Uudet purjeet saatiin keväällä, 26 m2 st-fokka ja 38 m2 iso. Isopurjeessa on kaksi reiviriviä, pyysin nostamaan niitä niin että 1. on 10 cm ja 2. 15 cm korkeammalla kuin alkuperäisessä isossa.
Purjeet pelaavat hienosti, mutta reipas kryssi Viinistusta Haminaan sai kaipaamaan lisää reivausta. Ajattelin purjetilauksen yhteydessä että fokka 2.reivi kyllä riittää, enkä tilannut fokkaan rullaustoppauksia. Keli oli 12 m/s, puuskissa 15 (Haapasaaren ja Orrengrundin havaintohistoriasta), ja oli puhaltanut 3 vrk idästä kunnes tuulen vähän moinattua lähdin yli. Tämän vuoksi vasta-aallokko oli aika korkeaa eli parimetristä.
Vene kulki hyvin mutta osin vauhdin vuoksi ryskytys vasta-aaltoon 25-30 asteen kallistuksella oli rasittavaa. Sai kaipaamaan lisäreiviä ja vastaisuuden varalle etenkin, jos joutuu vielä kovempaan vastaiseen. Mitä vaihtoehtoja kannattaa harkita?
- Isoon 3. reivi? Mutta kun puomissa on kahden reivin yhdenköyden systeemi. Miten sen toteuttaisi?
- Reivaustoppaukset fokkaan? Mutta miten toimii st-fokka reivattuna, onko kokemuksia? Skuuttauspistehän on kiskolla eikä siitä muuksi muutu.
- Kovantuulen fokka (n. 15 m2) vakifokan taakse, dyneemaetuliikillä, kanteen halssikulman kiinnityslenkki-rustirauta ankkuriboxin läpi, nosto spinnufallilla, halssikulman ja kiinnityslenkin väliin lyhyt talja jolla etuliikki tiukataan, normaali st-fokka sidotaan rullalle ja siitä skuutti siirretään kovan tuulen fokkaan. Vähän jotain tähän tapaan: https://www.gransegel.se/segelhantering.html
- myrskyfokka (6-8 m2)? Miten etuliikin kiinnitys rullatun fokan päälle, miten skuuttaus?
Onko ehdotuksia tai kommentteja tai joku muu ratkaisu jota en ole ajatellut?
Onhan O36 vähän reilusti rikattu, mutta puolentoista kesän kokemuksella parempi näin päin. St-fokka on riittävä, ei ole tullut genuaa ikävä vaikka se purjevarastossa lepääkin.
Purjeet pelaavat hienosti, mutta reipas kryssi Viinistusta Haminaan sai kaipaamaan lisää reivausta. Ajattelin purjetilauksen yhteydessä että fokka 2.reivi kyllä riittää, enkä tilannut fokkaan rullaustoppauksia. Keli oli 12 m/s, puuskissa 15 (Haapasaaren ja Orrengrundin havaintohistoriasta), ja oli puhaltanut 3 vrk idästä kunnes tuulen vähän moinattua lähdin yli. Tämän vuoksi vasta-aallokko oli aika korkeaa eli parimetristä.
Vene kulki hyvin mutta osin vauhdin vuoksi ryskytys vasta-aaltoon 25-30 asteen kallistuksella oli rasittavaa. Sai kaipaamaan lisäreiviä ja vastaisuuden varalle etenkin, jos joutuu vielä kovempaan vastaiseen. Mitä vaihtoehtoja kannattaa harkita?
- Isoon 3. reivi? Mutta kun puomissa on kahden reivin yhdenköyden systeemi. Miten sen toteuttaisi?
- Reivaustoppaukset fokkaan? Mutta miten toimii st-fokka reivattuna, onko kokemuksia? Skuuttauspistehän on kiskolla eikä siitä muuksi muutu.
- Kovantuulen fokka (n. 15 m2) vakifokan taakse, dyneemaetuliikillä, kanteen halssikulman kiinnityslenkki-rustirauta ankkuriboxin läpi, nosto spinnufallilla, halssikulman ja kiinnityslenkin väliin lyhyt talja jolla etuliikki tiukataan, normaali st-fokka sidotaan rullalle ja siitä skuutti siirretään kovan tuulen fokkaan. Vähän jotain tähän tapaan: https://www.gransegel.se/segelhantering.html
- myrskyfokka (6-8 m2)? Miten etuliikin kiinnitys rullatun fokan päälle, miten skuuttaus?
