Tähän ei nyt tunnu pätevän mikään aiemmin omaksumani suhtautumistapa; poissa silmistä, poissa mielestä... fyysinen vetovoima menee ohi ajan myötä kun ei ole tilaisuuksia toteuttaa kohtaamisia... kukaan ei ole niin ihmeellinen että kannattaa jäädä pidemmän päälle arpomaan että mitä tehdä vai tehdäkö enää mitään kun olosuhteet nyt vaan selvästi ovat meitä vastaan... asiat ei tapahdu pakottamalla vaan luonnostaan jos ovat tapahtuakseen...
Olenhan yrittänyt jos mitä unohtaakseni kohtaamisemme kun ei nää tuulet taida olla meille myötäiset..tai en oikeastaan unohtaa sitä mitä tapahtui vaan lakata toivomasta jatkoa...että olisin pitänyt kiinni siitä ettei niitä yhteistietoja tarvitse vaihtaa kun ei mahdollisuudet jatkoon näyttäneet lupaavilta...annoin sitten minä hölmö sinun vakuuttaa itseni.....;) pelkkää piinaa....en vaan osaa sulle vihainenkaan olla mutta turhautunut olen ja senhän jo tiedätkin..mikä se juttu sussa on?
Naiselta miehelle tämä...
Olenhan yrittänyt jos mitä unohtaakseni kohtaamisemme kun ei nää tuulet taida olla meille myötäiset..tai en oikeastaan unohtaa sitä mitä tapahtui vaan lakata toivomasta jatkoa...että olisin pitänyt kiinni siitä ettei niitä yhteistietoja tarvitse vaihtaa kun ei mahdollisuudet jatkoon näyttäneet lupaavilta...annoin sitten minä hölmö sinun vakuuttaa itseni.....;) pelkkää piinaa....en vaan osaa sulle vihainenkaan olla mutta turhautunut olen ja senhän jo tiedätkin..mikä se juttu sussa on?
Naiselta miehelle tämä...
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tuon kun kerrot minulle kasvotusten niin saattaisimme keksiä jotakin kivaa...
Jos olisit se kenelle kirjoitin (liikaakin), tietäisit että kun se naamatusten tapaaminen on tässä yhtenä vaikeutena jo ihan välimatkallisista syistä...ja siihen lisätään kaikki muut hankaloittavat tekijät niin järki on mikä sanoo että pitäisi antaa olla...mutta kun mikään muu minussa ei sitä järkeä tottele eikä se taida ihan niin yksiselitteistä olla sillä toisellakaan osapuolella...helpompaa se olisi jos kaikki olisi vaan mustaa tai valkoista. Tämä olisi jo kokonaan kaatunut omaan mahdottomuuteensa ja olisi jäänyt oikein hyvä muisto kohtaamisesta vaalittavaksi.
Niinpä järki ei tottele, eikä kyllä sydänkään
Entäs semmoinen etälirkuttelu?
Ei tottele ei sydän eikä mitkään muutkaan ruumiinosat. Ei tätä jaksais...ja etälirkuttelun kysyjälle vastaan että tokihan me etälirkutellaan ja en tarkoita tätä palstaa vaan muulla tavoin mut kun ei se tahdo riittää, melkein vaan pahentaa asioita.
Miä rakastan erästä mutta meillä on paljon estoja vaika oon vapaa miäs pieni toive minula on jos voitais jutella ja poistaa nää turhat estot jos saisin hänet niin olisin maailman onnellisin miäs
Sinun kannattaa jutella Erääsi kanssa vaikkei aloitus sinulle olekaan.
Onnea matkaan ja turhat estot narikkaan!
Mikä se juttu minussa sitten on ?
no ei varmaan sussa mikään vaan hänessä paljonkin...sä oot varmaan iso-D.
Mikäs se sellanen juttu sit on?
