon
kehottivat varaamaan reilusti aikaa...voihan siinä mennä päivä "piloille":)

SkillaN lähtikin kyläilemään, niinhän sitä pitääkin. Jättipä hän toivomuksenkin:
"...kirjoitelkaa sovussa ja rakkaudessa, kiertäen karikot..." Tottahan toki.
Rakkaudesta en sano mitään. Eikä tässä mitään hämminkiä olekaan. Jos hiu-
kan karikoille karahtaa "tuntemattomissa vesissä" seilaillessa, niin haitanneeko
tuo pahemmin:) Tuskinpa edes naarmun vertaa.
Jaa- ha...eiköhän tämä ilmoittautumisesta jo käyne. Hyvää jatkoa!

Myöhäisiltaa Pirttiin. Eipä tv:n katselu nyt innosta, hieman vilkaisin Armandin viimeisiä matkoja Haitiin, mutta kovin roskaista ja kurjaa oli yhä maan järistyksen jäljiltä siellä, talot sortuneet, eikä avustusrahat ole riittäneet.

Huomenna pistäydyn hakemaan influenssarokotteen 10.15 terv,kesk ja sitten kaupan kautta takaisin. Sadetta lupailivat huomiseen, mutta lämmintähän nyt vielä on.

Merien lämpötilan kohoamisesta taas uutsoitiin, alkaa olla turta olo kaikkiin uhkakuviin, eipähän sitten palella ainakaan!

Kaakaon siemailin taas sellaisenaan, tuli syötyä parsakaalia ja muutama viipale palvisiivua iltapalaksi.
Nyt hyvän yön toivotus zzzz

Sumuisen sään seasta huomenta!
Tuli otettua aamusta tuo jokasyksyinen rokotus, onkin kuulema vahvempi kuin viime vuonna. suojaa 4 eri fl.aaltoa vastaan.
Ihmettelin lämpötilaa miten marraskuun aamusta niin vienon leuto ilmanala tervehti ulostulijaa. Onneksi puin vain kevyen farkkutakin, ja auki napitettavan puseron. Hetkessähän tuo olikin selvää.
H.S:kin jäi aamulla lukematta, eikä toinen kuppi kahvikaan pahaa tee joten,
Hauskaa päivänviettoa edelleen!

Täällä on varmasti monia kaihin kantajia ja leikkauksen läpikäyneitä, mutta kun nyt satuin paikalle niin voin kertoa omista oireistani, joiden siis arvelen liittyvän kaihiin: näön sumeneminen on ehkä se vallitsevin oire, mutta sekin voi kuulemma johtua vaikka silmälihaksen hidastumisena. Silmä toimii vähän viiveellä, ennen kuin kohdistuu ja tarkentuu tiettyyn kohteeseen.
Minulla on moniteholinssit ja tietysti nekin ovat jossain määrin ongelmalliset. Silmälääkärin mukaan kaihi yleensä "parantaa" näköä edetessään, minunkin pitäisi uusia lasit sen vuoksi, jos tahdon nähdä "hyvin" ennen leikkausta. Ja leikkauksen jälkeen näkö paranee taas, joten mietin kannattaako lasia uusia kun kaihin etenemisen aikataulua ei voi ennustaa..))

Mulla tulee toiseen silmään välillä yläosaan salamoita. Toisinaan näkö sumenee, varsinkin telkkua katsellessa ei saa kunnolla selvää kuvasta.
Olis varmaan syytä näyttää tohtorille nämäkin silmät, kun muutenkin jo 5 vuotta vierähtänyt viimeisten lasien hankinnasta. Silloin ei vielä ollut suurempaa vikaa...

Päivä Ijmuidenissa.

Vietimme kolme tuntia Ijmuidenissa kävellen tuulessa kuohuavan Itämeren  rannalla. Ijmuidessa on satama isoille rahtilaivoille kuin myös komeille purjeveneille, jotka talvehtivat merenpoukamassa.

Raikas merituuli hyväili kasvojamme, oli helppo hengittää. Aurinko paistoi kumpupilviseltä taivalta.

Tarkoituksenamme oli paluumatkallamme pistäytyä matkanvarrella olevissa kylissä, mutta sade sotki suunnitelmamme, istuimme bussissa ohittaen nuo viehättävät kylät aina Haarlemiin saakka. Istahdimme pieneen kahvilaan ja nautimme kahvit ja  juustopaahtoleivät.

Emme yrityksistämme huolimatta selvinneet kotiin asti täysin kuivana vaan saimme vesisuihkun niskaamme juostessamme rautatieasemalle, josta jatkoimme bussilla kotiin.

Valmistin kermaista lohikeittoa, ihku ihanaa, nyt unittaa 💤

Huomenta@ ihanko ensimmäisenä pirtin ovan aukaisin tänä aurinkoisena aamuna.
Nukuin 11-tuntia. Kyllä tämä meri-ilma on terveeksi tekevää. Tuostapa oikaisuni illalliseen väsymyksen aiheuttamaani asiavirheeseeni. Pohjanmeren rannalla saapasteltìn ei Itämeren.

Tänään päiväämme kuuluu vierailu taidenäyttelyn avajaisissa.

Moni teistä kertoo ulkotöistä, puiden pilkkomisista, puutarhan hoidosta, lämmityksistä jne. Kun laitan luudan mökkini oven eteen ja lähden lippahivokkaan fyysiset ponnisteluni ovat ohi. Laiskana en kotioloissa prùkaa koskaan maata vaan touhua riittää kahdenkin edestä.

Täällä vietän ns. laatuaikaa, mitä se nyt kenellekin tarkoittaa. Minulle se tarkoittaa elämää ilman isompia ponnisteluja

Nyt työni rajoittuu päivittäisiin ruoanlaittoihin ja joskus pyykinpesuun tai siistimisiin.. Astioitakaan en tiskaa vaan se on Petzen töitä, samoin siivouksessa auttaminen.

Nykyisestä elämän tilanteesta johtuen en osaa juurikaan ottaa osaa muiden mielipiteisiin, jotka koskevat eri sairauksia, vaikka niin olisi suositeltavaa.

Kun palaan Suomeen edessä on lääkärillä käynti. Onneksi fysioterapeuttini täällä saa kipsin pois jalastaan ja ottaa minut ensiviikolla Trigger Point käsittelyyn ja voin jo alustavasti kysellä häneltä mikä jänne vasemmassa jalassani jumittaa. Onneksi vaiva ei estä liikkumista, mutta paikallaan istumista kannattaa laistaa.

Nyt viikonlopun viettoon. Rauhallista pyhäinpäivää kaikille.

Paskaa mummot, ette elä elämää vain huumeita ovat aivot täynnä tämä on totuus.

Iltaa!
Silmäluomen leikkauksessa eilen kävin. Näkyvääkin tuli. Nyt silmäni
näyttää siltä, kuin ammattilainen olisi jutkauttanut kunnon "luuvitosen"
silmääni. Isompi operaatio kuin kaihileikkaus. Niin siinä meni päivä piloille.
Nyt ei enää ole särkyä.
de-meter pohdiskeli silmälaseja ja kaihileikkausta. Eipä kai kaihi kehity
yllättäin. Minulle lääkäri sanoi 3v. sitten, että kaihin alkua on, mutta ei vielä
haittaa. Nyt se sitten tuli esiin ajokortin yhteydessä, silmälääkäritarkistus.
Näköriitti vaivoin, mutta jatkon kannalta silmälääkäri kirjoitti lähetteen
kaihileikkaukseen ja samalla luomen korjauksen. Kyllä se kaukonäkö kor-
jaantui selvästi ja värien näkö erikoisesti kirkastui. Niinpä...vetkuttelin
päätöstäni niin pitkään, että Trafi lähetti ukaasin, päivämäärän johon mennessä
selvitys on tehtävä, muutoin tulee ajokielto. Ratkaisin homman niin, että vein
ajokorttini viranomaisille ja luovuin siitä vapaehtoisesti. Pidän sitä päätöstä
hyvänä vieläkin:)) Onhan se näköky hyvä olla jalkamiehelläkin, ne remontit
on nyt tehty.
Hurskaisellahan on kunnon kuntoiluvälineet. Jo vain "lyijypuntti vuoraus"niillä vempeleillä katoaa jos muistaa niitä käyttää:) Nyt jatkoja vain teille!

Sunnuntaiaamua, pilvipoutainen alku päivälle, voi vielä kirkastuakin, lämpöä kaksi astetta.
Kyläreissuni onnistui hyvin ja saatiin aikaan vähän isompi siivous, ikkunat talon ympäri kiertäen tuli pestyä, niin sitä kaksi huonoakin onnistuu ja hyvä mieli tuli.
Askarreltiin lasipurkkien maalausta ja koristelua, niihin sitten jotain kivaa sisälle, voi vaikka yllättää jouluna naapurin.
Valotkin voi sisään laittaa ja jonnekin kotia koristamaan asettaa, iloksi silmälle.
Joulukortit myös tehtiin, kälyni onkin siinä tekemisessä mestari, saunottiin ja seurusteltiin, tuli suuremmat paineet purettua;)
Kyllä se puulämmitteinen sauna on toista, kuin nämä kerrostalojen saunat, ero on suuri, sen totesin taas tällä reissulla.

Olette kovasti pohtineet kaihia ja sen leikkausta, kyllä se on silmälääkärin hommia arvio tehdä ja aiheellinen toimenpide, jos näkö alkaa hämärtyä.
Tuo silmien "vuotaminen" useimmin johtuu kuivuudesta, tekokyyneleitä vaan silmään.
Minulla on näkö pysynyt hyvänä, vaikka rasitusta on paljon, teen käsitöitä jatkuvasti, mutta neulan silmään lanka hyvin helposti menee näillä laseilla.

