.apk (Android)
.appx (Windows)
.deb (Debian, Ubuntu, iOS)
Docker
.flatpak https://flatpak.org/
.msi (Windows)
.rpm (Red Hat/CentOS)
.snap (Ubuntu) https://snapcraft.io/
Joku muu, millainen pitäisi olla?
Sillä ei ole merkitystä mikä firma tehnyt ja missä toimii mutta oisko itse formaatissa tai tekniikassa miten käytetään jotain hienoa?
.appx (Windows)
.deb (Debian, Ubuntu, iOS)
Docker
.flatpak https://flatpak.org/
.msi (Windows)
.rpm (Red Hat/CentOS)
.snap (Ubuntu) https://snapcraft.io/
Joku muu, millainen pitäisi olla?
Sillä ei ole merkitystä mikä firma tehnyt ja missä toimii mutta oisko itse formaatissa tai tekniikassa miten käytetään jotain hienoa?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Käytän nyt Manjaroa ja tässä on joku pacman-systeemi. Käyttö on hieman erilaista kuin Ubuntun aptin ja Fedoran dnf:n. Yhteinen standardi olisi parempi.
https://wiki.manjaro.org/index.php?title=Pacman_Overview
Kyllä Windows-7 on paras!
Tuosta on helppo poistaa sellaiset jotka luovat järjestelmään päällekkäisyyttä olemassa olevan päivityskäytännön mukaan: .flatpak ja .snap joten ne joutaa pois.
Mutta, mutta kaikilla lopuilla pakkauksen asennus vaatii järjestelmään erityisesti tätä varten asennetun ohjelman. Esimerkkinä *.deb pakettien asentaja toimii kyllä siellä missä oletuksena on .rpm kunhan esimerkiksi Fedoraan asentaa "dpkg" ohjelman joka on yksi *.deb pakettihallintaan kykenevä ohjelma ja DEB -paketoinnissa on huomioitu fedoraan asennus.
TAR.GZ pakatut ja MAKE komennoin asennettavat on ympäristöstä riippumattomia, joiden asennusta voi ihan itse muutella: https://i.postimg.cc/Nf5c3ss9/12-11-2018-14-20-24.png
Yksi yhteinen pakettijärjestelmä luo toisenlaisia ongelmia, mistä voi tietää mihin järjestelmään paketti kuuluu ellei tee ensin yritystä asentaa. Asennus-script tulee kamalan isoksi, kun joutuu upottamaan eri asennusvaihtoehtojen tarvitsemat jossitelut mukaan.
Yksi yhteinen pakettijärjestelmä tuntuu äkisti huonolta ajatukselta, aivan samoin kun nyt lopetettaisin kaikkien muiden autojen valmistus ja voimavarat ja kehitysideat jäisivät yhden valmistajan tuottamiksi. Kilpailu on avain asemassa monessa asiassa, ilman sitä ei varmasti mitään kehittymistä tapahdu.
Kyllä suunnitelmatalous olisi paras ja niin että tehtäisiin vain yhtä automerkkiä niin kylläpä tulisi autot varaosat halvoiksi. Mitään vuosimalliuudistuksia ei tehtäisi tietenkään koskaan.
Minkäänlainen tietotekniikka ei autoihin tietenkään kuulu. Autojen kuuluu olla sellaisia että jokainen pystyy korjaamaan ne kotonaan tai vaikka korpitaipaleella -40 asteen pakkasessa.
Autoilussahan on kysymys vain siirtymisestä paikasta A paikkaan B, ja niin edelleen. Kaikenlainen peniskenjatkeilu tulisi autoasioista kitkeä ankaralla kädellä.
"Yksi yhteinen pakettijärjestelmä tuntuu äkisti huonolta ajatukselta, aivan samoin kun nyt lopetettaisin kaikkien muiden autojen valmistus ja voimavarat ja kehitysideat jäisivät yhden valmistajan tuottamiksi"
Vähän huono vertaus. Autoja ajetaan kuitenkin melkein samalla tavalla oli valmistaja kuka tahansa. Jos taas osaat asentaa Ubuntuun ohjelman, niin et välttämättä osaa asentaa sitä Fedoraan tai johonkin muuhun Linux-jakeluun.
