Polvikivut ja muutakin kipuilua

Nivelrikko ja reumahan noista oireista tulee ekana mieleen. Itsellä on molemmat ja oireesi ovat samat kuin oli minulla ennen reumalääkitystä.

oon urheillut sen 40v ja nyt paikat sen takia myös on ruvennut gremppamaan. Tein muutoksen ruokavaliossa kesän mitaan ja siirryin vaimon kanssa gluteenittomaan ruokavalioon. Sitten olen joka aamuna juonut MSM jauheta liotettuna veteen, niin kas kummaa. Kivut miltein pois. Liivate on myös sellainen mitä kannattaa syöpä. Elikkä alatoopistahan sitä saa...

Eipä se mikään selvinnyt. Ei kuulema ole keliakiaa, ei kihtiä. Reuma-arvoissa aiemmin ei häikkää ja kun kysyin seronegatiivisen reuman mahdollisuudesta, lääkäri sanoi että pitäisi näkyä tulehdusarvoissa. Eikä näy.

Itse sain jokusen labratuloksen puhelimeeni ja kahdesta munuaisarvosta tarkempi oli poikkeava. Kuitenkin lääkäri sanoi että munuaiset kunnossa. En kysynyt tarkemmin, ehkä sitä poikkeavaa tulosta olisi pitänyt muiden labrojen tukea.

Mitään selitystä ei siis ole sen paremmin polvikivuille kuin muidenkaan nivelten satunnaisille vihlaisuille. Polvissahan oli syksyn mittaan Bakerin kystat, joten itse oletan että on kyse niiden jälkitilasta. Ainahan ne eivät ole kivuliaat, mutta saattavat kuitenkin joskus olla (ainakin netistä lukemani mukaan). Eivätkä ne ilmeisesti ihan äkkiä parane. Eletään sitten kivun kanssa?!

Ihmisille tulee kipuja ja remppoja iän myötä eikä tarvia olla vanhakaan. kaikki kuluu käytössä. itellä polvet alko oireilla alta kaks kymppisenä eikä loppua näy. kannattaa yrittää hankkia elämään muuta sisältöö ko lääkärissä ravaaminen ja vaivojen tarkkailu. ku on hyvä ja onnellinen elämä niin on terveempiki ku ei kerkiä aina tarkkailla että mistä kolottaa. mieli ja ruumis on yhtä ja sekane mieli oireelee myös ruumiin remppana.

Kipuilu nivelissä on levinnyt aina vaan uusiin niveliin ja raajoihin. Tottahan toki elämään kuuluu kaikenlaista kolotusta, mutta tuskin sillä tavalla että yhtäkkiä paukahtaa päälle ja sitten se vaan leviää ja leviää. Tähän mennessä vihlontaa on ollut polvissa, ranteissa, sormien rystysissä, sormien keskinivelissä ja etusormien ylänivelissä, isovarpaiden tyvissä ja sekalaisessa määrässä muita varpaita, kyynärpäissä, säärissä, käsivarsissa... ja lienen varmaan jo jotain unohtanutkin. Selkäkin on alkanut särkemään. Joku oli sitä mieltä että se juontuu jaloista.

Kävin tänään vielä käsiröntgenissä, jota itsek(kin) pidän vähän turhana koska onhan tässä muutkin paikat kipeät. Lääkäri laittoi sen kai sen vuoksi että hän käski minun pyöritellä käsiäni ja sanoin että koskee. Verikokeita tehtiin vielä borreliosiin verran ja joku immunogammaglobuleeni mikä lie katsotaan myös.

Sain Mobic-reseptin; lääke jota käytetään kun nivelrikossa on pahenemisvaihe. Aika vähän on vihlontaan vaikuttanut mitenkään. Ensin tuntui että vähensi polvien vihlontaa, nyt kun on kolmas päivä lääkitystä ei vaikuta enää niin hyvin kuin aiempina päivinä.

Fibromyalgia on tietysti yksi mahdollisuus, mutta jotenkin olen siinä käsityksessä että se sattuisi ihan helvetisti.

Sain kuulla että borrelia-arvot ovat koholla. Mitään muuta en sitten saanutkaan, eli en siis hoitoa. Laboratorio haluaa että otetaan uudet kokeet joulukuun puolivälissä. Olletikin siis niveliin ehtinyt borrelioosi saa ihan rauhassa riehua kehossani vaikka minne asti.

Ollut tosi kiva lukea netistä miten ihmisiä on kuollut tähän ja invalidisoitunut pysyvästi.

Ikääntymisen oireita?
Mulla oli ensin toinen ja sitten toinen olkapää niin kipeä ettei ääriasentoja uskaltanut tehdä. Olin jo menossa leikkaukseen kun jäin vielä miettimään asioita.
Se oli outoa. On kyllä polvissa ja selässä samoja oireita.
En hyväksynyt kuitenkaan leikkauksia, koska mietin, että se on jotain muuta kun mitä arvelivat.
Niin se olikin. En tiedä mitä, mutta paranivat itsestään. Itsestään= käytin vaan niitä vaikka sattuikin.
Jälkeenpäin olen miettinyt, että sen oli pakko olla jotain tulehdusta, jolle ei ole selvää syytä, mutta viihtyy nivelissä. Kun sisukkaasti vaan käyttää jäseniä niin ne alkavat paranemaan hitaasti ja varmasti.
Jos jää paikalleen voivottelemaan, särky on ja pysyy. Kokeilin senkin.
Tietenkin sinkkiä, magnesiumia ja kaikki pillerit (vitamiinit) niin että välillä meni mahakin sekasin.
Ostin kaikkea luontaishyllyiltä. En tiennyt yhtään, että mikä voisi auttaa joten luin vaan purkeista että mitä ne tekee.
Mutta siis käyttäkää niitä varovasti niitä jäseniä, itseänne kunnioittaen. Pää-asia on, että ette jää paikoillenne sillä parantavat aineet kiertää veden mukana kehossa ja jos ei liiku, ei verikään kierrä ja paraneminen on hidasta ja jopa mahdotonta. Vanha sanonta " vierivä kivi ei sammaloidu".
Itselle ei vielä tullu sammalta päälle.. heh.

Polvi paskana! Aikanaan operoitu polveni pahoitti mielensä kun vastakkaisen jalan nilkan murtuman vuoksi jouduin hyppimään yhdellä jalalla 2,5kk.

Normaalisti vedin kerran viikossa napakan maastaveto- tai kyykkytreenin.
Nyt en muutamaan kuukauteen ole pystynyt kuormittamaan kipuilevaa polveani vaan olen tehnyt pienillä painoilla pitempiä sarjoja.
Käytän Voltargeniä ja popsin Gluco CSA MSM tabuja. En tiedä onko iistä mitään apua mutta tänään testasin polveani. Jostakin syystä kipu ilmestyi mavessa muttavapaan tangon hack:a pystyin vetämään pyramidin 160 kiloon ja pelivaraa jäi ainakin kympin verran.
Pitkä tauko perusvoimatasonkin treeneissä kostautui "kilotappiona" mutta tilanne on rohkaiseva.
On vaan varottava, ettei innostu liikaa.

Siis stöfnöjä suukkiin ja pienillä painoilla pitkiä sarjoja!