Asumismuodot uudistuvat

Suomeenkin on tullut, senioreille, mahdollisuus asua yhdessä useiden ihmisten kanssa. Eräs ystäväni Helsingissä on varannut paikan valmistuvaan taloon. Siellä voi tehdä yhteisissä tiloissa ruokaa, harrastustiloja on, saunatilat yhteiset ym.
Kaiketi yhteisöllisyydestä on jopa terveydellistä hyötyä, sosiaalisuus hyveenä, eikö?

136

2071

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jokainen käyttää rahansa itsenäisesti.
      Mainoksia on ollut jo häpeällisen riittävästi.

      H.

    • Eikös sellainen ole ihan vanha asumismuoto.
      Vähän niinkuin entivanhaiset työmaaparakit, joissa oli yhteinen keittiö ja suihkutilat. Jokaisella sitten oma huone.

      Ei. En ikinä sellaiseen yhteisasumiseen alistuisi, kun olen vapaana tottunut porsastelemaan omassa leittiössäni.

    • Olen opiskeluaikoina asunut tarpeeksi kimppa-asunnoissa, se riittää.
      Ei pienintäkään halua asua jossakin mummu-ukko-kommuunissa, laittamassa ruokaa yhteiskeittiössä ja saunomassa yhteisessä saunassa.

      • Bengalitikku

        No mehän kaikki täältä solu sieltä. Hankinnat tulisivat edukkaiksi massaostoinaå esim. keinutuolit. Joidenkin olisi ihan pakko muuttaa muilta mailta. 😎


      • Bengalitikku kirjoitti:

        No mehän kaikki täältä solu sieltä. Hankinnat tulisivat edukkaiksi massaostoinaå esim. keinutuolit. Joidenkin olisi ihan pakko muuttaa muilta mailta. 😎

        Jokaisella vanhuksella on jo keinutuoli valmiina, kun hän senioritaloon muuttaa.
        Useimmilla myös potkupyörä, huonokuntoisimmilla myös rollaattori.


      • Bengalitikku

        Eilen katselin pyöräkaupan ikkunasta potkupyöriä, sähkösellaisia.
        Pysyisikö mummon hyppysissä? Ja minne voisi laittaa ostokset?
        Raskas reppu selässä painaa.
        Ne näytti söpöiltä.


      • Siellä kuuntelemassa minkälaisia vaivoja ja kremppoja kenelläkin on, mitä narkkia kenenkin pitää lappaa naamaansa ...
        Ei, kyllä minulle riittää sellainen asumismuoto näillä palstoilla.


      • Tellukka kirjoitti:

        Siellä kuuntelemassa minkälaisia vaivoja ja kremppoja kenelläkin on, mitä narkkia kenenkin pitää lappaa naamaansa ...
        Ei, kyllä minulle riittää sellainen asumismuoto näillä palstoilla.

        Tuon valitusosion jätin omasta viestistäni pois, olen äitini senioritalossa asumisen vuosina kuullut eräänkin sairaskertomuksen.
        Aina ei ehdi livahtaa ohi, kun tutut mummut ovat lähes äidin ovensuuhun kokoontuneet vaihtamaan kuulumisia.
        Ja niitähän kertyy, jos ei ole pariin tuntiin nähty ja pitempiaikaisesta näkymättömyydestä jo ties millä spekuloidaan, joku on nähnyt ambulanssin pihassa jne.
        Voi kun kuolis aikanaan pois, sitä alkaa hiljakseen toivoa.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Eilen katselin pyöräkaupan ikkunasta potkupyöriä, sähkösellaisia.
        Pysyisikö mummon hyppysissä? Ja minne voisi laittaa ostokset?
        Raskas reppu selässä painaa.
        Ne näytti söpöiltä.

        Korin saa sekä potkupyörään että rollaattoriin.
        Äidilläni on molemmat ajopelit, rollan sai kun kaatui syksyllä hyvinvointikeskuksen aulassa, tikkejä otsaan ja mustat silmät kuin pandakarhulla.


      • pirremiinapas
        Bengalitikku kirjoitti:

        Eilen katselin pyöräkaupan ikkunasta potkupyöriä, sähkösellaisia.
        Pysyisikö mummon hyppysissä? Ja minne voisi laittaa ostokset?
        Raskas reppu selässä painaa.
        Ne näytti söpöiltä.

        Minä haluaisin sellaisen, eikä välttämättä tarvitsisi olla sähköavusteinenkaan, potkisin vaan niin vimatusti ☺☺


      • Bengalitikku

        Se potkulauta oli lapsellisen näköinen: yksi paksu "lauta" ja pulleat renkaat, kiiltävällä valkoisella maalilla maalattu. Mietin sitä, että miten painava se on ja jos tasapaino menisin, kun tiessä on nypyjä, mätkähtäisin maahan, jatkaisiko mopo matkaa, enkä saisi sitä koskaan enää kiinni. Tästä saisi sarjakuvan.


      • Älä hyvä ihminen sellaista potkulautaa hanki, ne on vaarallisia vekottimia.
        Tyttärenpojalla on sellainen ja hänkin on telonut itseään sillä potkutellessaan.
        Potkupyörässä on kaksi jalasta ja neljä pyörää, muistuttaa potkukelkkaa pyörillä ja korilla varustettuna.
        Moni vanhus on kaatunut potkupyörän kanssakin, varmaan tasapaino pettänyt tai huimannut.


      • Bengalitikku

        Mutta, jos olisi kypärä, polvi- ja kyynärsuojukset. Jotenkin olisi makeeta vetäistä sillä kevyenliikenteen väylällä kaikkien ohi. Voisi trimmatakin. Nelipyöräinen ei ole vielä tarpeen.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Mutta, jos olisi kypärä, polvi- ja kyynärsuojukset. Jotenkin olisi makeeta vetäistä sillä kevyenliikenteen väylällä kaikkien ohi. Voisi trimmatakin. Nelipyöräinen ei ole vielä tarpeen.

        Ehdottomasti pitäisikin olla kaikki suojukset.
        Olisi kyllä kiva olla paikalla ja nähdä kuinka sujuu.


      • Bengalitikku

        No. Hihhih.
        Muistan kutsua, ellen ole jo dementoitunut...


      • Bengalitikku kirjoitti:

        No. Hihhih.
        Muistan kutsua, ellen ole jo dementoitunut...

        Hommaahan tarvittavat vermeet, niin palataan asiaan.


    • ö-Öö

      Reservaatti käsivarteen

      Jonnekin lappiin hyvin aidattu ja vartioitu reservaatti, jonne loispummieläkeläiset varastoidaan. Helikopterilla pudottelee siirtomaaelintarvikkeita, sähköpyöriä, hotapulveria ja muumimukeja aina joskus. Sielläpähän oisivat keskenään kimppakivaa pitäen ja toisiaan haudaten.

      Pitemmän aikaa suunnitellut tällaista uutta ja innovatiivista sote-palvelua, Jahka valtio osoittaa sopivan alueen, aloitan po. liiketoiminnan. Loispummit on tyytyväisiä, etenkin veronmaksajat ja muut ihmisroskia inhoavat. Kun saan hommelin pyörimään, meitsistä tulee äveriäs mies ja hankkia itselleni residenssin espanjasta, asuen siellä ja keskittyä voisilmäpullien syömiseen ja Matti Nykäsen keikoilla kulkien.

      Hitto, rationaalisuutta noihin hommiin, pummien rahat kiertoon, sekä normaaleille ihmisille hyvä mieli, muulloinkin, kuin joulun jälkeen.

      =DW=

    • pirremiinapas

      Erittäin hyvä asumismuoto sosiaaliselle ihmiselle, ei yksinäinen vanhuus ole mitenkään mukavaa, eikä terveellistäkään, kuulemma yksinäisyys voi jouduttaa dementiaa.

    • Nuoruudessani elin monta vuotta kolhoosissa keskellä pääkaupunkia,
      oli hyvää ja sosiaalista aikaa, vieläkin tapailen sitä porukkaa monissa yhteyksissä.

      Yhdessä asumisen sosiaalisuus vaatii tässä iässä liikaa,
      vain väkisin muuttaisin sellaiseen asumismuotoon.
      Voisin aika hyvinkin sopeutua, mutta en koskaan hakeutuisi,
      mielummin menen vaikka uimahalliin ja höpötän ventovieraiden kanssa saunanlauteilla ja menen ravinteliin syömään jne

      Kyllähän se taas jossain vaiheessa tulee eteen
      ja ihan väkisin kun johonkin palvelutaloon jälkikasvu mummelin kuskaa.
      Mummelilla on siellä varmasti hauskaa ja sosiaalista, kun yhdessä syödään ja joskus jumpataan tuolijumppaa ja virutellaan ja venytellään.
      Mutta sitä aikaa odotellessa, nautin tästä elämästä.

      • pirremiinapas

        Voi, olen nähnyt ne palvelutalot, kun ei koskaan tarvitsisi sellaiseen mennä.


      • pirremiinapas kirjoitti:

        Voi, olen nähnyt ne palvelutalot, kun ei koskaan tarvitsisi sellaiseen mennä.

        Palvelutaloissakin on hyvin erilaisia, olen nähnyt myös hyvin toimivia ja viihtyisiä. Asun pienellä paikkakunnalla ja ehkä täältä sitten löytyy myös viihtyisä paikka minullekin,
        Jospa etsivät ja löytävätkin passelin perhekodin tälle mummelille. Aika näyttää.


      • Heikunkeikku
        pirremiinapas kirjoitti:

        Voi, olen nähnyt ne palvelutalot, kun ei koskaan tarvitsisi sellaiseen mennä.

        Mun äiti ehti olla kahdessa palvelutalossa. Molemmat olivat hyviä.
        Äitini tykkäsi ja myös minä. Ei mitään valitettavaa.


      • Niitä-oli-erilaisia

        "Nuoruudessani elin monta vuotta kolhoosissa keskellä pääkaupunkia,,,"

        Rautatiekadulla kenties?


      • kerttuliena
        Niitä-oli-erilaisia kirjoitti:

        "Nuoruudessani elin monta vuotta kolhoosissa keskellä pääkaupunkia,,,"

        Rautatiekadulla kenties?

        kenties ratakatu, supon vieressä ja unioninkatu saksalaisen kirjon naapurissa
        asuin siellä minäkin


    • Varmaan hyvä asumismuoto, niille, jotka kokevat yksin ollessaan yksinäisyyttä. Ja kun on eri kuntoisia ihmisiä lähettyvillä, saa pikku apuakin tarvittaessa.
      Itse olen kyllä sellainen persoona, että nautin, kun saan rauhassa kisun kanssa asustella.
      Vielä kun ulos ovesta pääsee aina halutessaan.
      Vaikea sanoa, mitä tulevaisuudessa ajattelee, jos terveydentila kovin muuttuu.
      Voi olla, että tulee toisiin ajatuksiin.

      • Ja sitten on niitä, jotka tarvitsevat toisten pikku apua jatkuvasti sellaisessakin, minkä itsekin pystyisivät tekemään.
        Ja sellaisia, jotka eivät viihdy hetken siunaamaa yksin, vaan ovat jatkuvasti koputtelemassa toisten oville, jos ei siinä yhteisessä oleskelutilassa satu olemaan uhria, jolle kertoa vaivoistaan ja pitää monologiaan.


      • Tellukka kirjoitti:

        Ja sitten on niitä, jotka tarvitsevat toisten pikku apua jatkuvasti sellaisessakin, minkä itsekin pystyisivät tekemään.
        Ja sellaisia, jotka eivät viihdy hetken siunaamaa yksin, vaan ovat jatkuvasti koputtelemassa toisten oville, jos ei siinä yhteisessä oleskelutilassa satu olemaan uhria, jolle kertoa vaivoistaan ja pitää monologiaan.

        Tuo pitää paikkansa, harva se kerta, kun äidin luona olen käymässä, niin joku talon naisvanhuksista rimpauttaa ovikelloa ja pyrkii juttusille.
        Ei silti, kyllä meidän mummokin kierrokselle lähtee jos aika pitkäksi käy.
        Aina on joku kotona.

        Kööri kokoontuu ensimmäisen kerroksen pöydän ympärille ja pitää lukua kuka tulee, mihin menee ja kuka poistuu.
        On siinä pari vanhaa miestäkin mukana ja heitä pidetään silmällä, menevätkö jonkun mummun luona vierailemaan ja miksi menee.

        Vähintään pientä skismaa syntyy milloin mistäkin, on kyllä melkoinen sakki kasassa.


    • Heikunkeikku

      Hyvähän se on, kun on erilaisia vaihtoehtoja ihmisille.
      Minulle itselleni ei passaisi tuollainen asuminen, josta aloituksessa kirjoitettiin.
      Heti tuli mieleen, että mitäs sitten, jos porukasta yksikin olis känkkäränkkätyyppinen tai joku saivartelija kauhistus vänkääjä vanhus, joka saisi mun hiukseni pystyyn.
      Pelkkä ajatus kauhistuttaa.

      • Näin yhden tv-ohjelman tanskalaisesta ko. kodista. Se oli tasokas koti ja ihmiset ilmeisesti sivistyneitä, varakkaita ja jonkinverran ikäeroa oli myös. Heillä oli omat tilat ja mahdollisuus olla mielensä mukaan yksin, mutta siinä näytettiin kuinka he tekivät yhdessä ruokaa, he näyttivät vihtyvän hienosti.
        En tiedä valintaa kuinka sinne mentiin, tämä oli tehty silloin kun tanskalaiset olivat onnellisimpia. Nythän meiltä pitäisi onnistua mikä vain, kun ohitettiin heidät.


      • Heikunkeikku
        kawe kirjoitti:

        Näin yhden tv-ohjelman tanskalaisesta ko. kodista. Se oli tasokas koti ja ihmiset ilmeisesti sivistyneitä, varakkaita ja jonkinverran ikäeroa oli myös. Heillä oli omat tilat ja mahdollisuus olla mielensä mukaan yksin, mutta siinä näytettiin kuinka he tekivät yhdessä ruokaa, he näyttivät vihtyvän hienosti.
        En tiedä valintaa kuinka sinne mentiin, tämä oli tehty silloin kun tanskalaiset olivat onnellisimpia. Nythän meiltä pitäisi onnistua mikä vain, kun ohitettiin heidät.