Rokotuskin on ajan kohtainen, tuli minullekin muistutus , mutta en koskaan ole ottanut, en sitten tälläkään kertaa.

Jospa nyt ynnämuulla olisi kaikki vaivat, ne pienetkin saatu kuntoon ja elämä raiteilleen menee.
Ainahan ne hoitamista kaipaa, kun joku kohta vaiviintuu.

Hurskainen noita laitteita hankkii, no miksi ei niistäkin apua voi olla, mutta melkein uskon, että sinulla on niin paljon tuota pakollista liikettä, että voisi jo lepoa vaan keho kaivata.

Näin se pirtti saa aikaan keskustelua monista asioista ja muistutuksiakin saadaan, oikein hyvä juttu;)

Tässä alkaa huomata, että voisi jo jättäytyä pirtistä eläkkeelle niin hyvin on viestit kulkeneet, jatkuvuus säilyy ilman minun suurta ekoani;)
No katsellaan, kiva että vilkkaaksi on pirtti tullut ja asioita näin voidaan suuremmalla joukolla kertoilla sopuisasti.

Olen vahvasti e.lä.män tokaisusta eri mieltä, pirteitä mummoja pirtissä käy.

Nyt rupean katselemaan mitä ja millä puuhalla tätä koti elämää jatkan, lupsakkaa sunnutai päivää teille kaikille.

Hyvää huomenta täältä Daljoen alajuoksultakin, jossa usvat ovat haihtumassa ja aurinko pilkottaa niiden takaa, lämpömittarikin näyttää kymmenisen plussaa.
Tänään, perinteisenä kaikkien sielujen päivänä, aiomme käydä hautausmaalla jättämässä seppeleen ja kynttilät tervehdyksenä rakkaimmille jotka ovat lähteneet ennen meitä.
Samalla käymme tervehtimässä ystävätärtäni, joka asuu samassa suunnassa ja joka on sairastellut ja viemme hänelle syksyisen kukkakimpun.
***
Olen nyt pääsemässä yli reumakohtauksen ja eilen sain paljon kirjoitettua jo ja toivon että tämä marraskuu antaa minulle kirjoitusrauhaa ja nivelille terveyttä.
Uloskin pitäisi päästä vaikka pienen lenkin tekemään kunhan kipu vähenisi lonkan nivelestä. Sitten taas tiukka aamutreeni päälle ennen kuin porukat alkavat heräillä.
Ja nyt upottelemaan orkideoita haaleaan veteen minulla on neljä orkideaa aloittamassa kukinnan melkein samaa aikaan, kaksi valkoista ja kaksi kirjavaa.
***
Aurinkoa ja hyvää mieltä kaikille :)

Yst. Paloma

Hauskasti totesit mertentakuisista huolenaiheista 😊)) jossa ketjussa melkoinen hiiva olikin, kun niin laajeni vielä toispuol maapallokin!
No, huolia en ota, pikemminkin kiinnostaa eri valtiomuodot, ja yhä enemmän arvostan oman maamme tasavaltaa, ja sopuisaa yhteiseloa eri uskontokuntien ja valtiokirkkojen välillä.
Aurinko hehkutti pienen hetken kirjoituspöydälleni, että ihan ilostuin!
Viimeisin ilonaihe on vielä varmistamista vailla,,tulevana isänpäivänä kun olen kutsunut lohisopalle jälkikaartiani, soittaa lupasivat ketkä pääsevät. Hyvää jatkoa pyhäpäivän vietolle!

Tänään roskiskeikkani laajeni kävelyretkeksi raitille. Tapasin siellä puolitutun
miehen, tavattu jutustelun merkeissä silloin tällöin. Hän on lähtöisin samoilta
kulmilta kuin minäkin, Pohjois-Karjalasta. Nyt hän pyysi baariin istuskelemaan
jutustelemaan. Oli hänellä asiaakin, hänellä on harkinnassa muuttaa takaisin
vanhoille kotikulmilleen. Eläke hänelle on tulossa tämän vuoden puolella.
Siitä hän halusi jutella, että onko se hupelo homma ja että olenko minä harkin-
muuttoa. Enhän minä enää muuttele, en edes harkinnut "aikanaankaan." Kyllä
ne siteet on siinä mielessä kotiseutuuni katkenneet. Siitä on 55v. kun muutin
Helsinkiin. Kävinhän minä vuosikymmenien ajan kesäisin niillä vanhoilla koti-
kunnailla katsastelemassa. Aikalaiseni ovat sieltä kadonneet, monet jo kuolleet,
tai muuttaneet niinkuin minäkin. Onhan kunnan asukaslukukin enää vain
kolmasosa 60- luvun tasosta.

Enpä voinut juuri juttukaveria auttaa. Meitä on monta sorttia, joitakin vanha
koti-ikävä vaivaa, jotkut huonosti sopeutuu uusiin, erilaisiin oloihin. Tunsin
montakin, jotka muutaman vuoden koettivat "täällä ruuhka-Suomessa" pärjäil-
lä ja huonosti voivat ja palasivat "vanhoihin lähtöasemiinsa." Ehkäpä tämä
juttukaverini häippäsee täältä. Ja hyvä niin, jos mieli tekee.
Toista tuntia siinä baarissa jutusteltiin kahvikupin ja leivoksen vahdittamana.
Hän halusi ehdottomasti tarjota. Tottahan sen "ilon" hänelle soin:))

Kokonaiseen viikkoon en ole ehtinyt tehdä tai saanut itsestä irti tärkeintä syksyn rojektia. Nyhräsin siinä tänään parisen tuntia.
Saamattomuuden solmu avasin hiukan. Sekin jo vähentää ahistusta. Nyt kuitenkin pitkästä aikaa on rahaa kuin ratainssillä. Tilaan ehkä ammattimiehen tekemään pahimpaan paikkaan.
Hyvää lähimpää vuorokautta! Siinä ehtii sitten jatkoa miettiä.

Huomenta viikon alkuun ja kauniina alkaakin, oma viehätys on noilla lehdettömillä puillakin, maisema näyttää kauniilta.
Aurinko taivaalla ylös kipuaa ja kolme astetta lämmintä, kyllä tämmöistä syksyä on mukava viettää.

Onpa mukava kuulla, kun hurskainen rahoissaan, minulla jo alkaa laskujen jälkeen taas huveta tuo euro puoli, mutta eiköpähän tässä selvitä, ei mitään suurempaa kuluerää tiedossa.
Yllätyksinä joskus rahan menot tulee, mutta peukku pystyyn, että mitään ei mene rikki.

Kyllä sitä juuriaan ihminen kaipaa, vaikka huonotkin elämän olosuhteet olisi ollut, mutta kymmenien vuosien jälkeen koti tuntuu kodilta uusissakin ympyröissä.
Aina sitä jotain haikailee, toisilla vielä suurempi muutosten haku mielessä.

Haudoilla en minäkään käynyt, mutta tytär kynttilät vei, siinä minunkin terveiset meni, olin siellä kylä reissuilla ja estynyt menemään.
Isän päivänä voisi haudoille mennä jos kyytiä sattuu.
Perinteitä nuo ovat ja toisaalta voi muistelua tehdä muulloinkin, vaikka kotona kynttilä sytyttää.
Kaunis tapa kylläkin, ajelimme hautojen ohi ja kovin paljon oli kynttilöitä, hyvin kaunista oli.

Ikävää nuo kolotukset, ehkä tämä syksyinen sää vielä vaivoja lisää.
Pitää kokeilla tuota konstia minkä "eläinhoitaja" antoi, kaikki neuvot ovat tarpeen, kun vaivat päällä.
Orkideat, jos ei muutkaan kukat minulla kukoista, harmikseni.

Joulu on mielessä minullakin, mutta ei vielä ruokien suhteen, niiden vähäisten lahjojen suhteen olen hieman touhunnut.
Kiva olisi keksiä aina jokin yllätys, mutta vaikea se on pienillä tuloilla.
Maalasin jääkristallilla pieniä purkkeja ja ne täytän jollakin makoisalla nautinnolla, vien käsityökerhon osanottajille jouluruoka tilaisuuteen, en mieti tykkäävätkö vai ei;)

Tuo ruuan hukkaan heittäminen on hyvin tuomittavaa, tarvitsevia löytyy, nyt vanhaksi menneistä leivistä tekevät polttoainetta , näin olin telkkarista ohi mennen kuulleeni.

Nyt kuitenkin kone kiinni ja päivän puuhiin, hyvää ja onnistunutta päivää teille kaikille.

