Kela hylkäsi toimeentulotukihakemuksen. Olin saanut aikaisemmin jo useamman myönteisen päätöksen samasta asiasta. Ja pari kertaa perusosaa oli alennettukin 20 %, mutta nyt marraskuun hakemukseen vaadittiin lisäselvityksiä ja hakemus hylättiin. Onko kelan menettely laillista, hylätä tuki kokonaan? Eikö tässä tapauksessa tulisi kyseeseen 10§ mukainen perusosan alentaminen?
Perusteluina hylkäämiselle lainkohdat.: Laktoimeentulotuesta 3 §, 6 §, 14 §, 15 §, 17 § ja 24 §
Kelan pyytämät lisäselvitykset ovat:
- Sosiaalitoimessa laadittu suunnitelma itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi
- Selvitys toimenpiteistä, joihin olet ryhtynyt saadaksesi
ensisijaiset etuudet (työttömyysetuus) käyttöösi
- TE-toimiston tosite keskeytyksettömästä työnhaun
voimassaolosta koodilla 02 (työtön työnhakija, haet
kokoaikatyötä ja olet työmarkkinoiden käytettävissä)
Perusteluina hylkäämiselle lainkohdat.: Laktoimeentulotuesta 3 §, 6 §, 14 §, 15 §, 17 § ja 24 §
Kelan pyytämät lisäselvitykset ovat:
- Sosiaalitoimessa laadittu suunnitelma itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi
- Selvitys toimenpiteistä, joihin olet ryhtynyt saadaksesi
ensisijaiset etuudet (työttömyysetuus) käyttöösi
- TE-toimiston tosite keskeytyksettömästä työnhaun
voimassaolosta koodilla 02 (työtön työnhakija, haet
kokoaikatyötä ja olet työmarkkinoiden käytettävissä)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hylkää ne sen sillon jos saat esim veronpalautusta, senhän ne tietää automaattisesti.
En kyllä tajua miksi työnhakemisestakin on tehty liian vaikeaa kun toimeentulotuella lähtee ensin omaisuuskin niin mites sit. Ei siinä töitä kovin kaukaa sitten haetakaan kun ei ole enää mitään. On se hyvä muita sitten syytellä.
En kyllä tiedä mihin tuollainen perustuu, yhteys asiakaspalveluun, jos ei auta, niin valitus. Ota myös yhteyttä sosiaalitoimeen asian tiimoilta.
Olen samaa mieltä. Ei kannata jäädä ihmettelemään vaan hakemaan kaikkia todistuksia ja kysymään neuvoja.
Kyllähän tuo täysin laiton hylkypäätös on, ensinnäki siinä on kolme sellaista asiaa jotka heidän pitää itsensä selvittää, lisäksi laki velvoittaa ainoastaan olemaan työnhakijana, ei että suunnitelaa tehtäisiin, koska laissa on näin: "2 a § (30.12.2002/1294)
Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi
Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän:
1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä;
2) opiskele päätoimisesti;
3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 1–6 kohdassa tarkoitettu henkilö; (21.12.2016/1278)
4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai
5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä.
Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään.
(30.12.2002/1294)
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)
Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:
1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)
2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
(30.12.2002/1294)
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien".
Eli heidän tulee (kela ja sinä, ei siis enään sosiaali) koska perustoimeentulo siirrettiin kelaan, niin silloin kela laatii sen suunnitelman YHTEISTYÖSSÄ hakijan kanssa JOS ON MAHDOLLISTA, tuon suunnitelman teosta voit kieltäytyä jos tunnet ettei siihen ole tarvetta.
Lisäksi on olemassa oikeuskanslerin sijaisen Kimmo Hakosen päätös, ettei toimeentulotuki hakemusta voida hylätä sillä perusteella ettei ole toimittanut lisäselvityksiä ja tässä siitä pätkä: "Toinen vaihtoehto olisi ollut menettely, jossa toimeentulotukilain
edellä mainitun säännöksen mukaisesti olisi odotettu lisäselvityspyynnössä annetun
määräajan loppuun ja tehty sitten päätös toimeentulotuesta käytettävissä olevien tietojen pohjalta.
Toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä pelkästään sillä perusteella, että hakija ei ole
toimittanut pyydettyjä lisäselvityksiä.
Edellä esitetyn perusteella kantelijan toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä ei ole kaikilta
osin menetelty asianmukaisesti." ja tässä sen diaarinumero: Dnro OKV/1982/1/2014,
Eli tuo tarkoittaa sitä, että alentaa voidaan jos siihen on perusteet, huomioiden se seikka, ettei hakijan toimeentuloa VAARANNETA, eli silloin jos saa muuta toimeentuloa, niin alentaa voidaan, mutta jos on ainoastaan toimeentulotuki, niin kiikun kaakun voidaanko silloin alentaa yhtään (tällaisesta asiasta ei ole kai varmaankaan minkäänlaista päätöstä.
Kelan muutoksenhakulautakunnassa tuo päätös ei muutu, hallinto-oikeudessa saattaa muuttua ja kannattaa mainita tuo Hakosen päätös, toinen vaihtoehto on, että kantelet oikeuskanslerille taikka oikeusasiamiehelle ja ilmaiset kantelussa tuon päätöksen, diareineen ja mukaan tuo kirjoituspätkä.
Eli siinä sun päätöksessäsi on se työnhaun voimassa oleminen, niin se asia pitää kelan itsensä selvittää, pari kertaa ne on minullekkin tuota örveltäneet, viimeksi nyt syksyllä, pistin viestiä siitä, tuli valittava vastaus kelan henkilöltä, että kun te-keskuksiin on niin pitkät jonot soittamiseen, vastasin että syytön kai minä siihen olen ja lisäsin vielä, että minulla on toistaiseksi (J
ATKUU) voimassa oleva työnhaku ja joka katkeaa silloin vasta jos itse niin ilmoitan, TE-leskus ei voi tuota hakua katkaista ja lisäksi mulla ei ole ilmoittautumisvelvollisuutta ollu enään pitkiin aikoihin, ALATTE VAAN VAATIMAAN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA, niin työn valitsemisen suhteen, kuin myös lain takaaman perustoimeentuloturvan työttömyyden johdosta ja sen toteuttamista eli nämä kaksi: "18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella".
Eli jos säädetään työttömyysturvalaki joka antaa mahdollisuuden evätä jonkin korvauksen eli perustoimeentulon turvan, on laki tällöin, niin perustuslain sanamuodon kuin sen kokonaisuustarkoituksen vastainen, koska lakivarauma, "lailla taataan jokaiselle oikeus" niin määrää jo millaisen sen lain pitää olla, eli ei sellaisen joka evää sen oikeuden saada.
Lisäksi tuo 18§ antaa oikeuden valita itse millaista työtä tekee, mutta tuo elinkeino/työ/ammatti ei saa olla laitonta ja pitää olla lain edellyttämät asiat hallinnassa/hallussa jota tuon työn tekeminen vaatiikin, eli jos sinulla ei ole hygieniapassia, taikka alan koulutusta pätkääkään, niin et voi alkaa kokiksi tai kylmäköksi.
Lisäksi jos laki vaatii, esim ammattitutkinnon/lisensiaatin/väitöskirjan ta jotain muuta erikoisosaamista, kirurgia/lääkäri tau vastaava, niin et voi tuota työtä tehdä/valita ammatiksesi noin vain.
Eli vaatimuksia kehiin perusoikeuksista, niin loppuu rutinat.
En sanoisi tätä jollei olisi henkilökohtaista kokemusta asiasta.
""" Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien""""
Mitä tuo tarkoittaa? Yhden kerran kaksi kuukautta? Tuleeko sitten väli? Vai voiko nuo kahdet kuukaudet ketjuttaa, että alkaako alentamisen uusi kaksi kuukautta aina edellisen mentyä? Toisin sanoen toimeentuloa voidaan alentaa vaikka kaksi vuotta yhteen pötköön?
"Marraskuun hakemus" mitä tarkoittaa ? Tarkoittaako että hait maraskuun ekapäivä tukea Joulukuulle ja sait nyt päätöksen? Vai hait vasta nyt marraskuulle ?