        Varmaan kivaa asua tuommosessa ruokaa tehden ym., mutta se ei tosiaan kaikille passaa.
        Niinku mulle esim:) Kauhiaa jos joku tulis mun ruuanlaittoa sorkkimaan ja sekotteleman ja maustamaan "väärillä" mausteilla. Ei ei, kahdeksan kertaa ei.

        Enkä ees ole niin ihmisrakas, että jaksaisi alvariin niiden kans praatata.
        Vähä liioittelen, en kait mä ihan-ihan ihmisvihaajakaan ole, mutta en kaukana siitä. Öh:)


      • kylmätotuus
        kawe kirjoitti:

        Näin yhden tv-ohjelman tanskalaisesta ko. kodista. Se oli tasokas koti ja ihmiset ilmeisesti sivistyneitä, varakkaita ja jonkinverran ikäeroa oli myös. Heillä oli omat tilat ja mahdollisuus olla mielensä mukaan yksin, mutta siinä näytettiin kuinka he tekivät yhdessä ruokaa, he näyttivät vihtyvän hienosti.
        En tiedä valintaa kuinka sinne mentiin, tämä oli tehty silloin kun tanskalaiset olivat onnellisimpia. Nythän meiltä pitäisi onnistua mikä vain, kun ohitettiin heidät.

        Kannatan asumismuotoa, jossa jokaisella on oma asunto, mutta halutessaan myös mahdollisuus yhteisölliseen toimintaan, esim. kokkailuun ja ruokailuun.

        Hienoa olisi, jos talossa asuisi eri-ikäisiä ihmisiä ja osa asunnoista olisi vuokra-asuntoja, eikä pelkästään omistusasuntoja.

        Päin naamaani iski kirjoituksesi näkemästäsi tanskalaisesta tv- ohjelmasta, koska arvioit, että siinä tasokkaassa kodissa, josta ohjelma kertoi, asui varakkaita ja sivistyneitä ihmisiä.
        Mielestäni varakkuudella ja sivistyksellä ei ole mitään yhteyttä toisiinsa.

        Yksinäisyys on suuri ongelma Suomessakin riippumatta varallisuudesta. Sitä kokevat sekä vanhat että nuoret ihmiset ja siitä yhteiskuntamme maksaa suuren laskun. Yhteisöllisyys on kadonnut lähes kokonaan ja se näkyy tilastoissa ikäihmisten itsemurhina ja työikäisten eläköitymisenä masentuneisuuden takia.

        Ihmettelen, mitä mittareita on käytetty, kun suomalaisista on tehty maailman onnellisin kansa.
        Jos väittämä pitää paikkansa, niin muilla kansoilla menee todella huonosti.


      • ohikulkeva

        Komppaan kylmätotuutta. Minullekin jäi ikävä kuva tanskalaisdokumentista. Ei todellakaan varakkuus takaa sivistystä ja sivistynyt ei aina ole varakas.
        Toivottavasti jossain vaiheessa tuo rahan mahti hälvenee ja tulee ne oikeat arvot tärkeimmiksi.

        En ehkä sopeutuisi kommuuniin enkä kenties senioritaloonkaan, ainakaan vielä.


      • Korppis11
        ohikulkeva kirjoitti:

        Komppaan kylmätotuutta. Minullekin jäi ikävä kuva tanskalaisdokumentista. Ei todellakaan varakkuus takaa sivistystä ja sivistynyt ei aina ole varakas.
        Toivottavasti jossain vaiheessa tuo rahan mahti hälvenee ja tulee ne oikeat arvot tärkeimmiksi.

        En ehkä sopeutuisi kommuuniin enkä kenties senioritaloonkaan, ainakaan vielä.

        On hauska lukea näitä sivistynyt/varakas kommentteja. Ehkäpä suomalaisten puhumasta suomen kielestä ei voi tulkita ihmisen sivistyneisyyttä, mutta esim. hollannin kieli puhuttuna paljastaa miltä tasolta ihminen on lähtöisin.

        Sivistynyt mielestäni kertoo koulutuksesta enempi kuin täällä keskusteluissa korostetusta sielunsivistyksestä. Sivistynyt ihminen puhuu huoliteltua kieltä. Usein tällaiset ihmiset korkeammin koulutettuja ja tulevat paremmista piireistä, mikä tarkoittaa varakkuutta.


      • ohikulkeva
        Korppis11 kirjoitti:

        On hauska lukea näitä sivistynyt/varakas kommentteja. Ehkäpä suomalaisten puhumasta suomen kielestä ei voi tulkita ihmisen sivistyneisyyttä, mutta esim. hollannin kieli puhuttuna paljastaa miltä tasolta ihminen on lähtöisin.

        Sivistynyt mielestäni kertoo koulutuksesta enempi kuin täällä keskusteluissa korostetusta sielunsivistyksestä. Sivistynyt ihminen puhuu huoliteltua kieltä. Usein tällaiset ihmiset korkeammin koulutettuja ja tulevat paremmista piireistä, mikä tarkoittaa varakkuutta.

        Olen pikkaisen eri mieltä. Esim. Finlandiapalkittu Juha Hurme puhuu vähemmän sliipattua kirjakieltä ja on korkeasti koulutettu. Noin yhtenä esimerkkinä. Nykyisin puhelikieli on aikalailla samanlaista tulipa se juntin tai herran suusta.

        En itse nähnyt tuota tanskalaista dokumenttia, josta Kawe kirjoitti, vaan käsitys tuli hänen tekstistään.

        Intelligentit, bohemit taitelijat eivät yleensä ole olleet varakkaita vaikka useimmat heistä ovat kirjaviisaita. Sydämensivistystä omaavan ihmisen pitää tuntea tai ainakin kuunnella hänen puhettaan aika paljon, että pystyy toteamaan sen sydämen sivistyksen,minun mielestäni.

        Se aika on ohi, kun kartanon nuoresta isännästä tuli ylioppilas ja agronomi :)


      • Korppis11
        ohikulkeva kirjoitti:

        Olen pikkaisen eri mieltä. Esim. Finlandiapalkittu Juha Hurme puhuu vähemmän sliipattua kirjakieltä ja on korkeasti koulutettu. Noin yhtenä esimerkkinä. Nykyisin puhelikieli on aikalailla samanlaista tulipa se juntin tai herran suusta.

        En itse nähnyt tuota tanskalaista dokumenttia, josta Kawe kirjoitti, vaan käsitys tuli hänen tekstistään.

        Intelligentit, bohemit taitelijat eivät yleensä ole olleet varakkaita vaikka useimmat heistä ovat kirjaviisaita. Sydämensivistystä omaavan ihmisen pitää tuntea tai ainakin kuunnella hänen puhettaan aika paljon, että pystyy toteamaan sen sydämen sivistyksen,minun mielestäni.

        Se aika on ohi, kun kartanon nuoresta isännästä tuli ylioppilas ja agronomi :)

        Hollannissa puhutaan joko high or low Dutch kieltä. Sen tiedän, tosin en eroita koska en puhu kieltä.


      • kylmätotuus
        Korppis11 kirjoitti:

        On hauska lukea näitä sivistynyt/varakas kommentteja. Ehkäpä suomalaisten puhumasta suomen kielestä ei voi tulkita ihmisen sivistyneisyyttä, mutta esim. hollannin kieli puhuttuna paljastaa miltä tasolta ihminen on lähtöisin.

        Sivistynyt mielestäni kertoo koulutuksesta enempi kuin täällä keskusteluissa korostetusta sielunsivistyksestä. Sivistynyt ihminen puhuu huoliteltua kieltä. Usein tällaiset ihmiset korkeammin koulutettuja ja tulevat paremmista piireistä, mikä tarkoittaa varakkuutta.

        Hollannin kieli voidaan sivuuttaa tyystin, koska minä en siitä tiedä mitään ja yhtä tietämätön asiasta tunnut sinäkin olevan, vaikka olet Hollannissa oleskellutkin.

        Ymmärsinköhän oikein, että mielestäsi sivistynyt ihminen puhuu huoliteltua kieltä, hän on korkeammin koulutettu, tulee paremmista piireistä ja on varakas.

        Minusta näkemyksesi on väärä.

        Täällä keskustelupalstoilla emme puhu, vaan kirjoitamme mielipiteitämme asioista.
        Se, että kirjoitamme virheettömästi ei kerro mitään sivistystasostamme, vaan sen määrittää tapamme kirjoittaa ja kirjoitustemme sisältö.

        Voen viäntee savvoo tai kirjoittaa suomenkielistä tekstiä, eikä sillä ole mitään merkitystä "sivistykseni" kanssa.
        Vain sillä, mitä kirjoitan on merkitystä.

        Kommenttini ei liity mitenkään aloituksen aiheeseen, joten lienee syytä pyytää anteeksi alottajalta. Anteeksi!


    • flegmaatti

      Kokeilin tuota 60-luvulla. 10 kahden hengen huonetta. Yhteinen vessa ja suihku käytävässä. Yhteinen oh baarikeittiö sekä pienehkö jääkaappi joka oli aina tyhjänä koska, jos joku tulokas erehtyi sinne panemaan jotain niin seuraavaan aamuun mennessä se oli varastettu.

      Onneksi pääsin pian muuttamaan poikamiesasuntolaan jossa puitteet olivat saman tyyppiset mutta samassa kerroksessa oli vain 3 kahden hengen huonetta.
      Kun sveduhuonekaverini veli kuoli työtapaturmassa ja hän lähti kotiseudulleen ja seuraava kaveri, suomalainen, oli varas ja minua ainakin 10kg kevyempi niin hän päätti etsiä toisen asunnon.
      Sen jälkeen sain pitää yksin tilavan huoneen lavuaareineen.

      Kolhoosiasuminen riittää loppuiäkseni, ainakin vapaaehtoisena asumismuotona.

      • 14jalkaparia

        Minä olen asunut kolhoosissa koko ikäni. ensin vanhempieni kanssa ja nyttemmin aviopuolison kanssa.


      • 14jalkaparia kirjoitti:

        Minä olen asunut kolhoosissa koko ikäni. ensin vanhempieni kanssa ja nyttemmin aviopuolison kanssa.

        Tuollaista asumistapaa kutsutaan perheeksi.


      • Siberija
        Anceli kirjoitti:

        Tuollaista asumistapaa kutsutaan perheeksi.

        Työmeiri kuvaa paremmin.


    • Minulle olisi kauhistus jos joutuisin asumaan jossain yhteisössä.
      Näitä yltiösosiaalisia puhekoneita olen nähnyt tarpeeksi. Tuollaiseenkin asumismuotoon sopisi taatusti muutama sellainen.
      Tuttavani joutui muuttamaan kotoaan naapurin takia kun ei ilennyt kieltää käymästä.
      Naapuri kyttäsi aamulla koska yläkerrassa vedetään vessa, se oli merkki että ollaan hereillä, voi ottaa kutimen mukaansa ja mennä pitämään maratonistuntoa.
      Minä olisin sanonut että en nyt halua vieraita.

    • Korppis11

      Täällä Hollannissa olen vieraillut ja perjantaina taas vierailen omistusasumiseen perustuvassa, palveluja tarjoavassa palvelutalossa.

      Petzen sisko möi talonsa pari vuotta sitten ja osti kolmehuonetta ja keittiö osakkeen talosta, jossa voi tilata kaikenlaisia palveluja asuntoon. Asunnossa on oma keittiö ja jokainen kuukkaa kykyjensä mukaan omissa keittiöissään, mutta palvelukeittiöstä voi tilata ruoat huoneistoon tai syödä yhteisissä tiloissa. Pyykkitupa, kampaamo, sairaanhoitajan palvelut jne löytyy talosta.

      Nyt hänen tyttärensä, miehensä kanssa on myös myynyt talonsa ja ostaneet samaisesta talosta vastaavanlsisen osakkeen. Tytär miehineen on jäänyt juuri eläkkeelle ja halusivat helppoutta elämiseen.

      Siisti paikka ja turvallinen yhteisö.

    • Unia

      Ihan kiva olisi asua osa viikosta kommuunissa hyväkuntoisten senioreiden kanssa, jos he olisivat sosiaalisia ja hyväntuulisia. Sitten voisi käydä huilaamassa mökillä pari päivää, että saisi olla omassa rauhassa. Ajatus on kiva, mutta käytännössä se ei oikein taida onnistua. Ihmiset ovat pahantuulisia, äreitä, sairaita ja varmaan alkaisivat riitelemään keskenään. Joten enpä kehittele tätä ajatusta enempää. Paras yhteisö on sellainen missä on kaiken ikäisiä ja kaikista sosiaalisista ryhmistä ja ammateista olevia erilaisia ihmisiä, koiria ja kissoja, hevonen, lehmiä ja kasvihuone ja kaikenlaista tekemistä. Sellaiseen sekamelskaan menisin mielelläni

    • vaihtoehdotplussaa

      hienoa kun erilaisille ihmisille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja
      meitä on niin moneen junaan, että tosiaankin tarvitaan useampi kuin yksi konsepti
      aika hassua kun jotkut heti haukkuvat ja lyttäävät vaihtoehdon, joka ei ole itselle mieluisa, unohtaen kokonaan ettei se oma vaihtoehto varmaankaan sovi läheskään kaikille muille
      voin hyvin kuvitella ainakin isäni viihtyvän pappaporukoissa kokkailemassa yhdessä muiden pappojen ja mammojen kanssa, vielä jos siellä ryhmiksessä olisi kasvimaa ja puutarha missä voisivat touhuta.