Tarvittaisiin "Linux-unioni", joka määrittäisi standardin Linux-ohjelmien käyttöönotolle. Tällä hetkellä paletti on täysin sekaisin. Eipä ihme ettei Linux-pohjaiset pc-käyttöjärjestelmät houkuttele Pertti Peruskäyttäjiä.
"Tuosta on helppo poistaa sellaiset jotka luovat järjestelmään päällekkäisyyttä olemassa olevan päivityskäytännön mukaan: .flatpak ja .snap joten ne joutaa pois."
Oletkos varma?
Toisinaan halutaan sitä, että ei kierretä sovelluskaupan kautta jos on sitä ideaa, että ei haluta sinne jättää osaa rahoista. Ne järjestelmän päivitysmekansmit vaan ovat useinkin kytköksissä sovelluskauppaan. Esimerkiksi Androidissa, iOS:ssa, MacOS:ssa ja Windowsissa.
.snap ei luo päällekkäisyyttä Ubuntussa. Se kun on uusi päivitysmekanismi sovelluksille Ubuntuun.
Kaikki ei vaan ole siirretty siihen vielä joten siellä on rinnalla vanha .deb
Sama juttuhan se Windowsissakin, että on nykyinen .appx mutta edellinen .msi on siellä edelleen.
"Mutta, mutta kaikilla lopuilla pakkauksen asennus vaatii järjestelmään erityisesti tätä varten asennetun ohjelman."
"Yksi yhteinen pakettijärjestelmä luo toisenlaisia ongelmia, mistä voi tietää mihin järjestelmään paketti kuuluu ellei tee ensin yritystä asentaa."
.jar paketit esimerkiksi toimi joka paikassa missä Java JRE. Ne eivät myöskään tarvinneet asentamista.
"Asennus-script tulee kamalan isoksi, kun joutuu upottamaan eri asennusvaihtoehtojen tarvitsemat jossitelut mukaan."
Ei tarvitse asennusskriptiä. Voi olla vaikka zipattuna kansio ja siellä joku metatieto mikä kertoo tiedot paketista. Sitten alustasta löytyy palikka mikä hoitaa ne oikeaan paikkaan.
Siitä paketoinnista voidaan katkoa riippuvuus käyttöjärjestelmään.
"Tarvittaisiin "Linux-unioni", joka määrittäisi standardin Linux-ohjelmien käyttöönotolle."
Ei mitään järkeä kytkeä sitä Linuxiin. Ei jpeg kuvat esimerkiksi ole kytkettynä Linuxiin niin miksi sovelluksen pitäisi olla? Kysehän on siitä miten sen pakettiformaatin muotoilee.
"tarvitaan-standardi"
"Vähän huono vertaus. Autoja ajetaan kuitenkin melkein samalla tavalla oli valmistaja kuka tahansa. "
Aivan autoja ajetaan ja ohjelmia ajetaan samalla tavalla ympäristöstä riippumatta. Mutta auton osia asennetaan, ja ohjelmia asennetaan hyvinkin eri tavalla. Jos olet Ladaan vaihtanut sisäilmapuhaltimen et varmasti samoilla taidoilla kykene tekemään sitä Renaultiin. Rallu on purettava atomeiksi asti, vai turvakaari kiiltelee jäljellä ennen kuin puhaltimeen pääsee käsiksi.
-
"autoasiat-reilaan"
"Minkäänlainen tietotekniikka ei autoihin tietenkään kuulu. Autojen kuuluu olla sellaisia että jokainen pystyy korjaamaan ne kotonaan tai vaikka korpitaipaleella -40 asteen pakkasessa."
Tuollaista auto ei ole eikä vamuudella tulekkaan, autoon säästetyt rahat joutuu sijoittamaan hyviin kävelykenkiin ja lämpimiin töppösiin.
"Aivan autoja ajetaan ja ohjelmia ajetaan samalla tavalla ympäristöstä riippumatta."
Autoilla on standardi. Se nimittäin on tieliikennelaki ja trafin pykälät missä määritellään auto ja mitä siltä vaaditaan että se on yhteensopiva suomen tieliikennejärjestelmälle.