Ei voi hylätä paitsi niin että jos tuki oli joulukuulle ja siellä on palautuksia tulossa niin että laskelma ei jätä oikeutta. Jos hylätty vain noiden liitteiden puuttumisen perusteella, niin teet oikaisuvaateen. Ohje on päätöksessä. Laita myös viesti aiheesta niin käsittelijä voi sen itseoikaista nopeammin mutta tee silti se oikaisuvaatimus ensin koska silloin tuosta laittomasta tempusta jää merkintä ja tuskin sitä yritettän uudestaan.
Kyllä ne kuule yrittää jokaiselle, jokaiselle erikseen.
Ei kela, eikä mikään muukaan instanssi tiedottele oikeuksien/oikeuskanslerin/oikeusasiamiehen päätöksiä kansalaisille, jos ne ovat hakijalle myönteisiä, itse ne pitää kaivaa esiin ja puolustaa oikeuksiaan vaikka kirveen kanssa, ei niitä muuten saa, vaikka vaikuttaa ettei muutoinkaan.
Ainakin yleinen käytäntö luullakseni eli varmaan on aikaisemmin jo vaadittu selvityksiä ja että jos ei ole työkyvytön niin pitää olla työnhakija ja jos työkyvytön niin hakea sairaspäivärahaa ja pitää tietysti olla lääkärintodistus jos työnhakeminen ei onnistu..ainahan sairaskaan ei saa sairaspäivärahaa tai eläkettä. Toimeentulotuki on viimeinen tuki joka maksetaan jos muita ei saa tai täydentää muita tukia tai riittämättömiä tuloja
Doda+doda,+se+ei+ole+siis+mikään+perustoimeentulo+turva,+vaan+tukimuoto+JOKA+TULEE+apuun+silloin+kun+muut+turvat+ovat+riittämättömät+ja+kuten+perustuslain+19§+onkin,+että+"lailla+taataan+JOKAISELLE+oikeus+perustoimeentulo+turvaan+työttömyyden,+sairauden,+vanhuuden,+työkyvyttömyyden:,etc.+etc.
Voi olla että joku "nerokas" käsittelijä tai ylemmältäkin tullut ohje että annetaan hylky ensin ja painostetaan näin toimimaan "oikein" koska anomus on tullut niin ajoissa että aikaa on vielä joulukuuhun jos tosiaan tuki sinne oli tarkoitettu. Ei taida olla laillista tuokaan mutta niin tai näin helpommalla pääsee kun anomuksessa KERTOO SELVÄSTI että ei aio toimia kehotuksen mukaan niin jää tällaiset ja tuki sitten alennettuna.
Kyllä siinä on kyvytön jos ei ole edes rahaa hakea töitä, viddu joo.
Ja pikayippiaijeetäkään ei saa
No koita hakee bigavibbiä jos oot toimeentulon asiakas niin et saleen.
KHO 06.03.2000/452 KHO:2000
Toimeentulotuki - Perusosan alentaminen - Laiminlyönti
Diaarinumero 3524/3/99
Antopäivä 06.03.200
Taltionumero 452
Asialuokitus 1.07.03.02.03 - 1.07.03.02.03.0
Toimeentulotuen perusosan suuruutta oli alennettu 20 prosenttia, kun hakijan toimeentulotuen tarve aiheutui siitä, että hän oli ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakunsa työvoimatoimistossa. Perusosan suuruutta oli alennettu 40 prosenttia, kun hakija oli toistuvalla laiminlyönnillään ilman perusteltua syytä jättänyt noudattamatta viranhaltijan kehotusta ilmoittautua työvoimatoimistoon. Laissa säädetty kahden kuukauden määräaika, jona enintään toimeentulotuen perusosaa voidaan kerrallaan alentaa, laskettiin siitä määräajasta, johon mennessä hakijan oli edellytetty ilmoittautuvan työnhakijaksi. Toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa 40 prosentilla kahdeksi kuukaudeksi välittömästi edellisen kahden kuukauden samansuuruisen alennusjakson jälkeen, kun tuen saaja ei ollut noudattanut uuttakaan kehotusta ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja kun perusosan alentaminen ei ollut kohtuutonta eikä se vaarantanut hakijan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä toimeentuloa. Laki toimeentulotuesta 2, 6 ja 10
Alentaa, mutta ei kuitenkaan kokonaan hylätä!
