Volvo 260 hp D4

Itsellä d4 260 3000 kg veneessä, tehoa on vähintään riittävästi. Kiihtyy hyvin kompuran avulla. Tunteja vähän alle 700, toiminut nikottelematta tähän asti. Todella pihi kone, huomattava ero vanhoihin kad/kamd koneisiin.

Aina kun on ollut "ammattihuollossa" niin tullut jotain sanomista. Itse kannattaa opetella perusjutut, helppoja ovat.

Mistä saa stefojen vaihdon DPH :hon 700 eurolla? Mulle tarjottiin aivan jotain muuta johtavasta huoltoliikkeestä.

D4täälläkin kirjoitti:

Itsellä d4 260 3000 kg veneessä, tehoa on vähintään riittävästi. Kiihtyy hyvin kompuran avulla. Tunteja vähän alle 700, toiminut nikottelematta tähän asti. Todella pihi kone, huomattava ero vanhoihin kad/kamd koneisiin.

Aina kun on ollut "ammattihuollossa" niin tullut jotain sanomista. Itse kannattaa opetella perusjutut, helppoja ovat.

Mistä saa stefojen vaihdon DPH :hon 700 eurolla? Mulle tarjottiin aivan jotain muuta johtavasta huoltoliikkeestä.

Lue lisää

Todelliselta ammatimieheltä, jonka selässä ei lue VP tai löydy mistään hakemistoista / netistä. Näitä löytyy kyllä eri paikkakunnilta, mutta hankala löytää / päästä asiakkaaksi, johtuen hinta ja legendaarinen maine joka myy itsessään vuosikymmenestä seuraaville.

Katsoin kuitista jossa eriteltynä työ ja osat 2 x 290 dp kaikki stefat ja tiivisteet työ n. 750€ noin siksi, että kartiot vaihdettiin myös ja osa tästä työstä noissa tunneissa, kartiot lista hinta vp marmorilta kuten muutkin osat joten osa palkasta huoltajan alennus prosentissa, joka sopii minulle hyvin. Tämä tehtiin 3 vuotta sitten, nyt jo uusi vene.

Hinta muodostuu johtavissa liikkeissä liian monesta asiasta, joten luonnollisesti on saatava € reilusti, löytämällä matalan profiilin yrittäjän, niin kulurakenne on ihan toista luokkaa ja sinä kuluttajana hyödyt parempana laatuna ja hintana.

Tämä case Turusta

VålvåPenta
"Ton kytkin jutun huomaa koe ajossa mitä pehmeämmin menee vaihde päälle sen valmiimpi on kartio, sen kuulu kolahtaa kiinni, niin että luulet vaiheen tippuvan irti 😄 Hieman liioitellusti ilmaistuna. "
Meillä on AQ 280 vetolaite ja eteen vaihde menee päälle hyvin pehmeästi ja taakse lonksahtaen. Mutta mitä tapahtuu sitten kun eteen vaihde menee päälle pehmeämmin kuin pehmeästi, siis mikä on seuraava vaihe ? Katkeeko reissu siihen ?
Missä tämä kartio muuten sijaitsee, perävetolaitteessa ?

lihamylly1 kirjoitti:

VålvåPenta
"Ton kytkin jutun huomaa koe ajossa mitä pehmeämmin menee vaihde päälle sen valmiimpi on kartio, sen kuulu kolahtaa kiinni, niin että luulet vaiheen tippuvan irti 😄 Hieman liioitellusti ilmaistuna. "
Meillä on AQ 280 vetolaite ja eteen vaihde menee päälle hyvin pehmeästi ja taakse lonksahtaen. Mutta mitä tapahtuu sitten kun eteen vaihde menee päälle pehmeämmin kuin pehmeästi, siis mikä on seuraava vaihe ? Katkeeko reissu siihen ?
Missä tämä kartio muuten sijaitsee, perävetolaitteessa ?

Lue lisää

Ei nyt ihan heti katkea kokonaan, mutta saat ongelman poistettua yksinkertaisella tavalla, eli vaihtamalla vetolaitteen pyörimissuunnan (toisin kuin muissa merkeissä, on Volvon vetolaitteet suunniteltu pyörimään kumpaan suuntaan tahansa). Itse työ vie alle viisi minuuttia ja sen päälle uuden potkurin asentamiseen menevä aika, kustannukset rajoittuvat uuteen potkuriin. Näin toimimalla saat eteenpäin ajettaessa käyttöösi vähän ajetun kartion ja se kulunut kartio kyllä kestää sen verran kun tarvitsee peruutella.

käännä veneen keula niin kulkee ilman remonttia toiseenkin suuntaa, halpaa

lihamylly1 kirjoitti:

VålvåPenta
"Ton kytkin jutun huomaa koe ajossa mitä pehmeämmin menee vaihde päälle sen valmiimpi on kartio, sen kuulu kolahtaa kiinni, niin että luulet vaiheen tippuvan irti 😄 Hieman liioitellusti ilmaistuna. "
Meillä on AQ 280 vetolaite ja eteen vaihde menee päälle hyvin pehmeästi ja taakse lonksahtaen. Mutta mitä tapahtuu sitten kun eteen vaihde menee päälle pehmeämmin kuin pehmeästi, siis mikä on seuraava vaihe ? Katkeeko reissu siihen ?
Missä tämä kartio muuten sijaitsee, perävetolaitteessa ?