Onko ehdotuksia tai kommentteja tai joku muu ratkaisu jota en ole ajatellut?
Onhan O36 vähän reilusti rikattu, mutta puolentoista kesän kokemuksella parempi näin päin. St-fokka on riittävä, ei ole tullut genuaa ikävä vaikka se purjevarastossa lepääkin.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Ajatuksia:
Isoon 3 reivi on helposti toteutettavissa jos puomin päässä on tilaa ja ploki takimmaiselle reiviköydelle. Etukulman sidot jos et halua reivikoukkua. Kolmas yhden köyden reivaus olisi luultavasti huonompi, koska kaksikin jo sotkeutuu keskenään ja kolmosen köydet olisivat tosipitkät. Vahvikkeet purjeeseen toki tarvitaan.
Reivitpppaukset st - rullafokkaan. En teettäisi. Jos sitä purjetta hsluat reivata oliso ratkaisuni: toinen halsssikulma ja skuuttikulma. Jälkimmäine miehen käden korkeudelle = 2m?. Pudotat fsllista fpkkaa alemmaksi. Skuuttokuma pikashakkeliin kiinni lyhyessä dyneematamåissa. Sitä ennen olit pistänyt korkeaan skuuttikulmaan uudet sluutit. Tampin pituidet olet kokeilöut, että skuuttipiste osuu kiskon etuosaan. Vastoin luuloa oikean myrskyfokan skuuttipiste on genoaliskon takaosassa.
Ajatus nostaa kovan tuulen fokka spinnufallilla ilman staagia tai rullalaitteita on kuolleena syntynyt. Keulagastilta lähtee kynnet tai jotain hajoaa. Rullalaite .antitorsioköysi voisi toimia.
Rullatun fokkasi ympärille voi viritellä myrskyfokkapaketin. Mainosten mukaan voi toimia vaikka etuliikin makkara on paksu. Ei omaa kokemusta.
Minulla+on+ollut+isossa+kolme+reiviä.+Reiviköydet+on+pujotettu+vain+ykköseen+ja+kakkoseen,+kolmosreivi+vedetään+kakkosen+ja+kolmosen+välillä+juoksevalla+narulenkillä.+Ilman+yhden+köyden+reiviäkin+kolmosen+köysi+olisi+niin+pitkä,+että+se+sotkeutuisi+aina+nostaessa.
Kolmosreivin köyden pidät puomin päässä. Joku voimistelee sen haltuunsa ennen löysäystä 2. reivin ollessa kireä , sitoo 2-3 väliseen naruulenkkiin, vetää läpi ja kiinnittää puomiin. Halssikulma kiinnitetään erikseen. Näinkö se menee?.
Melkein noin, mutta reiviköysiä on ollut pumiin viritettynä vain kaksi. Kolmosreiviin otetaan käyttöön ykkösreivin köysi. Olisihan se helpompaa, jos siellä olisi se kolmas reiviköysi, eihän meno mukavimmillaan ole silloin, kun kolmosreivi tarvitaan. Mutta menee noinkin ja kannella yksi köysi vähemmän.
Kaikki reivit menevät perinteiseen koukkuun halssikulmastaan. Koukkuun mahtuu kaksi lenkkiä helpommin, kun ne ovat purjeen läpi menevän "dogbonen" päässä.
Sorry pinovirheet. No9 nakkisormet kattaa pienen kännyn pari täppää. Ehkä ajatus selviää,?
Seppomartin kanssa olen samaa mieltä fokan nostamisesta lentävänä ilman staagia. Se ei ole minulla toiminut edes pienen myrskyfokan kanssa. Kryssifokassa mnulla on reivireiät ja se kyllä toimii. Seppomartti varmaan tarkoitti, että se on halssikulma, joka tampilla sidotaan alas pikasakkeliin. Erilliset skuutit genoakiskolta tietysti tarvitaan, koska itseskuuttaavan skuutti ei käy. Voisi kuvitella, että alas tuleva kangasmäärä haittaa ja on hankala rullata tai koota ja sitoa seisingeillä. Minulla riittää 2 seisinkiä kannella olevan ankkurivinssin kohdalla ja vapaana hakkaava skuuttikulma on syytä sitoa ylös reivin skuuttikulmaan. Tuo kaikki kyllä on helpompi selittää kuin tehdä, jos tuulta on jo kovin reippaasti.