Niin täälläkin veronpalautusten takia vaikka liitävät suoraan ulosottoon.
Noh, postista kuulemma kohta tulee todistus ulosmitatuista ja sitten valokuvaa paperista kelaan niin eiköhän eurot siirry taas .
Helppoa kuin heinänteko
31.1.2006
682/4/04
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN LAINVASTAINEN HYLKÄÄMINEN
1
KANTELU
Kantelija arvosteli 10.3.2004 päiväämässään kirjeessä erään kunnan
sosiaalityöntekijän 23.10.2003 tekemää päätöstä, jolla hänen
toimeentulotukihakemuksensa oli hylätty. Kantelija kertoi valittaneensa
päätöksestä kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntaan, mutta lautakunta ei ollut
muuttanut sosiaalityöntekijän päätöstä. Kantelija ei ollut kertomansa mukaan
valittanut asiasta hallinto-oikeuteen, koska hän sai sosiaali- ja
terveyslautakunnan päätöksen itselleen vasta valitusajan päättymisen jälkeen.
Tapahtuneen johdosta kantelija pyysi oikeusasiamiestä antamaan
huomautuksen viranomaisille lainvastaisesta menettelystä, saattamaan tiedoksi
käsityksensä lain oikeasta tulkinnasta sekä tekevän viranomaiselle esityksen
virheen oikaisemiseksi.
- - -
3
RATKAISU
Kannanotto
Katson, että kunnan sosiaalityöntekijä ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat
menetelleet toimeentulotukilain 1 §:n ja 10 §:n vastaisesti hylätessään kantelijan
lokakuuta 2003 koskeneen toimeentulotukihakemuksen kokonaan. Saatan
tämän kannanottoni kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sosiaalityöntekijän
tietoon.
Lisäksi kiinnitän vastaisen varalle kunnan sosiaalityönjohtajan huomiota siihen,
että viranomaiselle annettavan lausunnon antaa toimivaltainen viranhaltija. Asia
ei muilta osin anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Perustelen ratkaisuani seuraavasti.
3.1
Tapahtumat
Kunnan sosiaalityöntekijä hylkäsi kantelijan toimeentulotukihakemuksen
23.10.2003, koska "hakijalla olisi mahdollisuus hankkia elantonsa
työskentelemällä monitoimikeskuksessa harjoittelijana työmarkkinatuella tai
osallistumalla kuntouttavaan työtoimintaan". Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi
12.11.2003 kantelijan oikaisuvaatimuksen.
3.2
Selvitykset
Sosiaalityöntekijän antaman selvityksen ja lausunnon mukaan kantelijalle tarjottiin
työharjoittelupaikkaa kunnan monitoimikeskuksessa ja näin ollen mahdollisuutta
ansaita itse elantonsa omalla työllään. Kantelija keskeytti työharjoittelun noin
viikon kuluttua. Selvityksen mukaan hän oli ammattikouluttamattomana ja pitkään
työttömänä olleena syrjäytymisvaarassa. Tästä syystä hänelle tarjottiin myös
mahdollisuutta osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ja siihen liittyviin tukitoimiin.
Kuntouttavan työtoiminnan piirissä voi työhön osallistuminen olla vähimmillään 4
tuntia viikossa. Kantelija kieltäytyi myös tästä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan antaman selityksen mukaan kantelija haki
toimeentulotukea keskeytettyään kahden viikon jälkeen työkokeilunsa. Hänellä
olisi ollut mahdollisuus ansaita oma toimeentulonsa tekemällä vähintään 4
h/viikko työtä kuntouttavassa työtoiminnassa. Toimeentulotukilain 2 §:n 1
momentin mukaisesti viimesijaista toimeentulotukea myönnetään tilanteissa,
joissa asiakas ei voi turvata toimeentuloaan omalla ansiotyöllään tai muilla
tuloillaan. Tällä perusteella viranhaltija eväsi kantelijalta toimeentulotuen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta piti viranhaltijan päätöksen ennallaan. Kunta yrittää
selityksen mukaan aktiivisesti kuntouttaa nuoria, jotka ovat ilman koulutusta tai
työtä. Kantelijan toimeentulotuen evääminen on kuitenkin ollut yksittäistapaus
eikä yleinen käytäntö. Tammikuusta 2004 kantelijalle on myönnetty
toimeentulotukea melko säännöllisesti, lähes kuukausittain.
