Hei! Täällä on varmasti kokemuksia työssäoloehdon täyttämisestä ja tarkastelujakson pidentämisestä. Eli alunperinhän työssäoloehdon tarkasteluaika on 28 kuukautta mutta tuota pidentää mahdollisesti esimerkiksi työvoimakoulutus. Miten tuo pidentyminen tulkitaan käytännössä eli katsotaanko siinä silloin taakse päin pidemmälle kuin 28 kuukautta työttömyyden alusta vai saako sen sijaan lisäaikaa loppupäähän pitenemän muodossa kerryttää työssäoloehtoa, mikäli ei esimerkiksi työllisty suoraan työvoimakoulutuksen päätteeksi koulutuksen harjoitteluyritykseen mutta samalla alkuperäinen 28 kuukauden kertymäjakso päättyy?
Työssäoloehdon tarkastelujaksosta
Työssäoloehto
13561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vanhempiakin työsuhteita voidaan huomioida työssäoloehtoon ko. pidennyksen vuoksi.
Entäs jos on työmarkkinatuella niin onko työssäoloehtoa
Eikun siinä on kuutamollaoloehto.
Työmarkkinatuella työssäoloehdon täyttyessä muuttuu peruspäivärahaksi tai ansiosidonnaiseksi riippuen siitä kuuluuko liittoon.
Kiitos JuristiX. Näin arvelinkin että taakse päin katsotaan. Kuinkas tämä menisi tällaisessa esimerkkitilanteessa, yritän selventää.
Eli olen kerännyt huhti-kesäkuu 2017 aikavälillä työssäoloehtoon 13 viikkoa. Tänä vuonna on tullut 4 viikkoa lisää ja sen lisäksi saattaisi parhaassa tapauksessa tulla vielä 6 lisää, jolloin kasassa olisi joulukuun 2018 jälkeen 23 viikkoa ja 3 viikkoa enää puuttuisi työssäoloehdon täyttymisestä.
Töiden jatkosta ei varmuutta mutta sen sijaan saattaisin päästä aloittamaan rekrytointiohjelman todennäköisesti tammi-kesäkuu 2019 välillä 6 kuukauden pituisena (oletettu aikataulu).
Jos tuossa kävisi huonoimmalla mahdollisella tavalla eli en työllistyisikään jostain syystä rekrytointiohjelman yritykseen ja katsottaisiin työssäoloehdon kertymää heti koulutuksen jälkeen 1.7.2019. Tuosta 28 kuukautta taaksepäin menisi maaliskuulle 2017 ja viikkoina olisi silloin tuo 23 kertynyttä ja 3 puuttuvaa. Jos nyt mietitään tuosta kohtaa pidentymäjaksoa, joka olisi siis ilmeisesti 6 kuukauden rekrytointiohjelman tapauksessa 6 kuukauden pituinen pidentymä tarkastelujaksoon. Pidentäen suoraan tuosta 1.7.2019 kohdasta taaksepäin ei olisi itselleni hyötyä, koska huhtikuuta 2017 edeltävät työt liian suppeita kerryttämään työssäoloehtoa.
Sen sijaan jos kuvitellaan esimerkiksi, että heinäkuulla en saisi töitä jatkona tutusta osa-aikapaikasta lomien vuoksi. Sen sijaan saisinkin elo-syyskuulla 2019 8 viikkoa työssäoloehtoon. Lokakuun alussa tilannetta tarkasteluna normaali 28 kuukauden tarkastelu yltäisi kesäkuulle 2017 eli menettäisin huhti-toukokuu 2017 viikot, vaikka saisin uusia elo-syys 2019 välillä eli vanhoja viikkoja "syötäisiin" pois. Mutta jos katsotaan lokakuun 2019 alusta pidennetyllä tarkastelujaksolla, niin jo 33 kuukauden tarkastelulla taakse päin siitä työssäoloehto olisi täynnä.
Onko siis niin, että tuota pidentyvää tarkastelua voidaan käyttää työttömyyden alkaessa eteenpäinkin seuraavlilla kuukausilla vai olisiko esimerkin tapauksessa niin, että heinäkuun alussa katsottaisiin tuossa 28 kuukautta taaksepäin pidentymä ja sen jälkeen katsottaisiin taas vaan 28 kuukautta joka kuukausi, jolloin huhti-kesäkuun 2017 viikkoja poistuisi ja menisi hukkaan tarkastelusta sitä mukaan kun heinäkuulta 2019 mentäisiin eteenpäin?
Siitä hetkestä kun työttömyys kulloisellakin kerralla alkaa, siitä alkaa myös taaksepäin katselu... 28 kuukauden ja niille nimenomaisille 28 kuukaudelle sattuvat pidennys-syyt venyttää tarkastelua taaksepäin ja siellä jos pidennyksellä sattuu olemaan ehtoa täyttäviä viikkoja niin hyvä. En pysty tätä kansantajuisemmin sanomaan, pahoittelen.