Lue lisää

Kyllä se salakavalasti sitten pettää jossain kohtaa, kun laitat vaihteen eteen päin ei mitään tapahdu. Jotkut karhentavat kytkimen, mutta ei se uutta vastaa.

Suosittelen sinulle tee työ ennakoivana huoltona ja kausi ei katkea, kun se sitten joskus ei kytkeydy, kesken ajoa se tuskin pettää, kun on kytkeytynyt.

NuorenaAAloittanut, kait sitä pakkiakin kaipaa yhtälailla ja kartion ollessa kiillottunut (pehmeä) riski piilee konkreettisena.

Kiitos kommenteista, jotakin pitää siis tehdä.Ajettelin itsekin tuota pyörimissuunnan vaihtoa mutta keväällä tuli uusittua potkuri (a´ 275 Euroa) . Ja nyt jos pyörimissunta vaihtuu pitää potkuri taas vaihtaa ja varapotkuri myös (2x275 Euroa) ellei sitten peruuta jos varapotkuria tarvitsee. Vehkeet rupeavat tulemaan tiensä päähän. Vuosimalli on 1987, yli 30 vuotta.

NuorenAAloittanut kirjoitti:

Ei nyt ihan heti katkea kokonaan, mutta saat ongelman poistettua yksinkertaisella tavalla, eli vaihtamalla vetolaitteen pyörimissuunnan (toisin kuin muissa merkeissä, on Volvon vetolaitteet suunniteltu pyörimään kumpaan suuntaan tahansa). Itse työ vie alle viisi minuuttia ja sen päälle uuden potkurin asentamiseen menevä aika, kustannukset rajoittuvat uuteen potkuriin. Näin toimimalla saat eteenpäin ajettaessa käyttöösi vähän ajetun kartion ja se kulunut kartio kyllä kestää sen verran kun tarvitsee peruutella.

Lue lisää

Tämä kun olisin tajunnut viime keväänä kun uusin potkurin.

Jos DPH sta puhutaan niin putkuri maksaa sitten 10x enemmän.

VålvoPenta kirjoitti:

Kyllä se salakavalasti sitten pettää jossain kohtaa, kun laitat vaihteen eteen päin ei mitään tapahdu. Jotkut karhentavat kytkimen, mutta ei se uutta vastaa.

Suosittelen sinulle tee työ ennakoivana huoltona ja kausi ei katkea, kun se sitten joskus ei kytkeydy, kesken ajoa se tuskin pettää, kun on kytkeytynyt.

NuorenaAAloittanut, kait sitä pakkiakin kaipaa yhtälailla ja kartion ollessa kiillottunut (pehmeä) riski piilee konkreettisena.

Lue lisää

Sain vihdoinkin vaihdettua sen kartioktkimen mutta en ole säätänyt sitä mitenkään. Nyt on niin että eteen menee vaihde klonksahtaen päälle (normaalisti) mutta taakse vaihdettaessa vaatii voimaa ja ei helpolla mene päälle. En ole yrittänyt säätä järjestelmää mutta onko tämä normaalia (kun kartiokytkimen vaihtaa) ?
Kartiokytkimen ostin Kiinasta ja se maksoi alle 100 € kun Hollannista maksaa yli 450 €.Ne näyttävät ihan samanlaisilta.

Aikaisemmin kausihuolto löytynyt VP käyttöohjekirjasta. Jos tätä ei ole saat sen ladattua sähköisesti VP sivuilta moottorisi valmiste numeroa vastaan.

Korjaamo käsikirjat (work shop) voit tilata netistä ebay, marinepatseurope tai marmoritiskiltä. Hyvässä lykyssä googlaamalla voi löytyä netistä.

Kausi huolto on asia jonka jokainen voi todellakin tehdä itse, vaikka olisikin rahaa huollattaa ulkopuolisella saa perus taidot....

No siinä on yhdenlainen kokemus, mullamon toisenlainen. Kone alkupään sarjaa, asennettu 2006, sarjanumerossa 2004. Kampikammion huohotussuodatinta ei liene vaihdettu koskaan. Öljyfittereitä vaihtelen huvikseen 1 per vuosi, niiden kapasiteettiaan on valtava, kestäisivät varmasti 5 vuotta. Pa- suodatinta ei juuri tarvitse vaihtaa, esisuodatinta 5 v välein. Vedet toki pois, tarkistan usein. Kerran vaihdettu jäähdytysneste, ilmeisesti turhaan. Pakkaskestävyys oli vanhassa hyvä. Kompuraöljyä ei vissiin ole vaihdettu koskaan, voisi ehkä vaihtaa.

Ne mitä vaihdan on moottoriöljy ja vetariöljy vuosittain, sinkit usein. Ne kuluu, ja ne kun pitää kunnossa niin kone tykkää. Freneettisestä suodattimien vaihdosta ja muusta ylihuoltamisesta ei ole hyötyä ellei siihen ole selvää syytä. Ilmafiltterin vaihdoin kerran, oli aika musta. Senkin kapasiteetti on niin valtava että olis yhtä hyvin ollut vaihtamatta. Siipipyöräkin on vuodesta toiseen virheetön, mutta kai sen voisi vaihtaa jo myös 5 v jälkeen.