Sosiaalityön johtaja totesi selvityksessään, että sosiaalityöntekijä antoi omissa
nimissään erheellisesti vastineen oikeusasiamiehen selvitys- ja
lausuntopyyntöön. Kunnan johtosäännön mukaisesti sosiaali- ja
terveyslautakunnan puhevaltaa voi käyttää toimialajohtaja tai kunkin
päävastuualueen esimies omaa sektoriaan koskevissa asioissa joko itse tai
asiamiehen välityksellä. Kyseisessä tapauksessa lausunnonantajana olisi tullut
olla sosiaalityön johtaja.
3.3
Oikeusohjeet ja oikeuskäytäntö
Perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan perusoikeutena jokaiselle, joka ei
kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeus
välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä toimeentulolla
ja huolenpidolla tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja, joilla turvataan
ihmisarvoisen elämän edellytykset. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä
todettiin, että toimeentulotuki on keskeinen rahaetuus, jolla turvataan tätä oikeutta
välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa
(1412/1997, jäljempänä toimeentulotukilaki). Toimeentulotukilain 1 §:n mukaan
toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä
selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ihmisarvoisen elämän
kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Totean, että toimeentulotuen sisältö
ja taso on siis tarkoitettu laajemmaksi kuin perusoikeutena turvattu välttämätön
toimeentuloon ja huolenpitoon
Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa
(1412/1997, jäljempänä toimeentulotukilaki). Toimeentulotukilain 1 §:n mukaan
toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka
tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä
selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ihmisarvoisen elämän
kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Totean, että toimeentulotuen sisältö
ja taso on siis tarkoitettu laajemmaksi kuin perusoikeutena turvattu välttämätön
toimeentulo.
Toimeentulotukilain 2 §:ssä on säädetty tuen saamisen edellytyksistä. Pykälän 1
momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen
tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan,
toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan,
häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Pykälän 2 momentissa on säädetty jokaiselle velvollisuus kykynsä mukaan pitää
huolta mm. itsestään ja omasta elatuksestaan.
Toimeentulotukilakiin lisättiin 1.9.2001 voimaan tullut 2 a §, jonka mukaan
toimeentulotukea hakeva 17–64 -vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan
työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä, opiskele
päätoimisesti tai ole työttömyysturvalain (602/1984) 5 §:n 1 momentissa
tarkoitettu henkilö (mm. kansan- tai työeläkkeen, kuntoutusrahan, äitiys-, isyys tai
vanhempainrahan saaja tai sairauden tai vamman vuoksi työkyvytön). Jos
toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työttömäksi
työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan lain 2 a §:n mukaan
alentaa hänen osaltaan siten kuin lain 10 §:ssä säädetään.
Toimeentulotukilain 10 §:n 1-4 momentissa on säädetty perusosan alentamisen
edellytyksistä. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia mm.,
jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua
syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen
toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai
työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle. Syyskuun 2001 alusta
voimaan tulleen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001)
säätämisen yhteydessä toimeentulotukilain 10 §:n 3 momenttiin lisättiin, että
vastaavasti voidaan menetellä, jos henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta
työtoiminnasta annettua lakia, kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman
laatimiseen, ja mikäli hän on alle 25-vuotias, kieltäytyy ilman pätevää syytä
kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää sen tai omasta syystään joutuu sen
keskeyttämään.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa yhteensä enintään 40 prosenttia
toimeentulotukilain 10 §:n 3 momentissa säädetyissä tilanteissa kieltäytymisen
tai laiminlyönnin toistuessa. Perusosan alentaminen voidaan pykälän 4 momentin
mukaan kuitenkin tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna
ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa
eikä alentamista voida pitää kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan
enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
Hallituksen esityksessä toimeentulotukilaiksi (HE 217/1997) todettiin (s.21), että
"toimeentulotuki on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseksi etuudeksi ja
auttamaan tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä.
Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että toimeentulotukea voidaan alentaa
niissä tapauksissa, jossa henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy työstä tai
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä taikka muutoin toimii siten, ettei hän työllisty
tai ole osallisena sellaisissa toiminnoissa, joilla hänen työllistymistään voidaan
edistää. Toimeentulotukea voidaan tällöin harkinnan perusteella alentaa hänen
osaltaan enintään 20 prosenttia". Hallituksen esityksessä todettiin vielä, että
"toimeentulotuen merkitys viimesijaisena tilapäiseksi tarkoitettuna etuutena
hämärtyy, jos sitä aletaan käyttää pysyvänä toimeentuloetuutena, vaikka tasoa
olisi jo alennettu. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi ehdotetaan, että toistuvasti
työstä tai aktivoinnista kieltäytyvältä tahi aktivointimahdollisuuden laiminlyövältä
perusosaa voidaan alentaa vielä ---yhteensä enintään 40 prosenttia
Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltajille tarkoitetun oppaan
(Oppaita 2003:10) mukaan oikeus toimeentulotukeen on jokaisella tuen
myöntämisen edellytysten täyttyessä. Mitään henkilöryhmää ei siten voida jättää
toimeentulotuen sovellutusalueen ulkopuolelle, vaan kunkin hakijan tuen tarve
arvioidaan yksilö- tai perhekohtaisesti. Koska toimeentulotuki on viimesijainen
tukimuoto, selvitetään aina ennen tuen myöntämistä henkilön tai perheen
mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulonlähteistä,
ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Toimeentulotuen hakijoita tulee myös ohjata
käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia ja tarvittaessa
neuvoa niiden hakemisessa. Ensisijaisia yhteiskunnan tukimuotoja
toimeentulotukeen nähden ovat muun muassa työmarkkinatuki. Viimesijainen
vastuu asiakkaan toimeentulotuen turvaamisesta on kuitenkin
sosiaaliviranomaisilla. Mikäli toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu
työvoimatoimistoon työnhakijaksi, voidaan hänen toimeentulotuen perusosaa
alentaa toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti. Oppaan mukaan alle 25–vuotiaan
toimeentulotuen saajan perusosaa voidaan alentaa siten kuin toimeentulotukilain
10 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy
kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttää tai omasta syystään joutuu
keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2001 antamassaan kolmessa päätöksessä
ottanut kantaa toimeentulotukilain 2 §:n tulkintaan (päätökset on annettu
20.6.2001 taltionumero 1481, 4.6.2001 taltionumero 1344 ja 20.6.2001
taltionumero 1472). Ensiksi mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden
vuosikirjassa julkaistussa päätöksessä (KHO:2001:35) oli kysymys opiskelijasta,
joka ei ollut saanut opintotukea riittämättömien opintosuoritusten vuoksi eikä
toisaalta ollut hankkinut toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa
tarkoitetulla muulla ensisijaisella tavalla. Tässä tapauksessa korkein hallintooikeus
totesi toimeentulotukilain säännöksien olevan oikeudesta
toimeentulotukeen tulkinnanvaraiset eikä toimeentulotukilain eduskuntakäsittelyn
asiakirjoista ollut saatavissa tulkinta-apua. Korkein hallinto-oikeus päätyi siihen,
että tulkittaessa toimeentulotukilain 2 §:n soveltamista tässä tapauksessa voitiin
muun ohella perusosan alentamista ja tuen takaisinperintää koskevista
säännöksistä tehdä se johtopäätös, että toimeentulotukea ei voitu evätä
henkilöltä kokonaan sillä perusteella, että hän ei ollut hankkinut toimeentuloaan
toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tavoilla. Työstä
kieltäytymistä ja oman elatusvelvollisuutensa laiminlyömistä koskevat säännökset
tulivat päätöksen mukaan sovellettaviksi erotuksetta kaikkien toimeentulotukea
hakevien kohdalla. Toimeentulotukilain 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 4 momentti
huomioon ottaen ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan kannalta välttämätön
toimeentulo oli turvattava kaikilla. Hakijan oikeus toimeentulotukeen oli
päätöksen mukaan ratkaistava hänen toimeentulotuen hakemisajankohtana
olemassa olleiden taloudellisten olosuhteidensa perusteella eikä sillä
perusteella, oliko hän mahdollisesti laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta
elatuksestaan. Myönnettävään toimeentulotukeen voitiin päätöksen mukaan
soveltaa toimeentulotukilain 10 ja 20 §:ssä säädettyjä seurauksia.