Seisingit tarvitaan toki uusien skuutti- ja halssikulmien lisäksi. Kuvittelen, että keulasta perän suuntaan edeten ne saisi sidotuksi. Ehkä skuuttikulmat yhdistävä köysi taI pitkä seisinki kannattaisi pujottaa valmiiksi ennen kuin päästää lenpattamaan. Kaikesta ei ole omaa kokemusta vaikka tällainen reivattava kovan tuulen fokka on ollut mukana vsta 1985 ja sama purje edelleen mukana juuri nytkin. Sen palvelu taisi päättyä eilen. Paksua dacronia tuplakangas takaliikissä. Ei vielä koskaan rikki Veynyt vähemmän kuin 2006 genoa ja iso. Kuulostaa varmaan sadulta
Oletko kokeillut pelkällä fokalla? Viimeinen vaihtoehto
Pelkällä keulapurjeella useasti, viimeksi eilen. Se on viimeisen vierimmäinen vaihtoehto kovassa tuulessa. Viimeinen on ilman purjeita ja sekin on tänä vuonna koettu
Omissa veneissäni pelkkä fokka on toiminut hyvin ja vauhtikin on ok. Jos joutuu paljon vendaamaan, käy vähän kömpelöksi.
Monissa+veneissä+pelkkä+fokka+on+oikein+hyvä+vaihtoehto,+ei+mitenkään+viimeinen+hätäkeino.+Nykyinen+ja+edellinen+veneeni+kryssii+oikein+hyvin+pelkällä+fokalla,+kun+tuulta+on+niin+paljon,+että+vene+kallistuu+silläkin.+Kryssii+se+keveymmässäkin,+mutta+silloin+tasapaino+ja+vauhti+on+huomattavasti+parempi+isopurjeen+kanssa.
Jos ei ole puomin sisään rakennettua vaunua niin rajoitusta reivien syvyydestä ei ole. Monta muuta murhetta 1- köyden reivisysteemissä pitkistä köysistä on ollut.
Jos tuulta on sen verran, ettei vene kanna kuin kovan tuulen fokan, ei avomerellä merenkäynnin vuoksi vmg ole juuri nollaa parempi. Suojaisissa oloissa matka tietysti etenee kovassa tuulessakin hyvin
Kiitos+vastauksista.+
Kesä 2017 oli tuulinen ja purjehdin sen ilman toppauksia st-fokassa. Purjetta pystyi pienentämään muutaman kierroksen, mutta se istui karsean huonosti ja pussitti. Enempää ei uskaltanut reivata, näytti siltä että se repeäisi.
Täksi vuodeksi teetin toppaukset, joita ei tarvittu, koska ei juuri tuullut. Sen verran kokeilin, että vähän nätimmin istuu purje pienennettynä. St-skuuttaus toimii edelleen myös reivattuna. Eli varovainen puolto toppauksille, vaikkakin kunnon kovantuulen testi on vielä tekemättä.
Meidän tapauksessa teetimme ostamaamme isoon normaalireivit, siis 2 reiviä, mutta pitkinä eli 1.reivi 1.9 metriä, 2. reivi 4.1 m. Puomin pituus 5.25 m eli liian suureksi jää iso 2.reivissä taljallisena, jotka siis poistin puomin sisältä. Perinteiset reivit ovat mielestäni ihan käyttäkelpoiset. Kun veneen jäykkyys ei ole kovin suuri, niin päädyimme tähän.
Yhden kerran viime kesänä käytimme kisassa genua 4:sta, joka saattaa olla vanha itseskuuttaavakin. Se ei yllä ylös asti, noin metri korkeudesta puuttuu. Siinäkin oli tarpeeksi purjetta tuohon veneeseen, kun tuuli 14 m/s ja puuskat päälle. Genua 4 on mukana ollut, joten voisin sen kyllä satamassa laittaa paikalleen, jos siihen ilmenee tarve eli on lähdettävä kryssille yli 12m/s tuuliin. Vesillä vaihto on jo kovempi työ.
ja venehän on Two Star 36.
1. Reivi ei enää liiku jos kolmosta reivataan.
3. Reivin halssikulman voi hoitaa cunninghamilla, ellei ole vedetty jumiin 1 ja 2: lla.
Sparcraftin puomeissa on yleensä 4 rinnakkaista plokia päissä ja siten kolmoselle on valmius. Ellei ole noin niin joudut rakentamaan puomin ulkopuolelle.
ST -fokan rullareivaus on minusta ajatuksenakin mahdollinen vain vaihtamalla pois st normaaliin skuuttaukseen kiskolle, mikä sijaitsisi keulakannella. Ja sinne sandwichiin sen voi tietenkin vaivoin rakentaa. Tokkopa on kenelläkään?
