Veneessäni vanttiruuvit pyörivät todella vaivalloisesti, Kierteet ovat likaiset. Millä aineella suoritan kunnollisen pesun? Mikä aine? Hammasharjalla? Vinkkejä kiitos.
Vanthiruuvitvanthi
Vanthi
11892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jengat on ehkä menneet piloille, ne on aika pehmeää metallia. Uudet ei kauheasti maksa, jos täytyy uusia. Hammasharja ja sen jälkeen vanttiruuviöljy kuulostaa hyvältä.
Dieselissä liotus ja hammasharjalla putsaus. Kunnon öljyäminen vanttiruuviöljyllä. Jos kierteet entiset, niin uudet vanttiruuvit. Eipä siinä muuta.
Breakcleaner puhdistaa melkein mitä vaan. Se voi kuitenkin vaurioittaa muovipintoja. Hyvänä puolena on sen haihtuminen joten se ei tahraa.
Sisäkierteitä varten lasten hammasharja. Mikä hyvänsä liuotin käy avuksi, vaikka huoltoasemalta ostettu rasvanpoistaja, jos pelkkä harjaus ei riitä. Ulkokierteistä näkee ihan katsomalla, ovatko kierteenharjat kallistuneet tai onko niissä muuta likaa pahempaa virhettä. Jos eivät puhdistettuina kierry herkästi, menee vanttiruuvit vaihtoon. Minulla sattuu juuri olemaan mallikappaleena tätä kirjoittaessa käden ulottuvilla olemaan vanttiruuvi, joka meni vaihtoon kallellaan olevien kierteenharjojen vuoksi.
Keväällä sitten mastoa nostaessa pyöräytetään vanttiruuvien ympärille elmukelmua pitämään kierteet puhtaina. Vielä elmukelmuakin parempaa on pakkauskelmu, joka on kapeampaa ja vähän paksumpaa, mutta elmukelmun saa keittiöstä ryöväämällä. Ennen kiinni kiertämistä on kierteiden voiteluun kaksi mahdollisuutta. Joko lanoliinia, joka on varsin jäykkää, mutta täysin veteenliukenematonta ja siksi on siellä kierteessä vielä syksylläkin. Toinen vaihtoehto on molybdeenisulfidipohjainen rasva, jonka hyvä ominaisuus on paras mahdollinen paineenkesto. Kestää MoS-rasvakin täkäläisen kauden, mutta on mustaa ja sotkevaa liian runsaasti käytettynä. Lanoliini pysyy kierteessä kuin tauti, eikä sotke helpolla.
Kolmas vaihtoehto, jota olen viime vuodet käyttänyt: putsauksen jälkeen Tef- gel, joka on tarkoituseen suunniteltu paksu teflongeeli. Löytyy Suomesta javmaailmalta alan liikkeistä. Kestää kierteissä yli vuoden mutta on hieman jäykkää pyörittää.
Minulla on tavallinen musta MoS2-pohjainen rasva toiminut erinomaisesti. Viimeksi taisin lisätä neljä vuotta sitten ja edelleen vanttiruuvit on saanut helposti kiinni ja auki satamassa, vaikka vantit ovat varsin tiukalla. Sotkeminen ei ole ollut ongelma, kun ei laita ylenmäärin ja pyyhkii ensimmäisen kiristyksen jälkeen ylimääräiset pois. Turha niitä esille jääviä kierteitä on voidella.
Edellisessä veneessä vanttiruuvit jumitti ja jopa lastuja lähti kiertäessä. Olin jo varma, että vaihtoon menee, mutta puhdistus ja tuo rasva sai ne toimimaan oikein hyvin ne muutamat vuodet, jotka ko. vene minulla vielä oli.
Rosteri leikkaa kiinni rosteria vasten erittäin herkästi i ilman voitelua. Siksi aina kannattaa laittaa vanttiruuveihin joku rasva silloinkin, kun sitä oikeaa ei käsillä ole. Uudemmissa Seldenin (=entinen Hasselfors) vanttiruuveissa on pronssinen runko, jonka pitäisi sietää enemmän leikkautumatta kiinni, mutta muistan seppomartilla olleen niissä korrooriopohjaista jumittumista. Se tuskin kuitenkaan on ongelma kotivesillä.
En osaa enää sanoa aikaa, milloin viimeksi on ollut käytössä muuta kuin aisi/ pronssi. Rikimaakarit ovat Suomessa ja maailmalla myyneet vain sitä. Tuo metalliyhdistelmä tuskin rasvattuna Suomessa jumittuu kun vanttiruuvit eivät ole vuosIa liikuttamatta. Välimereltä ostetun veneen vanttiruuveja ja potkuria olen irroitellut rälläkällä paloittelemalla. Rajapinta on todella tiukasti kiinni. Puhallislamppukaan ei auttanut. Täytyy olla useamman vuoden prosessi.
Navtecin tarina taitaa nyt useamman omistajavaihdoksen jälkeen olla loppu. Ilmeisesti siis suunnilleen viime hetkellä toissavuonna sain heiltä uudet vanttiruuvit ja ne olivat edelleen rosteria kaikki palikat. Palikoita muuten myytiin erillisinä, ei täydellisinä vanttiruuveina. Muutkin kaupan hyllyillä olevat vanttiruuvit ovat enimmäkseen rosteria.
Petrooli- tai naftapesu, myös moottorinpesuaine käy hyvin. Likaantuminen loppui kun aloin käyttämään aseöljyä voiteluun. Pikkutuhaus sitä kierteen yläpuolelta, tunkeutuu hyvin.
Vanttiruuvit ovat niin olennainen osa veneessä että niitä ei mielestäni tulisi peittää suojaputkilla tai teippauksilla. Silloin näkee aina lukituspultit ja saa hiekat ja suolat huuhdottua pois kannen pesun yhteydessä.
Vene-lehden entinen kolumnisti ja pakinoitsija Lauri Polon kirjoitti aikanaan aiheesta, että ainoa oikea voiteluaine vanttiruuveihin on villa vaseliini, eli lanoliini. Se mistä tuota sai en enää muista.
Rosteristen vanttiruuvien kirous on austeniittisessa kiderakenteessa, joka on pehmeä, muokkautuva sekä muokkauslujittuva ja adhesiivinen. Onneksi se sentään kestää korroosiota kohtuullisen hyvin.