Kerrotko mitä kävi kun oli huohotussuutin tai samat jäähdytysnesteen yli 2 vuotta? Ja mitä käy DPH:lle Bilteman API 3 luokan öljyillä?

Kokemuksesta huohotussuutinta ei tarvi vaihtaa ainakaan 13 vuoteen, jäähdytysneste menee ainakin 10 vuotta. Ja vetari eikä kone hajoa oikean luokituksen muun merkkisillä öljyillä.

DHP vetolaitteen öljymäärä on tosiaan tuo mainitsemasi 5,4 l , kun malttaa odottaa, että kaikki vanha öljy valuu ulos. Itse en tehnyt silloisenkaan moottorin syyshuoltoja, joihin tuo peräöljyn vaihtokin kuului, vaan ne teki ammattilainen. Katsoin huoltoa "sivusta", ja sotkin tuon määrän " perinteiseen" 4 l muoviastiaan. Joka tapauksessa perään meni aina jonkun verran yli 5 litraa VP:n täyssynteettistä öljyä.
Moottorin jäähdytysnesteen pakkasen kestävyys ei juurikaan heikkene vuosin kuluessa, mutta nesteen sisältämät moottoria suojaavat lisäaineet "kuluvat" pois 2-3 vuodessa. Olen joskus kuullut, että noita lisäaineita olisi myynnissä pienissä pulloissa, mutta ....Lohko ja muut moottorin osat kestävät kyllä yli kymmenen vuotta ilman jäähdytysnesteen vaihtoja ja ongelmat siirretään vain seuraaville omistajille. Tästä syystä myös jäähdytysneste vaihdettiin 3 v välein, VP:n suositus taitaa olla 2 vuotta. Käytin aina VP:n omaa vihreää nestettä. Myytyäni veneen uusi omistaja oli varsin tyytyväinen saadessaan kaikista huolloista dokumentit eikä pelkästään puhetta säännöllisestä huollosta.

VPD6 kirjoitti:

DHP vetolaitteen öljymäärä on tosiaan tuo mainitsemasi 5,4 l , kun malttaa odottaa, että kaikki vanha öljy valuu ulos. Itse en tehnyt silloisenkaan moottorin syyshuoltoja, joihin tuo peräöljyn vaihtokin kuului, vaan ne teki ammattilainen. Katsoin huoltoa "sivusta", ja sotkin tuon määrän " perinteiseen" 4 l muoviastiaan. Joka tapauksessa perään meni aina jonkun verran yli 5 litraa VP:n täyssynteettistä öljyä.
Moottorin jäähdytysnesteen pakkasen kestävyys ei juurikaan heikkene vuosin kuluessa, mutta nesteen sisältämät moottoria suojaavat lisäaineet "kuluvat" pois 2-3 vuodessa. Olen joskus kuullut, että noita lisäaineita olisi myynnissä pienissä pulloissa, mutta ....Lohko ja muut moottorin osat kestävät kyllä yli kymmenen vuotta ilman jäähdytysnesteen vaihtoja ja ongelmat siirretään vain seuraaville omistajille. Tästä syystä myös jäähdytysneste vaihdettiin 3 v välein, VP:n suositus taitaa olla 2 vuotta. Käytin aina VP:n omaa vihreää nestettä. Myytyäni veneen uusi omistaja oli varsin tyytyväinen saadessaan kaikista huolloista dokumentit eikä pelkästään puhetta säännöllisestä huollosta.

Lue lisää

Vp:n jäähdytinneste on keltaista jos ei ole alkuperäistä tyyppiä vaihtamaan. On käytössä mm. Volvon raskaassa kalustossa samaa, mutta hinta eri kuin Vp:n pänikässä.

Vaihdatkos autoonkin jäähdytinnesteet 2-3v välein? ;-))) Se on totta että jäähdytinnesteestä häipyy suoja-aineet ajanoloon kyllä.

Selkämeri kirjoitti:

Vp:n jäähdytinneste on keltaista jos ei ole alkuperäistä tyyppiä vaihtamaan. On käytössä mm. Volvon raskaassa kalustossa samaa, mutta hinta eri kuin Vp:n pänikässä.

Vaihdatkos autoonkin jäähdytinnesteet 2-3v välein? ;-))) Se on totta että jäähdytinnesteestä häipyy suoja-aineet ajanoloon kyllä.

Lue lisää

Mikä on aine/aineet jotka sieltä häviää ja minne? Vanheneeko jäähdytinneste myös muovipullossa?
Ei niitä autoissakaan vaihdeta kovinkaan usein ainakaan huolto-ohjelmassa. Pakkasenkestävyys toki tarkastetaan.

pakkasneste kirjoitti:

Mikä on aine/aineet jotka sieltä häviää ja minne? Vanheneeko jäähdytinneste myös muovipullossa?
Ei niitä autoissakaan vaihdeta kovinkaan usein ainakaan huolto-ohjelmassa. Pakkasenkestävyys toki tarkastetaan.