Jos et ymmättänyt, että vapaana lentävän kovan tuulen fokan ongelma ei ole etuliikin kiristyksessä, niin nostele/ laske st - fokkaasi pistämättä foiliin. Asia selviää kokeilemalla. Jos toimii hyvin niin olet osoittanut, että staageihin ja foileihin on turhaan pujotettu purjeita monta sukupolvea
"ST -fokan rullareivaus on minusta ajatuksenakin mahdollinen vain vaihtamalla pois st normaaliin skuuttaukseen kiskolle, mikä sijaitsisi keulakannella."
Miksi sitten purjeneulomo tarjosi ensin st-fokkaa rullaustoppauksilla? Ilmeisesti kellään ei ole niitä ja lievää petoksen makua kun niitä minulle tarjottiin?
En ymmärtänyt "että vapaana lentävän kovan tuulen fokan ongelma ei ole etuliikin kiristyksessä" Luulin että siinä se ongelma on.
Enkä itse ole keksinyt ajatusta staagin taakse nostettavasta st-fokasta vaan Gransegel ja Benns siitä kertoivat. Ehkä en ymmärtänyt heitä oikein?
"Varianten med ett kutterstag som monteras vid behov med en pelikanhake har ju använts tidigare på bl.a Swanbåtarna, men kändes som en ganska gammalmodig och klumpig lösning.
Nu är det ju så finurligt att det finns fibrer som används till skot och fallinor som har samma eller högre brottlaster än motsvarande dimension i rostfritt stål."
Eli kovantuulen fokan etuliikki vastaa pikakiinnitettävää kutteristaagia. Minusta tuo kuulostaa ihan järkevältä ratkaisulta. Onko se sitten "lentävä" jos etuliikin kireys vastaa kutteristaagin kiristystä?
Nykyisessä fokassani ei ole venymätöntä dyneemaetuliikkiä, ei sillä voi kokeilla ajatuksen toimivuutta.
Miten sitten falliplokit kestävät kutteristaagia vastaavaan etuliikkiköyteen tulevan vedon, sitä en osaa arvella.
Kunhan tässä pähkäilen ja mietiskelen että millaisen joululahjan purrelle hankkisi.
Asiasta pitänee keskustella purjeentekijän kanssa, kysyä että miksi tarjosit reivaustoppauksia ja mitä vaihtoehtoa ammattilainen suosittelee.
Kyllä fokallasi voit kokeilla ideasi. Liikkinarun takana on.nauha, eikä se ihan paperia ole.. Ja kannattaa tehdä kohtuullisessa tuulessa, ettei tule tappioita. Kynnet oli kuvakieltä.
Etuliikin toppaus ei minusta ole paras mahdollisuus mihinkään rullapurjeeseen. Olen lopettanut niiden käytön kun parempiakin mahdollisuuksia on.
Etuliikin saa vinssillä ja hyvällä dyneemalla kireäksi ilman 2:1 taljaakin. Talja ylhäällä merkitsee 2x pidempää dyneemafallia. Kun nyt käytän 38ft veneessä 3x40m spinnu- ja.1x40m genoaffalleja niin 70-80m köysivyyhti ei innosta. Laittaisin 2:1 taljan mieluimmin kanteen ja kiristäisin alagaijalla / tack linella purjeen etuliikin.
Jos haluat välttämättä vaihtaa st- fokan kovemman tuulen pienempään fokkaan ja säilyttää skuuttauksen st- kiskolla ja purjeen foilissa niin on ratkaistava ongelmia :
Olisi helppo tehdä kuorintavaihto nostamalla viereiseen uraan toisella fallilla kovan tuulen fokka. Mutta silloin st-fokkasi ei voi olla nostettu tavallisesti käytettävällä foilin leikarilla koska vaihdettavaa purjetta ei saisi alas. Onko muuta ratkaisua kuin laskea entinen ja nostaa uusi, mikä ei oikein yksin onnistu kovassa tuulessa.
Jos rullaamalla pienennät st- fokkaasi et voi säiöyttää samaa skuuttausta. Normaalisti siirretään reivatessa skuuttipiste eteenpäin mikä st- kiskossa on mahdotonta. Teoriassa voisit halssikulman tampilla säätää purjeen ylemmäksi siten, että skuuttipiste säilyy st- kiskolla. En vaan ole koskaan kuullut rullatun purjeen korkeuden muuttamisesta, eikä foilissa olisi siihen tilaa. Siitä seuraa, että joutusit st- fokkaasi rullatessa siirtämään skuuttauksen etukannen kiskolle, jota ei ole.