      • Nimenomaan, kirjoitin vain omasta puolestani.
        Tiedän että on toisenlaisiakin ihmisiä olemassa kun minä. Ehkä suurin osa.
        Hienoa jos löytää itselleen sopivan tavan viettää vanhuuttaan.
        Hartain toiveeni on että voisin olla kotonani loppuun asti enkä tarvitsisi muiden apua. Sama toive on varmaan monella muullakin, mutta ei voi mitään jos ei toteudu.


    • näinsennä

      Niitäkin on monenlaisia yhteisöllisen asumisen alla, joissakin lähtökohtaisesti vain pelkkä pyrkimys yhteisöllisyyteen tai sitten edellytetään sitoutumista hyvinkin velvoittaviin erityisehtoihin, jolloin semmoisesta asunnosta eroon pääseminenkin saattaa olla ihan oma lukunsa, koska sitä voi joutua etsimään ko. yhteisöön haluavan ja sopivan ostajan ensin.

      • Yhteisöllisessä kerrostalossamme Helsingissä taitaa olla useampiakin asukkaiden sukulaisia ja tuttuja, jotka toivovat, että pääsisivät muuttamaan taloomme joko ostamalla tai vuokraamalla asunnon, jos/kun sellainen joskus vapautuu. Joku asukas voi odottaa, että pääsisi muuttamaan pienempään asuntoon, ja joidenkin kasvava perhe toivoo isomman asunnon vapautumista,

        Jotkut osakkaat asuvat pitempiäkin jaksoja ulkomailla perheineen, kun työskentelevät erilaisissa projekteissa eri puolilla maailmaa.


      • näinsennä
        optimisti-orvokki kirjoitti:

        Yhteisöllisessä kerrostalossamme Helsingissä taitaa olla useampiakin asukkaiden sukulaisia ja tuttuja, jotka toivovat, että pääsisivät muuttamaan taloomme joko ostamalla tai vuokraamalla asunnon, jos/kun sellainen joskus vapautuu. Joku asukas voi odottaa, että pääsisi muuttamaan pienempään asuntoon, ja joidenkin kasvava perhe toivoo isomman asunnon vapautumista,

        Jotkut osakkaat asuvat pitempiäkin jaksoja ulkomailla perheineen, kun työskentelevät erilaisissa projekteissa eri puolilla maailmaa.

        Niinpä, mutta lieneekö noissa yksityisenä ryhmärakentamisena toteututeissa kerrostaloissa yhteisöllisyyden vaatimus kovinkaan keskeinen tekijä, enempi taitaa olla mahdollistettu yhteisillä tiloilla sen mukaan kuin kullakin ilmenee tarvetta tai edellytyksiä, ihan samallatavoin kuin missä tahansa asunto-osakeyhtiössä, sauna, pyykkitupa, askarteluhuone, kerhotila perussettiä ja muotoutuu sen mukaan kuin asujaimisto kulloinkin parhaaksi katsoo.


    • Hippikin

      Printeinen konservatiivinen yhteisasuminen missä ihmiset veisaa virsiä ym olisi kauhistus. Mutta jotain kimppatoimintaa, vierailuja erilaisissa yhteisöissä olisi mukava harrastaa. Mutta vielä voi matkustaa joten ei ihan vielä. Ehkä hippikommuuniin, jos sellaien löytisi vielä, missä saa jammata ja laulaa jatsia ja rokkia.

    • Yhteisöllisiä asumiskuvioita on taas alettu toteuttaa monella tapaa. Monet ovat ostaneet suuria maalaistaloja tai kartanoita ja kehitelleet niihin kolhoosikuvioita erilaisille joukoille. Kustannusten jakaminen ja omistussuhteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Joku ostaa ja vuokraa, toinen kerää ryhmän, joka jakaa yhdessä kaiken, sekä hankintakustannukset että juoksevat kulut.

      Nykyisin rakennetaan myös uusia yhteisöllisiä taloja kaiken ikäisille ihmisille. Helsingissä ja muutamissa muissakin kaupungeissa on ollut jo pitempään eläkeikäisille ihmisille yhteisöllisiä kerrostaloja, sekä omistus- että vuokra-asuntoja.

      Yksi yhteisöllisestä asumisesta ja omistusasuntojen rakentamisesta kiinnostunut heterogeeninen joukko perusti ensin Koti kaupungissa -yhdistyksen ja sitten asunto-osakeyhtiön, jossa on yli 60 erilaista ja eri kokousta asuntoa.

      Joukko rakennutti talon itse ja pyysi useammalta rakennusyhtiöltä tarjouksen. Jokainen asunto on suunniteltu asukkaiden ja omistajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Huoneiden lukumäärä vaihtelee yhdestä viiteen per asunto ja jokaisessa on omat keittiö-, pesu- ja säilytystilansa seka parveke ym. Jokainen on valinnut itse sisustusmateriaalit ja kiinteät kalusteet.

      Yhteisiä tiloja on runsaasti, eikä alimmassa ja ylimmässä kerroksessa ole yhtään asuntoa, vaan ainoastaan erilaisia yhteisiä tiloja. Sisustus ja varusteet on hankittu yhteisten päätösten mukaan, kun joku tai pienryhmä on suunnitellut ja tehnyt ehdotuksia hankinnoista ja tilojen käytöstä. Tiloja voidaan käyttää yhdessä sovitulla tapaa, tai varata yksityiskäyttöön muutamiksi tunneiksi tai päiväksi pientä korvausta vastaan.

      Talossa on ravintolatasoinen hyvin toimiva keittiö, olohuoneessa on ruokailutilaa ja astiat sadalle ihmiselle, on pihaa ja kattoterasseja, kolme erilaista saunaa, pesu- ja pukuhuoneet, on pesutupa, kuivaushuoneet ja mankeli ym. Askartelutiloissa on parit eri kokoiset kangaspuut, ompelukone sekä myös perinteisesti miehiseksi luettavia laitteita ja työvälineitä. On erilaisia äänentoistolaitteita, suuri televisioruutu, valkokangas ja elokuvaprojektori, mukavia huonekaluja ja kalusteita, piano ja flyygeli, rummut sekä muita instrumenttejä. Bändi harjoittelee ja esiintyy yhteisissä tapahtumissa, siihen voi jokainen osallistua, jos haluaa.

      Jokainen voi halutessaan osallistua yhteisiin tekemisiin ja tapahtumiin, tai voi olla myös osallistumatta. Kukin voi tarjoutua tekemään jotain yhteiseksi hyväksi tai voi myös olla osallistumatta, ellei ehdi tai halua.

      Naapureista löytyy monen alan asiantuntijoita, ja apua saa yleensä nopeasti, kun joku kertoo sellaista tarvitsevansa. Tällä hetkellä talossa asuu useita alle vuoden ikäisiä pieniä ihmisiä ja vain muutama yli 80-vuotias.

      Toivon, ettei minun tarvitsisi koskaan luopua omasta kodistani yhteisöllisessä talossamme, vaikka voisin välillä asua jonkin aikaa vaikkapa toisella puolella maapalloa.

      • ö-Öö

        Voihan sitä toivoa

        Tosiasia, toiveitten toteuttaminen vaatii fyrkkaa. Monikaan ei tajua asiaa. Yleensäkin asiminen aina maksaa, siihen sitten päälle täyshoito, lekurikulut, onhan sitä rahanreikää. Suurin osa loispummieläkeläisistä loppupeleissä asuu rahojen loputtua jossain kunnan vanhustentalon ryhmähuoneessa ja saattavat saada lautasellisen velliä päivässä.

        Tässäkin keskustelussa oletetaan, kaikki miljonäärejä, jotka elää täysillä mukavuuksilla ja palvelulla lopun ikänsä oikein mukavasti, samalla toivoen, että ikä ois mahdollisimman pitkä. Kandeis ajatella realistisesti.

        Nyt muuten hauskis aika. Suuret loispummi-ikäluokat nuorena osteli halpoja Arava-taloja sopuhintaan, tai osteli osakkeitaan ja makseli niitä esson paarin takana seisten. Maanrakentajat omasta mielestään jne. Noh, mielipiteitä kaikilla, osalla jengistä.

        Tosiasia, kaikella elinkaarensa. Ihmisillä, mutta kans autoilla, asunnoilla jne. Ikävämpi homma, kun asunto-omaisuus ei kelpaa kenellekkään ja joutuu myymään joutomaana tontin, jos joku suostuu ostamaan purettavan asunnon mukana. Siinäpä sitten alat osteleen sadantonnin palveluasuntoa, jossa vastike toista tonnia, plus tietenkin lekurit ja rollaattorit tms.

        Ihan aivoidiotismia. Vaan, sitä saa, mitä tilaa.

        Kandee miettiä niitä pahviarkkuja ja krematoriokuluja. Ne nimittäin voi koskee perikuntaa aika kipeestikin.

        =DW=


      • kylmätotuus

        Kiitos kommentistasi!

        Luin pikaisesti yhdistyksen tavoitteet, joista mainitsit.
        Juuri tuollaista asumismuotoa, mitä Koti kaupungissa ry. on tehnyt kannatan "satasella".


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi!

        Luin pikaisesti yhdistyksen tavoitteet, joista mainitsit.
        Juuri tuollaista asumismuotoa, mitä Koti kaupungissa ry. on tehnyt kannatan "satasella".

        Luulen, että uusia rakennusprojekteja käynnistyy jatkuvasti, ja jokaisesta taitaa tullla hieman erilainen mukaan lähteneestä joukosta riippuen. Jokin rakennusyrityskin on käynnistänyt oman projektin. En tiedä, miten se on menestynyt.


      • kylmätotuus

        Käyttävätkö talon asukkaat ahkerasti yhteisiä tiloja, esim. keittiötä tai askartelutilaa?


      • O-Orvokki

        Parhaimmillaan on kouluvuoden aikana ruokailtu kolme kertaa viikossa yhdessä, kun on ilmoittautunut vapaaehtoinen vastuukokki ja muutamia apulaisia.
        Kokki itse päättää, mitä haluaa valmistaa ruoaksi ja ruokailijat ilmoittavat etukäteen kuinka monta ruokailijaa tulee paikalle tai varaa annoksia astiaan. Pöydät katetaan kauniisti valmiiksi ruokailijoille ja ilmoittautuneet vapaaehtoiset hoitavat myös astioiden pesun ja jälkisiivouksen.

        Ruoka-annoksista veloitetaan asukkailta yhdessä sovittu omakustannushinta, joka veloitetaan kunkin ruokatililtä. Asukkaiden tilitä veloitetaan myös kutsuttujen ystävien ja tuttujen annokset. (Rahaa ei käsitellä ruokailun yhteydessä yleensä ollenkaan. )

        Yhteiset tilat ovat välillä aktiivisessa käytössä ja välillä on hieman hiljaisempaa. Välillä on monenlaisia projekteja meneillään ja tietyt ihmiset tai ryhmät vastaavat sellaisista töistä, joita ehtivät suorittaa vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi. Erilaisia harrastusryhmiä kokoontuu eri tiloissa yhdessä sovittujen aikataulujen mukaan.


    • Ylpeänpi-yksin

      Minua kiinnostaisi asua bordellissa.
      Apulaisjohtajana.
      Tai intiaanireservaatissa.
      Tai repuplikaaneissa jenkeissä.
      Demaritkin menettelee jos en saa rebujen passia.
      Mamut ne vasta yhteisöllisiä ovatkin.

      No ei vaan. Olen liiankin mukavuuden- ja itsekeskeisyydenhaluinen.

    • jfowvo

      Kuinka monta mummoo mahtuu kaksioon? No aika monta, jos kerrossängyt otetaan käyttöön. Parempikuntoiset kiipeävät yläpedille. Tässähän se ratkeaa jo Helsingin asuntopulakin. Ja mikä etu: ei tarvitse enää yksin maksella tonnin vuokraa siitä edellisestä liian suuresta kolmiostaan kun mieskin on kuollut. Ja paljonko kaksioon mahtuu kerrossänkyjä? Aika paljon, jos koko lattiapinta-alan käyttää. Keittiönpöydän kohdalle ja vessaan nyt ei kuitenkaan viitsi...

      • rakeitako

        Toivottavasti yläsänkyläisellä ei ole inkontinenssiongelmaa...


      • kbslvaödba
        rakeitako kirjoitti:

        Toivottavasti yläsänkyläisellä ei ole inkontinenssiongelmaa...

        Eikös tässä ketjussa joku myöhemmin kommentoinutkin, että se on tyydyttävä siihen mitä ylhäältä annetaan, heh, heh....


    • pirremiinapas

      Täällä Kiteellä (Kotkontu)ikäihmisille tarkoitettu kerrostalo josta voi ostaa tai vuokrata osakkeen ja joka toimii palvelutalo periaatteella, eli voi ostaa palveluita tarpeen ja varallisuutensa mukaan. Talossa on yhteisiä oleskelutiloja ja sitä en muista miten ne keittiöt on ratkaistu, mutta taloyhtiöllä on nettisivut, joten käykääpä vilikasemassa (mainos:)

      • Bnml

        Minkälainen paikka Kitee on asua. Varmaankin oikein hyvä paikka.


      • pirremiinapas

        Kysyit millaista asuminen Kiteellä olisi, no uskoisin,että ainakin asumis puitteet kys.taloyhtiössä mitä mainioimmat ja kaupunki on pieni ja viihtyisäkin, kaikki tarvittava on äärellä.


    • kbkfqwu

      Muuttotappiokunnissa asuntoja on tyhjillään pilvin pimein. Kunnat joutuvat purkamaan kokonaisia kerrostaloja asukkaiden puutteessa. Omistusasunnot taas jäävät perikunnille ellei niihin muuta uudet eläkeläiset. En ymmärrä miksi usein muualta muuttaneet seniorit jäävät suuriin keskuksiin viemään asunnot työssäkäyviltä. Tonteista on muutoinkin pula pk-seudulla. Muuttakaa hyvät eläköityvät pikkupaikkakunnille. Saatte halvalla oman tai vuokra-asunnon. Yhteisöllisyyttä tulee siinä sivussa luonnostaan ilman, että sitä tarvitsee erikseen järjestää. Ihmiset pikkupaikkakunnilla usein puuttuvat naapuruston asioihin jopa häiriöksi asti.