Lue lisää

Ja vielä. Vp.n keltaisen jäähdytinnesteen (valmis pullo, 40% seos) pakkasenkestävyys on -25°C. Vihreä näyttäisi olevan -35°C. (seos 50%)

VPD6 kirjoitti:

DHP vetolaitteen öljymäärä on tosiaan tuo mainitsemasi 5,4 l , kun malttaa odottaa, että kaikki vanha öljy valuu ulos. Itse en tehnyt silloisenkaan moottorin syyshuoltoja, joihin tuo peräöljyn vaihtokin kuului, vaan ne teki ammattilainen. Katsoin huoltoa "sivusta", ja sotkin tuon määrän " perinteiseen" 4 l muoviastiaan. Joka tapauksessa perään meni aina jonkun verran yli 5 litraa VP:n täyssynteettistä öljyä.
Moottorin jäähdytysnesteen pakkasen kestävyys ei juurikaan heikkene vuosin kuluessa, mutta nesteen sisältämät moottoria suojaavat lisäaineet "kuluvat" pois 2-3 vuodessa. Olen joskus kuullut, että noita lisäaineita olisi myynnissä pienissä pulloissa, mutta ....Lohko ja muut moottorin osat kestävät kyllä yli kymmenen vuotta ilman jäähdytysnesteen vaihtoja ja ongelmat siirretään vain seuraaville omistajille. Tästä syystä myös jäähdytysneste vaihdettiin 3 v välein, VP:n suositus taitaa olla 2 vuotta. Käytin aina VP:n omaa vihreää nestettä. Myytyäni veneen uusi omistaja oli varsin tyytyväinen saadessaan kaikista huolloista dokumentit eikä pelkästään puhetta säännöllisestä huollosta.

Lue lisää

Herkkiä vehkeitä taitaa Volvot olla ,kun vaara syöpymisestä on jos glygoleja ei vaihdeta 2 vuoden välein .

Olisi kiinnostavaa kuulla myös, kuinka monta vuotta oli ajettu, ja oliko suuttimia tarkasteltu välissä?

Millaisella kuormituksella ajoit ja oliko öljyn vaihdot suodattimineen oikeilla öljyillä tehty...?

Noin 15000€ tempoa tiedossa.

Sama kohtalo itellä kuluneelta kesältä, 10 vuotta ja 500 tuntia. Mäntä halki ja sen jälkeen t-kirjaimen muotoinen reikä mäntään. Tismalleen sama kuvio kuin kymmenissä netin kautta löytyvissä kuvissa. Kyseessä siis lämpörasitus, josta mäntä halkeaa. Mäntä ei siis sula. Toki läpipuhallus halkeamasta aiheuttaa sitten tuon reiän sulamisen, mutta kone ehtii siinä samassa jo sammua kun puristukset häviää.

Omassa oli kaksi suutinta Boschin speksien ulkopuolella, yksi selvemmin. Ei pitäisi kuitenkaan rikkoa konetta lievä suuttimen kuluminen, toimivat kuitenkin ihan normaalisti. Tästä kuitenkin aiheutuu sen verran ylilämpöä että mäntä menee halki kun kahva on alhaalla. Eli mäntien pitäisi kestää enemmän sitä lämpöä, se on näiden heikkous. Oma vene vei noin 10% enemmän polttoainetta mitä ajotietokone näytti, joka siis kieli suuttimien vuodosta ja sitä kautta korkeammista palolämpötiloista.

Tosiaan tuo remontti on luokkaa 15000 euroa. Sen voi tehdä halutessaan longblockina (puolimoottorin vaihto) tai poraus ylikokomäntäremppana. Kustannukset suurinpiirtein samat, jälkimmäinen vähän halvempi, jos koneistamo sen osaa tehdä.

Olen kuullut että näistä mäntävikaisista D4:sta on myös otettu ihan priima suuttimia ulos mutta tätä epäilen. Kyllä siinä aina jotain pientä häikkää on palotapahtumassa jos mäntä ei sitä kestä.

Anonyymi kirjoitti:

Sama kohtalo itellä kuluneelta kesältä, 10 vuotta ja 500 tuntia. Mäntä halki ja sen jälkeen t-kirjaimen muotoinen reikä mäntään. Tismalleen sama kuvio kuin kymmenissä netin kautta löytyvissä kuvissa. Kyseessä siis lämpörasitus, josta mäntä halkeaa. Mäntä ei siis sula. Toki läpipuhallus halkeamasta aiheuttaa sitten tuon reiän sulamisen, mutta kone ehtii siinä samassa jo sammua kun puristukset häviää.

Omassa oli kaksi suutinta Boschin speksien ulkopuolella, yksi selvemmin. Ei pitäisi kuitenkaan rikkoa konetta lievä suuttimen kuluminen, toimivat kuitenkin ihan normaalisti. Tästä kuitenkin aiheutuu sen verran ylilämpöä että mäntä menee halki kun kahva on alhaalla. Eli mäntien pitäisi kestää enemmän sitä lämpöä, se on näiden heikkous. Oma vene vei noin 10% enemmän polttoainetta mitä ajotietokone näytti, joka siis kieli suuttimien vuodosta ja sitä kautta korkeammista palolämpötiloista.

Tosiaan tuo remontti on luokkaa 15000 euroa. Sen voi tehdä halutessaan longblockina (puolimoottorin vaihto) tai poraus ylikokomäntäremppana. Kustannukset suurinpiirtein samat, jälkimmäinen vähän halvempi, jos koneistamo sen osaa tehdä.