Ruotsinkielinen tekstisi, että dyneemaliikki vastaa staagia tai korvaa sen on soopaa. Vain tekstiilien vetolujuud on totta. Tehdäänhän niistä rikin osia painon säästämiseksi.
Nyt seppomartilta alkaa mopo karkailla. Etuliikin toppaus ei ole hyvä rullapurjeeseen??? On kuulemma parempia vaihtoehtoja? Tarkoitat kai että rullapurjeen reivausta rullaamalla ei pitäisi tehdä? Muuten ei voi ymmärtää toppauksien väheksyntää. Purje ei toimi osittain rullattuna ilman toppauksia.
"Ruotsinkielinen tekstisi, että dyneemaliikki vastaa staagia tai korvaa sen on soopaa", sanoi Trump - eiku seppomartti. Gransegelin nettisivuilla kirjoitetaan soopaa, jonka takuumiehenä on tunnettu rikimaakari Benns. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä että toiset vaan tietävät asiat paremmin kuin toiset ja toisen näkemys asiasta on soopaa. Aika halventava lausunto naapurin tunnetuimpien purjeneulomon ja rikausfirman asiantuntemuksesta. Tai, jos oma asiantuntemus on ylivertainen, niin mikäs siinä.
St-fokka leikataan yleensä niin että skuuttipistettä ei tarvitse siirtää kun purjetta pienennetään. Lisäksi skuuttikulmassa on useita reikiä joilla voi säätää optimikulman.
Seppomartin purjehdusvarustukseen ei ole aivan viimeaikoina tainnut kuulua st-fokka eikä edes rullareivattava keulapurje päätellen rullaustoppausten halveksunnasta ja vääristä tiedoista koskien st-fokan skuuttipistettä. Suomenlahdella ja Saaristomerellä lomailuun hommataan erilaiset purjehdusvarusteet kuin ARC kisaan.
Usko omaan asiantuntemukseen (kaikkien purjehdustyylien ja purjeveneiden erityisasiantuntija) on kova.
Luulin että nämä "rullagenuat pitää kieltää" vänkäämiset ja kilpapurjehtijoiden "ainoa oikea tapa purjehtia" keskustelut olisivat jo menneen talven lumia, mutta eipä näköjään ole.
Eikä mitään leppoisaa keskustelua, kuten aloittaja kirjoitti "tarinaa isänpäivän ratoksi" tai tasavertaisten purjehtijoiden laiturirupattelua vaan pikemminkin autoritääristä sättimistä jossa toiset keskustelijat ovat vastustajia kun uskaltavat kysyä tai arvella muitakin vaihtoehtoja olevan.
Tämä on hyvä esimerkki foorumin tasosta, yli 20 vastausta ja niistä yksi aloittajan kaipaamia käytännön kokemuksia.
Juttu siitä lentävästä fokan liikistä on semmoinen, että parikymmentä neliötä kun lähtee kovan tuulen viemänä eikä ole kiinni nostimen lisäksi kuin kannessa, lyö ja hakkaa oikein helvetisti. Jos joku on keulannella, siinä kyllä lähtee kynnet, silmälasit ym.
Ikävä+vinoilla+mutta+jos+Omega+36+alkaa+vasta+20ms+tuulessa+kaivata+3.reiviä+ja+ylhäällä+sen+lisäksi+on+105%+G3+,+niin+on+ennen+näkemättömän+jäykkä+vene.+Ja+kryssiminen+loppuisi+vasta+24-26s.puuskissa.++Kauheita+kelejä!
Tuo kai viittaa minun kommenttiini. Vene ei ole Omega 36, vaikkakin samaa kokoluokkaa. Ja kirjoitin kyllä, että lähempänä 20 m/s, käytännössä n. 18 m/s on raja, jossa kolmosreivi on sisään otettu, mikä on kuitenkin aivan eri kertaluokan tuuli kuin 12 m/s. G3 ja kakkosreivi on oikein hyvä yhdistelmä vielä 15 m/s kryssillä. Mukava on tietenkin väärä adjektiivi kuvaamaan menoa. Matkapurjehduksella ei noihin säihin tietenkään kryssimään lähde, mutta kisa ei katso säätä. Ja toisaalta, jos vaihtaa myrskyfokkaan, loppuu kisaaminen ja kryssikulmakin jää todella onnettomaksi.