Totta on, kyllä sitä ihminen juuriaan kaipaa tai ainakin muistelee. Minut sota karkoitti synnyinsaareltani Seiskarista kolme-vuotiaana, joten joitakin omia muistikuvia on säilynyt syvällä muistin lokeroissa. Paljon olen kuitenkin kuunnellut ja vanhempana saanut kysellä seiskarilaisten elämästä. Vielä ennenvanhaanhan ihmiset kävivät iltaa istumassa ja me lapsethan kyllä tarkkaan kuuneltiin kaikki aikuisten jutut.
Joskus kun oli naisia koolla, niin nämä hätistivä meidät pihalle kun jutut eivät olleet korviimme sopivia.
Seiskarilaiset saivat merestä elantonsa merenkululla, kalastuksella ja hylkeenpyynnillä. Isäni kertoi jahdillaan käyneen Oulusta asti tervaa hakemassa, sitähän tarvittiin runsaan venekannan tervaamiseen runsaasti.
Olihan tarvittavat virkamiehet, lääkäriä ei kuitenkaan vaan sairaanhoitaja, jota arvostettiin kovin ja tietysti kätilö.
Taisi olla äidinisäni valtion virkamies, kun oli majakanvartija. Tuosta virasta en kyllä varma ole, tuli vain mieleen.
Seiskarin koira oli hyljekoira, jonka harvat yksilöt joutuivat eri puolelle maata. Serkkuni teki ison työn etsiessään esille Seiskarinkoirat. Hänen aloitteestaan vuonna 1999 on perustettu Seiskarinkoirakerho. Tällaisia on mielessäni pyörinyt, nyt jopa näpyttelen muisteluni Kahvipirttiin.
Vanhuuden merkkihän tämä kun muistelut matkaavat vuosikymmenten taakse.
Yritän siirtää tähän seiskarilaisen tekemän laulun, joka on minulle erittäin tuttu, jotaäitini lauloi isän säestäessä haitarilla-
https://www.youtube.com/watch?v=Bz7xBQgOfnk

Sunnuntai-iltapäivä ja ilta oli jazzin täytteinen. Ensin kuuntelimme naissolistia te Zwaan pubissa. Istumatilaa ei juurikaan ollut, joten vaihdoimme suosikkimme Raeks ravintolan jazz-iltaan, jossa innostuimme illan edetessä tanssimaan. Hauskaa oli, otin valokuvia, selfiejalustalta kamerani filmasi iloisia tanssijoita.

Jazz-klubilaiset koostuvat 50-luvun nuorista. Petze kuului tuolloin Haarlemin Jazz-klubin nuoriin, eli hän tuntee useimmat nykyisetkin klubilaiset. Aikaa on kulunut noista vuosista ja nuoruus vaihtunut vanhuuteen, mutta näiden ihanien ihmisten sisältä sinkoilee elämän iloa.

Tunnelma Jazz-illoissa on välitöntä, orkesterit amatöörejä ja entisiä kuuluisuuksia. Ihmiset ovat avoimia ja heihin on helppo tutustua. Vieressäni istui Ida, 83-vuotias viehättävä nainen. Hänen noin 60-poikansa oli tuonut hänet viettämään jazz-iltaa. Ida kysyi ikääni ja innostui kun kerroin ikäerostamme, että häneĺlä on 71-vuotias miestuttava, joka on hänestä kiinnostunut. Ehkäpä hän naurahti, ehkäpä.

Mietin, kun palaamme Suomeen, olisiko tällaisilla jazz-illoilla tai ylipäätään vanhempaan väestöön suunnatuilla musiikkiklubeilla menestystä Suomessa. Ovatko suomalaiset ikäihmiset valmiita iloisiin nuoruusmuistoviettoihin muutoinkin kuin vain kirjoittamalla.

En malta olla laittamatta Clas Andersson'in nautittavaa el jazzsovitusta kahvihetken ratoksi! ☕️ 🎺 terve!

https://www.youtube.com/watch?v=qlBLQ0MfVlY&list=PLwSUZ5OpUITIsChcDUOnSHefmTZMg7Xhx&index=3

Nautinnollista

Vanhan ok-talon tulipesähormisto pitäisi uusia lähivuosija ja kesäaikana. Ehkä 7000-8000 euroa maksaisi.
Mut enemmänkin askarruttaa vanha käyttövesiputki. Jos se talviaikana laukeaa, edessä on vesipula ja paha kaivuhomma. Putkella ikää kymmeniä vuosi.
Niin että kyllä satasilla leuhkimiseni jäävät vitsitasolle. Käy kuin hevosaikaan liian ison kuorman kanssa; kieletön eessä, mieletön reessä.
Pientä puuhailua, jos häslinkiäkin tähän päivään mahtui. Harmaata mutta lämmintä säätä ajankohtaan verrattuna, Monien kammoksuma marraskuu kuluu vauhdilla. Olkapäätä juilii ja säestää kuten romani Viivi aikoinaan sanoi.

Iltapäivää!
Asioillani renttasin hyvänmoisen matkan. Ihan hyvät syysilmat kävelyyn. Muutapa
ei tapahtunutkaan. Sellainen tyjänoloinen päiväni.
Hurskaisellahan on mietinnässä arvokkaat remontit. Maksaa se asuminen tavalla tai
toisella. Kun nyt tuntuu väsy painavan, silmäni lupsahtelevat kiinni, on parasta
painua pehkuihin. Huomista kohti...

Huomenta, pilviseen ja kostean näköiseen aamuun. lämmintä neljä astetta.
Hieman huonon yön jälkeen tässä taas päivän menoa aloitellaan.

Yhtä tyhjiä nämä päivät ovat, jos ei jotain näpertämistä keksisi, ehkä naisilla enemmän noita pikku puuhia on ja niitä jostain ilmaantuu.
Minulla menee aamuisin aina tämän koneen kanssa luvattoman kauan, päivä jo melkoisen pitkällä, kun joudan muuhun keskittymään, tuo Fasen tutkiminen vie aikaa, kun siellä on niin paljon asiaa.
Mitähän Latelle kuuluu, ei ole Fasessakaan näkynyt?

Kyllä hurskainen tuntuu tekemistä löytävän, tuleeko talvella edes aika jolloin voit viettää laatu aikaa itsesi kanssa.
Kalliita on nuo pakollisen tuntuiset remonttisi.

Kivoja nuo musiikki linkit, Katleijan kappaletta en ole koskaan kuullutkaan.
Taitaa jo nurmen alla olla ne Seiskarilaiset, joilta perimä tietoja voisit lisää hakea, kyllä lapsuuden aika useinkin mieleen tulee, vaikka aika hatarasti muistankaan mitään, sodan jälkeinen aika jotenkin muistissa viipyy.

Jazzia en tykkää kuunnella kai sitäkin lajia löytyy joka paikasta.

Jospa tämäkin päivä olisi jotenkin alkuun laittaa, laulamaan kyllä aion ja sitten ollaankin iltapäivässä, telkkari rupeaa viihdyttämään.
Koettakaahan saada jotain aikaiseksi, vaikka ei tulokset kummia olisikaan, onnea päiväänne.

Skudaa skudaa! tervehti Moster Malla Kaffepirttiin tullessaan, ja hymyili niin suu messingillä.

"Har ni gott baddo här, eller hur? "

"Johhoh , gutaa kaffetta meillä on", vastasin minä suomalainen.

"Huru haru höru nu Moster Malla, kysyin sitten kohteliaasti , mutta siihen se ärähti vaan että: " kyss reven!"
Minä sitten siihen, että " jaa a, vai on taas rysä revennyt?"

Mutta aina hyvään sopuun meidän kommunikointi on päättynyt, ja hyvässä sovussa naurettu, ja nauramme edelleenkin.

🎵💞 sjunger:
"Jag tror, jag tror på sommaren
jag tror, jag tror på sol igen,..."

Tack för kaffet, moi moi !

Eilen tosiaan kävi äkkiä ramasemaan, kuten mainitsin. Hyvin nukahdin, lepo tehosi. Ei suurempia ongelmia. Aiemmin en osannut varoa, leikatun silmän tienoo on melkoisen arka. Se herätti ja pilasi yöuniani. Kyllä se nyt siitä lutviutuu.
Ainahan olen pyrkinyt kehittelemään jotain puuhaa, jotta aikani hupenee "huomaamatta." Faceenkin olen kirjautunut, mutta en ole kokeilua enempää käyttänyt. Siihen on "tekosyyni." Aika on rajallista, enkä ole siksi lähtenyt sitä tuhlaamaan. Saattaisi "koukutus" tempaista muutaman tunnin/pv. Jonkun verran osallistun yksittäisillä viesteillä mm. lehtien yleisökirjoitteluun.
Onhan nämä silmieni hoitohommat jonkun verran pasmojani sekoittaneet. Muutakin kuin "saunan löylykarenssit." Näyttää tämä projekti hyvin olevan paranemaan päin. Ehkäpä siitä alkaa "lomaa" - ainakin vähäksi aikaa:)
Hohhoijaa...valitteluvirren sain aikaisiksi:)) Mutta hyvää jatkoa Teille!

Harmaa on taivas, harmaa on maa,
mielikin maata mataa.
Ei lentele lintuset iloissaan,
puun oksille istuvat, suruissaan.

Lämmintä kuitenkin melkein viis,
säästäkös välitän minäkään siis.
Ikkunasta katselen maisemaa tätä,
eihän se kuitenkaan kylmäksi jätä.

Kaunis on myös syksyinen sää,
kun lämmöstä kodin sitä katsella saa.
Siitä se valoisaksi vielä muuttuu,
kun lumen sataa ja puut huurtuu.

Huomenet tähän keskiviikko aamuun, yritin runoratsua liikkeelle laittaa, vastaan änkäsi melkein suuttui, olkoon mokoma oloillaan, niin olen minäkin tässä vaan.

Kyllä se Facebook aikaa vie, jos yrittää lukea tärkeimmät, aina vaan lisää sieltä löytyy.
Neuvojakin joskus ja kuvia myös, mukava nähdä toisten aikaan saannoksia, siis käsitöitä pilvin pimein, kun liityin ryhmään.
Aika parantaa näin sanotaan ja sama päteen ynnämuun vaivoihin, kyllä se siitä;)

Kyllä se hymyyn suun vetää mosterMallaltakin pirtin kahvi tarjoilu, käsillä puhuen selviää pirtissä hyvin, kieliä osaamattomatkin;)


Tyrä vaivasta en tiedä, ei edes lähipiirissä sitä kellään, kuullut olen, että ikävä vaiva sekin.