Sovelluksille on myös standardi. Siinä vaan ei ole minkäänlaista pakettia vaan toimii HTTP protokollan ja HTML5 API:n varassa. Sama formaatti toimii joka laitteella mitä edelleen tuetaan turvapäivityksin ja nykyisellä selaimella (Chromium/Chrome, Edge, Firefox, Safari).
Että siltä osin IT-alalla on asiat hyvin ja ei ole mitenkään selvää, että sellaisella pakettimuodolla tekee yhtään mitään vaikka sellaisen rakentaminen on helppoa.
Mihinkä Petteri Peruskäyttäjä tarvii jotain erikoisohjelmia joita ei löydy distron omista ohjelmista tai pakettivarastosta? Kyllä se on joku Matti Mahlottomanviksu joka niitä saattaa tarvita.
.appx (Windows)
.flatpak https://flatpak.org/
.snap (Ubuntu) https://snapcraft.io/
Nämä kolme ovat sellaisia kiristyspantoja, joilla halutaan vain tehdä käyttäjästä riippuvainen juuri siitä yhdestä tavasta hankkia ohjelmat. Lisäksi kaksi alinta tuovat järjestelmään turhaan päällekkäisyyttä päivitysten muodossa.
Hyvin monet ohjelmat huolehtivat ihan itse siitä että käyttäjä saatetaan tietoiseksi uuden version ilmestymisestä, usein tämä tarkistus tehdään ohjelman käynnistymisen yhteydessä.
Vähintään yhtä monen ohjelman päivitys tarpeesta huolehtii käyttöjärjestelmä, tarkistamalla ajoitetusti pakettivarastojen tilan.
Ja nyt sitten tulee .snap -paketit, jotka tarkistaa päivitystä asennettujen osalta joka tunti, onko tässä enää mitään järkeä.
Tämä siis tapahtuu oletusasetuksin, osaavan käsissä nämäkin asiat muuttuu juuri sellaiseksi kuin käyttäjä haluaa, mutta, mutta, moniko osaa asettaa, muuttaa tai poistaa ajastetun tapahtuman. Tämä .snap daemon on vielä niin hiton pitkällä timeout ajalla että oikein rupeaa nyppimään kun koneen pitäisi saada ajettua alas nyt eikä huomenna.
Vielä lyhyt kannanotto tuohon yhteen yhteiseen pakettihallintaan.
Mintti kärsii jo nyt siitä että sillä on ubuntun kanssa kaksi yhteistä pakettivarastoa. Varmasti jokainen on huomannut kuinka Ubuntun repoista huolehtivat palvelimet on päällä silloinkun ylläpitäjä muistaa sen käynnistää.
Näin vähän tarvitaan yhteistä tilaa kahden jakelun välille, ja ongelmat ovat lähes joka päiväisiä.
Ajattele jos suomessa olisi vain yksi ainoa sähkön tuottaja, ja tältä palaisi pää-sulake, koko suomi jämähtäisi jumiin. Siitäkään huolimatta ei varmaan sähkön hinta laskisi, vaan varmuudella voi sanoa että kaikenkarvaisin selityksin hinta moninkertaistuisi hyvin lyhyellä aikavälillä.
Kaikki monopolit alas, ja heti
"Nämä kolme ovat sellaisia kiristyspantoja, joilla halutaan vain tehdä käyttäjästä riippuvainen juuri siitä yhdestä tavasta hankkia ohjelmat."
Ei päde, koska on edelleen se standardi tapa.
"Vähintään yhtä monen ohjelman päivitys tarpeesta huolehtii käyttöjärjestelmä, tarkistamalla ajoitetusti pakettivarastojen tilan."
Keskitetty paketointijärjestelmä missä sama mekanismi tarkistaa päivityksiä ja johon voi kytkeä lähteitä, on paketointimekanismeista mielestäni paras. Eli siis jokin .deb tai .rpm
Standardi tapa kyllä sitten on kiitettävän ongelmaton että itsehän suosin tietysti sitä. Ratkaisee nuo kaikki yhteensopivuus, päivitys yms. harmit joten minulle on vähän epäselvää missä semmoista paketointia edes tarvitsee. Se tarve on niin vähäinen, että siksi olen täysin tyytyväinen vaikka Debianin .deb paketointiin jos haluan sinne palvelimeen tehdä jonkun palikan.