Gransegelin jutussa oli kutterifokka rullalla. Ihan vastaava kun meillä on code zero. Purje nostetaan rullattuna. Miksei toimisi?
Tottahan. rullalaitteella saa lentävät purjeet nostetuksi ja lasketuksi mutta ilman rullaa tai staagia ei - siis fokasta kun on kyse (Genaakkeri, assy, code ilmankin rullaa). Näinhän ensimmäisesdä kommentissani kirjoitin mutta ei mene perille. Mainintani antitorsioköydestä on turha, ei tarvita fokassa.
En toisellakaan lukemisella huomaa mainintaa ruotsalaisessa tekstissä, että kyse olisi toisen rullalaitteen asentamisesta st- fokan taakse.
Ei ole kerrottu kovinkaan selkeästi, on kuitenkin maininta: "I förliket sitter en insydd speciallina som dels ersätter staget, dels överför vridmomentet från rullsystemet som också är integrerat med seglet."
Lisäksi nostovaihe on kuvattu niin että purje on vielä rullattuna omassa pussissa kun se laiteaan kiinni, pussin pohjassa sitä varten reikä.
"Kulingfocken hämtas upp på däck och kopplas fast med snabbhaken i rullsystemet i röstjärnsbygeln på däck. Detta kan göras utan att ta ut seglet ur säcken eftersom snabbhaken sticker ut genom botten av säcken."
Rullattuna nostetaan:
" Fallet kopplas och seglet hissas i upprullat skick till rätt fallspänning. Den ändlösa revlinan leds akterut till pushpiten där ett vändblock med chockcord fästes."
Samanlainen voisi toimia SO37:ssa hyvin? Erona että tulisi kiinni ankkurilaatikon takana ankkurivinssin etu (tai taka?) puolella. Mastossa on vielä paikka yhdelle fallille Genoan ja CodeZeron(spinnun) lisäksi.
En lukenut noin pitkiä tarinoita vaan hakauduin st- fokan reivaukseen ja rullatäytteisiin. Kutterifokka coden tapaan rullalla toimisi. Voisihan siinä käyttää samaa päättymättömällä köydellä varustettua rullaakin kuin codessa. Kansikiinnitykseen tulee ilmeisesti kovempi veto kuin luulisi, 500kp ei taida riittää pikemmin tonni?.Purjemaakarilla on simulaatio. Ankkuriboksin takaseinä tai vastaava rustin kiinnitykseen. Sitten on vain ratkaistava kiristysmekanismi, skuuttipiste ja uuden fallin kulma ylhäällä n 15 astetta, ettei falli kierrä mukana.
Kovalla tuulella (no muulloinkin, mutta vaikutus erilainen) skuuttipisteen paikka on erittäin tärkeä. Yleensä rullatessa purjetta skuuttipistettä joutuu siirtämään. Tietysti on mahdollista suunnitella purje niin, että säädön keskiasento ei muutu rullatessa tai ehkä paremminkin niin, että skuuttipiste "siirtyy taakse" rullatessa automaattisesti.
ST-fokalla tuo säätö on vaikea, koska se vaatii skuutin siirtämistä purjeessa, joka on aika mahdotonta kovassa kelissä tai ainakin vaatii purjeen rullaamisen kokonaan sisään.
Kovassa tuulessa skuuttipiste saisi olla myös ulempana kuin normaalisti, koska suhteellinen tuulikulma kasvaa tuulen kasvaessa. Keskituulessa se voi olla Omegalla 25 astetta, mutta jo 10 m/s tuulessa yli 30 ja kasvaa edelleen siitä eteenpäin.
Oletko kokeillut säätää skuuttipistettä kovaan tuuleen? Siis vaihtaa muutama reikä alaspäin purjeen kulmassa. Samalla voit kokeilla siirtää kiskon stopparia ulospäin, jos varaa on. Jos ei onnistu, kokeile ajaa fokkaa normaaleilta skuuttikiskoilta.
Mille tuulialueelle ko. fokka on suunniteltu? Erillinen kovantuulenfokka voi toimia huomattavasti paremmin, vaikka se olisi kooltaan suunnilleen sama. Leikkaus on erilainen kovassa tuulessa.
Noista kaikista seuraa se, että fokka sallii ison skuuttamisen ulemmaksi ilman liiaallista pakkaamista. Tuo mahdollistaa paljon mukavamman ja nopeamman purjehduksen kovalla kryssillä.
