VOI TAIVAHAN VALLAT!

Kukin tyylillään.En minäkään tykkää kun hääparilla on lahjalistat,jos ei passaa mitä kukin tuo niin se on kiittämättömyyttä.Mutta niinhän se nykyään on!

Tuossa tapauksessa on täytynyt heittää häveliäisyys syrjään.

Rehellisellä ja kunniallisella työllä tulee työkykyisten ansaita elantonsa.

Ei kerjääminen ole hyve, eikä ansio, vaan häpeä.

Työn arvo ja merkitys on unohtunut.

Onkohan se aivan laillistakaan ilman lupaa kerätä

Tulee mieleeni eräs edesmennyt henkilö, joka teki itse keräyslistan, kulkien lähipitäjissä ovelta ovelle ilman virkavallan lupaa. Hänet katsottiin syyntakeettomaksi sattuneesta syystä. Hänkin oli Haapavetinen ja jotain muutakin yhteistä oli Haapavesilehden ilmoitukseen.

"Varastaminenkin on parempi kuin kerjääminen" sanotaan eräässä artikkelissa.

Voiko keräykseen osallistua ulkopuoliset?

No kenellekkäs sen luulet olevan julkisesti lehdessä ellei ulkopuoliselle,sellaisia kait ne vieraat sitten on!Jospa synttärisankarille on hankinnassa jokin arvokkaampi lahja,on ihan fiksua yhdistää lahjarahat ja ostaa mieluisa ja tarpeellinen lahja.

VOI TAIVAHAN VALLAT, sanon minä! Mitä ihmeen pahaa on asiassa, jos ja kun päivänsankari haluaa mahdolliset lahjat osoittaa omalle lapselleen? Täällä on taas koolla oikea pikkusieluisten seurakunta! Ei muuta kun pitää valittaa vaan joka aiheesta. Toivottavasti päivänsankarin tekemä ele yleistyisi! Siinä ei ole mitään väärää ja pohjautuu täysin vapaaehtoisuuteen. Jäisi jonninjoutavat kipposet ja kapposet kaupanhyllylle. Monella päivänsankarilla on juhlapäivä mennyt pilalle, kun on joutunut vastaanottamaan toinen toistaan rumempaa kippoa vastaan. Kyllä siinä on tullut mieleen, että näillekin rahoille olisi ollut parempaa käyttöä.

Pitää muistaa ilmottaa verottajallekkin paljonko on keräystuottanut

Suuret on murhet hoopolassa.
Tässä vierasvaraisuuden ja yhteisöllisyyden tyyssijassa.
Voi pienisieluisuutta.

Kumpaa tämä on röyhkeyttä vai tyhmyyttä ?

Torssoselle ja kaikille muillekin sanoisin, että tämä on molempia - siis sekä röyhkeyttä että tyhmyyttä! Nimittäin nämä päivittelyt tästä asiasta. Mikä onkaan fiksumpi ja pyyteettömämpi tapa kuin haluta mahdollinen lahjoitus omalle lapselleen? Mikä helvetti teitä ihmisiä oikein vaivaa? Pikkusieluisuus on kyllä just osuva määritelmä! Suosittelisin jonkin sortin terapiaa teikäläisille. Tai käykää vaikka pikkukierros maailmalla, niin silmänne ja ajatusmaailmanne kirkastuisi ja hioutuisi hieman!

Minä ainaki aion panna simona hilloa hyvään tarkotukseen

Taivashan se kaikki kastelee!
Oikeuskäsite on hämärtynyt!
Työ on ihmisten siunaus!
Elää kädestä suuhun, ei sure huomisen toimeentulosta!
Kyllä ........... kieliä osaa.

Ennakkoperintö, verot täytyy maksaa.
Vanhemmat saa vielä monet synttärit pitää, että jokainen lapsi saa samanlaisen potin, muuten tulee tappelu ja sukuviha vastaan loppuelämäksi.
Pääsisi paljon helpommalla, kun lainaisi vaivaisukon kirkon seinien sisältä ja laittaisi sen vaikka vuoronperään lastensa tiehaaraan rahojen kerääjäksi. Siihen saisi ohikulkijat roponsa tipauttaa.

Jokohan lienee minkälainen pesämuna kertynyt
Aattelin vaan kun on yleinen keräys niin voishan
siitä vähän väliaikatietoja antaa

Siinä sitä on tyhmillä pohdittavaa. Tiedä vaikka saisi jonkin lahjan tai serveerauksen.
Eikös olekin katkeraa, kun ei kukaan kerro mitään. Löytyisköhän ABC:ltä tietoa?

Tässä tapauksessa on pikkusieluinen henkilö se, joka vaatii koskemattomuutta itseensä nähden, pitäen itseään muiden yläpuolella.
Erehdyksiäkin tehtyään vaatii, että kaikkien on mukauduttava hänen toimintaansa.
Mielihalut on hillittävä! Ei pidä, eikä saa seurata omia haluja ja etuja.
Yksityiset pyyteet alistuu yhteisen edun alle.

On fiksumpaa ajatella lahjan saajaa kuin antajan itseään. Jos esim. hääpari tai joku toinen haluaa jonkun tietyn astiaston voi siitä aivan hyvin vihjaista lahjatoiveessa. Annetaanpa lahja sitten rahana tai ostetaan yhteistuumin se on aina juhlaväen kanssa sovittavissa. Näin toimitaan matkalahjakortissakin, lahjan saaja voi itse miettiä matkansa kohteen. Lahjan tarkoitus lienee ilahduttaa lahjan saajaa, ilo on suurempi antajallekin kun tietää saajan lahjasta ilahtuneen.

Ainoastaan silloin ihminen on hyvä, viisas ja hyveellinen, jos hän ei halua itsensä tähden eikä muiden tähden rikkautta eikä herruutta ja jollei hän halua omaa menestystään väärillä keinoilla.

Ei ole rakkautta laittaa keruuseen, kun ei päämäärää tunne. Tulisi olla selvillä rahan käyttö, sitten ehkä annetaan kyllä.

Söisi kattikin kalaa, muttei kastaisi käpäliänsä.

Ei makaavan kissan suuhun hiiret tule.