Vuosia sitten nikama pullistuma minulta todettiin, silloin lääkäri sanoi, että muuta apua ei ole kuin puukko, mutta yritä pärjätä vaivojen kanssa mahdollisimman kauan, niinpä olen pärjännyt yli kaksikymmentä vuotta.
Omana tohtorointina olen hurskaisen tapaan joka aamu pienen session tehnyt voimistellen ja selkävaivat ovat poistuneet, puuta koputan, että näin olisi edelleen.
Ainahan jostakin kohtaa nipistelee, mutta olen laskenut ne vanhan kehon vaivojen lisääntymiseen, haurastumaan on luut runenneet.
Jaksamista sinullekin hurskainen.

No nyt sitten tuhoamaan tätä keskiviikko päivää, miten se tapahtuu, ei tietoa, mutta ilta varmasti eteen tulee;)
Voikaa hyvin, älkää antako sään masentaa;)

Illan hämärissä
On se vaan tämäkin päivä lähes tuhottu:) Eikä se niin tavattoman vaikelta tuntunutkaan.
USA: vaaleja seurailin, vaikka ne nyt eivät suoraan läheisesti kosketakaan. Tasoittui ainakin voimasuhteet. Demokraatit voittivat sen "järeämän", parlamentin ja republikaanit pitivät senaatin. Joutuuhan pressa Tramp enemmän "valvontaan." Saapa nähdä, tuleeko merkittäviä muutoksia - niin luulisi.
Asiareisulleni pyysi naapuri mukaani pääsyä rolaattorinsa kanssa. "Kaiken varalta", kun meno on kovin huteraa ja epävarmaa. Mikäs siinä, hissukseen käveltiin markettiin, tehtiin ostokset ja aivan hyvin palattiin takaisin. Sellaistahan se elämänmeno voi olla.
Oli harvinaisen harmaa, sumuinen päivä. Ei kuitenkaan pahemmin sadellut. Semmoisena jatkunee ennusteiden mukaan. Vähemmänpä silmiä häikäisee:)

Tälläinen on oikea marraskuu lumettomana myöhäis-syksynä. Ei tämä masenna. vaikka tihkusadetta riitti pitkin päivää. Sääsivut lupaavat pari kuivaa säätä välillä.
Tuurit ja viuhkat käänsivät sen arkisen puolensa tänään.
Niin vaan joskus käy. Jos joku voi mennä pieleen, sen se tekee. Oikein huvitti että mitä seuraavaksi. Sitten U-tuuri vaan loppui.

Ynnämuun luomileikkaus on kai jo paranemassa? Alkupäivinä pienissäkin kasvojen alueen leikkauksissa näkyy, mutta pian turvotus laskee.
Itsellä alaraajojen leikkauksia on ollut muutama. Nykyään heitäkään ei makuuteta sairaalan osastoilla. Kuntoutus on tämän päivän ohje.

Tulevanakaan isän päivänä en liputa. Mainoksista päätellen se onkin suunniteltu syysmyyntiä lisäämään. Sen sijaan Yle:n toimittaja Juha Blumberg puheenvuorollaan järkiinnytti "afrikan auttamisen" tarpeellisuutta mm. tyttöjen koulu-ja terveysolojen kohentamisasiassa. Laitan roponi kolehtiin.
Pian keula taas torstaita kohden.

Vahvaa Presidenttisekoituksesta tehtyä kahvia pöytään. pienellä kuohukerma tilkalla kiitos. Lääkäri kehotti muutaman lisäkilon hankintaan.
Valvominenkaan ei ole ongelma. Työhön vasta maanantaiaamuna 12.11.

Huomenta melko pimeään aamuun, pimeä tulee päivästäkin, valoja saa pitää jos jotain yrittää nähdä.
Ikävintä kuukautta eletään, siis minusta, ei tämä niin kehnoa vielä ole ollut.
Jouluvaloja tai syysvaloja miksi niitä halutaan kutsua, näkyy jo ikkunoilla ja parvekkeilla, minun joulun odotus alkaa adventtina.
Silloin laitan kyntteliköt ja muut perinteiset valoa antamaan.

Tuo on oikein mukava tapa auttaa naapuria, tämä auttaminen on hukassa ja kuitenkin aika moni voisi pientä apua antaa.
Mukava oli varmaan teistä kummastakin ynnämuu, ohjelmaa päivään sinulle ja naapurille tukena pystyit olemaan.
Minäkin olisin eilen tarvinnut apua palohälyttimen patterin vaihdon vuoksi, mutta sitten rohkeasti tikkaille kiipesin ja onnistuihan se.
Olisi pitänyt vävyä hälyyttää ja hänelläkin omat työnsä, vielähän ilman haaveria selvisin.

Kyllähän tämä sää on oikein hyvä ulkotöiden tekoon, pitkään on tätä herkkua ollutkin, meillä täällä ei vielä yhtään räntäsadetta ole koettu.
Kaupallisia juhlia ovat nämä niin äidin kuin isänkin päivät ja onhan muutakin kaupan varalle rakennettu, pelkkä tarpeellinen ei ole enää kaupan hyllyjä täyttämässä, rihkamaa joka lähtöön.
Tuo nenäpäivä on hyvä yritys auttaa vaikeuksissa olevia, toivottavasti he euronsa sinne antaa, joilla niitä reilusti on.
Minulle tulee monta kertaa vuodessa näitä avun pyyntöjä ja kaikille olen pienen euromäärän antanut, pienistä puroista iso virta syntyy.
Ystävien keskuudessa ihmetellään, että ei he ainakaan anna mihinkään keräyksiin, no kai se narrausta on minulta, koska mummo heltyy kaikkiin pyyntöihin.
En ehkä sen köyhempi ole vaikka nuo pienet summat erotan eläkkeestä, vähään kun on tottunut.

Juhlittava tuota kyllä onkin, jos lääkäri lihomaan kehottaa, minulle aina vaan muistuttavat että kiloja pois.
Onnittelut lomastakin, jos vielä ei pahemmin kolota, niin nautittavaa on.

Pieni kauppareissu lähi kauppaan ja valmistautumista käsitöiden kanssa huomiseen myyjäispäivään.
Tehkää päivästänne kiva:)

Harmaa on päivä täälläkin, ainakin ilman puolesta. Tänään olimme ottamassa influessarokotuksen,
olimme kohta aamulla liikenteessä, mutta paljon oli jo odottajia, siis jonoon vain.

Kotiin päästyä ja siellä kauan istuttua mieli tekikin kunnon lenkille, pienoista sadetta tuli kasvoille,
mietin, että tämä onkin hyvää ihonhoitoa ja jatkoin matkaa.

Huomenna teen täytekakun pohjan, pienoisen, ettei tule liikaa turhia kaloreta, mutta juhlistaa hienosti tulevan sunnuntain Isänpäivää!

Minulla polvi ilmoittaa taas olemassaolostaan! Laitan Voltaren Fortea, kaipa rauhoittuu!
Iloisia päiviä kaikille!

Mukavaa raahustaa Pirttiin hyvän päivän päätteeksi maitokaakaolle. Lauhan sään pimeys on kuin hyvä kuin sudennahkaturkki, johon voi sujahtaa.
Niin on. Silloin kun tulee onnistumista. Tänään kaikki plumpsahteli vaan saumoilleen. Jos alvariinsa tuli päin pläsiä, niin ei pimahtamatta kestäisi.

Sanomista luin että alueen pääkaupungissa olisi edullisesti mittauttaa hivenainetasapainonsa. Huomessa tilaisuuteen on viimeinen tilausaika. En jouda kun tarvii hakea pienperäkärryllinen 6/16 mm sepeliä salaojaputken päälle.

Viime syksynä maa jäätyi ja jouduin maanpäällisellä pitkällä pellirännillä johtamaan veden talon perustuksia piinaamasta.

Velipoika kuittaili melko tylysti kun laitan eläke-eurojani taloon, johon on vaan 1/2 omistus. Se toinen osapuoli ei taatusti pysty antamaan latiakaan ikänään.
Oikeassa vanhempi veiika on. Naapuri ohjeisti ettei näihin kannata mitään rahaa sitoa, täyttä pökiömäisyyttä, sekin ohjeisti

Pilven päätä hän näitä nyt katselee. Paha sairaskohtaus passitti hänet leijuvaan kinkeripiiriin. Kotimatka, paras matka vitsailivat penkin alle menneiden kisojen suksimiehet. Viihdytään turvallisissa säkkipimeähupuissamma!

Ei jaksanut aurinko tänään näytille nousta. Voimakasta sumua ja pientä tihkusadetta tuli kun kävelylenkin tein. Kuten Neeasa kertoi, ihan hyvältätän tuntui kun pieni sade kasvojani pesi. Lämmintä sentään 8.
Hurskainen kysäisi luomuleikkaukseni paranemisesta. Kyllä se on parempaan suuntaan menossa, näyttää onnistuneen. Huomenna päättyy bakteereja tuhoavan rasvan levitys haavoihin.Tänä viikon loppuna vielä löylykarenssini jatkuu.
SkillaN kertoi keräyksistä, niitähän on tarjolla. Kovin nihkeästi suhtaudun niihin, johonkin saatan harkiten roposen pistää. Kadulla kerjääjät ovat täällä vähentyneet, no tietysti sateiset syysilmatkin karkoittavat.
Muuten päiväni hupeni lukemisen kanssa ja väliin ettoneita torkkuen. Kyllä taitaa tällaiset sumuiset hämärät päivät ennemmän torkuille harhauttaa:)

Eilinen Trigger Point hoito oli tehokas. Nyt tiedän mistä johtuu oikean jalkani vaiva. Selästäni tietty, kipupisteet etenivät vasemmalta ristiselän yli oikealle jatkuen nivukseen ja oikeaan reiteen. Käyn vielä pari kertaa hoidoissa ennen paluutani Suomeen.