Rikitrimmi on toinen erittäin tärkeä juttu. Saatko ison riittävän litteäksi eli taipuuko masto sopivasti? Entä pysyykö etustaagi kireällä? Se vaikuttaa valtavasti fokan muotoon. Jos ei pysy kireällä, fokasta tulee pussikkaampi, mikä on hyvin huono juttu kovalla kryssillä.
Mistä mihin laittaisit kutteristaagin? Eihän Omegassa sellaista normaalisti ole. Mikä tukee mastoa kutteristaagin kohdalta? Niissä vanhoissa Swaneissa oli kutteristaagi vakiona ja toisella puolella barduuna mastoa tukemassa. Etustaagiin tulee kovassa tuulessa n. 2 tonnin veto tuossa kokoluokassa. Sellaista vetoa ei vinssilukot pidä (pystyvät yleensä 500-1000 kg maksimissaan).
Omassa saman kokoluokan veneessäni on kaksi rullafokkaa. Toisessa on rullatoppaus ja toisessa ei. Muutaman kierroksen rullauksella ei noissa huomaa eroa. Kummassakin muoto huononee rullatessa ja mielestäni ei tule hyötyä kovaan kryssiin. Erillinen kovan tuulen fokka, joka on ei ole montaa neliötä pienempi toimii aivan eri lailla kovissa tuulissa.
Omega 36n keulaharuksessa ei tn ole 2tn vetoa. Veikkaan 7mm vaijeria joten 1*19 vaijerin murtolujuus 3500kg->veto alle 1000kg, jos olisi 8mm niin murto olisi 4500kg, mutta silti ollaan pienemmissä rasituksissa.
"Omassa+saman+kokoluokan+veneessäni+on+kaksi+rullafokkaa.+Toisessa+on+rullatoppaus+ja+toisessa+ei.+Muutaman+kierroksen+rullauksella+ei+noissa+huomaa+eroa.+Kummassakin+muoto+huononee+rullatessa+ja+mielestäni+ei+tule+hyötyä+kovaan+kryssiin."
En+tiedä+Omegan+etustaagin+materiaalia.+Voihan+se+olla+jopa+vain+7+mm+vaijeria,+jolle+ilmoitetaan+vähintää+3550+kg+murtolujuuksia.+Selden+ilmoittaa+sille+43+kN+eli+4400+kg.+Omassa+veneessäni+on+6,4+mm+rod,+jolle+luvataan+4500+kg.+First+36.7:ssa+on+7,1+mm+rod,+jolle+luvataan+5700+kg.
Alkuperäisellä+kysyjällä+oli+fokka+ja+vieläpä+ST-fokka+eli+selvästi+alle+100%+fokka.+Jos+sitä+reivaa+yhtä+paljon+kuin+150->100+%,+ei+purjeesta+paljoa+jää+näkyviin.+Fokan+pienentäminen+vaikkapa+100->80%+ei+montaa+kierrosta+vaadi.+80%+fokka+on+jo+varsin+pieni.
Heh,+heh+-+kun+kysytään+niin+pitää+vastata,+näin+ainakin+kohteliaisuussäännöt+kertovat.
Kun+nyt+satuit+kirjoittamaan+sen+topatun+rullapurjeen+toimivan+hyvin+100%:ksi+reivattuna,+mutta+et+siis+oikeasti+tiedä,+mitä+tarkoittaa+oikeasti+"hyvin+toimiva".
Mistähän+nyt+piti+keskustella?.+St-+fokan+reivauksesta,+etustaagin+murtolujuudesta,++150%+genoan+rullareivauksesta,+kovsn+tuulen+fokan+rikaamisesta+staagilla+ja+hänkseillä+vai+rullalaitteella+lentävänä,+ison+kolmosteivistä+jne?+Puuttuu+vain+tosihäiriköiden+esiinmarssi
Asian+vierestä+yhä...+Mielenkiintoinen+artikkeli+Joakim.+Kiitos+tuon+jaosta.+36.7+aika+eri+paatti+kuin+Omega.+Keulaharuksen+notkoa+tulee+melkoisesti+lisää+Omegassa+ja+tuohon+jännitykseen+ei+ikinä+pääse+kun+runko+menee+banaanille.+Ja+7mm+staagi+Omegassa.+Jos+Omegaan+laittaisi+Solent+jibiä+varten+staagin,+se+6mm+tavarasta+(numeroa+pienempi+kuin+keulaharus)+ja+kanteen+kiinnike+vähintään+3000kg+murtolujuudella+(ja+sen+mukaan+ankkurointi+alaspäin).+Siihen+sitten+haoilla+purje+jos+ei+halua+vaihtaa+rullalle+100%+kovantuulenfokkaa.+Tuo+fokkahan+taitaisi+olla+selvästi+tehokkain+ja+nopein,+mutta+vaatii+vaihdon.