Myös kannattamatonta yritystoimintaa jatkaneen yrittäjän kohdalla korkein
hallinto-oikeus päätyi siihen, että tällaisen henkilön menettely voitiin rinnastaa
siihen, että hän oli laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai
työvoimapoliittista toimenpidettä ollut voitu tarjota hänelle. Näin ollen korkein
hallinto-oikeus katsoi, että tällaisen yrittäjän perusosaa oli voitu alentaa 20
prosentilla toimeentulotukilain 10 §:n perusteella. Toisessa yrittäjää koskevassa
päätöksessä korkein hallinto-oikeus katsoi yrittäjän kohdalla, joka ei ollut saanut
toimeentuloaan yrityksestään eikä toisaalta ollut lopettanut yritystään ja hankkinut
toimeentuloaan toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla muulla
ensisijaisella tavalla, että yrittäjän toimeentulotuki oli määrättävä hänen ja hänen
perheensä toimeentulotuen hakemisajankohtana olemassa olleiden
taloudellisten olosuhteiden perusteella. Koska yrittäjällä ei ollut osoitettu olleen
toimeentulotukea hakiessaan käytettävissään työttömyysturvaa eikä hänen
tuloinaan ollut voitu ottaa huomioon laskennallista työttömyyspäivärahan määrää,
joka ei ollut hänen käytettävissään ollutta tuloa, korkein hallinto-oikeus piti
hallinto-oikeuden ja sosiaalilautakunnan päätöksiä tältä osin virheellisinä.
3.4
Arviointi
Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi selvityksessään viranhaltijan ja lautakunnan
hylänneen kantelijan hakemuksen toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentin
perusteella, koska hänellä olisi ollut mahdollisuus ansaita toimeentulonsa kunnan
järjestämässä kuntouttavassa työtoiminnassa.
Totean ensinnäkin, että toimeentulotukilain 2 §:n mukaan jokaisella on
velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta omasta elatuksestaan, ja että ansiotyö
ja sitä korvaavat työttömyysturvaetuudet ovat toimeentulotukeen nähden
ensisijaisia.
Toimeentulotukilain 10 §:ssä on puolestaan säädetty seuraukset siitä, että
henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista mainitussa pykälässä säädetyistä
toimenpiteistä. Tämän lainkohdan mukaan seurauksena voi olla vain
toimeentulotuen perusosan alentaminen, mutta ei tuen kokonaan hylkääminen
edellyttäen luonnollisesti, että henkilö on toimeentulotuen tarpeessa.
Totean vielä, että yhdyn korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksiin siitä, että
toimeentulotukilain 2 §:n säännös oikeudesta toimeentulotukeen edellä
mainituissa opiskelijan ja kannattamatonta yritystoimintaa jatkaneen yrittäjän
tapauksissa oli tulkinnanvarainen. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin korkein
hallinto-oikeus siinä, että säännöstä oli mm. toimeentulotukilain 10 ja 20 §:n
säännökset huomioon ottaen tulkittava siten, että toimeentulotukea ei voitu edellä
todetuissa tilanteissa hylätä kokonaan.
Näin on myös nähdäkseni asianlaita kyseessä olevassa kantelijan tapauksessa.
Toimeentulotukilain 1 § ja 10 § huomioon ottaen pidän sosiaalityöntekijän ja
sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemiä päätöksiä lainvastaisina siltä osin, että
niissä on hylätty kantelijan toimeentulotuki ilman että hänen kohdallaan olisi
arvioitu turvataanko hänelle ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan kannalta
välttämätön toimeentulo tuolloin lokakuussa 2003. Nähdäkseni kantelijan oikeus
toimeentulotukeen olisi tullut ratkaista hänen toimeentulotuen
hakemisajankohtana olemassa olleiden taloudellisten olosuhteidensa perusteella
eikä ainoastaan sillä perusteella, että hänellä oli ollut mahdollisuus hankkia
elantonsa työskentelemällä monitoimikeskuksessa harjoittelijana
työmarkkinatuella tai osallistumalla kuntouttavaan työtoimintaan. Tätä
näkemystäni tukee myös edellä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden
ratkaisukäytäntö.
