Mies ja nainen menevät naimisiin ilman avioehtoa. Mies on perinyt vanhemmiltaan suurehkon metsäpalstan ja talon, jossa pariskunta asuu. Onko niin, että tuo peritty omaisuus on avioliiton solmimisen jälkeen puoliksi molempien omaisuutta ja esim. puukaupoissa pitäisi olla molempien puolisoiden allekirjoitus ja suostumus ? Ja jos tulee ero, niin vaimolle kuuluu automaattimisesti puolet em. omaisuudesta ?
Avioliitto ja omaisuus
JuupasKaapas
8152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei ja ei.
Aviopuolison lupaa ei puukauppoihin tarvita. Eron sattuessa molempien netto-omaisuudet lasketaan yhteen ja puolisot jakavat tasan yhteenlasketun omaisuuden, jos avioehtoa ei ole. Siihen kuuluu myös miehen saama perintö, ellei perinnön saamiseen ole liittynyt ehtoa, ettei sitä oteta huomioon.
Kiitos vastauksista, niin olen aina ymmärtänyt asian olevankin. Eräs henkilö kuitenkin väitti äskettäin toista, siksi täällä kyselen.
Jatkan vielä: entäpä, jos mies lahjoittaa lapselle (joita on vain yksi) metsätilan ja talon säilyttäen itsellään elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden, tarvitaanko siihen vaimon suostumus tai voiko vaimo sen jotenkin estää ja vaatia itselleen osuutta eron tullessa tai muuten ?
hieman sille, että daamin pyrkimyksenä olisi lyödä naimakaupoilla pöytä koreaksi. "eräs henkilö",,, peili käteen:)
Jos talo on yhteisenä kotina, niin aviopuolison lupa vaaditaan.
Kyllä se joka on niin väittänyt, on ihan oikeassa. Te tietenkin väititte kovana vastaan ja sanoitte, ettei perintö ole sellaista, kyllä se vaan on, avioliittolain 34§ mukaan, ei sanota millaisesta saannosta on kyse, eli kaikenlainen omaisuus mikä annetaan yksinomaan vain toiselle ja perintö on tällainen jonka saa vain edesmenneen perillinen.
Tässä hiukka lakia asiasta: "2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa (perintö?).
35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)" ja tässä minilexistä: "Avioliittolain mukaan avio-oikeudesta vapaata on lähtökohtaisesti se omaisuus, jonka toinen puoliso on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioero on tullut vireille tai avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi. "
Eli se huomioidaan osituksessa, eli kaikkinainen omaisuus, yhteinen jaetaan fifti-fifti periaatteella, mutta ennen avioliittoa ollut omaisuuden arvo lasketaan vain toiselle ja samoin jos on saanut perinnön/lahjoituksena/testamentilla eli tarkoittaa sitä, että vaikka omaisuus onkin yhteistä avioliiton aikana, niin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä siitä omaisuudesta joka on saatu laissa sanotulla tavalla, eli hän ei voi siihen kajota.
Sitten siihen lahjoittamiseen/ennakkoperintöön: "38 § (12.4.1995/542)
Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Puolison suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos luovutettava omaisuus on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen ja jos kotia ja siihen liittyvää maa-aluetta ei voida jättää luovutuksen ulkopuolelle alentamatta merkittävästi kiinteän omaisuuden arvoa. Mitä tässä momentissa säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen.
Oikeustoimi, jonka puoliso on tehnyt vastoin 1 momentin säännöstä, on julistettava pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. Kiinteän omaisuuden luovutus tulee kuitenkin päteväksi, jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta. Vuokraoikeuden tai muun kiinteää omaisuutta koskevan käyttöoikeuden kirjaamisen vaikutuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä momentissa säädetään lainhuudosta.
40 a § (13.3.1964/139)
Milloin puoliso, ottamatta asianmukaisesti huomioon toisen puolison avio-oikeutta, on, antamalla lahjaksi muuta kuin 38 §:ssä sanottua omaisuutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen eikä 85 §:ssä tarkoitetussa omaisuuden osituksessa voida toiselle puolisolle suorittaa täyttä vastiketta ja lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi toisen puolison oikeutta, on lahja tai sen arvo palautettava siinä määrin kuin se on tarpeen toisen puolison oikeuden toteuttamiseksi. Lahjan arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, jolloin lahjoitus täytettiin, mikäli asianhaarat eivät muuta aiheuta."
Tänne kohta hyppii esiin noloo, jurristia ja aakkossekoo taikka jotakuta alkaa tosissaan ahistaa, mutta ei kannata rakeista välittää.
LAwetin vastaus on hieman epämääräinen.ota huomioon 2) puolisolla oli oikeus 2 momentin nojalla määrätä omaisuudesta ilman toisen puolison suostumusta ja tuomioistuin voi hakemuksesta antaa luvan 38 ja 39 §:ssä tarkoitettuun luovutukseen tai muuhun oikeustoimeen, jos toinen puoliso on kieltäytynyt antamasta suostumustaan taikka jos suostumusta ei ole muusta syystä saatu hankituksi.
Näillä puheilla jos mies omistaa yksin yhteisen kodin niin hänellä on mahdollisuus lahjoittaa rintaperilliselle talonsa vaikka aviopuoliso sitä vastustaa.
Otetaan esimerkki,puolisoilla yhteinen koti minkä omistaa mies kokonaan.
miehellä 1 lapsi,aviopuoliso ruksaa lahjakirjan missä on määräys että aviopuolisolla on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin,aviopuoliso vastustaa sitä että mies antaa lahjaksi yhteisen kodin lapselleen,mies nostaa kanteen 40§ vedoten,en näe mitään syytä etteikö tuomioistuin myöntaisi luvan miehelle että hän saa lahjoittaa kodin lapselleen.Se että otetaanko lahjoitus huomioon sitten osituksessa on taas eri juttu.