"Mintti kärsii jo nyt siitä että sillä on ubuntun kanssa kaksi yhteistä pakettivarastoa."
Aivan varmasti.
Ongelman juurisyy on siinä, että Mintillä ei ole itsellä resursseja ylläpitää koko järjestelmää.
Ottavat jonkun Ubuntun, vaihtavat siihen sen oman desktopin, taustakuvan, teeman ja muokkaksia nysväävät nuo joka kerta ja seuraavat Ubuntun perässä mitä he tekevät.
Itse en välitä käyttää kuin sellaista käyttöjärjestelmää millä on riittävästi resursseja ylläpitää koko järjestelmää, kuinka suppea tai laaja onkaan.
"Nämä kolme ovat sellaisia kiristyspantoja, joilla halutaan vain tehdä käyttäjästä riippuvainen juuri siitä yhdestä tavasta hankkia ohjelmat."
Ei päde, koska on edelleen se standardi tapa.
𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘𐄘
Mitä sinä tarkoitat ?
Standardi tapa on se, että sovelluksella on URL, joka syötetään selaimeen osoiteriville ja se käynnistää sovelluksen.
Lataus, päivitys jne. hoituu ja tekniikka on ollut pitkään hyvin pitkälle kehitettyä. Joskus muinaisina aikoina oli rajoitteita, että standardi ei mahdollistanut asioita mutta se on historiaa.
Tietysti sitten on ihmisiä joita tuntuu kiukuttavan se, että standardi pakottaa arkkitehtuurin siistiksi että käyttöliittymä ja edustaprosessointi on erillään taustaprosessoinnista tiedoista mutta siihenhän myös ohjaa .apk, .appx ja myös .deb siinä iOS:ssa.
Tosiasia on, että lähes kaikki sovellukset mitä ihmiset käyttää toimivat nykyään jo standardilla tavalla ja sitten on muutama yksittäinen ihmisillä mikä on asennettu jollain tavalla jostain paketista, eikä niitäkään käytännössä ikinä tarvitse näin mutta on yleensä enemmän tai vähemmän vanhaa tekniikkaa. Eli siis siksi joku .snap tai .appx ei tosiaankaan ole kiristyspanta. Se on optio sille, että asennetaan jostain paketista sovelluskaupasta.
"Nämä kolme ovat sellaisia kiristyspantoja, joilla halutaan vain tehdä käyttäjästä riippuvainen juuri siitä yhdestä tavasta hankkia ohjelmat."
Ehei. Flatpak on täysin avoin järjestelmä, johon voi jokainen luoda omia repositorioitaan joita kaikki voivat käyttää. Nuo kaksi muuta ovat sitten enemmän yhteen sovelluskauppaan sidottuja.
"Lisäksi kaksi alinta tuovat järjestelmään turhaan päällekkäisyyttä päivitysten muodossa."
Sovellusten erottaminen järjestelmäkomponenteista ei ole turhaa, vaan tietoturvan ja vikasietoisuuden kannalta oikein hyvä ja hyödyllinen idea. Ei ole suotavaa, että asentaakseen esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman, on käyttäjän annettava sen kehittäjälle rajaton pääsy järjestelmäänsä. Perinteisissä *nix-puolen kolmannen osapuolen repositorioissa tai admin-oikeuksilla asennettavissa Windows-ohjelmissa ei ole ollut mitään suojaa ohjelmiston kehittäjän mokailua saati pahantahtoisuutta vastaan. Nykyaikaiset pakettimuodot tuovat tiettyä turvaa.
Sitten taas käyttökokemuksen kannalta ei ole kiva, jos jokaisen ohjelman päivitysilmoitukset "pomppivat ruudulle" erikseen, pahimmassa tapauksessa vielä vaatien admin-salasanan syöttämistä tai muita toimenpiteitä käyttäjältä.