Olen kuullut että näistä mäntävikaisista D4:sta on myös otettu ihan priima suuttimia ulos mutta tätä epäilen. Kyllä siinä aina jotain pientä häikkää on palotapahtumassa jos mäntä ei sitä kestä.

Lue lisää

Onko tässä D4 volvossa männät jähdytettyjä öljy ruiskulla?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tässä D4 volvossa männät jähdytettyjä öljy ruiskulla?

On. Öljypillit oli kunnossa kun kone purettiin. Toinen vaihtoehto voi tosiaan olla tuo männänjäähdytyksen häiriö. Oma kone leipoi kohtuu kovassa kelissä, tiedä sitten onko se vaikuttanut tohon männänjäähdytyksen tehokkuuteen?

Minulla vastaava kokemus viime kesältä, 2021. Kerään tietoja VP D4 moottorivaurioista osoittaakseni sen kuuluvan valmistajan virhevastuun mukaisesti VP:n korvattavaksi. VP ei myönnä vastuun kuuluvan sille perusteena lähinnä se, että moottoriani ei ole huollettu valtuutetuissa korjaamoissa eikä sitä ole kytketty Vodia-diagnostiikkalaitteeseen.
Olen kääntynyt asianajotoimiston puoleen ja harkitsen oikeudellisia toimia samoin kuin kuluttaja-asiamiehen puoleen kääntymistä.
Ottakaa yhteyttä 0408435695 Kalevi

kalrei kirjoitti:

Minulla vastaava kokemus viime kesältä, 2021. Kerään tietoja VP D4 moottorivaurioista osoittaakseni sen kuuluvan valmistajan virhevastuun mukaisesti VP:n korvattavaksi. VP ei myönnä vastuun kuuluvan sille perusteena lähinnä se, että moottoriani ei ole huollettu valtuutetuissa korjaamoissa eikä sitä ole kytketty Vodia-diagnostiikkalaitteeseen.
Olen kääntynyt asianajotoimiston puoleen ja harkitsen oikeudellisia toimia samoin kuin kuluttaja-asiamiehen puoleen kääntymistä.
Ottakaa yhteyttä 0408435695 Kalevi

Lue lisää

Jos facebook taipuu, niin kannattaa liittyä ryhmään Volvo Penta Victims, niin siellä kyllä juttua niin männistä, nibraleista kuin dph-vetareista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos facebook taipuu, niin kannattaa liittyä ryhmään Volvo Penta Victims, niin siellä kyllä juttua niin männistä, nibraleista kuin dph-vetareista.

Näin on vihreät on ongelma diesel koneissa, miten ennen, niin luotettava on nykyään laadultaan surkea, kiinassako nämä tehdään vai onko tarkoitus saada kauppa käymään, elinkaaren lyhentyessä?

kalrei kirjoitti:

Minulla vastaava kokemus viime kesältä, 2021. Kerään tietoja VP D4 moottorivaurioista osoittaakseni sen kuuluvan valmistajan virhevastuun mukaisesti VP:n korvattavaksi. VP ei myönnä vastuun kuuluvan sille perusteena lähinnä se, että moottoriani ei ole huollettu valtuutetuissa korjaamoissa eikä sitä ole kytketty Vodia-diagnostiikkalaitteeseen.
Olen kääntynyt asianajotoimiston puoleen ja harkitsen oikeudellisia toimia samoin kuin kuluttaja-asiamiehen puoleen kääntymistä.
Ottakaa yhteyttä 0408435695 Kalevi

Lue lisää

Oma D4 hajosi loman päätteeksi. Ensiviikolla otetaan kone ylös ja katsotaan mitä on tapahtunut. Suorasta ajosta 3-4 mailia lähdön jälkeen ja meno hyytyi siihen. Öljyä tuli kampikammion suodattimen kautta ehkä puolilitraa. Varmaan on sama kuin useilla muillakin, eli reikä männässä. Vene huollettu talvisin orkkiskamoilla ja mittarissa 572h. Huoltomies sanoi että tulevana kautena katsotaan suuttimet ja turbo. No niin katsotaan mutta hieman eri tavalla...

Anonyymi kirjoitti:

Oma D4 hajosi loman päätteeksi. Ensiviikolla otetaan kone ylös ja katsotaan mitä on tapahtunut. Suorasta ajosta 3-4 mailia lähdön jälkeen ja meno hyytyi siihen. Öljyä tuli kampikammion suodattimen kautta ehkä puolilitraa. Varmaan on sama kuin useilla muillakin, eli reikä männässä. Vene huollettu talvisin orkkiskamoilla ja mittarissa 572h. Huoltomies sanoi että tulevana kautena katsotaan suuttimet ja turbo. No niin katsotaan mutta hieman eri tavalla...

Lue lisää

Joo siellä on yksi mäntä halki ja se perus palokuvio siinä laessa. Kannattaa se longblock-remppa tehdä ja ehdottomasti uudet suuttimet tai kunnostus vaikkei testipenkki kummoisia heittoja näyttäisikään. Samalla kannattaa tankki kattoa jos sen vaan voi, jotta saa veden pois sieltä.

