Kolmisointujen muodostus, yksinkertaisesti

Oon joskus kirjottanu tästä tänne, mutta siitä on aikaa.

No siis nuo merkkaamasi soinnut on C-duurin kantasointuja, koska ne kaikki sisältävät pelkästään säveliä, jotka kuuluva C-duuriasteikkoon. Siksi niiden valinta C-duurista menevään kappaleeseen on luontevaa, koska C-duuri kappaleen kun melodia noudattaa hyvin pitkälle C-duuriasteikon sävelkulkua ja C-ääni on tonaalinen keskipiste sellaisessa kappaleessa.
Tottakai jopa pop-musiikissa käytetään myös ns. muunnesointuja, jotka sisältävät sävellajin ulkopuolisia säveliä, mutta ne on yksittäisiä juttuja ja toimivat lähinnä jonkunlaisena "koukkuna".

Yksinkertaisesti kysymykseen kaavasta, mitä kolmisointuja kuuluu eri sävellajiin, niin selvität mitä säveliä kuuluu johonkin asteikkoon...esim. D-duuri (d,e,f#,g,a,h,c#), ja kopsaat tuosta C-duuriesimerkistä "persmerkit"
Elikkä D-duurissa:
D - Em - F#m - G - A - Hm - C#dim
Kun oktaavissa on 12 säveltä, niin luonnollisesti duurisävellajeja on se 12 myös. Netissä/oppikirjoissa on erillaisia muistisääntöjä ym. mikä helpottaa tunnistamaan montako ylennystä tai alennusta missäkin duuriasteikossa on, jos ei sitä esim. otelaudalta muuten hahmota.

No sävellajeista kun puhutaan, niin yleensä tarkoitetaan joku duuria tai mollia. En tiedä onko sinulle tuttu tämä mollin ja duurin yhteys, eli rinnakkaisävelajiasia

...mutta jokaisella duuriasteikolla on ns. rinnakkaismolliasteikko, joka sisältää ihan samat sävelet.
Merkitsemäsi C-duuri tapauksen rinnakkaismolli on A-molli (a,h,c,d,e,f,g), eli kuten näkyy se sisältää ihan samat sävelet, kun C-duuriasteikko(hyvä muistisääntö->duurista kolme nauhaväliä alas).
Eli jälkimmäisen D-duuritapauksen rinnakkaisävellaji olisi H-molli.

Näin ollen A-mollin kantasoinnut olisivat myöskin:
Am - Hdim - C - Dm - Em - F - G

...mutta mainittakoon että lähes aina molliasteikon V-asteen sointu soitetaan duurina(Em -> E)
Näin ollen tutumpi "sointumaalima" A-mollisävellajiin olisi
Am - Hdim - C - Dm - E - F - G

Hei, kiitos vastauksesta. Tämä selvitti asiaa. Seuraava kysymys olisikin ollut rinnakkaissävellajista, mutta vastaus tulikin jo valmiiksi.

Eipä mitään...kyselee lisää, jos tulee mieleen vielä kysymyksiä

No itse asiassa pentatonisesta asteikosta olisi kysymys...

Pentatoniseen asteikkoon kuuluu viisi säveltä, mutta mistä tietää mitkä viisi pitää valita ?
Mikä määrittää sen, että mitkä sävelet kuuluu pentatoniseen?

Jos otan vaikka sävellajin G-duuri g, a, h, c, d, e, fis niin miten valitsen oikeat sävelet G-duuri pentatoniseen?

Onko tähän joku "kaava" millä voi poimia pentatoniset sävelet ( duuri ja molli) mikä pätee kaikkiin sävellajeihin?

Netistä löytyy kyllä kaikki mahdolliset pentatoniset, mutta olisi kiva itse ymmärtää miten ne muodostuu.

Jos(kun), skaalojen "kaava" muodostetaan siitä, millätavalla kukin asteikko poikkeaa perinteisestä duuriasteikosta (C-duuri esimerkki: 1=C, 2=D, 3=E, 4=F, 5=G, 6=A, 7=H), niin duuripentatonisen asteikon kaava on 1,2,3,5,6 (4 ja 7 jätetään pois vs. perus duuriasteikko)

Lunnollisen molliasteikon kaava on 1,2,b3,4,5,b6,b7 ja pentatonisen molliasteikon kaava on 1,b3,4,5,b7 (2 ja b6 jätetään pois vs. molliasteikko)

Tuossa aiemmin todettiin, että duuriasteikko ja sen rinnakkais-molliasteikko sisältää tismalleen samat sävelet, niin sama pätee myös duuripentatoniseen ja mollipentatoniseen.
Esim. C-duuripentatoninen asteikko sisältää samat sävelet, kuin A-mollipentatoninen asteikko.

Yes, kiitos. Tätä tietoa juuri olen hakenut, mutta mistään muualta en sitä löytänyt. Kiitos sinulle oikein paljon avusta.