"i ole suotavaa, että asentaakseen esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman, on käyttäjän annettava sen kehittäjälle rajaton pääsy järjestelmäänsä. "
Ja kun käytän Flatpak pakettihallintaa siinä välissä jokaisen ohjelman käynnistämiseen ja asentamiseen, niin minä olen suojattu kehittäjän pahatahtoisilta toimilta, ja tietoturvani kohenee — niinkö ?
Entäs jos nyt joku tuo jonkin toisen Hätpakin joka tarjoaa suojaa Flatpakin suorittamaa telemetria tietojen keruuta vastaan — nythän minä käynnistän tämän Hätpakin joka käynnistää Flatpakin joka käynnistää sen minun ohjelmani.
Tämä onkin nerokas ratkaisu tietoturvaan, se on vähän niin kuin jaettu vastuu, ei ole kenenkään vastuu. Ja onhan se itsestään selvää kun on järjestelmässä niin mota ohjelman käynnistäjää, niin pakkohan sen on käynnistyä, luultavasti nämä välikädet ovat vielä standardisoituja välikäsiä jotka käynnistää ohjelmia standardisoituilla tavoilla, standarisoituun aikaan, keräävät tietoa stadarisoiduilla menetelmillä. Ei kai se sitten auta kuin asentaa Latpakit ja Hätpakit.
Tuossa hetkeksi unohtui tuo tietoturva, ja menin ja latasin Audacity 2.3.0 tekijän kotisivulta, käänsin paikallisesti ja asensin kielipaketit, sitten huomasin että Hätpakista olisi saanut vanhemman version kääntämättä, mutta menköön nyt tämän kerran.
No esimerkiksi melko suosittu pikaviestin Signal Messenger näyttää puuttuvan muista paitsi Ubuntusta. Flatbakilla sen saa asennettua toki yhdellä komentorivillä.
Tässä asiaa vähän flatpak:sta ja voi päteä muihinkin: http://flatkill.org/
Nimittäin minulle kävi nyt samalla tavalla kuin Kolibrille (pieni lintu) sillä tiedemiehet ovat laskeneet ettei tämä kolibri pysty lentämään koska sen siipien pinta-ala on liian pieni, mutta kun tämä Kolibri ei itse sitä tiedä, niin se vaan lentää ja lentääkin hyvin.
"onhan.niitä"
Tiesi ettei Signal Messengeriä saa asennettua kuin ubuntuun, mutta kun minä en ollut tuosta tietoinen, niin olin asentanut sen Minttiin ja Fedoraan.
https://i.postimg.cc/ht9Sh3PR/Tietoja-Signal-Desktopista-013.png
Tuossa oli niin paljon asiaa, että olisin peukuttanut tuota sinun viestiä, mutta tilittömänä ei onnistunut
Niin, tyylilajinahan tuossa on ns. harmaa propaganda, eli propagandan alkuperä pyritään piilottamaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda#Valkea,_musta_ja_harmaa_propaganda
Sisältönä tuntuu olevan, että koska hiekkalaatikko ei ole vielä valmis, niin se on "security nightmare". En sitten tiedä, mitä tuon mielestä on se perinteinen tyyli, eli esimerkiksi kolmannen osapuolen repositoryjen lisäileminen järjestelmään.
Samoin on huomautettu flathubissa olevien ohjelmien oikea-aikaisten turvapäivitysten puutteesta, mutta se ei kuitenkaan liity suoraan itse flatpak-formaattiin.
"Entäs jos nyt joku tuo jonkin toisen Hätpakin joka tarjoaa suojaa Flatpakin suorittamaa telemetria tietojen keruuta vastaan — nythän minä käynnistän tämän Hätpakin joka käynnistää Flatpakin joka käynnistää sen minun ohjelmani.
Tämä onkin nerokas ratkaisu tietoturvaan, se on vähän niin kuin jaettu vastuu, ei ole kenenkään vastuu. Ja onhan se itsestään selvää kun on järjestelmässä niin mota ohjelman käynnistäjää, niin pakkohan sen on käynnistyä, luultavasti nämä välikädet ovat vielä standardisoituja välikäsiä jotka käynnistää ohjelmia standardisoituilla tavoilla, standarisoituun aikaan, keräävät tietoa stadarisoiduilla menetelmillä. Ei kai se sitten auta kuin asentaa Latpakit ja Hätpakit."