Jatkossa kannattaa ajaa konetta öljyn lämpöjen mukaan, ei veden lämpöjen. Öljyn lämpö kertoo koneen todelliset olosuhteet ja antaa kuvan mäntien jäähdytyksestä. Näissä koneissahan siis öljy jäähdyttää männät. Oma näkemys on se, että turvallinen alue missä kone kestää, on alle 87 asteen öljyn lämpö, jolloin männän lämmötkin pysyy aisoissa. Lämpökellohan pirahtaa vasta kun öljyn lämpö ylittää 92 astetta. Siihen asti Volvon vedenlämpö on ohjelmoitu näyttämään tasaista 85 astetta (mitä se ei koskaan ole oikeasti) ja nousee sitten yhtäkkiä sinne hälyrajalle.

Tähän koneen jäähdytykseen on tosi iso vaikutus pintaveden lämpötilalla, jonka senkin huomaa kun seuraa niitä öljynlämpöjä. Kun pintavesi on yli 22 niin ainakin oma kone tahtoo nostaa öljynlämmöt herkästi tuonne 87 asteeseen marssinopeuksilla (3100 rpm). Nyt kun vesi on enää 15 astetta niin lämmöt on siellä 84 asteessa.

Öljyn lämmöt saa näkyviin ainakin NMEA2000 yhteyden kautta plotteriin, en tiedä näkyykö siinä omassa ajotietokoneessa kun omassa EVC:ssa ei semmoista ole.

Anonyymi kirjoitti:

Joo siellä on yksi mäntä halki ja se perus palokuvio siinä laessa. Kannattaa se longblock-remppa tehdä ja ehdottomasti uudet suuttimet tai kunnostus vaikkei testipenkki kummoisia heittoja näyttäisikään. Samalla kannattaa tankki kattoa jos sen vaan voi, jotta saa veden pois sieltä.

Jatkossa kannattaa ajaa konetta öljyn lämpöjen mukaan, ei veden lämpöjen. Öljyn lämpö kertoo koneen todelliset olosuhteet ja antaa kuvan mäntien jäähdytyksestä. Näissä koneissahan siis öljy jäähdyttää männät. Oma näkemys on se, että turvallinen alue missä kone kestää, on alle 87 asteen öljyn lämpö, jolloin männän lämmötkin pysyy aisoissa. Lämpökellohan pirahtaa vasta kun öljyn lämpö ylittää 92 astetta. Siihen asti Volvon vedenlämpö on ohjelmoitu näyttämään tasaista 85 astetta (mitä se ei koskaan ole oikeasti) ja nousee sitten yhtäkkiä sinne hälyrajalle.

Tähän koneen jäähdytykseen on tosi iso vaikutus pintaveden lämpötilalla, jonka senkin huomaa kun seuraa niitä öljynlämpöjä. Kun pintavesi on yli 22 niin ainakin oma kone tahtoo nostaa öljynlämmöt herkästi tuonne 87 asteeseen marssinopeuksilla (3100 rpm). Nyt kun vesi on enää 15 astetta niin lämmöt on siellä 84 asteessa.

Öljyn lämmöt saa näkyviin ainakin NMEA2000 yhteyden kautta plotteriin, en tiedä näkyykö siinä omassa ajotietokoneessa kun omassa EVC:ssa ei semmoista ole.

Lue lisää

Mukava juttu kun tulit kertomaan mitä tapahtui.
Lisäksi tuo neuvo ajaa öljyn lämpöjen mukaan on todella hyvä muistaa.

Joko olet saanut laskun mitä tuo rytäkkä maksoi?

Anonyymi kirjoitti:

Mukava juttu kun tulit kertomaan mitä tapahtui.
Lisäksi tuo neuvo ajaa öljyn lämpöjen mukaan on todella hyvä muistaa.

Joko olet saanut laskun mitä tuo rytäkkä maksoi?

Lue lisää

Oma remontti oli 18000 sisältäen uudet suuttimet (3000) ja vähän muutakin oheisremonttia. Ihan pelkkä koneremontti takaisin käyntikuntoon olisi tullut maksamaan noin 13000. Irrotus ja asennus ei sisälly tähän, se oli sellainen puolen päivän homma suuntaansa. Tehtiin siis ylikokoon poraamalla ja ruotsalaisilla SLP tarvikemännillä. Hämeen diesel ainakin osaa näitä remontteja tehdä. Tämä nyt tietysti jälleenmyyntiarvoa ajatellen huonompi vaihtoehto kuin longblockin vaihto joka olisi noin 5000 euroa kalliimpi. Toki pitää muistaa että ne longblockitkin on Volvon tehtaalla korjattuja konerikkomoottoreita, eikä mitään tehdasuusia. Joidenkin merkintöjen mukaan niissäkin on ylikokomäntiä mitä Volvo ei kuitenkaan varaosana myy.

