Tänään laitoin hääpukuuni kuuluneen napin roskiin. Olen säilyttänyt sitä lähemmäs 20 vuotta. Mutta nyt oli sen aika mennä.
Tänään jätin jäähyväiset
Puhdistus
1100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Värjäsin nuo puuvillaneulospäällysteiset napit aikoinaan teellä luonnonvalkoisiksi. Puvun yläosa oli muotoonhuovutettua luonnonvalkoista villaa, johon oli huovutettu joukkoon valkoista silkkilankaa. Alaosa ja alaspäin levenevät hihat olivat harvaneuloksista pellavaa. Alkujaan värjäämättömän kankaan valkaisin luonnonvalkoiseksi. Huntu oli käsin neulottua Kiinasta tilattua silkkineulosta, jonka metrihinta oli 150 euroa. Tyydyttiin puoleentoista metriin. Pukuun meni silkkistä vuorikangasta 8 metriä. Minulla ei ollut kenkiä, vaan puvun yläosan kanssa yhteneväiset huovutetut tossut. Hääkimppu tehtiin luonnonkukista. Sulhaselle teetettiin pellavapaita, pellavahousut ja luonnonmusta huovutettu takki, jonka rinnuksessa oli sama kuvio kuin vihkisormuksissamme. Vihkiminen tapahtui meren saaressa, korkealla paikalla, keskellä mäntymetsää.
Tuota hääpukua, jonka huolellinen, rakastava valmistaminen kesti kuukausia ja jonka lopullista hintaa emme lopulta enää edes tarkasti tienneet, käytin vain yhden kerran. Sen jälkeen se roikkui vuosia vintin kätköissä. Nyt viimeinenkin osa siitä on poissa. Niin kuin kaikki muukin.
On aika mennä eteenpäin.