No, ihana tunne kun selkä ja jalka on oireeton ei kestänyt kauan. Sain yöllä toisenlaisen vaivan. Liekö flunssan jälkijuttu vai sainko kylmää kun edellisenä päivänä kävelimme Pohjanmeren rannalla. Niskani oli jo eilen aamulla hiukan kipeä, mutta jumittui viime yöllä täysin.

Tässä olen köpötellyt päivän niskatyynyn tukiessa kaulaani. Huomenna on taas menoja, mutta onneksi ei ollut tänään. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Vuorauduin lämpimiin vaatteisiin ja istuin parveketuoliini, heitin peiton ylleni ja makoilin puoliunessa keräten aurinkoenergiaa.

Kun luin Suomen säiden harmaudesta päätin valmistautua ottamaan vastaan kaikki se valoenergia mitä täältä vielä saan.

Se on tämä elo yhtä nousua ja laskua.

Iltaa!
Eipä ole kuhina Pirtissä käynyt. SkillaNilla lie jotain ongelmaa koneen kanssa. Joku viesti on poistettu, kuten Kristiina on huomannutkin. Meneehän se väliin hiljaisempikin päivä:)
Sateinen ja sumuinen oli tämäkin päivä. Kyllä se herkkähipiäiselle säätilakin vaikuttaa. Ainakin minulle. Tupapäivänä ihan tarkoituksella pidin. Pölyimuria nyt sentään kävelytin ja roskispussin hätäisesti heitin roskikseen. Siinäpä ne päiväni "tärkeimmät:)" saavutukseni.
Enpä viitsi kirjoitustakaan enempää tuhertaa. Menköön niinkuin muukin päivä. Huomista kohti pikkuhiljaa!

tervehdys kaikille tosi, tosi pitkästä aikaa !!
Mihin lie aika töhrääntynyt kun ei pirttiin ole joutanut. Jonkun kerran luin jotain mutta siihen se silloin jäi. Joulukin on jo ihan "kynnyksellä" kun nyt ensin isänpäivästä eron päästään.
Minua ei nuo säämuutokset pahemmin hätkäytä. syys-säätkin menee siinä sivussa, parempia ootellessa. Itse asiassa tänäänkin oli kelpo sää, poutaa, lämmintä 5 ja niin lutuinen ja tuuleton kuin olla voi. Hämärää, mutta niinhän se syksyisin tahtoo aina olla. Ei kannata masentua.
Parin tunnin senioritanssit ovat perjantaisin. siellä tapaa aina tuttuja , kivoja ihmisiä. tulee tarinaa ja ajatusten vaihtoa ja mikäs sen mukavampaa !

Viimeviikon vaiteessa kävin paikassa nimeltä Peurunka. Kaikenlaisia kivoja muistoja tuli mieleen.
Paikka oli niin uudistunut ettei meinannut tuntea samaksi. Kylpylä osastoon panostettu todella paljon. Suuri ja lapsiystävällinen ,monenmoista saunaa ja viihdeallasta.
Terveiset kaikille ja erittäinkin Skillanille . moikka !

Iltaa Kahvipirttiin 😊 Koneongelmia oli minullakin, tuo Avast Security VNP blokeerasi automaattiset päivitykset ja esti pääsyn suomi 24 keskusteluihin. Kyllästyin viikon setvimisen jälkeen ja kuljetin aparaatin huoltoon täällä Espoossa.
Nyt loikkii kuin Aussin kenguru vikkelään, on tehtynä puhdistukset ja palautettu toimintakunto:)

Harmittaa kun ei itse osaa turhia latauksia purkaa, mutta onhan ne ammatti-ihmiset sitä varten opiskelleet,..mukava ja selkeäsanainen mies muutenkin.

Siinä se päivä on iltaa kohden kulkenut, yhä pimenevään yöhön, josta runsaan kk kuluttua alamme kohti valoisampaa. Joulukaan ei ole kaukana enään, vaikka tuntuu kuin myöhäiskesää ja syyskukkia vielä vaan riittää!
Taidan muotoilla isot tonttupiparit joululahjaksi, ostan valmistaikinan ja koristelen ne ihan itte sokerituubilla! Sellofaanipussiin ja punaisella nauhalla kiinni nimilappuun.

PS. Kiva kuulla meri-kukastakin, .....kiitos terveisistä !

Pirtin iIllanrauhaa Hanna ja lapset,...ja varsinkin ne pahankuriset vekarat,😋.... moikka!

Nämä päivälläkin sisätiloissa hämärä ja tihkusateiset päivät menevät. Eivät juuri kastele ulkona puuhaavaakaan.
Huonompi juttu tuo ohut väsymys. Arvelen että se on tullut jäädäkseen. Kun ruoka ja uni maittaa liiankin hyvin niin ei sitä kantsi mennä lääkärikäynnillä petrauttamaan.
Jenkkilässä popsitaan kuulemma onnellisuuspillereitä. Itse rouskutan valkosipulia, ettei flunssa vaan iskisi. Niistä on ehkä enemmän hyötyä kuin pillereistä. Lievään hajuhaittaan on ainakin noita suuvesiä.

Uutisia pukkaa. Ei kai niissä tuoreita tietoja taida riittää. Mut pidetään lippu korkealla. Sen värin päättäköön itse kukin.

Lauantaiaamua, niin viikko taas vierähti, harmaana aloitellaan tätäkin päivää sään puolesta, mutta muuten kohtuullisen reipas oloni on.
Myyjäiset meni hyvin, taas karttui yhdistyksen kassa yhteisten menojen kustantamiseen ja onhan niitä, teatteri ja jouluruokailu joita yhdistys jäsenistölleen tarjoaa.
Vielä yhdet myyjäiset ennen joulua ja sitten olen irti tästä hommasta.

Kristiina23 epäili ettei pirttiin uskalla tulla, kun on häiriköitä, eikä mitä heidät sivuutamme olan kohautuksella;)

Korpikirjailija kertoili kivuistaan, iskias sillä nimellä minun kohdalla sitä kutsuttiin ja olikin ikävä vaiva aina ilmaannuttuaan, olihan se pullistuma myös todettu, mutta nyt selkäni on melko hyvä kuntoinen, koputan puuta.
Uskon voimistelun ja viruttelun sitkeään yrittämiseen.

Oikein arvasit ynnämuu, hyrrä taas sitkeästi pyörimistä jatkoi ja väsyin odottamiseen, kun kuvat eivät esiin tulleet, hankala homma.

Niin nuo taidot puuttuu, mistä sini-sirkkukin mainitsit, vaikka sinä paljon taitavampi oletkin, onneksi on nuo korjaajat olemassa.

Olipa mukava huomata meri-kukkan kunnossa olevan ja pitkän ajan perästä viestiä laittamassa.
Kiireinen on elämäsi, kun et muista että pirttikin on olemassa;)
Peurunka mielessä joskus käväisee ja mukavat yhteiset tutut, joista osa jo pirtissä käynnin lopettaneet, lämmöllä heitä muistan.
Aina ei tiedä mitä itse kenenkin elämään kuuluu.

Hurskainen hyväksy se, että väsymystä tunnemme, älä odota itseltäsi liikaa, hitaasti on meidän opittava tämä elomme ilta kulkemaan ja aina kiitollisena päivä lopettaa, kun iltaan ehti.
Kuitenkin liikkuminen onnistuu ja ruoka maistuu, kyllä siihen uni kuuluu ja lepo, sen olemme ansainneet.

Matot jo roikkuu ulkona, nyt jo voi imurin käyntiin laittaa, elämä ympärillä on alkanut kiivaasti sykkimään.
Näin tämä päivä aloitetaan ja kunnes iltaan päästään, palkintona sauna ja sen rentouttavat löylyt, sitä odottamaan ja viettäkää mukava päivä.

Pitää vielä kertoa, että tuonne oli nostettu vanha hauska ketju, olikohan vuosi 2005, siellä vilahti nikki ZoZ, mitäpä hänellekin kuuluu ja monelle muulle kirjoittajalle?
Mdk-Mdk on myös ollut kauan näkymättömissä, haloo;)

Hämärän rajan taa, mennyt on monta
ja viettivät elonsa iltaa täällä.
Laskea heitä on mahdotonta
ilakoineet kuitenkin joka säällä.

On paistettu lätyt ja karjalan paistit
on tanssittu ilot ja koettu aistit.
Nyt illan lepo ja tuulta lauhaa
kun jaksettu on laulaa, ja noitina pauhaa.

Mukavaa aatellen näin on viettää iltaa
kukkasin kaunistaa 🌷🌿🌸🌲~muistojen💦🍃 siltaa~🌲🌻🌱🌺☘️

Kiitos!

Ei kai marraskuu enää voi tämän myterämmäksi muuttua. Ulko-oven pielessä kaakkoisseinämän puolella, valokytkimellä toimiva pieni lamppu paloi klo 12.30 tienoilla.
Kun ikkunat ovat pieniä, sisällä pitää olla valot edes pukineita ulos lähtöön hamutessaan.
Unessa tein lähtöä jonkin ihan vieran talon pihamaalla. Paha asentohuimauskohtaus tuli siinä autolle pyrkiessäni. Ehkä veli vaimoineen katseli.
Minulla oli mustat ajohanskat. Pihalla oli liejua. Nyt huimaa kyllä rajusti, otan neliraajavaihteen päälle, ökisin niille ihmisille. Huimaus otti oikein sydänalasta siinä unessa.
Pitkät päiväunet, se talon hävittää sanoin itsekseni hyväkuntoisen oloisena herätessäni. On se hyvä itselleen sallia riittävästi unta kuten SkillaN sanot.

