Parisuhde / perhe-elämä

Juu, todellisuus on aina rankkaa sille, joka joutuu sen kohtaamaan yksin tai yhdessä.

Lapseni isältä saimme ainoastaan muuttoapua homeasuntoon, johon kaikki "apu" tyssäsikin selän kääntämisen ollessa helpompaa.

Meikäläinen joutunut kestämään välillä lähes ylivoimaisen todellisuuden yksin homesairauden aiheuttaman astman, vuosikausia jatkuneen kroonisen poskiontelotulehduksen ja borrelioosin pirullisine särkyineen jälkikasvuni jouduttua kärsimään samoista asioista kosteusvaurioisten koulujen lisäksi.

Jouduttuamme kaiken päälle kärsimään vielä sietämättömästä metelistä edellisessä asunnossamme elimistömme joutui aivan liian koville. Poikani lausuntoja https://goo.gl/WR8Jtx ei otettu todesta, vaikka hän kärsi tismalleen samasta metelistä kuin minä kiusaajien päästyä kuin koira veräjästä.

Siitä rankasta asiasta tuon järkyttävän metelin seurauksena, jossa yöuniamme häirittiin 11 kuukauden ajan, en ole täällä vielä kertonutkaan, vaikka aamusivuihini purkanut ja kuvannut paljon. Mitäpä rassukalleni mielettömästä kuormituksesta seurasikaan? Ääniyliherkkyys.

Luitte oikein: ääniyliherkkyys.

Kuinka monia kertoja minun onkaan täytynyt olla täällä hiirenhiljaa pystyäkseen keskittymään johonkin. Äänet sattuvat korviin ja hänelle on kehittynyt kuin koiran supertarkka kuulo, jolla kuulee äänet seinienkin läpi.

Elimistön liiasta kuormittumisesta voi olla järkyttävät seuraukset, josta on omakohtaista aiempaakin kokemusta. Kivuliaan synnytykseni jälkeen, jossa en ensisynnyttäjänä saanut mitään kivunlievitystä eikä välilihaakaan leikattu pyynnöistäni huolimatta revetessäni pahasti, en vuosikausiin kestänyt mitään kipua hammaslääkärilläkään.