    • Bengalitikku

      Olen joskus takavuosina lukenut Klaus Wariksen "Työläisyhteiskunnan synty Pitkänsillan pohjoispuolelle". Kirja kuvasi Helsingin asuttamista. Maaltatulijat asuivat sukulaisten tai tuttavien nurkissa. Yksiöön mahtui toistakymmentä asukkiakin. Siskonpetejä. Kysyttiinkö sosiaalisuutta. Mietin, monenko äkkivauraan taustalta löytyy tämä. Täytyy löytyä. Ei niitä kolhooseiksi sanottu. Kortteeri.
      Niin kauan kuin terveyttä ja voimia riittää on hyvin vaikea kuvitella muulla tavoin asuvansa. Vielä voi ajatusleikkiä. Mutta todellisuudeksi tilanne voi muuttua jonain päivänä. Voi olla ihan terveellistä ajatusleikkiä vakavalla asialla.
      Yhtiössämme enemmistö on ikäisiäni. Osa on asunut talon valmistumisesta lähtien. Voisiko taloyhtiön toimintaan lisätä joitakin erityispalvelujen ostoja? Tavallaan tehtäisiin toisinpäin. Nykyasunnoista kehiteltäisiin sopivampia yhtiön toimesta. Voisi siinä olla kuntakin mukana; joku asiantuntija, joka perehtyisi tarpeisiin. Korotettu yhtiövastike niille, jotka osallistuvat johonkin pakettiin.

      • gauhistunut

        Mm. tulee mieleen kerrostalon rapun alakertaan Smart-posti, johon saisi kirjeet, verkkokaupan paketit ja ruokalähetykset. Postille säästöä tulisi ettei jaettaisi enää postiluukusta.


    • e.lä.mä

      Asun pääasiassa yksin täys korjatussa tiilitalossa. Eräs tuttavani muutti Malmössa 55 . Asunnot ovat tavallisia 3-4 huoneellisia ostohinta on kallis vuokra halpa. Samassa ravintola uimaaltaat sisällä ulkona. En pidä tuonlaisesta asumisesta. Pidän omasta puutarhasta jne.

      • lollolol

        Ikähän on vain numereoita.


    • Bengalitikku

      Elämälle: tuon ymmärtää.
      Missä on tottunut asumaan, siitä muodostuu koti, josta on vaikeaa luopua tai siirtyä. Muuton väitetään olevan yksi stressaavimmista tapahtumista elämässä.
      Näin minulle sanottiin, kun kyselin paikallisesta palvelutalosta asuntoa isälleni.
      Ei hän olisi tosin lähtenyt. "Oma koti, kullan kallis" ihan sama omistaako itse, pankki, sijoittaja tai joku yhteisö.

    • Yhteisöasumisessa on varmasti jo nyt kahden kerroksen väkeä, on vapaaehtoista yhteisöllisyyttä ja pakollista yhteisöllisyyttä. Ne joilla on varaa maksaa, voivat odottaa omien tapojensa ja mieltymystensä mukaista asumista, ellei varoja ole, saa tyytyä siihen, mitä ylhäältä annetaan.
      En ole kiinnostunut kummastakaan vaihtoehdosta, eikä ensimmäiseen olisi varaakaan..)). Vaikka olen seurallinen, varjelen tarkoin omaa reviiriäni. En tykkäisi, että joku koputtelisi ovelleni milloin sattuu, enkä tykkää siitäkään, että joku kyttäilisi tekemisiäni tai tahtoisi seuraneidikseen.
      Kun puolison kunto romahti, haaveet yhteisestä vanhuudesta oli pakko haudata., Vielä on jonkinlainen viritys poikien kohdalla: tämän ison tontin hyödyntäminen ja lisärakentaminen vanhan pihapiiriajattelun mukaisesti. Ei sekään varmasti ongelmatonta olisi, tutkimustietoonkin vedoten, mutta huonoista vaihtoehdoista ehkä paras kuitenkin.
      Kuvittelen, että vielä "pitkään aikaan" ei tarvitse ratkaista asumisasiaa - talvetkin ovat nykyisin vähälumisia..)) - mutta luotan myös siihen, että jokin ratkaisu voi löytyä ihan yllättäenkin. Asioilla on tapana järjestyä..))

      • Korppis11

        Sinä voisitkin asiantuntevana kertoa näille nuoria miehiä rinnalleen kaipaaville vanhemmille naisille, että nuoremman valinta ei välttämättä takaa, etteikö joutuisi nuoremman puolison hoitajaksi. Vanhempaa miestähän moni syrjii siinä pelossa, että joutuu omaishoitajaksi.


      • tasa-arvoista
        Korppis11 kirjoitti:

        Sinä voisitkin asiantuntevana kertoa näille nuoria miehiä rinnalleen kaipaaville vanhemmille naisille, että nuoremman valinta ei välttämättä takaa, etteikö joutuisi nuoremman puolison hoitajaksi. Vanhempaa miestähän moni syrjii siinä pelossa, että joutuu omaishoitajaksi.

        Niin, mutta onko Petze-vanhuksesta sinun hoitajaksi, jos sinä romahdat?


      • Aiempia aikoja- toki- voimme muistella, mutta tuolloin elettiin niillä ehdoilla jotka olivat mahdollisia.
        Vaikuttavia tekijöitä ei voi verrata , eikä kaiketi ole tarvekaan, mutta historiamme näkyy viesteissänne melko negatiivisenä asenteena yhteisasumisen malliin. jota nyt esitän.
        Sivistys on hankittu arvo ihmisen elämässä, se ei kuitenkaan tee kenestäkään ns. parempaa kuin ihmisyys yleisesti käsitetään. Se mahdollistaa kyvyn toimia vastuuta ja tietoa tarvittavissa tehtävissä, joista myös varallisuutta kertyy, mahdollistaa valintoja, ehkä näkyi ko. esimerkki talossa.
        Vastauksissanne on todella hyviä ehdotuksia, se että eri-ikäisiä asuisi yhdessä voisi olla yksi,


      • Korppis11
        tasa-arvoista kirjoitti:

        Niin, mutta onko Petze-vanhuksesta sinun hoitajaksi, jos sinä romahdat?

        Moikkelis näin iltamyöhään.

        Olin juuri Petzen ystävän fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Hoidot jatkuvat vielä pari viikkoa. Selkä oikenee ja kivut häipyvät.

        Tuntuu upealta, ehkä en romahdakaan, mutta jos romahdan sýylienee vain itsessäni.


      • Korppis11 kirjoitti:

        Sinä voisitkin asiantuntevana kertoa näille nuoria miehiä rinnalleen kaipaaville vanhemmille naisille, että nuoremman valinta ei välttämättä takaa, etteikö joutuisi nuoremman puolison hoitajaksi. Vanhempaa miestähän moni syrjii siinä pelossa, että joutuu omaishoitajaksi.

        Kaipaavatko vanhat naiset nuoria miehiä rinnalleen, korppis ? Tuskin ainakaan laskelmoivat heistä hoitajia itselleen. Elleivät sitten ole näitä linneoita, jotka ystävystyvät pakolaismiehen kanssa ja osoittavat omaa ennakkoluulottomuuttaan työllistämättä tällaisen "Alin" hoitajakseen...
        Eikä sitä tietenkään tiedä, miten asiat menevät. Tiedän pitkään erillään eläneen pariskunnan, jossa vaimo sairastui Alzheimeriin ja mies palasi hänen omaishoitajakseen. Yhteiseen hoitokotiinkin voidaan joutua/päästä...))


      • Korppis11
        demeter1 kirjoitti:

        Kaipaavatko vanhat naiset nuoria miehiä rinnalleen, korppis ? Tuskin ainakaan laskelmoivat heistä hoitajia itselleen. Elleivät sitten ole näitä linneoita, jotka ystävystyvät pakolaismiehen kanssa ja osoittavat omaa ennakkoluulottomuuttaan työllistämättä tällaisen "Alin" hoitajakseen...
        Eikä sitä tietenkään tiedä, miten asiat menevät. Tiedän pitkään erillään eläneen pariskunnan, jossa vaimo sairastui Alzheimeriin ja mies palasi hänen omaishoitajakseen. Yhteiseen hoitokotiinkin voidaan joutua/päästä...))

        Olet varmaan lukenut näitä ikäihmistä halventavia kommentteja, joita "nuoret" kuuskymppiset naiset kirjoittavat vanhemmista miehistä.

        Yksin elävät kuuskymppiset naiset (niitähän täällä suurin osa) kurkottavat saavuttamattomiin puolisoa etsiessään. Nuorempi on miehen oltava, millään muulla lie tuskin väliä. Yksin elävät, aika kuluu ja 70-vuotiaina kirjoittavat olevansa onnellisia valitessaa yksin elämisen.

        "En halua omaishoitajaksi". Niin kuka vapaaehtoisesti haluaisikaan, pakon sanelemaahan omaishoito on hoitajalleen. Yhteiskuntakin osoittaa halveksuntaa jos puoliso ei alistu hoitajaksi.

        No, elämä on.


      • tasa-arvoista
        Korppis11 kirjoitti:

        Olet varmaan lukenut näitä ikäihmistä halventavia kommentteja, joita "nuoret" kuuskymppiset naiset kirjoittavat vanhemmista miehistä.

        Yksin elävät kuuskymppiset naiset (niitähän täällä suurin osa) kurkottavat saavuttamattomiin puolisoa etsiessään. Nuorempi on miehen oltava, millään muulla lie tuskin väliä. Yksin elävät, aika kuluu ja 70-vuotiaina kirjoittavat olevansa onnellisia valitessaa yksin elämisen.

        "En halua omaishoitajaksi". Niin kuka vapaaehtoisesti haluaisikaan, pakon sanelemaahan omaishoito on hoitajalleen. Yhteiskuntakin osoittaa halveksuntaa jos puoliso ei alistu hoitajaksi.

        No, elämä on.

        Miten noin mustavalkoisesti ajattelet. Useampi mies kertoo haluavansa nuoremman naisen. Eivät siis halua vanhan naisen omaishoitajaksiko?
        Mielestäni näkemyksesi on aika yksipuoleinen, kun koet etteivät naiset halua vanhempaa miestä.

        Itse olen sitä mieltä, että kemiat kohtaavat jos kohtaavat puoleen tai toiseen ikäerosta riippumatta.


      • Korppis11 kirjoitti:

        Olet varmaan lukenut näitä ikäihmistä halventavia kommentteja, joita "nuoret" kuuskymppiset naiset kirjoittavat vanhemmista miehistä.

        Yksin elävät kuuskymppiset naiset (niitähän täällä suurin osa) kurkottavat saavuttamattomiin puolisoa etsiessään. Nuorempi on miehen oltava, millään muulla lie tuskin väliä. Yksin elävät, aika kuluu ja 70-vuotiaina kirjoittavat olevansa onnellisia valitessaa yksin elämisen.

        "En halua omaishoitajaksi". Niin kuka vapaaehtoisesti haluaisikaan, pakon sanelemaahan omaishoito on hoitajalleen. Yhteiskuntakin osoittaa halveksuntaa jos puoliso ei alistu hoitajaksi.

        No, elämä on.

        No, tuota naislajia en tunne, joka ihan ehdoin tahdoin haluaisi nuoremman miehen, . Kyllä minäkin pari pariskuntaa tunnen, jossa ikäero on parikymmentä vuotta, siis nainen on vanhempi, mutta "kyllä siinä jotain häikkää on" kun usein tahtovat pitää suhteensa salassa..))
        Ja ainakin täällä on ollut puhetta siitä, että nuoremmat miehet olisivat vanhojen naisten perään... Mistä se kertoo, paha sanoa.


    • e.lä.mä

      Olen muuttanut paljon elämässä, jättänyt myös Suomen muuttanut Ruotsissa 5kertaa . Raha ei ole ollut kysymyksessä- voitto.

    • e.lä.mä

      Heistä joista kirjoitin, he ovat rikkaita asuntoja maailmaalla.

    • Tappioo

      Olen vaan joskus tiedustellut noita huom ”ikäihmisille” tarkoitettuja palvelutaloja ne on niin kalliita n 4-5000eur ettei ole mitään oikeastaan halua tai mahdollisuutta mennä sellaiseen. Ja en oikeasti halua olla vain oman ikäisten kanssa. On parempi että ihmisiä on kaikenikäisiä ei vaan kovaaa televisiota huudattavai senioreita. Taidan lähteä sinne Kitelle tai jonnekin peräkylään jos löytyisi elämysmatkailua ja halpa kämppä muuttotappiopaikkakunnalta.

      • Ei tarvitse mennä edes Kiteelle saakka. Muuttotappiokuntia löytyy lähempääkin - tai enhän tiedä missä asut..))
        Kävin syksyllä päiväretkellä Hartolassa ja meidän opas kertoi, että siellä on runsaasti tyhjiä kerrostaloasuntoja, Kaksion saattoi saada 30000-40000 eurolla. Puhuttiin vierustoverin kanssa, että taidetaan muuttaa sinne, mutta aina se innostus laantuu kun tsekkaa oman tilanteensa ja tietää että niin monet siteet pitävät tutussa elämänpiirissä.


      • demeter1 kirjoitti:

        Ei tarvitse mennä edes Kiteelle saakka. Muuttotappiokuntia löytyy lähempääkin - tai enhän tiedä missä asut..))
        Kävin syksyllä päiväretkellä Hartolassa ja meidän opas kertoi, että siellä on runsaasti tyhjiä kerrostaloasuntoja, Kaksion saattoi saada 30000-40000 eurolla. Puhuttiin vierustoverin kanssa, että taidetaan muuttaa sinne, mutta aina se innostus laantuu kun tsekkaa oman tilanteensa ja tietää että niin monet siteet pitävät tutussa elämänpiirissä.

        Minä sen tein.
        Kun jäin eläkkeellä muutin Tampereelta pikkukaupunkiin. Myin yksiöni siellä, sain pikkukaupungista mukavan kokoisen kaksion ja jäikin vielä.
        No päätökseeni vaikutti, kun tuo mökkitila on tuossa parinkymmen minuutin ajomatkan päässä.