Hiukan parempi kondis kuin eilen. Pienistäkin myöhäsyksyn ulkotöiden edistymisistä tunnen tyytyväisyyttä.
Ihan mahdottoman makeita granaattiomenoita ostin. Osaan leikata ne "päiväntasaajaltaan" taltrikin päällä poikki, ei halki. Sitten alan hedelmäveitsellä purkaa sitä ettei punainen mehu mene hukkaan.
Sirpalehedelmän luiset siemenetkin mukavia ratusteltavia. Laitoin 6 €uron lotterin vetämään. Kun menee "normin" mukaan, peliyhtiön ei tarvitte hyvittää minuu sentilläkään.
Marraskuusta selätettiin jo klo 8.00 kolmannes mäkeen. Kirkasvalolaitteen huuhaa-c-vitamiinit otan tarkasti talteen usean kerran päivässä.
Ainakin C-vitamiinit mun tarvii ottaa purkista, samoin rauta. Silloin kun jälkituote on mustaa, rautapitoisuus on riittävä.

Niin se vaan menee, kuten hurskainen ajatteli: kun ruoka ja uni maistaa niin siinä se on. Kyllä minäkin "ylimääräistä" väsymistä tunnen. Turha edes vertailla nuoruusaikojen suorituskykyyn. Jostain sitä on luovuttava, vaikka kuinka yrittäisi rimpuilla ja tekeytyä "nuorekkaaksi."
SkillaN jaksaa kuitenkin kunniakkaasti kerhoissa ja myyjäisissä käydä. Ja kotona sukkapuikot heiluvat ja töppösiä syntyy:) Kyllähän se virkeänä oloa jatkaa.
Niin...se oli saunajuhla. Kävin, mutta vajaaksihan se jäi. Löylykarenssi on päällä, mutta sainpahan pesuhuoneessa lotrata veden kanssa reilummin kuin asunnon yhteydesessä olevassa suihkukopperossa. Viikon päästä pääsen löylyihin!
Tihkusateinen harmaa päivä oli tänäänkin. Kävin rapakkaan marketissa - oli pientä puutosta ruokatarvikkeissa. Tihkusi sade, mutta ei kovin märäksi puseroani saanut.

Hyvä runo "yks. soittajaharmaalta!" Tästä huomista kohti!

Tänään oli ensimmäinen tosi harmaa päivä. Sataa tihuutti kun hyppäsin linjuriin ja ajelin yhdellä vaihdolla toiselle puolen Haarlemia. Ramplaanin aukiolla on ihana pieni second hand shop. Etsin aarteita, no en juurikaan mitään syömmen sykähyttävää löytänyt, mutta jotain pientä. Jatkoin jalkasin parin kilometrin päähän Petzen tyttären talolle. Tytär on ollut varvasleikkauksessa ja makasi jalkapaketissa sängyllään.

Naureskelimme vaivoillemme, kannustimme toisiamme sanoin ja hellien, minä suklaarasialla ja hän egologisella lämpötyynyllä.

Parintunnin vierailun jälkeen hyppäsin linja-autoon ja ajoin Haarlemin asemalle. Tein vielä kierroksen kaupoissa, hypäsin linjuriin ja palasin kotiin. Olin väsynyt olinhan kävellyt noin viisikilometria suuntaa ja toiseen. Kotona otin lämpötyynypussukan paketista. Sen sisus on täytetty kirsikankivillä. Sitä voi käyttää lämpö-tai kylmähoitoihin.

No, kokeilin. Laitoin pussukan mikroon kahdeksi ja puoleksi minuutiksi. Kiersin tyynyn kaulani ympärille ja rojahdin sänkyyn. Olin jo vaipumassa uneen kun säpsähdin. Nousin ylös ja aloin päivällisen valmistukseen.

Hyvä oli lämpöhoitokokemus ei näiden terveystuotteiden tarvitse kovin monimutksisia ja kalliita olla olla pääasia, että helpottaa oloa.

Skillan epäilit selästa säteilevää kipuani iskiaiseksi, ei se sitä oireiden perusteella ole. Kipupìikit tulevat tietyistä istuma-asennoista ylös noustessa, eivätkä vaivaa liikkuessa ei nukkuessa eikä muutenkaan estä touhuilujani.

No, jatketaan, nyt harmauden keskellä täälläkin.Tänään oli ensimmäinen tosi harmaa päivä. Sataa tihuutti kun hyppäsin linjuriin ja ajelin yhdellä vaihdolla toiselle puolen Haarlemia. Ramplaanin aukiolla on ihana pieni second hand shop. Etsin aarteita, no en juurikaan mitään syömmen sykähyttävää löytänyt, mutta jotain pientä. Jatkoin jalkasin parin kilometrin päähän Petzen tyttären talolle. Tytär on ollut varvasleikkauksessa ja makasi jalkapaketissa sängyllään.

Naureskelimme vaivoillemme, kannustimme toisiamme sanoin ja hellien, minä suklaarasialla ja hän egologisella lämpötyynyllä.

Parintunnin vierailun jälkeen hyppäsin linja-autoon ja ajoin Haarlemin asemalle. Tein vielä kierroksen kaupoissa, hypäsin linjuriin ja palasin kotiin. Olin väsynyt olinhan kävellyt noin viisikilometria suuntaa ja toiseen. Kotona otin lämpötyynypussukan paketista. Sen sisus on täytetty kirsikankivillä. Sitä voi käyttää lämpö-tai kylmähoitoihin.

No, kokeilin. Laitoin pussukan mikroon kahdeksi ja puoleksi minuutiksi. Kiersin tyynyn kaulani ympärille ja rojahdin sänkyyn. Olin jo vaipumassa uneen kun säpsähdin. Nousin ylös ja aloin päivällisen valmistukseen.

Hyvä oli lämpöhoitokokemus ei näiden terveystuotteiden tarvitse kovin monimutksisia ja kalliita olla olla pääasia, että helpottaa oloa.

Skillan epäilit selästa säteilevää kipuani iskiaiseksi, ei se sitä oireiden perusteella ole. Kipupìikit tulevat tietyistä istuma-asennoista ylös noustessa, eivätkä vaivaa liikkuessa ei nukkuessa eikä muutenkaan estä touhuilujani.

No, jatketaan, nyt harmauden keskellä täälläkin.

Hämärää sunnuntaiaamua, lämmön puolella mittari kolme astetta ja pienoinen tuuli puhaltelee, kai sadetta aikoo tuoda isän päivän kunniaksi.
Onnea vaan kaikille isille, erityisesti pirtin isille;)

Lämmin saattaa joskus noihin vaivoihin auttaa, myös kylmä johonkin näihin ihmeellisiin vaivoihin auttaa, jokainen sen tykönään kokee.

Harmillista kun noiden vaivojen kuntoon saaminen estää löylyttelyn, mutta jospa ensi lauantaista sitten sekin vaiva poistuu, eikä uusia esteitä synny.

Tuota pimeyttä sisällä on vaikka isot ikkunat on ja ympäri talin vielä, silti saa vasoja päivälläkin polttaa.
Vitamiineja sitä noista hedelmistä saa ja muutenkin hyvältä suussakin maistuu.

Soittajaharmaa, kiva on runosi, olet varmaan pirtin elämää seurannut, kun noin osasit riimisi satuttaa, lienet ihan tuttu;)

Vävy soitti juuri ja sanoi haudalle minut hakevan, pitää lopettaa lyhyeen, etsiä kynttilät ja sitten vaan menoksi, hyvää päivää ystävät ja kylän miehet/naiset.

Huomenta !
hyvää isänpäivää kaikille. Varsinkin pirtin isille, iso- ja iso iso ukeille, kaikille !Vaikka osa miehistä purnaa että turhaa häslinkiä on. Toisaalta mukavaahan se on jos lapset ja muu jälkikasvu muistaa silloin. Vaikka vaan vierailemalla . On sitä turhempiakain kemuja- paljonkin. Kyllä isätkin ovat huomionsa ansainneet.
Varsinkin nykyaikana, kun saattavat olla koti-isiä, lastenhoitajia ja muutenkin osalistuvat kotitöihin tasavertaisesti.
Mutta jokainen saa oman mielipiteensä tokikin pitää. Meidänkin isoukki sai juuri puhelun pojan pojan 5 vuotiaalta tytöltä. Hän terhakasti selosti mitä heidän iskä sai aamupalaksi, millaista korttia ja tarhassa tehtyä lahjaa oli annettavana. Eloisat viisi vuotiaat pursuu sitä touhua ja tekemisen intoa. Tämä isoukki pitää myös turhana isienpäivää, mutta kylläpä oli tosi mielissään kuitenkin soitosta. Moneti käyvätkin tervehtimässä, nyt esteenä työvuorot, hoito-alan ihmisten kun pitää vuoronsa tehdä oli joulu ,juhannus, äitien tai isien päivä. Nyt Iltavuoro.
Eilen oli sisarensa 3 -v synttärit. Oli suurta ja pientä vierasta- aikamoinen häslinki.

Kuulun samaan ryhmään ynnämuun kanssa. Siis saunakielto. Vielä reilun viikon. Kädestäni poistettiin ylimääräisiä nappuloita, ommeltiin ja 2 viikkoa sauna ja kastelukieltoa.
Paras tutkia kun on taustalla tuota vakavampaakin. Hyvänlaatuiseksi nyt sanoivat. En ole lukenut niin paljoa pirtin päiväkirjaa että tietäisin........... mutta joka tapauksessa kielto kun kielto.
Mutta eipä hättää mittää, aika menee.
Sumuinen hämärä päivä, silti iloa ja valoa elämäänne. Terveisin mk. Varalta joe ei kirjautuminen toimi....

