Moi. Ensimmäistä kertaa tällä palstalla...ja ehkä väärällä palstalla. Mutta kysymykseni kuuluukin löytyykö netistä jostain keskustelua tai tarinaa home- ja kemikaali/hajusteyliherkkien pari- ja perhesuhteista.
Kun perheessä on homesairas, miten muut perheenjäsenet sen kestävät? Onko erot yleisiä? Paljon on tarinaa homeista ja sairastuneista, mutta vähemmän puolisoista ja lapsista. Jos on sairastuneen elämä vaikeaa, ei ole helppoa muillakaan perheenjäsenillä, kun perheen elämä pyörii lähes täysin sairauden ehdoilla.
Onko oikein, ettei lapset saa tuoda kavereitaan kotiin (homeen/hajusteiden haju vaatteissa). Mikä koti se semmonen on, mihin ei saa kavereitaan tuoda.
Tai että sairastunut määrittelee missä muut perheenjäsenet saavat vierailla tai harrastaa. Tai sairastunut määrää milloin muiden on peseydyttävä, vaihdettava vaatteet. Ei heti tule mieleen toista sairautta mikä rajottaisi myös perheenjäsenten elämää kuten home/kemikaaliyliherkkyys.
Kun perheessä on homesairas, miten muut perheenjäsenet sen kestävät? Onko erot yleisiä? Paljon on tarinaa homeista ja sairastuneista, mutta vähemmän puolisoista ja lapsista. Jos on sairastuneen elämä vaikeaa, ei ole helppoa muillakaan perheenjäsenillä, kun perheen elämä pyörii lähes täysin sairauden ehdoilla.
Onko oikein, ettei lapset saa tuoda kavereitaan kotiin (homeen/hajusteiden haju vaatteissa). Mikä koti se semmonen on, mihin ei saa kavereitaan tuoda.
Tai että sairastunut määrittelee missä muut perheenjäsenet saavat vierailla tai harrastaa. Tai sairastunut määrää milloin muiden on peseydyttävä, vaihdettava vaatteet. Ei heti tule mieleen toista sairautta mikä rajottaisi myös perheenjäsenten elämää kuten home/kemikaaliyliherkkyys.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juu, todellisuus on aina rankkaa sille, joka joutuu sen kohtaamaan yksin tai yhdessä.
Lapseni isältä saimme ainoastaan muuttoapua homeasuntoon, johon kaikki "apu" tyssäsikin selän kääntämisen ollessa helpompaa.
Meikäläinen joutunut kestämään välillä lähes ylivoimaisen todellisuuden yksin homesairauden aiheuttaman astman, vuosikausia jatkuneen kroonisen poskiontelotulehduksen ja borrelioosin pirullisine särkyineen jälkikasvuni jouduttua kärsimään samoista asioista kosteusvaurioisten koulujen lisäksi.
Jouduttuamme kaiken päälle kärsimään vielä sietämättömästä metelistä edellisessä asunnossamme elimistömme joutui aivan liian koville. Poikani lausuntoja https://goo.gl/WR8Jtx ei otettu todesta, vaikka hän kärsi tismalleen samasta metelistä kuin minä kiusaajien päästyä kuin koira veräjästä.
Siitä rankasta asiasta tuon järkyttävän metelin seurauksena, jossa yöuniamme häirittiin 11 kuukauden ajan, en ole täällä vielä kertonutkaan, vaikka aamusivuihini purkanut ja kuvannut paljon. Mitäpä rassukalleni mielettömästä kuormituksesta seurasikaan? Ääniyliherkkyys.
Luitte oikein: ääniyliherkkyys.
Kuinka monia kertoja minun onkaan täytynyt olla täällä hiirenhiljaa pystyäkseen keskittymään johonkin. Äänet sattuvat korviin ja hänelle on kehittynyt kuin koiran supertarkka kuulo, jolla kuulee äänet seinienkin läpi.
Elimistön liiasta kuormittumisesta voi olla järkyttävät seuraukset, josta on omakohtaista aiempaakin kokemusta. Kivuliaan synnytykseni jälkeen, jossa en ensisynnyttäjänä saanut mitään kivunlievitystä eikä välilihaakaan leikattu pyynnöistäni huolimatta revetessäni pahasti, en vuosikausiin kestänyt mitään kipua hammaslääkärilläkään.
"Meikäläinen joutunut kestämään välillä lähes ylivoimaisen todellisuuden yksin; homesairauden aiheuttaman astman, vuosikausia jatkuneen kroonisen poskiontelotulehduksen ja borrelioosin pirullisine särkyineen jälkikasvuni jouduttua kärsimään samoista asioista kosteusvaurioisten koulujen lisäksi."
- Tuossa voisi olla puolipilkku, niin ymmärtäisi paremmin.
Voimia aloittajalle, rankkaahan tämä kaikki on.