Joskus mieleen tulee tilanteita, joissa olen nolostunut. Kun ajattelen sellaista tilannetta, niin saatan punastua, ja minua nolottaa näin jälkeenpäinkin. Ja nämä tilanteet voivat olla aika vähäpätöisiäkin, esim. ei ole ymmärtänyt mitä toinen on sanonut, tai on vaikka kompastunut tms. Itse muistaa noita tilanteita vielä pitkäänkin, mutta toinen osapuoli on varmaan unohtanut saman tien.
Joskus saatan miettiä, mitä OLISI voinut tapahtua ts. mitä olisin voinut sählätä vielä pahemmin. Silloin alan punastella itsekseni, ja minua alkaa nolottaa vaikka en ole edes oikeasti tehnytkään mitään!! Mutta ajatus siitä, että olen kykeneväinen tekemään jotain tyhmää ja noloa, saa minut jo nolostumaan ja häpeämään itseäni.
Viiraakohan minulla päästä oikein tosissaan?? Ei kai tämä ole enää normaalia?
Olisi kiva oppia nauramaan itselleen, ja olemaan luonteva. Mutta kun ei... Mikä minua toisaalta estää olemasta sellainen kuin haluan?
Joskus saatan miettiä, mitä OLISI voinut tapahtua ts. mitä olisin voinut sählätä vielä pahemmin. Silloin alan punastella itsekseni, ja minua alkaa nolottaa vaikka en ole edes oikeasti tehnytkään mitään!! Mutta ajatus siitä, että olen kykeneväinen tekemään jotain tyhmää ja noloa, saa minut jo nolostumaan ja häpeämään itseäni.
Viiraakohan minulla päästä oikein tosissaan?? Ei kai tämä ole enää normaalia?
Olisi kiva oppia nauramaan itselleen, ja olemaan luonteva. Mutta kun ei... Mikä minua toisaalta estää olemasta sellainen kuin haluan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pelko nolata itsensä ei liity järkeen, se on valitettavan monen voimakas tunne! Kyllä me kaikki nolataan itsemme joskus, koskei olla täydellisiä. Itsekin olen mokannut monta kertaa, mutta aina olen mokistani selvinnyt. Eikö meidän kannatakin olla armollisia itsellemmekin? :)
Itselläni tulee joskus ihan outo tunne, että ystävät ja muut tutut pitävät minua varmaan jotenkin tyhmänä, vaikken ole edes tehnyt mitään. Tai jos joskus en ole millään ymmärtänyt jotain juttua, niin jälkeenpäin kun yksinäni mietin sitä, minua nolottaa ja tunnen itseni ihan idiootiksi ja ajattelen että muutkin varmaan pitävät minua idioottina.
Taidat olla vain liian itsekriittinen ja ajattelet liikaa mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat. Älä turhaan peilaa itseäsi ja olemassaoloasi muiden ihmisten kautta, vaan ole oma rento itsesi!
Ei haittaa vaikka kömpastelet, sekoat sanoissasi tai sanot jotain tyhmää, se on ihan tavallista meille normaaleille kuolevaisille.
Otat vaan rennosti, ja olet virtuoosi!
Kuulostaa kovin tutulta, mutta onnekseni olen siitä pääsemässä....Itse olen ruvennut ajattelemaan, että kaikki mokaa ja sanoo joskus jotain todella outoa, miksi siis en sallisi sitä itselleni. Ennen en paljon suutani uskaltanut avata koska koulussa aina tunsin, että muut pitivät minua tyhmänä olin vain ujo...Nyt aikuisena olen hyväksynyt, että olen tälläinen vikoineni päivineni ja entäs sitten, en jaksa enää kuluttaa energiaani siihen mitä muut minusta ajattelevat ja juuri niinkuin kirjoitit mietin pitkään tapahtumia jotka muut olivat varmasti unohtaneet samantien, niin yritän itsekin nyt tehdä - unohtaa, tottakai mokan jälkeen miettii, mutta kiellän itseäni kylmästi murehtimasta asiaa. Voi ehkä tuntua, että ei onnistu...mutta kokeile positiivisella asenteella ja älä tuomitse itseäsi liian jyrkästi, anna itsellesi virheet anteeksi ja mitä siitä jos sittenkin mokaat älä jää murehtimaan sitä! Ole vain rohkeasti oma itsesi olet sellaisena arvokas!!!
On ollut just tuollaista ja vaikka minkä laista hullua. Ajattelin just kun luin tuota sun tekstiä, et naurattaako sua koskaan jälestä päin,pitkän ajan päästä nuo jutut mitä sulle sattunu. Olen jo vanhempi ihminen ja elän ja olen edelleen välillä tilanteessa,jossa ei kehtaa sanoa kaikkea mitä olisi tarpeellistakin joskus puhua toisten kanssa. Tulee vain sellainen ajatus et lähtiskö pois koko tilanteesta, mut joskus olen käyttäytynyt niin et olen katsonut hyvin pitkään johonkin,kuin sielä tapahtuisi jotai merkillistä ja "kierrättänyt" katsetta ollen kuin omissa ajatuksissaan oleva.Ja saanut itseni niin muodoin "rauhoittumaan". Kaiken laista. Niin onkin. Joskus on hymyillyttänyt.Ei pahemmin naurata.