Parisuhteeseen liittyvä ahdistus

Voimakasta ahdistusta on vaikea kuvailla ihmiselle, joka ei ole sitä itse kokenut. Minulle se on kokonaisvaltainen olotila, jossa ei ole tilaa millekään muulle tunteelle. On vain lamaannuttava ahdistus ja sen takana jokin tuntematon ja näkymätön pelko. Jonkinlainen toimintakyky säilyy, mutta on täysin mahdotonta rentoutua, saati että voisi nauttia yhtään mistään. Ilo ja sosiaalisuus katoavat täydellisesti. Lisäksi ahdistustilassa mieleen nousee väkisin jatkuvasti epämiellyttäviä ajatuksia ja usein jokin niistä jää kiertämään päähän kuin vaaniva petoeläin. Monet kertovat paniikki- ja ahdistuskohtauksista että pelkäävät kuolevansa. Oma kokemukseni viikkokausia jatkuneesta ahdistuksesta, joka helpottaa väliaikaisesti ainoastaan iltaisin, on saanut minut pikemminkin toivomaan kuolemaa.

Pahinta tilanteessa on se, että jollain tavalla parisuhteeni laukaisee ahdistuksen. Keskustelemme kumppanini kanssa paljon ja olen kertonut myös ahdistuksestani. Olen onnistunut analysoimaan asiaa niin pitkälle, että tiedostan jollain tavalla pelkääväni häntä. Kiintymyssuhdeteorioihin perehdyttyäni olen myös ymmärtänyt, että lapsuudessa omaksumani kiintymistapa on niin sanottu "välttelevästi kiintynyt". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että minulle henkinen ja fyysinen läheisyys ovat ongelmallisia. Jollain tapaa pelkään läheisyyttä ja pystyn rentoutumaan täysin vain yksin ollessani. Ahdistusreaktioni käynnistyy yleensä kun olemme tapaamassa seuraavan kerran, mutta helpottaa oltuamme jonkin aikaa yhdessä.

En ole päässyt perille pelkoni ja ahdistukseni perimmäisestä syystä. Mahdollisesti ahdistus nousee tunteesta, etten voi itse vaikuttaa asioihin. Toisin sanoen koen, että omat rajani ovat uhattuina. Kumppanini ei kuitenkaan käyttäydy siten, että minulla olisi mitään todellista syytä pelätä. Ahdistuneisuuteni voimakkuus ei siis ole missään järkevässä suhteessa tilanteeseen. Siksi olenkin taipuvainen uskomaan, että parisuhde laukaisee jonkinlaisen "trauman" ja tunne kumpuaa jostain syvältä lapsuusmuistoista. Koska suunnilleen sama tapahtui myös edellisessä parisuhteessani melko erilaisen ihmisen kanssa, en oikein jaksa uskoa että syy olisi kumppanissani.

Haluaisin jatkaa mielenkiintoista ja elämää rikastuttavaa parisuhdettamme, mutten ole varma pystynkö siihen. Jatkuva ahdistuneisuuteni tuntuu aiheuttavan myös fyysisen stressitilan ja saattaa olla osasyy siihen, että olen muun muassa laihtunut melkein 10 kg. Olen kuitenkin hakeutumassa nyt perusteellisiin tutkimuksiin mahdollisten somaattisten syiden löytämiseksi tai pois sulkemiseksi. Iltaisin olen yleensä toiveikas ahdistuksen helpottaessa, mutta aamut ovat pelottavia. Olisin kiitollinen kaikista aiheeseen liittyvistä kokemuksista ja ajatuksista.