      • näinsennä

        Naapurit ei ole seuranpitoa varten, ne vain sattuvat asumaan siinä lähellä.


      • eppu2 kirjoitti:

        Minä sen tein.
        Kun jäin eläkkeellä muutin Tampereelta pikkukaupunkiin. Myin yksiöni siellä, sain pikkukaupungista mukavan kokoisen kaksion ja jäikin vielä.
        No päätökseeni vaikutti, kun tuo mökkitila on tuossa parinkymmen minuutin ajomatkan päässä.

        Jos minulla ei olisi näitä lapsia, lapsenlapsia ja ystäviä - eli paljon jossia..))
        voisin hyvin kuvitella palaavani synnyinseudullani tai ainakin asuvani siellä suuremman osan ajastani. Se vaatisi kuitenkin aika isoja investointeja vanhan kotitalon osalta. Kaksion sieltäkin kyllä saisi viidelläkymmenellä tuhannella, hyvinkin.
        Luonto siellä kyllä houkuttelisi ja verkkainen elämisen rytmi...


      • demeter1 kirjoitti:

        Jos minulla ei olisi näitä lapsia, lapsenlapsia ja ystäviä - eli paljon jossia..))
        voisin hyvin kuvitella palaavani synnyinseudullani tai ainakin asuvani siellä suuremman osan ajastani. Se vaatisi kuitenkin aika isoja investointeja vanhan kotitalon osalta. Kaksion sieltäkin kyllä saisi viidelläkymmenellä tuhannella, hyvinkin.
        Luonto siellä kyllä houkuttelisi ja verkkainen elämisen rytmi...

        Puolet vuodesta elän ihan maalla nykyään, hyvä ettei puut kävele ovesta tupaan.:)
        Välillä käydään myös vanhalla kotitilalla, (se on tallella), varsinkin jos mökeillä on tunkua.
        Suuren osan elämästäni olen asunut kaupungeissa, mutta sisimmältäni olen 100% maalainen.


      • Ketjussa mainitaan- ikä on vain numero- se on vain osa totuutta , koska ikä on realiteetti, joka tuo muutoksia ajankäytössä, terveydessä ja ihmissuhteissa esim leskeyden.
        Pelko siitä ettei yhteisasuminen yhtenä asumisenmuotona ole mielekästä on turha. Nykyihmiset asuvat yksin ja ikäänkuin nurkkapatrisoituvat omien ajatusten loukkoon, eikö- ehkä .
        Kaiketi tässä on laitospelko rajoitteineen / liian korkea hintataso vastakkain, olen vakuuttunut, että tulossa on moniuotoistuva asuntotuotanto jolle on tilausta paljonkin kaupungistuvassa Suomessa - henkisesti avoimille ihmisille


      • Korppis11
        kawe kirjoitti:

        Ketjussa mainitaan- ikä on vain numero- se on vain osa totuutta , koska ikä on realiteetti, joka tuo muutoksia ajankäytössä, terveydessä ja ihmissuhteissa esim leskeyden.
        Pelko siitä ettei yhteisasuminen yhtenä asumisenmuotona ole mielekästä on turha. Nykyihmiset asuvat yksin ja ikäänkuin nurkkapatrisoituvat omien ajatusten loukkoon, eikö- ehkä .
        Kaiketi tässä on laitospelko rajoitteineen / liian korkea hintataso vastakkain, olen vakuuttunut, että tulossa on moniuotoistuva asuntotuotanto jolle on tilausta paljonkin kaupungistuvassa Suomessa - henkisesti avoimille ihmisille

        Yhteisöasumiseksi voisin laskea nykyisen asumismuotoni Suomessa.

        Kun vuokrasin Petzen talon alakerran, mietin menetänkö itsenäisyyteni. Pelko oli turha, asumisemme kahdessa eri taloudessa, saman katon alla on osoittautunut parhaimmaksi asumismuodoksi sitten lasteni muutettua kotoa ja myytyäni oman asunnon ja sìirryttyäni vuokra-asumismuotoon.

        Tällainen ratkaisu on tehtävä huolella sillä eläke-etuihin voidaan puuttua kahden yksinäisen muutettua yhteen. Olin todella yllättynyt kun sain puhelun, jossa kyseltiin yksityiskohtaisesti, miten asumme. Onko asumismuotomme yhteistalous eli olemmeko ns. avopari.

        Niin käsittämätöntä kuin olla voi, olisi avoliittotapauksessa olisin menettänyt pienen työeläkkeen lisänä olevan kansaneläkkeeni osan. Samoin Petze olisi menettänyt kotimaastaan saamasta työeläkkeestä osan.

        Teimme kaiken tarvittava paperityön. Petze teki ilmoituksen verotoimistoon vuokralaisen ottamisesta ja maksaa vuokratulosta veroa valtiolle. Itse jouduin selvittämään yhteistilojen käytön.

        Niin, kuinka näissä yhteisasumistaloissa, tutkitaanko asujien taustat jos yhteisöasuminen on tuettua?

        Voisiko ajatella helpotusta pyrogratiaan jos yksinäinen ihminen, joka asuu isossa omakotitalossa tai osakkeessa vuokraisi osan asunnostaan toiselle yksinäiselle esim. ystävälleen/tuttavalleen.

        Kuten omassa tapauksessani "meitä valvotaan" mikä on käsittämätönta kun samaan aikaan etsitään ratkaisuja ikäihmisten asumisiin ja yksinäisyyteen.

        Kaksin toistemme turvana.


      • kylmätotuus
        Korppis11 kirjoitti:

        Yhteisöasumiseksi voisin laskea nykyisen asumismuotoni Suomessa.

        Kun vuokrasin Petzen talon alakerran, mietin menetänkö itsenäisyyteni. Pelko oli turha, asumisemme kahdessa eri taloudessa, saman katon alla on osoittautunut parhaimmaksi asumismuodoksi sitten lasteni muutettua kotoa ja myytyäni oman asunnon ja sìirryttyäni vuokra-asumismuotoon.

        Tällainen ratkaisu on tehtävä huolella sillä eläke-etuihin voidaan puuttua kahden yksinäisen muutettua yhteen. Olin todella yllättynyt kun sain puhelun, jossa kyseltiin yksityiskohtaisesti, miten asumme. Onko asumismuotomme yhteistalous eli olemmeko ns. avopari.

        Niin käsittämätöntä kuin olla voi, olisi avoliittotapauksessa olisin menettänyt pienen työeläkkeen lisänä olevan kansaneläkkeeni osan. Samoin Petze olisi menettänyt kotimaastaan saamasta työeläkkeestä osan.

        Teimme kaiken tarvittava paperityön. Petze teki ilmoituksen verotoimistoon vuokralaisen ottamisesta ja maksaa vuokratulosta veroa valtiolle. Itse jouduin selvittämään yhteistilojen käytön.

        Niin, kuinka näissä yhteisasumistaloissa, tutkitaanko asujien taustat jos yhteisöasuminen on tuettua?

        Voisiko ajatella helpotusta pyrogratiaan jos yksinäinen ihminen, joka asuu isossa omakotitalossa tai osakkeessa vuokraisi osan asunnostaan toiselle yksinäiselle esim. ystävälleen/tuttavalleen.

        Kuten omassa tapauksessani "meitä valvotaan" mikä on käsittämätönta kun samaan aikaan etsitään ratkaisuja ikäihmisten asumisiin ja yksinäisyyteen.

        Kaksin toistemme turvana.

        En yhtään ihmettele, että sait todennäköisesti puhelun Kelasta, jossa virasto halusi selvitystä siitä, miten asutte.

        Olet kertonut, että olet kihloissa vuokraisäntäsi kanssa. Käytännössä olette avopari. Tulitko maininneeksi sen virkailijalle, joka sinulta lisätietoja halusi?

        Kelalla on oikeus tietää, jos esim. asumistukea haetaan väärin perustein.

        Luettuani kirjoituksesi tulin siihen johtopäätökseen, että huijaatte tietoisesti yhteiskuntaa ja saatte etuja, jotka eivät teille kuulu.

        Muistan, miten tuomitsevasti suhtauduit maahanmuuttajiin ja heidän saamiinsa laillisiin tukiin.
        Nyt itse olet avokkisi kanssa syyllistynyt laittomuuksiin saadaksenne tukia, joihin teillä ei ole oikeutta.

        Mikähän mahtaa olla todellinen motiivisi, kun muutit kihlattusi asuntoon vuokralle?
        En nyt viitsi tivata tietoa siitä, mikä sai sinut yleensäkään menemään kihloihin.

        Naurettavalta kuulostaa 70-vuotiaan naisen pelko siitä, että menettää "itsenäisyytensä", jos muuttaa omaehtoisesti sulhasensa omistamaan huoneistoon " vuokralle".

        Olet antanut ymmärtää, että asuntosi kerrostalossa oli vuokra-asunto, mutta nyt se muuttuikin omistusasunnoksi, jonka myit. Myynnin jälkeen muutit vuokralaiseksi sulhosi omistaman rivarin alakertaan.

        PS. Rivitalossa en kovin mielelläni asuisi. Syytä en osaa selittää, mutta ajatuskin siitä asumismuodosta saa minut ahdistumaan.


    • Korppis11

      Kylmätotuus@

      Tuo miten tulkitset kirjoituksiani sotii nimimerkkiäsi vastaan. Kirjoitat omia kuviteltuja totuuksiasi. Samoin tekee tämä matkaraportointeihini kyllästynyt. Lukee jokaisen kirjoitukseni ja vääristelee totuutta.

      Lue huolella tekstini uudestaan. Tiedosta totuus, milloin lapseni aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa. Milloin möin omistusasuntoni ja milloin muutin asumaan vuokralle. Olethan toki jos muistiasi tikistät nuistakin asioista tietoinen, mutta haluat vääristää totuutta.

      Ota myös selvää mitä tarkoittaa yhteistalous.

      Tiedosta, että eläke, jota sinäkin saat kuuluu sinulle lyhentämättömänä koska asut ns. omassa taloudessasi.

      Ota myös selvää mitä avoliitto tarkoittaa, mitä kihlaus ja mihin nuo parisuhdemuodot velvoittaa ja mihin eivät.

      Motiivimme kiehtoi sinua, no, kerronpa, toivottavasti osaat laksea.

      Motiivimme asua 136 m2 kahdenkerroksen rivitalossa ovat sangen selkeät.
      Asuin vuokralaisena norjalaisen sijoitusyhtiön omistamassa kerrostalossa käytettävissäni oli 47,5 m2,  vuokraa maksoin noin  710 e/kk sis. autopaikan ja veden. Sain asumistukea 240 e/kk.

      Eli aloitukseen viitaten yhteisöasuminen tuntui järkevämmältä. Kaksi vanhaa ihmistä yhteensä  183,5 m2  erillisissä tiloissa ja asumiskuluja näistä yhteensä yli 1000 euroa. Lisäksi en enää kuluta yhteiskunnan tukea, jotka voidaan nyt jakaa niitä tarvitseville.

      Sitäpaitsi eläke, jota me eläkeläiset nostamme ei lie sinullekaan yhteiskunnan myöntämä tuki vai lasketko eläkkeesi yhteiskunnan tueksi?

      Ns. "pakolaiset"  tänne tullessaan eivät ole ansainneet työtä tekemällä penniäkään tuistaa mitä Suomen valtio heille maksaa toisin kuin suomalaiset.

      Sinun pitäisi asua jonkin aikaa täällä Hollannissa niin ymmärtäisit paremmin ketkä näitä yhteiskunnan tukia käyttää härskisti hyväkseen.

      Mieheni saa eläkkeen Hollannista, jossa asuu osan vuodesta, osan Suomessa ja käyttää Suomessa  eläkeensä suomalaisten yhteiseen hyvään. Lisäksi maksaa kinteistöveroja Suomeen, nyt myös tuloveroa vuokratuloistaan ; )

      Kirjoitit.

      "Luettuani kirjoituksesi tulin siihen johtopäätökseen, että huijaatte tietoisesti yhteiskuntaa ja saatte etuja, jotka eivät teille kuulu."

      Olet uskomaton säveltäjä. Olet kaiketi sama henkilö, joka kirjoittaa katkerasti muunneltua totuutta kirjoituksistani.

      Yöllä kannattaa nukkua niin ei tule typeröityä olemattomia.

      • lollolol

        Jokin kolmen kimppa vai, sillä miten eläkettä Hollannista saava miehesi liittyy tähän ei-avoliitto-yhteisasumiseen, pelkästään vuokranantajan roolissako?


      • vantaanvaari

        ihmettelen mihinkä totuuteen perustuu eläkkeensuuruus/parisuhde.minun eläkkeeni perustuu yksin 20 vuotta sitten saamaani eläkepäätökseen eikä eläke ole muuttunut asun sitten yksin tai leipäsuden kanssa.


    • Muillemaille

      Voisin lähteä vaikka Epanjaan johonkin senioritaloon jossa voisi puhua 6 kk espanjaa. Eli eläkkeellä voi keksiä hyviä muita vaihtoehoja ja oppia jotain uutta. Kannustan eläkeläisiä hakeutumaan eri maihin erilaisiin senioriasumisiin saa vaihtelua. Jos joku tästä innostuu niin lähden matkaan mukaan. Ranskaa voi mennä bamlaa vaik johonkin ent sirtomaahan onhan noita vaihtoehtoja, pahinta on jäädä paikalleen kaivamaan korvaa ja haikailee nuoruutta. Ja reippasti pitäs myös saada yhdessä jotain aikaiseksi.