Hyvää iltaa!
Ensiksi kiitän tämän merkkipäivän muistamisesta!
Siitä huolimatta pidän isäinpäivää markkinoijien juttuna. Äitienpäivän epärömättä hyväksyn. Sillä onkin pitkät perinteet. Kuitenkin...meneehän se isäinpäiväkin, onhan toki tapaamisia tämänkin päivän merkeissä, joka on ihan hyvästä.
"Puhetyöläisenä" olin "vastaanotossa", kolme erää kävi. Siinäpä sitä tuli päivän mittainen urakka. Hyvähän että kävivät ja jutustelivat. Se siitä. Nyt tuntuu siltä, että olen riittävästi yrittänyt olla mukana tapahtumassa. Elämässä eteenpäin, kohti huomisen arkea:)

Meillä päin tänään oli vaihteeksi kuiva päivä. Veli oli Espoossa kylässä. Siellä kuului sataneen. Eikä ihan niin hämärääkään kuin eilen.
Pieniä syksyhuoltoja tontilla tein siks että tulisi niita askeleita otettua muutama tuhat. Hyvät ja huonot päivät vaihtelee. Tänään saa iloa tikulla kaivella.

Varma vanhuuden merkki on tuokin täältä poistuvien ikätarkkailu lehdistä. Neljäkymmenlukulaisia poistuu meidän seurakunnan kirkkoonkuuluvista joka päivä kun seurakuntayhtymä on kuntaliitosten vuoks iso.

Saderintama rantautuu huomenna koko maahan. Aina sitä katonalushommia hiukan rempallaan olevassa talohöskässä riittää.
Katsotaan mitä huominen tarjoaa. Suomen jääkiekkoilijat kukisti Ruotsin peräti 3-0. Ehkä antoivat voittaa kun turnee ei ole niin perin tärkeä.

Maanantai aamu ja arki, no samaa se meillä "joutilailla" taitaa olla, arkiko vai pyhä.
Työssä käyvät kumminkin usein pyhänä kylään ehtivät ja sen verran poikkeaa meidänkin elämä, että pyhän viikon päivistä erotamme.
Isät on juhlittu, kynttilät haudoille viety, jouluna sitten uusi kierros, jospa valkeutta silloin jo olisi.
Pimeää on, mutta muuten ihan kiva sää vaikka ulkoilla.

Mukava että hurskaisella sukulaiset muistivat, aina se piristää arjen keskellä.
Tikulla on joskus ilot etsittävä, mutta pääasia että ilojakin löytyy, eihän pelkkää surua kukaan jaksa.
Aika paljon taitaa itsestä olla kiinni sekin, miten sen ilon kokee ja etsii.
Ihmisen olisi pienestä oppia olemaan iloinen ja kiitollinen, näin ikäihmisen siitäkin, jos ei koske mihinkään ja ruoka ja uni maistaa;)

Noiden juhlapäivien ohittaminen olisi ihan oikeasti sopivaa, kaupalliseksi on mennyt, aina se rahapussi auki saa olla.
Toisaalta onhan ne asioita mitkä katkaisevat tämän arjen rutiinit, mutta tuppaa säälittämään lahjan ostajat, kun saavat miettiä mitähän sitä nyt ostaisi.
Mitään ei tämän iän saavuttaneet juurikaan tarvitse, riittäisi pelkkä vierailu.
Tavat on juurtuneet ja niillä mennään.

Onneksi meri-kukka ei mitään vakavampaa, kyllä sitä muutaman viikon malttaa olla saunomatta.
Olen kyllä siitä samaa mieltä kanssasi, että ne pienten lasten oma tekemät kortit hellyttävät ja muuta ei tarvitsisikaan, se aitous säilyisi.
Varmasti järeänkin ukin saa iloiseksi, kun pieni tyttö tai poika silmät kirkkaasti tuikkien kortin ojentaa.

Viikko alkaa vielä tavanomaisesti kerhon merkeissä, nyt vaan sillä erotuksella, että raivailen kaappeja tavaroistani seuraajien tieltä.
Laitamme ylimääräiset sukat ja lapaset vietäväksi seurakunnan joululahja keräykseen.
Kyllä sitä jos jonkunlaista onkin kertynyt, kun aina tuo askartelukin on kuulunut ohjelmiimme.
Oikein rattoisaksi muodostuvaa viikkoa toivottelen, aina sitä jotain kivaakin eteen tulee, heippa!

Kahden viikon aurinkoloma Teneriffalla kului sukkelaan, sai kyllikseen vaeltaa pitkin rantaviivaa ja uida raikkaissa valtameren mainingeissa. Sää oli aurinkoinen ja sopivan lämmin 23-24, ei liian helteistä, meriveden 22-23 riittää meille ja voittaa allasuinnin. Kanarian kaikkien saarten nähtävyydet ovat jo hyvin tuttuja, ei enää järjestetyt retket juurikaan kiinnosta, mukavaa vain nauttia auringosta ja merestä, hypätä välillä bussiin tai taksiin ja käväistä vaikka jossain kivassa paikallisessa pikkukylässä ruokailemassa. Tulivuori Teiden tähtiretki oli ennen suosikki, valitettavasti alkaa valtavasti kasvaneiden lomakylien "valosaaste" sitäkin elämystä laimentaa. Nyt on mukavasti saatu D-vitamiinitankkaus iholle, kevyt rusketuskin, vaikka 50-suojakertoimia rannalla koko ajan käytettiinkin.

Aurinkoa en saanut mukaani lähtemään, ainakin täällä etelässä on hämärää ja sateista , lämpöä 5 astetta, huomiseksi luvassa jopa 9. Orvokkini kukkivat tervetuloa toivottaen kotipihassa, loput ruskalehdet ovat täplittäneet taas nurmikot ankeanruskeina liisterimäisinä, ei taida haravointikaan onnistua. Eilen päästiin nuoren polven isien kanssa samaan juhlapöytään ruokailemaan ravintolaan isolla porukalla, tämä aamu alkoikin kaurapuurolla ja mustikoilla, lounaaksi saan tehtyä kalakeiton pakasteeseen tallennetuista kirjolohen fileerausjämistä. Meren eläviä lomallakin usein ruokalistoilta valittiin. Ihania ovat myös eksoottiset hedelmät , mutta voiton vievät suomalaiset metsämarjat !


Jokohan ensi viikonloppuna alkaisi talvivaloja viritellä...eihän niitä jouluvaloiksi enää sanotakaan. Nyt ne ovat tarpeen pimeyttä puhkomaan, kun ei lumesta ole vielä tietoakaan. Skillan kertoi aiemmin isoja lasipurkkeja duunanneensa. Nappasin idean , laitoin sisään oransseina hehkuvia pihaperennani lyhtykoison hedelmiä ympäröiviä verhiöitä ja pienet ledvalot. Eilen illalla vein luomukseni etukuistille kertomaan myös pihalinnuille, että kotona ollaan ja pian aletaan ruokatarjoilut.


Valoisaa mieltä pimeään vuodenaikaan !

Terveiset kauppakeskuksesta,..jätin iltaan kun ei päivällä ollut asiaa, mutta viikonlpun ruokavarat on nyt käytetty kun en lauantainakaan viitsinyt sunnuntailounaan vuoksi. On niitä ihmisiä yllättävän paljon työajan jälkeen vielä liikkeellä, joten ihana on päästä kotiin tihkusateesta ja pimeästä. '

Katselen eilen rantareitillä Majakalle mennessä, miten "talvivaloja" alkoi olla huviloilla kadulle päin. Kyllä ne kaunistaa pimeällä, ja ikkunavalotkin luo lämmintä kodikkuutta.

Kiitos Ramoona linkistä,..melkoinen työ olisi vastata lyijykynällä 300 kysymykseen, huh !
Aikanaan Vapputätini jo haastatteli suvun vanhimpia nauhalle, siinä kuulee äänen niin tuttuna ja naurunkin 😍

Onhan näillä ollut 70 vuotta aikaa tutustua minuun, vaan ne on nämä nuoret miniät jotka ideoivat moista, oppiakseen sanovat, mutta minusta jokainen löytää kyllä omat vahvuutensa aikanaan. Illan rauhaa!

Kun luin Hurskaisen juttua, pätkähti päähäni että nyt mies liiottelee..".tupsahtaa jääkaappilämpötiloihin." Minulla taitaa olla heikentynyt "sytytys." Pianhan se selvisi, kun juttu jatkui vertauksella "pakastelämpötiloista." Pakastetiloja vielä joudutaan odottelemaan:) Jytäkkää lääkettä on naapuri Hurskaiselle lahjoittanut. Varautunet suihkuun pikaisesti:)
Sade hiukan hätyytteli yhdistetyllä reippailu- ja markettikäynnilläni. Ei kuitenkaan vettä valuvana tarvinnut kotiutua. Aurinko ei muistanut tänäänkään nousta.
Eipä tässä ole suurempaa jutusteltavaa. Eilisen merkkipäivän" merkeissä otin parin ryypyn verran "miestä väkevämpääkin." Se nyt ei paljon vauhdittanut, eikä sekoittanut päätäni. Ainakaan nyt sillä ei ole enää vaikutusta. Jatkellaan!

Sade ropisee ikkunalautaan- ihan lupausten mukaisesti.
Onhan se kivaa aina käväistä jossain valoisammassa paikassa välillä, luten Ramoona kertoi.
Noin se meilläkin menee, kaikki on jo nähty ajat sitten. Sinne mennään vaan syksyä/talvea pakoon. Elämään normaalia elämää. Sillä erotuksella ettei ole liukas, pimeää, kylmää, voi "näppäskengissä "
kävellä ja aika kuluu välillä kivaa ruokapaikkaa etsiskellessä ja valitessa.