Tasan 100 tuntia tullut nyt ajettua rempatulla koneella ja toimii täydellisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Oma remontti oli 18000 sisältäen uudet suuttimet (3000) ja vähän muutakin oheisremonttia. Ihan pelkkä koneremontti takaisin käyntikuntoon olisi tullut maksamaan noin 13000. Irrotus ja asennus ei sisälly tähän, se oli sellainen puolen päivän homma suuntaansa. Tehtiin siis ylikokoon poraamalla ja ruotsalaisilla SLP tarvikemännillä. Hämeen diesel ainakin osaa näitä remontteja tehdä. Tämä nyt tietysti jälleenmyyntiarvoa ajatellen huonompi vaihtoehto kuin longblockin vaihto joka olisi noin 5000 euroa kalliimpi. Toki pitää muistaa että ne longblockitkin on Volvon tehtaalla korjattuja konerikkomoottoreita, eikä mitään tehdasuusia. Joidenkin merkintöjen mukaan niissäkin on ylikokomäntiä mitä Volvo ei kuitenkaan varaosana myy.

Tasan 100 tuntia tullut nyt ajettua rempatulla koneella ja toimii täydellisesti.

Lue lisää

Toivotaan, että kestää vielä pitkään …
Tuo on kyllä outoa, etteivät myy tarvittavia osia, koska eivät muutenkaan ota mistään vastuuta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo siellä on yksi mäntä halki ja se perus palokuvio siinä laessa. Kannattaa se longblock-remppa tehdä ja ehdottomasti uudet suuttimet tai kunnostus vaikkei testipenkki kummoisia heittoja näyttäisikään. Samalla kannattaa tankki kattoa jos sen vaan voi, jotta saa veden pois sieltä.

Jatkossa kannattaa ajaa konetta öljyn lämpöjen mukaan, ei veden lämpöjen. Öljyn lämpö kertoo koneen todelliset olosuhteet ja antaa kuvan mäntien jäähdytyksestä. Näissä koneissahan siis öljy jäähdyttää männät. Oma näkemys on se, että turvallinen alue missä kone kestää, on alle 87 asteen öljyn lämpö, jolloin männän lämmötkin pysyy aisoissa. Lämpökellohan pirahtaa vasta kun öljyn lämpö ylittää 92 astetta. Siihen asti Volvon vedenlämpö on ohjelmoitu näyttämään tasaista 85 astetta (mitä se ei koskaan ole oikeasti) ja nousee sitten yhtäkkiä sinne hälyrajalle.

Tähän koneen jäähdytykseen on tosi iso vaikutus pintaveden lämpötilalla, jonka senkin huomaa kun seuraa niitä öljynlämpöjä. Kun pintavesi on yli 22 niin ainakin oma kone tahtoo nostaa öljynlämmöt herkästi tuonne 87 asteeseen marssinopeuksilla (3100 rpm). Nyt kun vesi on enää 15 astetta niin lämmöt on siellä 84 asteessa.

Öljyn lämmöt saa näkyviin ainakin NMEA2000 yhteyden kautta plotteriin, en tiedä näkyykö siinä omassa ajotietokoneessa kun omassa EVC:ssa ei semmoista ole.

Lue lisää

Viime syksyltä tämä, mutta kommentoidaan. Hyvä neuvo. Tuossa ehkä ainoana pistää silmään se, että tässä on suht korkeat kierrokset jatkuvalle marssinopeudelle. D4 koneen WOT taitaa olla 3500 RPM joten tuo 3100 on 89% tästä. Mites kelissä, käykö ettei tuo 3100 riitä? Pidempi legi kelissä= pitkän aikaa reilusti yli 90% konetehoista = lisää riskejä. Eli mahdollisesti mainittua ongelmaa öljyjen lämpenemisestä ei lämpöisilläkään vesillä tulisi mikäli normaali marssinopeus pysyisi about 80%:ssa maksimeista. Muutenkin rasitusta vähän joka suuntaan paljon vähemmän hieman alemmilla kierroksilla.

Olisiko ehkä hieman pienehkö kone veneeseen vai muuten vain tarve/tapa liikkua lujempaa?

Hyvä, että pystyy seuramaan öljyn lämpöjä niin säästynee pahimmilta noinkin toimiessa ja voi tiputtaa kierroksia, kuten mainitukin. Vakionahan ei mittareissa tosiaan näy.

Anonyymi kirjoitti:

Viime syksyltä tämä, mutta kommentoidaan. Hyvä neuvo. Tuossa ehkä ainoana pistää silmään se, että tässä on suht korkeat kierrokset jatkuvalle marssinopeudelle. D4 koneen WOT taitaa olla 3500 RPM joten tuo 3100 on 89% tästä. Mites kelissä, käykö ettei tuo 3100 riitä? Pidempi legi kelissä= pitkän aikaa reilusti yli 90% konetehoista = lisää riskejä. Eli mahdollisesti mainittua ongelmaa öljyjen lämpenemisestä ei lämpöisilläkään vesillä tulisi mikäli normaali marssinopeus pysyisi about 80%:ssa maksimeista. Muutenkin rasitusta vähän joka suuntaan paljon vähemmän hieman alemmilla kierroksilla.

Olisiko ehkä hieman pienehkö kone veneeseen vai muuten vain tarve/tapa liikkua lujempaa?

Hyvä, että pystyy seuramaan öljyn lämpöjä niin säästynee pahimmilta noinkin toimiessa ja voi tiputtaa kierroksia, kuten mainitukin. Vakionahan ei mittareissa tosiaan näy.