Senhän mä juuri itsekin haluaisin tietää että miksei mene ohi tämä minkä jo kaiken järjen mukaan pitäisi...Kun näitä ei voi näemmä järjellä selittää kuka kehenkin mitenkin vaikuttaa. Kuten sanottu; järki sanoo että muistele oikein hyvää hyvällä ja se siitä kun ne edellytykset käytännön tekijöiden vuoksi on huonot, huonommat kuin alunperin luulin.
Voisit vaikka antaa tussua
No etänähän sitä tussua onkin onkin helppo jaella...siinä se ongelma just on kun ei voi antaa tai saada. Ihan joo livenä ois kiva hommat hoitaa ilman mitään laitteita.
Turvaseksiä
turvaseksisuhde
had enough
Jos käsitin oikein, niin vaihdoitte siis yhteystietonne?
Mitä helv..se teille kyylääville hyeenoille kuuluu..laita ap säpöön viestiä.
Itse sinä selvästi hyeena olet. Kysymykselläni on ihan tarkoitus.
Oletko ap ?
En ole
Trollit innostui taas. :D
Kyllä vaihdettiin ja yhteyttäkin pidetään (en nyt tosiaan palstaa tarkoita) ja selvinnee aloituksestakin.
Hyvin tämä ratkeaa, usko pois
Hyvä juttu teille. :)
Niin, että mikäs se ongelma ongelma sitten on? Jos kerran yhteys on olemassa. Itsellä vähän samanlainen juttu, mutta tuota yhteyttä ei vaan oikein ole enää..
Jaa miten tämä hyvin ratkeaa, lähinnä vaikuttaa siltä että mä ratkean silkasta halusta ja turhaumasta...ja onko mulla ehkä prkl ikäväkin vai mikä tässä nyt oikein raastaa?
Eihän ikävä ole yhtään huono juttu, se on tunne joka meitä ohjaa
No voi ihme kun mä kirjottelen täällä kilometritolkulla ja silti ilmeisen epäselvästi... siis että kaksi ihmistä kohtasivat toisensa ja innostuivat ja tykästyivät mutta kun välimatka on pitkä ja kaikenlaista muutakin mutkaa matkassa niin oisko tuo pitänyt jättää siihen ja muistella hyvällä vaan sitä yhtä kohtaamista. Mutta se toinen oli sitä mieltä että kyllähän niitä tapaamisia jatkossakin järjestyy ja ne yhteystiedotkin siinä vaihdettiin ja yhteys on mutta niitä tapaamisia nyt ei vaan sitten erinäisistä syistä johtuen ole järjestynyt/ järjestetty...
Ja eikö sitä halua nyt sitten meillä ole tarpeeksi kun ne kaikenlaiset tekijät painaa vaakakupissa niin paljon ettei vaan kohdata...ja siis molemmilla. Ei se niin pitkä se välimatka kumminkaan ole. Mutta liikaa kaikkea...Että olisi helpompi vaan antaa olla ja sellaisenkin päätöksen olen päässäni ehtinyt tehdä että ehkä helpompi molemmille vaan antaa olla. Päätöksethän toki on kivoja, niissä pitäisi vaan pysyäkin.
Hah, kyllä mä kumminkin pyrin että mua ohjaa ihan muut asiat kuin tommoset tuntemukset...siksi varmaan olenkin näin sekaisin kun järki ohjaa toimintaa ja silti nuo tunteet elää omaa elämäänsä.
Olisit heti kertonut, että kaipaat varattuna varattua miestä niin olisi tästäkin ketjusta tullut lyhyempi.
Kaiken saa toki jokainen tulkita ihan kuten haluaa...jos tuo on ainoa mikä tästä tulee mieleen niin eipä siinä mitään.
Sen lisäksi teillä on molemmilla perhe, eli myös lapsia on kuvioissa. Pitääkö kaikki luetella erikseen?
Kuten sanottu; täällä saa kaiken tulkita ihan kuten haluaa ja niinhän täällä tehdään, näinhän palsta toimii...jos nuo on ainoat mitä mieleen tulee niin eipä siinä tosiaan mitään.
Kaikilla on omasta mielestään parempi/ oikeampi/ asiallisempi syy hengata täällä, se on ihan ok.