Tuommoista "omaa päiväkirjaa" olen pitänyt lähes koko elämän ajan, aikuis-iässä. Lisäksi veneellä on aina oma lokikirjansa. Se onkin yleensä hyvin mieluisaa luettavaa nuorisolle ja kaikille. Onhan se niin tapahtumarikas ja muistoja ja tunteita herättävä. Varsinkin ketkä ovat mukana olleet.....
Mökillä on mökkikirja. siitä on kiva seurata vuoden tapahtumia. Aina luullaan että esim jäitten lähtö on hyvin eriaikaista. Kun sieltä tarkastaa menneitä vuosia, huomaa että muutaman päivän eroja ainoastaan, jopa samoina päivinä useana vuonna on jäätkin lähteneet. Sama koskee monta muuta tapahtumaa. Ei tarvitse siitä väitellä koska esim joku harvinaisvieras on käynyt. Siellä se kirjassa lukee. Niin..kun vaan ajallaan tulee niitä laittaneeksi sinne kirjaan.
Myös tässä läppärissä on omat sivut ja siellä pitkät kertomukset. Tehdyista matkoista tutuista osallistujista. Vierailijoista kodissamme, perhejuhlista, kaikesta.
Tosi suositeltavaa ! on niin mukava lukea niitä ja myös ne lukuisat valokuvat kertovat omaa tarinaansa.
Meillä minä olen se asioiden muistiin laittaja. Toinen osapuoli on joskus muistuttaja, että onko nyt se ja se kirjoitettu... Tyttären aikuiset pojat sanovat minua ukin sihteeriköksi. Kai olenkin.
Myös pankkiasiat joudun hoitamaan- hänenkin. On kuulema sihteerikön homma sekin !

Nyt ilta pitenee ja tarina pitää saada poikki. Johan tuota nyt tulikin. Joten toivottelen rauhaisaa yötä kaikkille tasapuolisesti !
Niin pitkään loruilin että kirjautuminen katosi taivaan tuuliin. pitää yrittää jotain muuta.
terv. merikukka

Kiitos Ramoona Teneriffan kuulumisista! Olimme siellä noin 15 vuotta sitten, ja tykkäsimme siellä
kaikesta!
Olimme silloin joulunaikaan ja lähdimme pyrystä ja pakkasesta, mutta kun kone laskeutui Teneriffan maaperälle, olin aivan onnesta sekaisin, oli se niin valtava muutos, aurinko , ja lämpö tervehti meitä ihanastai!
Kauniita paikkoja nähtiin, ja meressäkin käytiin uimassa, aallot olivat mahtavia, joiden läpi uitiin.
Ei kuitenkaan mitään vaaraa ollut, joskushan ne aallot voi olla vaarallisiakin, jos lähtevät viemään ihmistä kauemmas ulapalle!
Tuollainen päiväkirja olisi varmaan aivan mukava, mutta sanon melkein, kuin sini.s. että aika kova töinen, nytkin tuntuu, että työtä on jo yllinkyllin! No, katsotaan!

Hyvää vointia Pirtin väelle!

Huomenta tähän pimeään tiistai päivään ja melkoisen pimeänä jatkuu taas ilta pimeään, valoitta ei taida selvitä päivälläkään.
Mitäpä tuota suremaan, nappulasta painaen valoa saa, rahalla tietysti, mutta olisi se aika ikävää jos tätä mahdollisuutta ei olisi.
Vettä sataa ja neljä astetta on lämmintä,,,, ei paha;)

Ramoona toi terveisiä lämpimästä, hyvä matka oli, mutta ihana varmaan kotiin tulla.
Mukava se on tutustua muun maailman eloon ja tapoihin ja maisematkin aivan toista mitä meillä täällä pohjoisessa.
Päiväkirjan pitämisestä sen verran, suunnittelussa on ollut, mutta tämä kirjoittelu joka aamu suuremmat halut on vienyt, olisikin jo aika paksu kirja, jos olisin tämän saman kirjaan kirjoittanut.
Nuo lasipurkit joita olen tuunannut on ihastusta saanut ja purkit loppuu minun huushollista.
Tuon jääkristallin voi pestä pois, jos tulee tarvis purkeista, nehän on nyt kovin kysyttyjä kirppareillakin.
Noita koriste mahdollisuuksia on monia, pihastakin kaikkea kivaa löytyy, nyt sitten vanhoista kirjan lehdistä enkeleitä taittelin, haitariksi viikkaan ja hopea värisen pään laitan, pelkistetty, en tiedä onnistuuko.

Lasipurkit on siitä kivoja, että helppo puhdistaa käyttöön, jos sitä haluaa.
Minulla tuolla jääkaapin päällä useampi, kai kymmenen eri kokoista, olen säästänyt äitini peruja, ja nyt olisivat melko hinnakkaita kirppreille viedä, mutta tämän laisen käytön niille keksin.
Vesiliukoinen liima hyvin sopii kiinnitykseen.
Toinen myyjäisissä myynti valtti oli nuo virkatut valotähdet, kymmenen niitä tein ja kaikki meni, omanikin möin ja nyt pitää virkata itselle, nekin kovetin vesi-liima seoksella.

Enpä karhun paistia ole koskaan syönyt, en haluakaan, tuohon viittaavaan lääkettäkään en ole tuntenut, ole hurskainen varovainen, ettet polta ihoasi.

Joskus nuo hurskaisen sanakäänteen minultakin suun pyöreäksi vetää ja sytytys ei heti paikalleeen satu, en tiedä ymmärränkö sittenkään kaiken oikein, mutta luuen mukana pysyväni, hauskoja sanontoja hänellä on.
Et siis ole ainoa ynnämuu, jolla sytytys tuppaa hidastelemaan;)

Onko meri-kukalla taas matka etelään talveksi suunnitteilla?
Monena talvena siellä "nappas kengillä" olettekin asteleet, jos oikein muistan.
Eipä ole muuta mahdollisuutta kuin itse hoidella nämä tietokone asiatkin, kun ei sihteeriä erikseen, mutta kohtalaisen hyvin olen selvinnyt.
Minullakin oli mökkikirja, vasta mieheni pois menon jälkeen siihen suruani purin, no jotakin siis luettavaa ja muisteloa kumminkin.

Neeassa, vaara oli kun menin simpukoita etsimään vähän syvemmälle ja aalto vei "maan" alta, umpisukkeliin menin ja oli aika orpo olo.
Jäi simpukan kuorien etsintä ranta veteen sen jälkeen.

Tänään nuo askartelut vievät aikaa ja laulu harjoituksissa on käytävä, into on kova kokeiluun kaiken uuden kohdalla mitä esille tulee ja niitähän löytyy täältä koneelta hurumygen.
Oikein mukavaa päivää säästä huolimatta, tai ehkä juuri siksi on etsittävä jotakin piristävää tekemistä;)

Sitä sateista, hämärää tänäänkin. Tuli tarkoituksella luppopäivä, sateeseen en viitsinyt lähteä kun ei ollut välttämätöntä tarvetta. Kyllä se päivän kuluttaminen pelkästään tupatöissä koville ottaa:) Huomenna ulos ja lenkille satoi tai paistoi!
Päiväkirjoja olen hyvin vähän pitänyt. Mökillä kirjoittelin kynällä sitä varten hankittuun vihkoon silloin tällöin, jos tuntui merkittävää asiaa olevan. Kirjoituskoneen sain hankituksi joskus 60- luvun puolella. Täytyihän sillä ryhtyä harjoittelemaan. Siinä tuli pakinan tapaisia yriteltyä, ylisihän niistä muutamia julkaisuksikin.
En aio jälkipolvia ajatellen ryhtyä "vanhasta elämänmenosta" kertomaan kirjallisesti. Puheissa varmaan olen joskus kyllästyttämiseen saakka jutellut:) Jos joku on kiinnostunut sodan jälkeisestä ajasta, siitä ovat ammattikirjailijat kertoneet. Vaikkapa Heikki Turunen: `Simpauttaja` ja `Kivenpyörittäjän` kylä nimisissä romaaneissa. Väinö Linnakin kertoo laajalti myös sodan jälkeisestä ajasta ja IImari Kianto Ryysyranta kirjassaan. Ja monta muuta kirjailijaa. Eihän "meikämanne" ole mitenkään erikoistapaus, vaan kuulun siihen vähäväkisten joukkoon, joka aloitti penskana raskaan työnteon. Minulla oli kyllä vielä se "etuoikeus", että vanhimpana lapsista - mutta ei turhan vanhana - sain ja jouduin tehtäviin. Vaikkapa kymmenen ikäsenä justeerin päähän nykimään puuta nurin. No, tämä tästä. Ei näistä nyt kovin paha mieli ole jäänyt. Johan tässä tuli ilmoittautumisen verran!

Pimeästä huolimatta pitänee käväistä Kahvipirtissä iltakaakaolla minunkin. On ollut päivä, jolloin ei mitään tähdellistä olekaan aikaansaatu,...eilisiä hommia loppuun saattelin, söin ja nukahdinkin sateen ropinaan päiväunille.
Sitä onkin sitten riittänyt, uneliaisuutta iltapäivästä iltaan, taitaa olla sadesää joka nukuttaa.

Huomenna on vilkkaampi päivä, jo 10 tulee siivouspartio, hieman jo aloittelin, micron sisus pitää aamulla pesaista raikkaaksi.

Nyt en suunnittele illalla enään, olla möllöttelen vaan ja vilkaisen Areenasta yhtä juttua.

Makeeta unta,
oispa maassa jo lunta,
moikka 🧸

Uusi pirtti numero 148 puhtaan päiväkirjan kanssa odottaa, siis sinne olkaa hyvät;)