      • vantaanvaari

        itse asuin espanjassa 6vuotta yhtään senioritaloa ennähnyt,ja mitä tulee kieliopintoihin jota suomiseura järjesti sanoisin ajanvietteeksi. jos mittarissa on 70v ei epäsäännöllisten verbien opettelu ole niitä helpompia asioita puhumattakaan futuurin ja ehdollisen futuurin eroista.espanjassa pärjää hyvin englannilla,jopa suomella joillain alueilla.kielivaikeuksia minulla ei ollut.vanhat finka t vuoristossa eivät ole kalliita joten viinin ja muiden kasvien viljelys onnistuu. tosin suomilomalta palatessa tavarat eivät välttämättä ole samassa paikassa kun lähtiessä.


      • seleväksi.soomeksi
        vantaanvaari kirjoitti:

        itse asuin espanjassa 6vuotta yhtään senioritaloa ennähnyt,ja mitä tulee kieliopintoihin jota suomiseura järjesti sanoisin ajanvietteeksi. jos mittarissa on 70v ei epäsäännöllisten verbien opettelu ole niitä helpompia asioita puhumattakaan futuurin ja ehdollisen futuurin eroista.espanjassa pärjää hyvin englannilla,jopa suomella joillain alueilla.kielivaikeuksia minulla ei ollut.vanhat finka t vuoristossa eivät ole kalliita joten viinin ja muiden kasvien viljelys onnistuu. tosin suomilomalta palatessa tavarat eivät välttämättä ole samassa paikassa kun lähtiessä.

        Käsittääkseni Espanjassakin on erityisiä ns.Suomi-koteja. Näitä myös Ruotsissa. Homman idea on se, että sitten kun ikääntyvä ei enää pärjää kotonaan ja se englannin/ruotsin/espanjan kieli on dementian vuoksi unohtunut ja henkilö alkaa puhua alkuperäistä kieltänsä, niin täytyy olla suomea osaavia hoitajia. Suomesta moni on lähtenyt hoitajaksi tuollaisiin. Tuttavan venäläinen äiti dementoitui täällä Suomessa. Perhe ei ollut koskaan vaivautunut opettelemaan kieltä. Sairaalaan pitikin yhtäkkiä tilata tulkki paikalle kun mummo vain posotti venättä. Ystävän ranskalainen äiti unohti englannin (suomea koskaan oikein osannutkaan) ja loppuaikansa sairaalassa olivat kauheat, kun kukaan ei osannut ranskaa. Kotihoitoakaan ei saanut kai samasta syystä ja ystävä joutui vuositolkulla juoksemaan Helsingin ja Savon väliä. Ottakaapa ulkomaille muuttajat tämäkin huomioon. Ulkomailla asuminen voi olla halvempaa ja hoitajankin/kotiapulaisen saisi palkattua ehkä. Jos dementoidutte, ei kukaan ymmärrä kun alatte puhua suomea.


    • Tänään näyttää perjantai-ohjelmassa olevan aiheena asumismuodot ja ihan asiallisia haastateltavatkin.

      • Kiitos vinkistä, sattuipa sopivasti - katson mielenkiinnosta mitä asumisessa on agendalla --


      • kylmätotuus

        Laihaksi jäi ohjelman anti.

        Espoolaisen kommuunin kaltainen asumismuoto ei ainakaan minulle sopisi, siitä olen varma.


      • TV1 - Perjantai
        Siinä oli oikeastaan merkittävä tieto vuokra-asumisen kalleus ja rahan meno muille -oma pääoma ei kasva ollenkaan, eikä esim perinnöksi jää mitään. Moni olisi niillä rahoilla voinut saada maksettua oman asunnon, ym


      • ö-Öö
        kawe kirjoitti:

        TV1 - Perjantai
        Siinä oli oikeastaan merkittävä tieto vuokra-asumisen kalleus ja rahan meno muille -oma pääoma ei kasva ollenkaan, eikä esim perinnöksi jää mitään. Moni olisi niillä rahoilla voinut saada maksettua oman asunnon, ym

        Asunto-omaisuuksia haihtuu taivaantuuliin.

        Omistaminen voi lyödä leiville, hyvinkin. Ei kuitenkaan itsestäänselvyys. Harvempi laskeskelee remonttikuluja, net paljon puhutut putket jne. Meitillä kai tulossa lähivuosina kylppäriremppa, edellisestä pian parikymmentä vuotta. Ehkä tehdään myös putket tai sitten ei. Mieluummin tehtäisiin.

        Kas, vuokratontti. Vuokrasoppari loppuu reilun parinkymmenen v uoden kuluttua.. Kaks vaihtoehtoo, sopparia ei uusita, se niistä taloista. Tai sutten uusitaan, korotus voi olla tähtitieteellinen, paras näkemäni luku 800%.

        Sitä ennen talot tietenkin ikääntyvät. Julkisivuremppa, kattoremppa, talotekniikka. Net kyllä tehty kerran.... Niin kuka investoi, elikkäs ostaa mahdollisesti purkuun meneviä asuntoja. Toisekseen, samasta syystä turha odotella suuria myyntihintoja.

        Itellä asia oli aikanaan kyllä tiedossa. Sitä ihmettelen, millasia ilmeitä näkyy yhtiökokouksessa nuoremmilla, joilla asuntovelat päällä.

        Asuntojen arvon nousu perustuu pitkälle tontin arvoon. Jos jollain arvokas tontti, sille kannattaa kysytyllä alueella rakentaa isompia taloja, enenpi asuntoja. Käytännössä kerrostaloja. Siksi kannattaa purkaa pienenpiä pois. Lukemani mukaan aika hyviäkin taloja tsadissakin purettu.

        Vuokralla asumisessa puolensa.

        =DW=


      • kylmätotuus
        kawe kirjoitti:

        TV1 - Perjantai
        Siinä oli oikeastaan merkittävä tieto vuokra-asumisen kalleus ja rahan meno muille -oma pääoma ei kasva ollenkaan, eikä esim perinnöksi jää mitään. Moni olisi niillä rahoilla voinut saada maksettua oman asunnon, ym

        Perjantai-ohjelman aihe oli "Miten asut huomenna?" ja minä oletin, että ohjelmassa keskusteltaisiin asumismuodoista tulevaisuudessa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja siksi koin ohjelman annin laihaksi.

        Erilaisten asumismuotojen asumiskustannuksista kyllä puhuttiin ja niitä vertailtiin. Minulle jäikin tunne, että niistä tuli keskustelun pääasia ja aihe , josta piti puhua jäi sivurooliin.


      • yönsylissä

        DW on ihan oikeassa tuossa asuntoasiassa. Yhä enenevässämäärin asuntoja jää myymättä. Asuntosijoitus vaatii ne asunnot keskeisiltä paikoilta mieli lyödä rahoiksi.
        Saanut sellaisen käsityksen, että nuorempi väki jatkaa soluasumista opiskelujen jälkeenkin. Iskee vapauden kaipuu ja rinkka pakataan, loput kamat vanhempien kellariin.
        Toki on niitäkäkin joille se oma asunto ja perhe koirineen on unelma. Mutta syntyvyyden lasku kertoo, että aina vain harvemmille. Tiedä sitten olenko oikeassa vai en.
        Tuo perjantai-dokkari ei kyllä minua saanut haikailemaan yhteisasumiseen. Ei ainakaan omakotitalossa. Herkkäunisena se olisi mahdottomuus.
        Ekologisempaa olisi yhteisasuminen. Yhteen aikaan, oliko se sitä juppiaikaa, puhuttiin neliömääristä mitä kullekin asukkaalle olisi hyvä olla. Siitäkö se alkoi se minäminä buumi, joka ei ota laantuakseen.


      • MikäMieliKuva
        yönsylissä kirjoitti:

        DW on ihan oikeassa tuossa asuntoasiassa. Yhä enenevässämäärin asuntoja jää myymättä. Asuntosijoitus vaatii ne asunnot keskeisiltä paikoilta mieli lyödä rahoiksi.
        Saanut sellaisen käsityksen, että nuorempi väki jatkaa soluasumista opiskelujen jälkeenkin. Iskee vapauden kaipuu ja rinkka pakataan, loput kamat vanhempien kellariin.
        Toki on niitäkäkin joille se oma asunto ja perhe koirineen on unelma. Mutta syntyvyyden lasku kertoo, että aina vain harvemmille. Tiedä sitten olenko oikeassa vai en.
        Tuo perjantai-dokkari ei kyllä minua saanut haikailemaan yhteisasumiseen. Ei ainakaan omakotitalossa. Herkkäunisena se olisi mahdottomuus.
        Ekologisempaa olisi yhteisasuminen. Yhteen aikaan, oliko se sitä juppiaikaa, puhuttiin neliömääristä mitä kullekin asukkaalle olisi hyvä olla. Siitäkö se alkoi se minäminä buumi, joka ei ota laantuakseen.

        Ok-talo yhteisöasumisessa: Joka huoneesta kuuluisi kuorsaus. ;)


      • pahsia
        yönsylissä kirjoitti:

        DW on ihan oikeassa tuossa asuntoasiassa. Yhä enenevässämäärin asuntoja jää myymättä. Asuntosijoitus vaatii ne asunnot keskeisiltä paikoilta mieli lyödä rahoiksi.
        Saanut sellaisen käsityksen, että nuorempi väki jatkaa soluasumista opiskelujen jälkeenkin. Iskee vapauden kaipuu ja rinkka pakataan, loput kamat vanhempien kellariin.
        Toki on niitäkäkin joille se oma asunto ja perhe koirineen on unelma. Mutta syntyvyyden lasku kertoo, että aina vain harvemmille. Tiedä sitten olenko oikeassa vai en.
        Tuo perjantai-dokkari ei kyllä minua saanut haikailemaan yhteisasumiseen. Ei ainakaan omakotitalossa. Herkkäunisena se olisi mahdottomuus.
        Ekologisempaa olisi yhteisasuminen. Yhteen aikaan, oliko se sitä juppiaikaa, puhuttiin neliömääristä mitä kullekin asukkaalle olisi hyvä olla. Siitäkö se alkoi se minäminä buumi, joka ei ota laantuakseen.

        Syntyvyyden lasku olisi ekologista jos mikä, mutta sellaista ei ole ollut toistaiseksi todettavissa koko maailman mittakaavassa ja elintasomaissa lapsiluvun pienentyminen olisi sentään täysin terve reaktio sietämättömäksi käyvään tilanteeseen.


      • 1.3
        pahsia kirjoitti:

        Syntyvyyden lasku olisi ekologista jos mikä, mutta sellaista ei ole ollut toistaiseksi todettavissa koko maailman mittakaavassa ja elintasomaissa lapsiluvun pienentyminen olisi sentään täysin terve reaktio sietämättömäksi käyvään tilanteeseen.

        "Elintasomaissa" ainoat lisääntyjät ovat maahanmuuttajia.
        https://www.youtube.com/watch?v=6-3X5hIFXYU

        Kyllä, sietämättömäksi käy tilanne. Elintasomaissakin.


      • pahsia
        1.3 kirjoitti:

        "Elintasomaissa" ainoat lisääntyjät ovat maahanmuuttajia.
        https://www.youtube.com/watch?v=6-3X5hIFXYU

        Kyllä, sietämättömäksi käy tilanne. Elintasomaissakin.

        Tieto lisää tuskaa, minkäs sille mitään mahtaa, mutta voihan sen nähdä monella tapaa, että mikä oikeastaan on itsekkyyttä ja mikä minkin resurssin arvostus kulloinkin on, juuri hiljattain tuli dokumentti lähi-idän konfliktien taustoista, ja siinä nostettiin erään sodan osapuolen käyttämä 'human waves'-taktiikka yhdeksi voittoon kannustaneeksi tekijäksi.


    • Perjantai-ohjelma oli pettymys minullekin. Ikäihmisiä ei muistettu ollenkaan vaikka meitä on paljon - tai liikaa..)) - ei siis otettu tässäkään lukuun, työikäiset ja lapsiperheet vain.

      Ministeri levitteli käsiään ja korosti miten paljon "valinnan vapautta" meillä on, kun voidaan asua kahdessa paikassa: siellä missä on työ ja missä voi viettää vapaa-aikaa.
      Ehkä hän puhuikin itsestään...

      Tämä asumisoikeusasuntojen ahdinkoa esittelevä mies oli tietysti oikealla asialla, iso huijaus kai niiden kohdalla on tapahtunut. Silti pisti korvaan kun hän pariin kertaan toisti, että asumisaoikeusasunto oli mahdollisuus niille, joilla ei "taustansa vuoksi" ollut mahdollisuuksia omistusasuntoon. Kuinkahan monella meistä parinkymmenen vuoden velkavankeudessa eläneistä oli minkäänlaista taustatukea omistusasunnon hankinnassa ? Ja pieni ynnälasku olisi tehnyt mahdolliseksi vuokralla-asumisen ja omistusasunnon kustannusten vertailun.

      • pahsia

        Jos anti tuntui jäävän laihaksi, niin mitä siinä olisi pitänyt olla, palvelutalon esittelyäkö, mutta tuskin siellä toimintamalli on mihinkään muuttumassa ja nuoremman ikäluokan yhteisasumista esiteltiin, koska heille se on ajateltavissa oleva vaihtoehto, sillä meidän ikäpolvi ei siihen enää taivu.


      • pahsia kirjoitti:

        Jos anti tuntui jäävän laihaksi, niin mitä siinä olisi pitänyt olla, palvelutalon esittelyäkö, mutta tuskin siellä toimintamalli on mihinkään muuttumassa ja nuoremman ikäluokan yhteisasumista esiteltiin, koska heille se on ajateltavissa oleva vaihtoehto, sillä meidän ikäpolvi ei siihen enää taivu.

        Niin. Aihe on tietysti laaja ja aika rajoitettu, mutta minusta jo tässä aloituksessa esiteltiin seniorien yhteisöasumista, mikä mielestäni on aika uutta eikä se ole varsinaisesti palvelutaloasumista...
        No, Kai se olisi ollut liikaa vaadittu, jos meidätkin olisi otettu lukuun..))


      • pahsia
        demeter1 kirjoitti:

        Niin. Aihe on tietysti laaja ja aika rajoitettu, mutta minusta jo tässä aloituksessa esiteltiin seniorien yhteisöasumista, mikä mielestäni on aika uutta eikä se ole varsinaisesti palvelutaloasumista...
        No, Kai se olisi ollut liikaa vaadittu, jos meidätkin olisi otettu lukuun..))

        Tietääkseni joitakin kokeiluja on olemassa ja sitten on toisaalla ryhmärakentamisena toteutetut, joita aloittajakin tarkoittanee, mutta niissä asuminen ei käsittääkseni eroa normaalista osakehuoneistotyyppisestä, koska sehän rajautuu sen mukaan, minkälaiseen sopimukseen on sidottu niiden muiden asukkaiden kanssa, sinänsä kyllä esimerkiksi juuri yhteiskeittiöt ja vastaavanlaiset tilankäytön tehostamisratkaisut tullee yleistymään, ja näkeehän sen jo uudemmissa kerrostaloissa että keittiöt tuppaa sijoittumaan eteisen paikalle, eikä siitä ole enää pitkä hyppäys viedä ne tyystin rappukäytävään,mutta siitä on vielä aikamoinen matka yhteisen pöydän ääressä ateriointiin tai pikkupyykin pesemiseen samalla koneellisella naapurin kanssa.


      • pahsia kirjoitti:

        Tietääkseni joitakin kokeiluja on olemassa ja sitten on toisaalla ryhmärakentamisena toteutetut, joita aloittajakin tarkoittanee, mutta niissä asuminen ei käsittääkseni eroa normaalista osakehuoneistotyyppisestä, koska sehän rajautuu sen mukaan, minkälaiseen sopimukseen on sidottu niiden muiden asukkaiden kanssa, sinänsä kyllä esimerkiksi juuri yhteiskeittiöt ja vastaavanlaiset tilankäytön tehostamisratkaisut tullee yleistymään, ja näkeehän sen jo uudemmissa kerrostaloissa että keittiöt tuppaa sijoittumaan eteisen paikalle, eikä siitä ole enää pitkä hyppäys viedä ne tyystin rappukäytävään,mutta siitä on vielä aikamoinen matka yhteisen pöydän ääressä ateriointiin tai pikkupyykin pesemiseen samalla koneellisella naapurin kanssa.

        Ehkä seniorien asumisen vaihtoehdot kuuluvatkin eri sabluunan alle ja aloituksessakin lähdettiin siitä, että hänellä itsellään on varoja runsaasti käytössä ja hän voi siksi valita itselleen sopivan vaihtoehdon, minkä hän tietysti rahalla saa tälläkin hetkellä.

        Eikä köyhien vaihtoehdoissa tosiaan ole paljon esittelemistä, kuten sanoit, palvelutalo on mitä se on. Yhtä ja toista, kulujen säästämiseksi, on tietääkseni kehitelty myös köyhien vaihtoehdoiksi: perhehoitoa ja sellaista yhteisasumista, missä "sokea sokeaa taluttaa", asukkaat katsovat vähän toistensa perään ja heillä käy kotihoito päivittäin arvioimassa tilannetta ja palvelutarvetta.
        Kuulin näistä Ikäinstituutin teemapäivillä enkä tiedä tarkoin, ovatko mallit laajalti vai vähän käytössä. Mutta eivät pahoja ollenkaan, mielestäni.
        "Köyhäkin voi elää rikasta elämää. Hyvä sanoma ja tulee halvaksi"..))
        (Erno Paasilinna)


      • pahsia
        demeter1 kirjoitti:

        Ehkä seniorien asumisen vaihtoehdot kuuluvatkin eri sabluunan alle ja aloituksessakin lähdettiin siitä, että hänellä itsellään on varoja runsaasti käytössä ja hän voi siksi valita itselleen sopivan vaihtoehdon, minkä hän tietysti rahalla saa tälläkin hetkellä.

        Eikä köyhien vaihtoehdoissa tosiaan ole paljon esittelemistä, kuten sanoit, palvelutalo on mitä se on. Yhtä ja toista, kulujen säästämiseksi, on tietääkseni kehitelty myös köyhien vaihtoehdoiksi: perhehoitoa ja sellaista yhteisasumista, missä "sokea sokeaa taluttaa", asukkaat katsovat vähän toistensa perään ja heillä käy kotihoito päivittäin arvioimassa tilannetta ja palvelutarvetta.
        Kuulin näistä Ikäinstituutin teemapäivillä enkä tiedä tarkoin, ovatko mallit laajalti vai vähän käytössä. Mutta eivät pahoja ollenkaan, mielestäni.
        "Köyhäkin voi elää rikasta elämää. Hyvä sanoma ja tulee halvaksi"..))
        (Erno Paasilinna)

        On kai niitä kehitelty, mutta se on kuitenkin kunkin yksilön omassa päätäntävallassa, että minkämuotoiseen sopimukseen haluaa sitoutua, koska ei sitä asunnon omistajataho voi määritellä, että jossakin taloyhtiössä kaikkien asukkaiden olisi edesautettava toistensa elämänlaatua, vaan se on huoneistokohtaista josko siinä asuvat haluavat laittaa hynttyyt yhteen tai onhan niitä kokeiluja ollut myös isommassa mittakaavassa mutta vaatii kokolailla puljaamista semmoisen järjestelemiseksi ja kuten eilisessä dokumentissa kävi ilmi, nekin jotka olivat asuneet omakotitalossa kimpparatkaisua neljä vuotta, olivat joutuneet etsimään porukkaan sopeutuvia kotvan aikaa.


      • pahsia kirjoitti:

        On kai niitä kehitelty, mutta se on kuitenkin kunkin yksilön omassa päätäntävallassa, että minkämuotoiseen sopimukseen haluaa sitoutua, koska ei sitä asunnon omistajataho voi määritellä, että jossakin taloyhtiössä kaikkien asukkaiden olisi edesautettava toistensa elämänlaatua, vaan se on huoneistokohtaista josko siinä asuvat haluavat laittaa hynttyyt yhteen tai onhan niitä kokeiluja ollut myös isommassa mittakaavassa mutta vaatii kokolailla puljaamista semmoisen järjestelemiseksi ja kuten eilisessä dokumentissa kävi ilmi, nekin jotka olivat asuneet omakotitalossa kimpparatkaisua neljä vuotta, olivat joutuneet etsimään porukkaan sopeutuvia kotvan aikaa.

        Aivan. Niin kauan kuin saa päättää omista asioistaan ja on varaa valita, on kaikki hyvin. Mutta jos ei omista asuntoaan ja on kotihoidon piirissä asia taitaa olla toisin.
        En tiedä, velvoitetaanko tuossa yhteisasumisessa, josta kuulin, asukkaita katsomaan toistensa perään, mutta kai sitä tekee vähän luonnostaankin. Niinkuin maalla katsottiin, nouseeko naapurin piipusta savu.
        Kotihoidon, viranomaisen, vastuulla on tietenkin hoitotyö ja mahdollinen hoitoonohjaus jos tilanne sitä vaatii...


      • pahsia
        demeter1 kirjoitti:

        Aivan. Niin kauan kuin saa päättää omista asioistaan ja on varaa valita, on kaikki hyvin. Mutta jos ei omista asuntoaan ja on kotihoidon piirissä asia taitaa olla toisin.
        En tiedä, velvoitetaanko tuossa yhteisasumisessa, josta kuulin, asukkaita katsomaan toistensa perään, mutta kai sitä tekee vähän luonnostaankin. Niinkuin maalla katsottiin, nouseeko naapurin piipusta savu.
        Kotihoidon, viranomaisen, vastuulla on tietenkin hoitotyö ja mahdollinen hoitoonohjaus jos tilanne sitä vaatii...

        Siinähän se vitsi piileekin, että miten pitkälle velvoittavia ehtoja asetettu, vaikka kimppa-asumista ollut iät ja ajat, eikä se periaatteessa siitä miksikään muutu, sitä vain iän myötä tulee skeptisemmäksi ja ehkä turhaankin miettii erilaisia mahdollisia riskejä, mutta jos ohittaa ne ja katsoo pelkkää toimintamallia, niin eipä taida olla tarjolla yhtäkään valmista sapluunaa, joten ne joutuisi alusta asti haalimaan ja oppimaan kantapään kautta, että missä meni pieleen, yhteiskunnan rakenteet kun ovat alusta loppuun kokolailla perhekeskeisiä.


      • pahsia kirjoitti:

        Siinähän se vitsi piileekin, että miten pitkälle velvoittavia ehtoja asetettu, vaikka kimppa-asumista ollut iät ja ajat, eikä se periaatteessa siitä miksikään muutu, sitä vain iän myötä tulee skeptisemmäksi ja ehkä turhaankin miettii erilaisia mahdollisia riskejä, mutta jos ohittaa ne ja katsoo pelkkää toimintamallia, niin eipä taida olla tarjolla yhtäkään valmista sapluunaa, joten ne joutuisi alusta asti haalimaan ja oppimaan kantapään kautta, että missä meni pieleen, yhteiskunnan rakenteet kun ovat alusta loppuun kokolailla perhekeskeisiä.

        Filosofista pohdintaa. Perhe taitaa olla paras, vaikka pahinkin, joskus, joltain kannalta katsottuna... Kuten myös demokratia, virheineenkin...


    • Vierailin eilen hollantilaisessa omistusasuntopohjaisessa palvelutalossa. Kolme huonetta ja keittiö. Asukas on itse ennen taloon muuttamista remontoinut tilat oman näköisekseen? Kaunis valoisa koti kuudennessa kerroksessa, puistonäkymällä.

      Sisääntuloaulassa vastaaottotoimisto, ovet sähkölukoilla, palveluosastot, ensimmäisessä talon kerroksessa.

      Yhtiövastike vajaa 400 e/kk.

      Asukas kertoi, että paras mahdollinen asumismuoto hänelle, jolla on jo ikää ja takana vakava sydänkohtaus, tarvittavat palvelut nopeasti saatavilla.

      Turvallinen koti, jossa apu lähellä. Hän korosti, että saa olla omissa oloissaan tai jos haluaa voi liittyä toisten seuraan alakerran yhteisissä tiloissa, jossa on viikottain ohjelmallisia illanviettoja.

      Tietty tällainen asumismuoto ei ole mahdollinen varattomille.

      • Bengalitikku

        Yhtiövastikehan on suht.vastaava kuin vastaavankokoisen Suomessa.
        Mikähän asunnon hankintahinta on? Velaton? Saako ikäihminen lainaa Hollannissa? Entä, mitä muut palvelut maksavat? Vai kuuluuko tuohon yhtiövastikkeeseen?


      • ekologiska

        Iso asunto yksineläjälle, paitsi jos käy yövieraita.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Yhtiövastikehan on suht.vastaava kuin vastaavankokoisen Suomessa.
        Mikähän asunnon hankintahinta on? Velaton? Saako ikäihminen lainaa Hollannissa? Entä, mitä muut palvelut maksavat? Vai kuuluuko tuohon yhtiövastikkeeseen?

        Lähden nyt ostoksille
        Kirjoittelen kun olen taas linjoilla.


      • Korppis11
        Bengalitikku kirjoitti:

        Yhtiövastikehan on suht.vastaava kuin vastaavankokoisen Suomessa.
        Mikähän asunnon hankintahinta on? Velaton? Saako ikäihminen lainaa Hollannissa? Entä, mitä muut palvelut maksavat? Vai kuuluuko tuohon yhtiövastikkeeseen?

        Sen verran kuin tiedän voin kertoa. Asuntojen hintataso Haarlemissa on Helsingin hintaluokkaa. Omistaja möi aikaisemman talonsa hyvältä alueelta korkeaan hintaan, joten en usko velkojen häntä rasittavan.

        Yhtiövastikkeen lisäksi Hollannissa maksetaan vesi, lämpö ja sähkö erikseen. Taloyhtiöt säästävät yhtiövastikkeista kertyvät rahat ja yhteisistä säästöistä tehdään tarpeellisia remontteja, kuten katto-, rappukäytävä-, julkisivukorjauksia ja -maalauksia. yms.

        Luonnollisesti palvelutalojen henkilökohtaisista palveluista maksetaan erikseen.


      • Bengalitikku

        Vrt. Suomessa: lämmitys ja vesi/per henkilö kuuluu hoitovastikkeeseen ja tästä voi päätellä, että tältä osin meillä edukkaampaa.
        Meillä tehdään remontit tässä yhtiössä velkavetoisesti eli ei rahastoida, mikä on huono asia, kun ollaan niin varovaisia "voiton" kanssa.
        Mutta tavallaan pääsen siihen, mistä aiemmin kirjoitin, että tällaisen vanhusenemmistöisen yhtiön voisi järkeillä ja järjestää toisin.
        Vähän ollaan kangistuttu kaavoihin.
        Kukun tässä, kun katsoin Babylon Berlinin. No, huh.


      • Bengalitikku kirjoitti:

        Vrt. Suomessa: lämmitys ja vesi/per henkilö kuuluu hoitovastikkeeseen ja tästä voi päätellä, että tältä osin meillä edukkaampaa.
        Meillä tehdään remontit tässä yhtiössä velkavetoisesti eli ei rahastoida, mikä on huono asia, kun ollaan niin varovaisia "voiton" kanssa.
        Mutta tavallaan pääsen siihen, mistä aiemmin kirjoitin, että tällaisen vanhusenemmistöisen yhtiön voisi järkeillä ja järjestää toisin.
        Vähän ollaan kangistuttu kaavoihin.
        Kukun tässä, kun katsoin Babylon Berlinin. No, huh.

        No, tämä vertauksesi edullisuudesta ei ole kaikilta osin oikea.

        Petzen osake on kolmehuonetta, tupakeittiö noin. 74 m2. Yhtiövastike alle 100 e/kk. Uudempi taloyhtiö kun palvelutalo, josta kerroin. Ikkunoiden pesu ulkoa ja yleisten tilojen sìistiminen, pihanhoito, kirjanpito ja isännöinti jne. kuuluvat yhtiövastikkeeseen.