Lue lisää

Vastaan tähän sen verran, että sweet spot on toi 3000-3100 rpm omassa veneessä ja siitä alaspäin alkaa jo kyntää ja tarkoittaa että naftaa menee sama määrä sylintereihin ja lämpöihin ei ole vaikutusta. Saattaa jopa olla lämpöjä nostava vaikutus jos jäähdytysveden virtauskin siinä pienenee.

Onhan tuo D4-260 kone ehkä vähän reilu kolmen tonnin (ilman konetta) veneeseen alakantissa, vaikka hyvin ampuu liukuun ja huiput on 33 kt.

Suuttimet ehkä jäänyt tarkastamatta. Jos ne pielessä, saa mäntäpistiäisen aikaan

Litratilavuudelta päätellen ei ainakaan henkilö sellaisen ja sylinteri lukumäärältä päätellen huono minkään muunkaan raskaamman kulkineen...

4 sylinteriä valurautalohkolla ilman putkia ja 3,7 litraa tilavuus, missä sellainen olisi autossa?

Ei todellakaan ole.

D4/D6 ovat molemmat ihan meridieseleiksi suunniteltu. D3 on sitten marinoitu auton kone.

Paremi nimi olisi VD eli viia dolorosa kuin VP

Volvon maine perustuu menneen mailman koneisiin, nämä uudet ovat laadultaan jotain muuta, siis pas...

Cat, cummins yms. Niin pelittää...

Vetareiden kaikkein surkimukset ovat ne uusimma väärinpäin olevat💩

<päälakerin pinta oli hävinny
Onko siellä liukulaakereita?

Anonyymi kirjoitti:

<päälakerin pinta oli hävinny
Onko siellä liukulaakereita?

ei vaan skfn kuulalaakeri sisä renkaan pinta ns hävinny. Varmaankin liian kova rasitus eli heikko laskeri. On kokoajan öljykylvyssä

Anonyymi kirjoitti:

ei vaan skfn kuulalaakeri sisä renkaan pinta ns hävinny. Varmaankin liian kova rasitus eli heikko laskeri. On kokoajan öljykylvyssä

nyt volvolta tehtaan vastaus. Takuu 2 v ja sit ei mitään vaan vaikka tää 680 h hajonnut vetari kuuluukin hajota. Lyhyt ikä yli 80000 € paketille ku kone poikii end kesänä luultavimmin.
Minkäs mahat ku kone tulee uudenkin veneen mukana

Anonyymi kirjoitti:

ei vaan skfn kuulalaakeri sisä renkaan pinta ns hävinny. Varmaankin liian kova rasitus eli heikko laskeri. On kokoajan öljykylvyssä

Olisiko ollut väärää öljyä, jossa ei ole tarpeeksi EP/GL lisäaineita, kun laakerin pinta kulunut?

Noilla "ammatti" huoltohenkilöilläkin sattuu ja tapahtuu...

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko ollut väärää öljyä, jossa ei ole tarpeeksi EP/GL lisäaineita, kun laakerin pinta kulunut?

Noilla "ammatti" huoltohenkilöilläkin sattuu ja tapahtuu...

no volvon omaa vetari öljyä. Varmaankin pitäis olla oikeeta. Miks volvon huolto muuta laittais

Ne on Boschin suuttimet ja Volvoliikkeetkin kiikuttavat ne Boschin huoltoon penkitettäväksi. Omista suuttimista kuulin konerikon jälkeen näkemyksen, ettei suuttimien olisi missään nimessä pitänyt aiheuttaa täystuhoa, mutta näissä D-koneissa onkin vähän normaalia pienemmät marginaalit...

Anonyymi kirjoitti:

Ne on Boschin suuttimet ja Volvoliikkeetkin kiikuttavat ne Boschin huoltoon penkitettäväksi. Omista suuttimista kuulin konerikon jälkeen näkemyksen, ettei suuttimien olisi missään nimessä pitänyt aiheuttaa täystuhoa, mutta näissä D-koneissa onkin vähän normaalia pienemmät marginaalit...

Lue lisää

Kiitos kaikille kommentoijille. Tämä on hyvä ja informatiivinen viestiketju.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kaikille kommentoijille. Tämä on hyvä ja informatiivinen viestiketju.

liekkö D6 yhtä herkkä ko vaurioille. Nyt kun 680 h ajettu toki ns huollettu Volvolla. Riittää jo toi vetarin totaali tuho. Ei edes oo varmaa saako uuden ens kesäks. Sitkö sit kone poikii

Anonyymi kirjoitti:

liekkö D6 yhtä herkkä ko vaurioille. Nyt kun 680 h ajettu toki ns huollettu Volvolla. Riittää jo toi vetarin totaali tuho. Ei edes oo varmaa saako uuden ens kesäks. Sitkö sit kone poikii

Lue lisää

Useaan kertaan kommentoitu, että koneet huollettu aidossa VP huollossa ja silti männät pilalla.

VP on yksi kiro.

Anonyymi kirjoitti:

Useaan kertaan kommentoitu, että koneet huollettu aidossa VP huollossa ja silti männät pilalla.

VP on yksi kiro.

On totta, olen omistanut 4 volvoa ja kuvitellut sen paremmuutta, kunnes löysin tosi rakkauden Cummins koneesta. On suunniteltu, niin paljon hyvin huoltojen suhteen, että ihmettelen jälkeen päin volvon typeryyksiä.