Mitähän ihmettä mahdat nyt selittää? Ei tuohon todellakaan kuulu se, että järjestelmässä olisi monta "ohjelman käynnistäjää" mitä ikinä se tarkoittaakaan.
"Tuossa hetkeksi unohtui tuo tietoturva, ja menin ja latasin Audacity 2.3.0 tekijän kotisivulta, käänsin paikallisesti ja asensin kielipaketit"
Ja tuossa vaiheessa peruskäyttäjä on jo tyystin pudonnut kelkasta.
Reality check: tavallista käyttäjää ei kiinnosta väännellä eikä käännellä mitään ohjelmia, vaan hän haluaa keskittyä ohjelmien käyttämiseen.
Mitä sinä sanoa? Esimerkiksi Fedoran ohjelmistohallinta kertoo haulla "Signal", että "No Application Found".
Vastasin kysymykseen: "Mihinkä Petteri Peruskäyttäjä tarvii jotain erikoisohjelmia joita ei löydy distron omista ohjelmista tai pakettivarastosta?"
Signal on suosittu pikaviestin, siis selkeästi Petteri Peruskäyttäjän sovelluksia. Signalia ei kuitenkaan löydy Petterin Fedoralle.
Itseasiassa ei ole suosittu.
Olen kohtalaisen hyvin perillä uusista sovelluksista mitä tulee kun seuraan alaa mutta tuosta kuulin sattumalta täällä.
Todennäköisesti tämä on jokin TOR:iakin harvinaisempi juttu.
Sen lisäksi Petteri Peruskäyttäjä ei käytä Fedoraa. Fedora on suunnattu Red Hat ekosysteemin ohjelmistokehittäjille ja kuin myös IT-asiantuntijoille koeajelemaan uusia juttuja. Varsinainen valmis tuote mikä sitten toimisi Petteri Peruskäyttäjillä on Red Hat Enterprise/CentOS.
Mutta tuotakin on vahvasti suunnattu ammattikäyttöön eikä kuluttajille, että "Petteri Peruskäyttäjä Signal Fedora" on aika eksoottinen yhdistelmä, sellaisia ei ole montaa.
"Reality check: tavallista käyttäjää ei kiinnosta väännellä eikä käännellä mitään ohjelmia, vaan hän haluaa keskittyä ohjelmien käyttämiseen."
Todellakin.
Ja sellainen reality check että tavallista käyttäjää ei kiinnosta edes asentaa mitään millään asennusohjelmilla. Suoraan selaimella osoitetta kuten vaikka "Facebook" tai "Gmail", tai sitten sovelluskaupasta valitaan.
Minä luulen että näitä Messenger -ohjelmia käytetään jonkinlaiseen viestintään, silloin kun siihen on tarvetta, eivät nähtävästi ole Suomi24 keskustelualueen tasoisia tapauksia. No joo, en ole tuon ohjelman käyttäjä, mutta, mutta Fedorassa voi ottaa käyttöön ja poistaa käytöstä pakettivarastoja, on se ihan ihmeellinen vekotin tuo Fedora.
https://i.postimg.cc/s2mGG2Dz/Valinta-014.png
Nyt ei ole kyse luuloista, vaan siitä mitä käyttöjärjestelmä tarjoaa. Petteri Peruskäyttäjä jää ilman Signaliaan, jos hän ei osaa säätää. Ja jos Petteri alkaa säätämään, niin hänestä tulee Matti Mahlottomanviksu.
Tarjoaahan tuo ohjetta Debian-based Linuxeihin
https://signal.org/download/
-
Fedoraa käyttää oletusarvoisesti Matti Mahlottomanviksu johtuen siitä, että se on suunnattu ohjelmistokehittäjille ja järjestelmäasiantuntijoille jotka koeajavat uusia juttuja.
"Itseasiassa ei ole suosittu. Olen kohtalaisen hyvin perillä uusista sovelluksista mitä tulee kun seuraan alaa mutta tuosta kuulin sattumalta täällä."
Signal Messenger on hyvinkin suosittu pikaviestin tietoturvastaan huolta pitävien keskuudessa. Desktop-käytössä on toki vähemmällä käytöllä. Pikaviestimiä käytetään enemmän mobiililaitteilla.
Tuosta taulukostahan eri viestimiä voi vertailla: https://www.securemessagingapps.com/
"Sen lisäksi Petteri Peruskäyttäjä ei käytä Fedoraa. Fedora on suunnattu Red Hat ekosysteemin ohjelmistokehittäjille ja kuin myös IT-asiantuntijoille koeajelemaan uusia juttuja. Varsinainen valmis tuote mikä sitten toimisi Petteri Peruskäyttäjillä on Red Hat Enterprise/CentOS."
Petteri käyttää mitä käyttää, mutta joka tapauksessa Linuxien ongelmana ovat miljoonat eri ohjelmistolähteet. Samasta syystä Linux ei tule yleistymään koskaan desktop-käytössä, koska valtaosa tietokoneen käyttäjistä ei ole kiinnostuneita säätämisestä. Tärkeintä on että halutut ohjelmat ovat saatavilla, ja että niiden asentaminen käy näppärästi.
Ei saanut Petteri toimimaan.
[fedora@fedora ~]$ curl -s https://updates.signal.org/desktop/apt/keys.asc | sudo apt-key add -
[sudo] password for fedora:
Sorry, try again.
[sudo] password for fedora:
sudo: apt-key: command not found
[fedora@fedora ~]$
"Petteri käyttää mitä käyttää, mutta joka tapauksessa Linuxien ongelmana ovat miljoonat eri ohjelmistolähteet."
Sama ongelma kuin kaikilla maailman käyttöjärjestelmillä.
"Samasta syystä Linux ei tule yleistymään koskaan desktop-käytössä, koska valtaosa tietokoneen käyttäjistä ei ole kiinnostuneita säätämisestä. Tärkeintä on että halutut ohjelmat ovat saatavilla, ja että niiden asentaminen käy näppärästi. "
Ei ohjelmia asenneta nykypäivänä. Selaimella avataan vaikka Gmail.
Sovelluskaupat sitten löytyy Androidista, ChromeOS:sta iOS:sta, MacOS:sta ja Ubuntusta ja Windowsista joista saa lisättyä sovelluksia asentamalla. Nehän on ne valtaosan peruskäyttäjien tavasta asentaa yhtään mitään.
Kaikki muu asennus on nysväämistä mitä harva tekee. Tuollainen on ongelmana esimerkiksi sille, että Skype tai Spotify tarvitsee jonkun asennuspaketin kliksuttelua ja se vaikuttaa niiden suosioon. Siksi Facebook messenger ja Youtube jyräävät kun ei tarvitse peruskäyttäjille hankalia asennuksia.
Fedora on eri käyttöjärjestelmä kuin Debian.
Ei Fedorassa toimi Windowsin ohjeet tai minkään muunkaan käyttöjärjestelmän.
Ei minulla Fedoraa nykyisin edes ole mutta
https://hobo.house/2018/03/16/using-signal-desktop-on-fedora-with-flatpak/
olisko tuosta sinulle apuja?
Helppous on tietysi OK, mutta Ubuntussa on tuo viety liian pitkälle. Minä veikkaan että seuraavassa Ubuntun versiossa on järjestelmän asennuksen jälkeen sinulle tehty valmiiksi tili Amazonin verkkokauppaan, ja ostoskorissa valmiina niitä tavaroita joita Ununtun käyttäjänä olet viimmeksi selannut ISO Myyn mainoksista. Eikö tälläinen kauhukuva pistä yhtään ajattelemaan.
Noista Latpakakkiloista ei ole kenellekkään mitään apua, unohda ne kokonaan.
Olen minä asentanut Signalin Fedoraan ja ties mihin, mutta nyt lähestyn tätä asiaa Petteri Peruskäyttäjän näkökulmasta. Tarvittaisiin se yhden hiiren klikkauksen asennustapa.
