Selviän minä

Oon iloinen että on olemassa kriisipäivystyspuhelimia. Pääsisin varmaan päivystyksest omalla historiallani helposti eteenpäin mut haluan selvitä ilman , vähemmällä, kun en sitä pidemmäl aikavälillä tarvitse. Enkä ny päivystykseen lähde mut helpottaa kun tos näppäilyä vaille on kriisipäivystyksen numero, ajatuskin siitä helpottaa todella paljon (en kyl tiedä kuinka hyvin sieltä vastataan). Itken itsekseni ja sekin helpottaa. Oon myös ylpeä itsestäni että pystyn tähän, rationaaliseen ajatteluun enkä vetäse tost kaikkii nappei mitä olen saanut ja yrittänyt jotain lopullista. Sekin auttaa että tietää et aika paljon joutuis ottaa ennen kuin sais jotain aikaan ja ennen kaikkea se, että mulla on lapset joiden vuoksi on pakko olla. Mä pystyn, mä saan "näkymätöntä" apua. Kaikki ei valitettavasti siihen pysty. :(
1101
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Selvitään me kaikki yhdessä :)

Tavallinen arki on usein myös yllättävän rankkaa. Tavallinen työpäivä voi vaatia suurta valmistautumista ja raskaita ponnistuksia. Kyllä niistäkin kaikista selvitään, voin sanoa - ja uskon siihen täysin!

Se ei silti tarkoita että aina jaksaisi. Aina ei jaksa! Monilla jotka tänne kirjoittavat on jonkiasteinen kriisi menossa. On hyvä jos tajua että on kriisi. Silloin voi olla hyvä soittaa auttavaan puhelimeen, joka on sitä varten. Monet selviävät kriiseistään puhumalla ystäville tai muille. Moni ei myöskään selviä kriiseistään. Jos he olisivat ymmärtäneet että heillä oli kriisi, he olisivat voineet selvitä.

Oma suhtautuminen vaikuttaa paljon. Miten suhtautuu omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


uusyrityspistefi kirjoitti:

Oon iloinen että on olemassa kriisipäivystyspuhelimia. Pääsisin varmaan päivystyksest omalla historiallani helposti eteenpäin mut haluan selvitä ilman , vähemmällä, kun en sitä pidemmäl aikavälillä tarvitse. Enkä ny päivystykseen lähde mut helpottaa kun tos näppäilyä vaille on kriisipäivystyksen numero, ajatuskin siitä helpottaa todella paljon (en kyl tiedä kuinka hyvin sieltä vastataan). Itken itsekseni ja sekin helpottaa. Oon myös ylpeä itsestäni että pystyn tähän, rationaaliseen ajatteluun enkä vetäse tost kaikkii nappei mitä olen saanut ja yrittänyt jotain lopullista. Sekin auttaa että tietää et aika paljon joutuis ottaa ennen kuin sais jotain aikaan ja ennen kaikkea se, että mulla on lapset joiden vuoksi on pakko olla. Mä pystyn, mä saan "näkymätöntä" apua. Kaikki ei valitettavasti siihen pysty. :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu