Eilen jo mielessäni että ehkä vanhemmissasi ei ole mitään sellaista vikaa kuin heistä kirjoitat. Tänään tunne siitä voimistunut. Miten sinun kanssasi voisi edes teoriassa tulla kukaan normaali niin pitkään elämässä toimeen. Kieputat kieputtamistasi ottamatta asioiden eri puolia huomioon.
Ovatko vanhempasi sitä kuin väität?
Jo_eilen
21193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
No mulla ei ole riitaa asiasta vanhempien kanssa kuitenkaan...siinä miekes turhaa huolehdit
En huolehdi sinun asioistasi ja vielä vähemmän vanhempiesi.
Minua kiinnostaa minun ja muiden vertaiskirjoittajieni mahdollisuus käyttää tätä palstaa.
Voin poistua mut en ole sitä estänyt...
Mun ihan hyvö idea mun pitäs kirjottaa kehittävämpiä juttuja nyt...
Sinusta myös ketjussa -Älä tuhoa turhaan..
Turhaa leukailua tuokin.
Poistut vain palataksesi ja tehdäksesi yllätysiskun mihin sattuu.
Lisään+tähän+että+se+ainakin+on+100%+varmasti+totta+että+lempeä+tunneilmaus+puuttuu+vanhemmiltani++oikeastaan+kokonaan.+..ja+todennäköisesti+hyvin+pitkälle+lempeyden+kokemiskykykin+tunnetasolla.+Ja+se+on+totta+että+ovat+emotionaalisesti+karkeita,+hioutumattomia+ja+aggressiivisia+ja+riitaisia.++
Mutta siis vanhempani puhuvat lempeänkin kuuloisesti vieraille...hyvin lempeän kuuloisesti. Mutta sitä ei tapahdu perhepiirissä.
Hehän ovat eronneet, ehkä käyneet keskenään pitkänkin prosessin, toinen heistä todennut, että ei voi toisen kanssa enää olla... Jos toinen asperger niin suhde saattaa eskaloitua sen ei-aspergerin taholta niin loppuun että ei pysty eikä halua siihenkään suhteeseen antaa enää mitään syötettä mihin se toinen voisi päästä kiinni. Olen itse täysin selän kääntäneenä yhteen exääni joka oli asperger. En tosin koskaan lähtenyt lapsia hänen kanssaan tekemään. Arvasin että kyse jostain joka periytyy.
Heidän suhteensa voisi selittyä tuolla. Muu ehkä sitä aikuisten työurasta ja kaikesta vastuusta kumpuavaa erilaisuutta, joka sinulle vierasta, esim. ajankäytön suhteen.
Väsymys moniin omiin arkielämässä pyöriviin asioihin ihan normaalia, joka sitten voi tuoda kovalta kuulostavan kaiun jonkun perheenjäsenen arkeen, varsinkin jo aikuisen, jolla mittavat omat vaikuidet.
"Siis vakava hermostovaurio jossa kukaan ei auta, ei saisi aiheuttaa pikkuruisia virtuaalivirheitä ? Onko siinä jotain suhteellisuudentajua ?"
Vähän sama kuin jos lintuja menee lentokoneen turbiiniin niin voi pudottaa koko koneen.
Ei siis lintuja lentokentälle!
Eikä liian neurologiaongelmaista tälle palstalle.
Siis miten ihmeessä kenenkään vanhemmat (eronneetkin vielä) voisivat ikinä tulla tuon kanssa toimeen.
Samaa asiaa palstan sottaamisesta kiistana täällä lukuisia kertoja jo. Mutta ei vaan ymmärrä.
No mutta ehkä mä nyt voinkin lähteä, jotta voin keskitttyä alkamaan hienommaksi naiseksi ja alkaa kirjoittaa hiotumpia tekstejä . Se ei tässä ilmapiirissä tule onnistumaan.
Rakkautta kaikille !!!!
Sitä voipi joskus sotata koko ilmapiirinsä jossa liikkuu.
Ja vapaasti. Kunhan et palaa entistä siipirikompana terrorisoiden tätä palstaa.
Liian hyvää ollakseen totta että onnistuisi.
Narsistin kokeneet tietävät milloin joku kuulostaa liian hyvältä.
Lintu lähtee omille teilleen eikä enää häiritse lentokoneita !
Suunnittelen asettumista sosiaalisesti tiukasti taiteilijoiden joukkoon. He on kai ainoita jotka ei menetä hermojaan tunteellisuudesta, eikä saa raivaria jos ilmaisee sydämen tunne rakkautta...
Kunhan et löydy taas kerran jonkun pudonneen koneen turbiinista.
"He on kai ainoita jotka ei menetä hermojaan tunteellisuudesta, eikä saa raivaria jos ilmaisee sydämen tunne rakkautta... "
Veikkaan että hermostuvat jos ilmaiset sitä vieden heidän työrauhansa, tunget ateljeihin ja mellastat siellä.
No mä oon kyllä niitä hiljaisimipia taideympyröissä mun on vähän vaikea liikkuakaan konkreettisissa ympäristöissä...
nyhjään jossain jos joku ei tuu kysyyn kukaan oon
piileksin takahuoneessa omaan vuorooni asti ja hipsin kotiin...
nimittäin en edes pysty samanaikaisesti sosialisointiin jos mulla on joku tehtävä