        Suomen lainsäädäntö on erilainen säästöjä ei saa tulla ja siksi taloyhtiöiden rempat tulevat kertamaksuina Suomessa osakkaille kalliksi ja usein joudutaan lainan ottoon. Kuten kerroin täällä yhtiövastikeesta käyttämätön osuus menee tulevien huoltojen ja isompien remppojen säästötileille, joten esim. ikunoiden uusiminen, joka tehtiin pari vuotta sitten oli osin etukäteen rahoitettu.

        Täällä julkisivut tarvitsevat huoltoa useimmin kuin Suomessa meri-ilmaston vuoksi.

        Talojen mýyntihinnat isompien kaupunkien ympärillä ovat mielestäni niiden kuntoon nähden kalliita. Elintila käy pieneksi, pienessä maassa, jossa ihanneasuminen kuten Suomessakin on omakotitaloasuminen. Täällä on pääsääntöisesti useampi ns. omakotitalo saman katon alla, eli seinä seinää vasten. Ne eivät ole kuten Suomessa rivitaloja vaan kukin hoitaa omat kattonsa, julkisivunsa ja etu-ja takapihatonttinsa miten lystää.

        Uuden asunnon rahoittaminen on myös erilaista kuin Suomessa. Ruotsissa lie sama systeemi. Kun ostajalla on tietty määrä rahaa haluamaansa asuntoon hän voi sijoittamansa summan jälkeen alkaa maksamaan vain korkoja ei lyhennyksiä. Tämä malli perustuu asunnon arvon nousùun ja on samalla riski.

        Riskien vuoksi tästä mallista on jo keskusteltu ja voi olla, että lähitulevaisudessa otetaan lyhennykset pakolliseksi.

        Tällainen arvonnousùn perustuva asumisen rahoitus antaa perheiden rahankäytölle siis kulutukseen lisävauhtia. Talous pyörii ja tavarat vaihtavat omistajaa kun ihmisillä on kulutusvoimaa.


    • etoonjäärä

      rakennettiin 70luvulla noita"upeita"tornitalojakin.mäku en maalta lähe ,sit ku noutaja tuloo tuo outo tummissaan,kirkkaudessaan.kattelen luontoo syötän mettäkauriita,tinttejä,käyn kalaas ja laulan kovaa ja korkeelta saunani lauteilt.sese on mun kerhoni huone.

    • kyllästynytttttttttt

      En kuulu tähän 60-ikäryhmään, kun olen nuorempi. Oikeastaan jo odotan eläkeaikaa, koskapa sitten viimeistään pääsen muuttamaan korpeen. Jokainen pakosta soluasunnoissa ja kerros-/rivitaloissa asunut kyllä tietää mitä kaikkea voi tulla vastaan. Opiskelijasoluissa ei onnistu useinkaan sen paremmin opiskelu kuin nukkuminenkaan. Bilettäjiä on usempia, kämppikset hiihtävät keittiössä ja tupakalla klo.2-3 saakka, maahanmuuttajakämppikset kaverilaumoineen hilluvat hereillä klo.5 asti ovesi takana yleisissä tiloissa. Vuokrataloista (silloin kun omat vuokrakämpät) löytyy yllättävän paljon ns.rajattomia ihmisiä. Jos ei pidetä meteliä, niin työntäydytään naapureiden elämään milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Yritetään saada ryyppyseuraa, seksiseuraa tai ei muutoin vain tajuta, että naapuri on itsen kanssa tyystin eri kaliiperia. Tai sitten vain tarvitaan juttuseuraa. Minusta tuo on ennemminkin naapurin hyväksikäyttöä! Naapuri ei ole vastuussa jonkun nuijan kaverinpuutteesta, seksinpuutteesta, ryyppyseuran puutteesta tai muustakaan korvien välisestä puutteesta. Itse olen vielä ääni- ja ärsykeyliherkkä erityisherkkä (erityisherkillä on oma yhdistyskin). Se on kummallista miten tässä yhteiskunnassa aina vain toitotetaan tuota yhteisöllisyyttä. Mikähän taho olisi kiinnostunut itsekseen ja jopa erakkona viihtyvien oikeuksista!?

      • Olipa oiva kuvaus siitä, mitä se hehkutettu "yhteisöllisyys" voi pahimmillaan olla. Vai lieneekö jo arkipäivää tuon tyyppinen "asuminen".
        Tuttu asunnonvälittäjä kertoi minulle, että hänenkin asiakkaistaan yli puolet alkaa olla sellaisia, että heitä ei voi suositella asumaan tavalliseen kerrostaloon.


      • demeter1 kirjoitti:

        Olipa oiva kuvaus siitä, mitä se hehkutettu "yhteisöllisyys" voi pahimmillaan olla. Vai lieneekö jo arkipäivää tuon tyyppinen "asuminen".
        Tuttu asunnonvälittäjä kertoi minulle, että hänenkin asiakkaistaan yli puolet alkaa olla sellaisia, että heitä ei voi suositella asumaan tavalliseen kerrostaloon.

        Mulla on kokemus soluasumisesta 16-vuotiaana.
        Meitä oli 4 tyttöä siinä.
        Minulla oli keittiön kaapissa 4 kahvikuppiparia ja joitain muita astioita.
        Kerran menin keittiöön, yksi tyttö istui tuolilla ja toinen seisoi ja nojasi tiskipöytään.
        Avasin kaapin oven kahvikuppia hain. Huomasin, että vain yksi kuppi oli siellä, kysyin tytöiltä, että missä mun astiani ovat.
        Tiskipöydän vieressä seisova tyttö tempaisi tiskipöydältä leipäveitsen ja toi sen mun naamani eteen ja uhkaili, sanoi jotain, että jos niitä kuule kyselet niin... tarkkaan en sanamuotoa muista.
        Häivyin vähin äänin huoneeseeni ja muutin pois heti, kun sain toisen asunnon.
        Sen koommin ei kimppa-asumiset ole kiinnostaneet.


      • Olin nuorena pari kesää Lapissa hotellin viinikassana. Meitä asui kolme tyttöä korkeintaan kahdeksan neliön huoneessa. Nukkumassa siellä vain käytiin, työpaikka oli vieressä ja ruokailu oli "talon puolesta". Minusta tuo oli aika hilpeätä aikaa. Ei me paljon kämpillä oltu, tunturissa oltiin tai humputeltiin muuten yöttömässä yössä, me, etelän ihmiset..
        Jos olisimme olleet siellä pitkään, vaikka talvella, kaamoksen aikaan, niin kyllä varmasti olisi meilläkin pinna kiristynyt...


    • voi.taivasssssss

      60-ja 70-luvun kerrostalokolosseissa on alusta asti olleet yleensä ne yhteiset kerhotilat, saunatilat ja joissakin jopa punttisali. Ns. ilmaiset lenkkisaunat eivät (kaikkien samansukupuolisten kanssa) kai kuitenkaan ole kovin suosittuja olleet ja tokkopa monessa talossa enää aikoihin olleet arkipäivääkään. Kerhotilat ovat seisseet tyhjillään ja nykyisin ovat monessa talossa varastotilana. Nuoriso ehkä korkeintaan käy vaivihkaa aloittelemassa illan kaljoittelujaan (tai vahvempien aineiden vetämistään) niissä ennen kylille lähtöä. Punttisalilla saattaa ehkä joku yksinäinen äijä käydä nostelemassa ilmaiseksi puntteja. Talon naiset eivät varmasti erehdy samaan pölyiseen punttihuoneeseen sitä 70-luvun pölyttynyttä kuntopyörää polkemaan. Punttiäijähän saattaa alkaa ehdottelemaan jotakin tai jos jompikumpi on naimisissa (tai kumpikin), niin kohta juorut leviävät, että siellä salaa punttihuoneessa styylaillaan...

      • ö-Öö

        Kerhohuone

        Lähinnä varasto ja siellä tosiaan on puntitkin. Hallitus joskus pitää kokouksia, yhtiökokoukset ei sinne mahdu. Kulku sinne hankalaa, avain kerjättävä jostain. Lisäksi vieressä hallituksen kyttä, joka heti ilmaantuu kyttäämään, jos joku puntteja kalisuttelemassa. Samalla se tietenkin kyttää pesutuvan käyttäjät, pesutupa vieressä. Ukkelilla asunto seinän takana. Kerhohuoneen merkitys vesitetty hukkatilaksi.

        Spa, sitä olen miettinyt. Meillä liki 70 koppisaunaa ja pienet pesuhuoneet. Tota, saunojen hinnalla olisi rakentanut melkoisen saunaosaston uimaaltaineen. Ja siinä vois sitten olla niitä kuntovehkeitäkin.On olemassa kerrostaloja, missä uima-altaat ja saunatilat, kerran käynytkin sellaisessa. Se toi asuntokohtainen sauna melkoisen kallis turhake, monet tekee tai käyttää niitä varastotilana.

        Nukla käsitys, yhteissaunat enenpi vuokratalohommia, sopis sellainen idea omistusasuntoihinkin.

        =DW=


      • pummieläkkeellä

        Trendi on nouseva yhteissaunoista ainakin stadissa. Korttelisaunojen lisäksi tullut noita "turistirysäsaunoja".
        Asunut jossain vaiheessa rivarissa, jossa se oma sauna. Alun huuman jälkeen ei siitä niin innostanut, nihkeitä. Noh, talvella kyllä, kun terassilla leyhytteli välillä.
        Minäkin olen parissa kerrostalon saunaosastolla käynyt joissa uima-allas. Toinen oli muuten Espoon Matinkylässä kolkyt vuotta sitten toinen ihan stadin keskustassa katolla. Vähänkö oli hulppee.
        Se oli sitä kahekskytluvun nousukiitoa.


    • teijasverdes

      Taitaa olla vuokra-asujaimistoa puheista päätellen. Ei vakavaraiset osakkeenomistajat puutu moisiin juoruiluihin, hädin tuskin lähinaapuria tervehdimme, sen ajan vuodesta kuin olemme suomessa.
      Näin on hyvä, kesätkin saaressa.

    • hornan.kiuas

      Luulisi nyt tyhmemmänkin tajuavan, mikä tuossa on perimmältään kyseessä. Jos yhtään olette seuranneet uutisointia, niin julkinen vanhustenhuoltohan on ajettu alas jo aikoja sitten. Kaupungissa on saatettu kylmästi lakkauttaa vanhainkodit ja tilalla on jokunen harva yksityinen laitos, joihin sossusta ei saa maksusitoumusta sitten millään. Hoitokotipaikka maksaa 4500-5500e/kk, joten juuri kenelläkään ei ole sellaiseen varaa. Kotihoito valtakunnallisesti on katastrofaalisen riittämättömällä tasolla. Todella huonokuntoiset ja dementit ovat pakotettuja asumaan kotona. Eiköhän tuossa nyt ole takana se ajatus, että usutetaan eläköityviä ajoissa hankkimaan tuollainen puoliyhteisöllinen asunto, jotta sitten kun siitä puolisosta aika jättää, niin voidaan hoidattaa mamma/pappa naapurustolla. 40-50-luvuilla syntyneillä vielä ne avioerotkin alkavat olla paljon yleisempiä, kuin edellisten vuosikymmenten sukupolvilla, joten usein ei ole enää edes sitä puolisoa. Noinhan siinä varmasti käy. Onko taaskaan vain sitten naapurin asia huolehtia umpidementistä, joka alvariinsa soittelee ovikelloa ja syyttelee naapurustoaan esim.varkaiksi. Lisäksi saa pelätä palaako koko talo, kun jättää hellat päälle,tms. Tuttuni dementiltä äidiltä otettiin hellan sulakkeet pois, mutta mummopa keksi pakata sähköuunin täydeltä palavaa materiaalia ja tyttärensä tullessa kyseli tulitikkuja, jotta taisi tulet lieteen.

      • Noh, noh, entä, jos itsestäsi tulee umpidementti? Mitäs sitten?


    • ldjpqehgqp
      • Sdf

        Surkeaa, todella surkeaa, puolin ja toisin. Muistisairaus on niin yleistä ja toivoisi että vanhukset pääsisivät hoitokoteihin. Nykyään vaan halutaan pitää kaikki kotona niin pitkään kuin mahdollista.
        Sitten taas yksityiset hoitokodita maksavat tuon 4-5 tuhatta. Ja siihenkin voi tulla vielä päälle kuluja.
        Yksi mahdollisuus olisi kimppavuokrata joku talo tai vaikka pieni kertostalo ja myös palkata joitain apulaisia hoitamaan osan töistä. Tulisi halvemmaksi ja voisi olla hyväkin ratkaisu jos saisi sen toimimaan.


    • KasKaskummaa

      Neuvostoliitossa oli duunarillekkin kolhoosi . Kannattaa kokeilla täälläkin edes ikäihmisillä , niillähän voi kokeilla jo muitakin "lääkkeitä" .

    • Kimppoi

      Usella ikääntyvällä on iso omakotitalo mistä pitää muuttaa pieneen kerrostaloasuntoon. Mutta eikös sinne omakotitaloon voisi saada pari ikääntyvää kaveria jotka jakaisi askareet ja kulut ja olisi vielä seuraakin. Teoriassa kyllä. Mutta Suomessa ihmiset jostain syystä riitaantuvat nopeasti jos asuvat liian lähekkäin ja näkevät päivittäin. Siinä se ongelma. Ei ole hyvä yksin, mutta ei ole hyvä kaksinkaan. Ja kolmestaan onkin jo plekkää painajaista. Siis parempi vieraiden ihmisten kanssa. Ainakin usein kuulee että hyvät yritykset muodostaa kommuuni kaatuivat erimielisyyksiin. Teoriassa se olisi kuitenkin tosi hauska ajatus. Ehkä kunta tai kaupunki voisivat jalostaa näitä isoissa taloissa tai asunnoissa asuvien ihmisten kimppoja jollain tavalla tai olla mukana auttamassa. Siinä ratkeaisi monta huolta yhtäaikaa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      92
      3181
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      299
      1777
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1637
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      90
      1470
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      405
      1457
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      407
      1350
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1229
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1117
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      344
      959
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      272
      946
    Aihe