Loppua en.ymmärtänyt. Rulalla toimivaa kovan tuulen fokkaa pitäisi vaihtaa? Normaalisti vain avaisit ja sulkisit rullan. Ja voihan sitä pitää rullattuna jos ei ole yhtenään vastakäännöksiä. Hakqdilla staagiin. Sen.fokankin voi pitää pitkässä pussissa valmiina nostoon. 35ft venessä käytin 7mm dyformia, miksi tinkiä vetolujuuksussa ja lisätä notkoa?
Jos ei siis halua muuttaa nykyistä eturullalla olevaa rullaustäytteelliseksi. Ei siis tarkoittanut solent staagissa olevaa. Ja jos ei halua solent staagia. Eli nyky fokan vaihto pienemmäksi. Itse kyllä päätyisin solenttiin hakasilla ja vaikka pussiin kannelle. Ja staagia irrotettavaksi saaristoa ajatellen jos himoluovija. Solent staagia maston tekijä ehdottelee numeroa pienemmäksi, näin ne muutamat piirustukset mitä itse nähnyt. Varmistaa etustaagin pysyvän jollain lailla piukkana kait myös.
En+jälleen+ymmärrä.+Mitä+se+haittaa+jos+etustaagisi+ei+olisi+yhtä+tiukka+kuin+ennen,+siinä+purje+on+rullattuna.+Tärkeämpää+on+saada+välistaagi+mahdollisimman++tiukaksi+ja+siinä+on+keksimistä.
Minusta sekä Seppomartti että Joakim puhuvat käytännön kokemuksen tuottamalla tiedolla.
Isonpurjeen reivien osalta ajattelisin; että kovaan keliin lähtiessä tai merellä hyvän sään aikana vaihtaisi ykkösreivin köydet kakkoseen ja kakkosen kolmosreiviin. Yhden köyden systeemillä pujottamista on tietysti vähän enemmän. Itse olen yleensä ottanut suoraan kakkosreivin sisään, koska omalla veneellä en kilpaile. Lopuksi kyllästyin osatakilaan ja barduunoihin. Pienensin isopurjeen 7 neliötä ja tein 6 neliön mesaanin. Ei ole koskaan kaduttanut ja tasapaino on säimynyt erinomaisena. Keulapurjeella ja mesaanilla on ilo purjehtia kokonaan ilman isoa jos tuulee kovemmin. Barduunat on kotona autotallin seinällä, joka onkin niille paras paikka.
Isopurjeen kahden reiviköyden pujottelu uudelleen tuulen yltyessä ja jälleen uudelleen moinatessa kuulostaa liian hankalalta merellä suoritettavaksi. Purjehan pitäisi laskea kokonaan toimituksen ajaksi.
1. reiviköyden vetäminen kolmoseksi on ajatuksena parempi mutta ainakaan minulla ei toimisi. 2. kiristettynä jumittaisi ykkösen. Ylipäätään mikään reivikäysistäni ei liiku kun käytettävä reivi om kiristetty. Olen aina ennen loppukiristystä kelannut muut kaksi reiviköyttä " löysät pois". Kolmosen liehuttamisen lopetan ja jätän puomin päähän sekä siirryn 2.-3. välille viritettyyn vetolenkkiin.
Kuten Joakim mainitsi niin tavallisten vinssinvapauttajien maksimikuorma on n.1000kp ja rajoittava tekijä tekstiilistaagin kiristyksessä dyneeman kuoriintumisen lisäksi. Mutta olen mielestäni nähnyt ad 2000kp kun köyttä puristaa 2 liikkuvaa leukaa yhden sijasta. Toinen malli oli outo narulla laukastava sukka ( Ronstan?).
Kutterifokan, solentin, trinquetten ( tai mitä nimitystä käytetäänkin) kiinnitys ei nykyään vaadi barduunoja koska kiinnitys on lähellä maston toppia. Etustaagi ja väliharus eivät ole saman suuntaisia muttei haittaa purjeiden kapeissa yläosissa. Tämä on tavallisin systeemi. Minulla etustaagi on 1.2m toppia alempana ja kutteristaagi siitä ehkä 20cm. Mastoprofiili kestää ilman lisätukea. Oikein kapeisiin profiileihin voisi asentaa viuluvantin?.