Kyllä nämä ISOT tuntemattomat varojen lahjoittajat pyrkivät omalla tavallaan viitoittamaan kehitys-suuntia, pitäähän rahalle jotain vastinetta aina saada.
Jos jotain on tehty noin helposti asennettavaksi, on erittäin todennäköistä että asentelee vahingossa, eikä sitten saa pois edes 40:lläkään slikkauksella.
"Ei ohjelmia asenneta nykypäivänä. Selaimella avataan vaikka Gmail."
Markkinavoimien turvattomat ohjelmat seuraushaitakkeineen saattavat toimiakin selaimilla. Signal Messenger ei toimi sillä tavalla. Se vaatii itse asiassa puhelimen ja matkapuhelinliittymän toimiakseen. Puhelimen kameralla osoitetaan toisen laitteen sovelluksessa näkyvää QR-koodia, jonka jälkeen hyväksytään ko. laite käyttämään Signal-sovellusta.
Näistä itsestään asentuvista on mukavasti ollut esimerkkejä Windows ympäristöstä, joten ei kannata edes toivoa sellaista mahdollisuutta.
"Helppous on tietysi OK, mutta Ubuntussa on tuo viety liian pitkälle. Minä veikkaan että seuraavassa Ubuntun versiossa on järjestelmän asennuksen jälkeen sinulle tehty valmiiksi tili Amazonin verkkokauppaan, ja ostoskorissa valmiina niitä tavaroita joita Ununtun käyttäjänä olet viimmeksi selannut ISO Myyn mainoksista. Eikö tälläinen kauhukuva pistä yhtään ajattelemaan. "
Onhan tuo mahdollista kun on yksi rahoitustavoista. Ei tuo minua kuitenkaan liikuta. Voisi ärsyttää enemmän jos käyttäisin Ubuntua ensisijaisena käyttöjärjestelmänä vaikka siitäkin ne saa varmasti kliksuteltua pois.
Eikös se nyt Signal nyt mene Petteri Peruskäyttäjän käyttöjärjestelmiin parilla klikkauksella? Eli Android, iOS, MacOS, Ubuntu ja Windows?
jaksaako joku lukea tätä teidän kinastelua? Kysyn vaan.
Yhdellä klikkauksella asentuu vain haittaohjelmia.
Sitähän minä yritin sanoa, että mitä helpommin jokin asentuu, sitä todennäköisemin et halua sen asentuvan ollenkaa. Ja Windowsissa näitä helposti asennettavia on ollut ihan riittävästi. Petteri Peruskäyttäjä asentelee parissa minuutissa enemän kuin Matti Mahlottomanviksu pystyy poistamaan vuorokaudessa, tai sitten menee kokonaan uuteen asennukseen.
Helppous asennuksissa on vakava tietoturvariski, se on näin yksinkertaista.
"Helppous asennuksissa on vakava tietoturvariski, se on näin yksinkertaista."
Ei. Se sen sijaan on tietoturvariski, että asennellaan kaikenlaista sontaa ja annetaan niille liikaa oikeuksia järjestelmään. Sekin on tietoturvariski, kun sinä ropellat komentopäätteellä jotain tietämättä mitä teet, eikä sen hankaluus tee sitä yhtään turvallisemmaksi.
Tuossa paistoi kateus pahasti läpi, oletko mielestäsi minua paremin asioista selvillä. Sano millä tavalla haluat sen osoittaa todeksi, harkitsen haasteesi hyväksymistä.
Henkilökohtainen viestini sinulle on: Vain tekemällä oppii, ja kirjaviisaus auttaa ymmärtämään nekin osuudet joita ei pysty tekemällä omaksumaan.
Normaalisti+noilla+päivityksilläkään+ei+mikään+kiire+ole+jos+kone+toimii+niin+hyvin+ehtii+päivittään+ensivuonakin+on+sillai+nyrkkisääntö+Täysin+päivittämättömälläkin+windows+95:lakin+jos+hoitaa+päivittäiset+pankkiasiansa+niin+tietoturvaa+se+varantaa+korkeintaan+0.00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000001