Korostan lopuksi, että tämä ei ole kannanottoni siihen, miten kantelijan hakemus
tai oikaisuvaatimus olisi tullut ratkaista. Laillisuusvalvojana en voi ottaa kantaa
asiaan. Tästä syystä en voi kantelijan pyytämällä tavalla tehdä viranomaiselle
esitystä tehdyn päätöksen korjaamisesta. Korostan, että muutoksen saamiseksi
sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen on aina aiheellista käyttää laissa
säädettyjä muutoksenhakukeinoja, jos päätös antaa siihen aihetta.
Sosiaalihuoltolain 46 §:n mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksi saamisesta. Viime kädessä valitusviranomainen ratkaisee sen, onko
valitus tehty liian myöhään.
Sosiaalityöntekijä antoi saadun selvityksen mukaan omissa nimissään
erheellisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan puolesta lausunnon minulle.
Sosiaalityön johtajan selvityksen mukaan kunnan johtosäännön mukaisesti
sosiaali- ja terveyslautakunnan puhevaltaa voi käyttää toimialajohtaja tai kunkin
päävastuualueen esimies omaa sektoriaan koskevissa asioissa joko itse tai
asiamiehen välityksellä. Sosiaalityön johtajan sosiaalityöntekijälle 25.10.2005
lähettämästä sähköpostista ilmeni, että toimivallassa tapahtunut erhe oli
sosiaalityön johtajan. Tapahtuneen johdosta kiinnitän sosiaalityön johtajan
huomiota huolellisuuteen siinä, että viranomaiselle annettavan lausunnon antaa
toimivaltainen viranhaltija.
4
TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.4 esittämäni käsityksen toimeentulotukilain 1 ja 10 §:n
vastaisesta menettelystä kantelijan toimeentulotuen hylkäämisestä kokonaan
sosiaalityöntekijän ja sosiaali- ja terveyslautakunnan tietoon. Lisäksi kiinnitän
vastaisen varalle sosiaalityön johtajan huomiota kohdassa 3.4. esittämääni.
Edellä mainituissa tarkoituksissa lähetän jäljennöksen päätöksestäni
sosiaalityöntekijälle, sosiaalityön johtajalle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle.
Kantelijan kirjeen liitteet palautetaan ohessa hänelle.
Ihmekös kun ei yhteiskunta saa edes lastensairaalaa rakennettua. Rahat menevätkin selvästi tärkeämpään osoitteeseen. 'sydämeni itkee verta tästä yhteiskunnan järjestelystä'
Oikeus välttämättömään toimeentuloon
Määritelmä jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on perusoikeutena subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon
Selite Edellytyksenä subjektiivisen oikeuden syntymiselle on, että henkilö ei kykene hankkimaan sellaista turvaa omalla toiminnallaan taikka ei saa sitä muista sosiaaliturvajärjestelmistä tai muilta henkilöiltä (HE 309/1993 s. 69). Tällä perusoikeudella näyttää olevan lähes poikkeuksettoman perusoikeuden luonne.
Perustuslain 19.1 §:ssä tarkoitetun turvan saamisen edellytykset selvitetään yksilökohtaisella tarveharkinnalla. Tällöin pyritään varmistamaan sellainen tulotaso ja palvelut, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Tukeen kuuluu esimerkiksi terveyden ja elinkyvyn säilymisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen.
Kannattaa aloittajan käydä nuo lain kohdat läpi. Ei niissä sanota minkä takia hakemus hylättiin. Kannattaa valittaa!
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki
Pykälä 3§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L1P3
Pykälä 6§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L2P6
Pykälä 14§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L3P14
Pykälä 15§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L3P15
Pykälä 17§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L3P17a
Pykälä 24§ : http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412?search[type]=pika&search[pika]=perustoimeentulotuki#L5P24
"lisäksi laki velvoittaa ainoastaan olemaan työnhakijana"
Sitä olemistahan on voinu sitten harrastaa vaikka iät ja ajat :-D, huh huh. . .