Olen 41v. yh-äiti ja lapset 19 ja 21v. Eronnut olen
jo v.-94, muutamia suhteita ollut tässä välillä, kaikki kuitenkin päättyneet. En tiedä olenko ronkeli vai onko tielleni osunut aina sellaisia miehiä, joiden kanssa ei voinut suunnitella elämää eteenpäin. Olen kuitenkin tuntenut itseni tosi yksinäiseksi nykyään, lapset asuvat vielä kotona, toistaiseksi, mutta... Se oikea ihminen puuttuu viereltä, jonka kanssa voisi jakaa elämänsä ilot sekä surut, elämänsä loppuun asti. Taitaa olla toiveajattelua, että löytäisin sellaisen persoonan... Kun näkee onnellisia pareja joka puolella, tulee aivan pala kurkkuun, itkettää...
Tuntuu että elämä lipuu ohitse, katselen vain sivusta onnettomana ja yksinäisenä... Pitäisi vain uskoa ja toivoa, että se oikea tulisi joskus vastaan, mutta kun joskus tuntuu niin toivottamalta, että usko horjuu. Tiedän etten ole ainoa yksinäinen täällä maan päällä, mutta miten tavoittaisi nuo toiset? Jos tämä liikautti jonkun sisintä, olisi mukava vaihtaa ajatuksia, joten ota yhteyttä rohkeasti: [email protected].
jo v.-94, muutamia suhteita ollut tässä välillä, kaikki kuitenkin päättyneet. En tiedä olenko ronkeli vai onko tielleni osunut aina sellaisia miehiä, joiden kanssa ei voinut suunnitella elämää eteenpäin. Olen kuitenkin tuntenut itseni tosi yksinäiseksi nykyään, lapset asuvat vielä kotona, toistaiseksi, mutta... Se oikea ihminen puuttuu viereltä, jonka kanssa voisi jakaa elämänsä ilot sekä surut, elämänsä loppuun asti. Taitaa olla toiveajattelua, että löytäisin sellaisen persoonan... Kun näkee onnellisia pareja joka puolella, tulee aivan pala kurkkuun, itkettää...
Tuntuu että elämä lipuu ohitse, katselen vain sivusta onnettomana ja yksinäisenä... Pitäisi vain uskoa ja toivoa, että se oikea tulisi joskus vastaan, mutta kun joskus tuntuu niin toivottamalta, että usko horjuu. Tiedän etten ole ainoa yksinäinen täällä maan päällä, mutta miten tavoittaisi nuo toiset? Jos tämä liikautti jonkun sisintä, olisi mukava vaihtaa ajatuksia, joten ota yhteyttä rohkeasti: [email protected].
Vastaukset 6
Vanhimmat
etsitkö miesseuraa,ystävää vai tulevaa tosiystävää,juttuseuraa vai kuuntelijaa?
minä äitiliini vm.64,ja jälkikasvu.16 ja 18,mutta ukko on....siis väärä tapaus?kyllä yksinäinen voi olla,vaikka "kaikki löytyy".kyllä minäkin kaipaan sitä tosi ystävää,isolla iillä.tämä oli varovainen aloitus.
Kiitos vastauksestasi :) Minulla ystäviä tosi harvassa, joten kaikki uudet ystävät ovat tervetulleita, sinä mukaanlukien :) Olisi mukava
vaihtaa ajatuksia kaikesta maan ja taivaan väliltä, joten otapa yhteyttä: [email protected]. Jään odottelemaan postia...
Olen 44-vuotias mies ja kokenut paljon elämäni aikana yksinäisyyden tunteita.Minulle yksinäisyys on opettanut paljon arvokkaita asioita,joista olisin jäänyt ilman,tätä tunnetta.Yksinäisyys ei sinällään ole mikään miellyttävä olotila,mutta sen kanssa on tottunut elämään.Joskus ihminen haluaa tilaa ympärilleen ja halua vetäytyä yksinäisyyteen,mutta olisi tietenkin kiva kun,jokin silloin olisi vastassa,ettei jäisi yksinäisyyden tyhjiöön.Itse koen yksinäisyyden määrätynlaisena itsenäistymisenä ja voimavarana olla itsensä Herra ja tehdä itse määrättyjä asioita omalla tavallani,tämä ei tarkoita sitä, että haluaisin aina olla yksin.Kaipaan aina välillä elämää ja toisia ihmisiä ympärilleni,jonka jälkeen jaksan taas vetäytyä yksinäisyyden alueelle.Kaikkea hyvää jaksamista kaikille yksinäiseksi itsensä tunteville,ehkä jonain päivänä ei tarvitse olla yksin,vaan yksinäisyys on tuonut palkintona toisen oikean ihmisen rinnalle kulkijaksi.
sukulaiseni, vaikka hyvn kaukainen. Hakeudu sinne, missä on ihmisiä. Yhdistyksiä, seurakunta, puolueet, järjestöt jne. Kohta et ole yksinäinen. Siunausta!
ootko Memmu enää "elossa"???????????
Hei nimetön, kyllä ollaan elossa :)
En vain ole jaksanut pahemmin olla
koneen ääressä, kevätväsymys kai vaivaa :(
Jos sinulla on vielä sähköpostiosoitteeni,
kirjoitathan sinne mieluummin?
Tässä julkisesti kun ei viitsi kaikkea ruotia...