Hoidosta..

Hyvä päätös! täytyy sanoa. Itse sairastin kolme vuotta ja hakeuduin hoitoon. Nyt olen lähes kokonaan toipunut.
Kukaan ei taatusti naura sulle, vaan päin vastoin, on ihailtavaa kun tajuaa itse mennä hoitoon!
Uskoisin, että jos olet täysi-ikäinen saat itse päättää oletko avohoidossa vai sairaalahoidossa, sinuna valitsisin sairaalahoidon, koska on helpompaa ja turvallisempaa aloittaa parantuminen valvotussa tilassa, vaikka se ei kivalta tunnukaan.
Minä olin sairaalassa yhtäjaksoiseti 3 kuukautta, joka auttoi minua eteenpäin, ruoka tuodaan annosteltuna eteesi, mutta kalorimäärä on aluksi erittäin pieni ja pikkuhiljaa sitä nostetaan, kun vatsasi alkaa tottumaan ruokaan, eli ei tarvitse pelätä, että joutuisit heti syömään suuria annoksia. Painoa ei pyritä nostamaan hurjaa vauhtia vaan pikkuhiljaa, niin se ei tunnu epämiellyttävältä ja painonnousu on helpompi hyväksyä.
Jos tuntuu siltä niin voit toki lopettaa hoidon kesken, mutta sinuna en tekisi sitä ellet ole varma, että pystyt nostamaan painoasi ja huolehtimaan itsestäsi.
Olen varma, että pystyt ennenpitkään syömään aivan normaalisti lihomatta, niinhän pystyvät kaikki terveet ihmisetkin, ja voit tietysti urheillakin, mutta muista, että silloin energiatarpeesi kasvaa. Siihen apua antaa ravitsemusterapeutti, joka on minusta tosi hyödyllinen, hän osaa laskea kuinka paljon sinun tarvitsee syödä, hän antaa hyviä ohjeita ruoka-aineiden valinnassa ja osaa jakaa syömiset pitkin päivää.
Kyllä aineenvaihduntasikin palaa ennalleen tosin se voi viedä jonkun aikaa.
Tsemppiä sulle! Älä anna periksi!