Ok, kiitoksia sinulle. Eli tuossa omassa esimerkissä tarkastelun pidentyminen ei auttaisi ajalle ennen huhtikuuta 2017 (ensimmäinen kerryttävä viikko) viikkojen puuttuessa sieltä. Ikävähän se olisi jos noita alkupään huhti-kesä 2017 viikkoja "syötäisiin" sitä mukaan kun heinäkuulta 2019 mentäisiin eteenpäin ja vaikka uusia viikkoja saisi samalla kerättyä, niin tuosta alkupään viikkojen "syömisestä" johtuen työssäoloehdon täyttyminen olisi paljon vaikeampaa kuin puuttuvalla 3 viikolla ja ei koulutuksen alkamisella tammikuulta. Toki voi hyvin olla, että koulutus alkaa myöhemmin ja saisinkin puuttuvat 3 kasaan tammikuulla 2019, vaikkei pidempää työjaksoa syntyisi koulutuksen tilalle tai toivon mukaan tuon mahdollisen koulutuksen päätteeksi työsuhde syntyisi ja viikot siten ei olisi ongelma.
Täytynee käydä Kelalla vielä varmistamassa tuo, että toimiiko pidentymä ainoastaan yhdestä kohdasta työttömäksi ilmoittautuessa eli että pidentynyttä tarkastelua ei olisi käytössä esimerkiksi syyskuulla 2018 tuossa esimerkissä mutta ilmeisesti se näin menisi, että vain heinäkuulta kerran pidennettäisiin 28 pidentymä taaksepäin ja sen jälkeen 28 viikon tarkasteluja kuukausittain.
Juuri näin se menee, toisesta päästä karkaa kun toisesta päästä kertyy. Mutta tee töitä ja kehitä osaamista, niin työttömyys on pian huono muisto vaan. Tsemppiä sinulle !
Kiitoksia paljon! Siihen pyritään. :)
Hei vielä! Löysin Kelan sivuilta tällaisen työssäoloehto-laskurin.
https://asiointi.kela.fi/TOElaskenta/TOELaskentaApplication
Tuohon syöttämieni laskelmien mukaan työssäoloehto tulisi täyteen esimerkiksi 1.9.2019 tilannetta tarkasteluna, koska kuluvalta vuodelta jo löytyy työvoimakoulutusjakso tammi-elokuulta ja tuo mahdollinen tuleva tammi-kesäkuun 2019 koulutus pidentäisi tarkastelua entisestään mennen alkupäästä pitkästi 2016 vuoteen. Näin ollen huhti-kesä 2017 alkupään kertymäviikot ei menisi tarkastelussa hukkaan. Puuttuvat viikot voisin saada kasaan esimerkiksi elokuun 2019 osa-aikatyöllä, johon olisi hyvät mahdollisuudet.
Laskurissa tosin syötetään lähtötilanteeksi ensimmäinen työttömyyspäivä. Tuota vielä mietin, koska työvoimakoulutuksen tai osa-aikatöiden aikanahan ollaan ilmoittautuneena TE:lle työttömäksi työnhakijaksi ja 18/h viikko osa-aikatyö kerryttää työssäoloehtoa, niin eikö silloin pitäisi periaattessa voida milloin vain katsoa työssäoloviikkojen kertymä takautuvasti? Koska muutenhan ainostaan kokoaikatyöjakso katkaisisi työnhaun täysin ja sen päättyessä vasta tulisi uusi ”puhtaalta pöydältä” ilmoittautuminen TE:n järjestelmään ja vasta tuolloin voitaisiin työssäoloehto tarkistaa jos mietitään puhtaasti työttömyyden aloituspäivää. Itselläni lienee tiedoissa työttömyyden alkupäivänä 1.7.2017 (kokoaikatyöjakson jälkeinen uusi ilmoittautuminen) mutta tuon jälkeen olen kerännyt uusia viikkoja osa-ajalla eli eikö osa-ajan tapauksessa pitäisi periaatteessa voida katsoa tilanne milloin vain, koska pelkällä osa-aikatyölläkin pitäisi olla työssäoloehto täytettävissä 26 vk 18h/vk ja vähimmäispalkan puitteissa? Muutenhan käytännössä odotettaisiin työnhaun katkaisua välissä kokoaikatyöllä tai laajalla osa-ajalla ilman soviteltua. Vai lasketaanko uudeksi ensimmäiseksi työttömyyspäiväksi myös osa-aikajakson päättyminen tai työvoimakoulutuksen päättyminen, vaikka taustalla olet ollut ilmoittautuneena työttömäksi työnhakijaksi noidenkin jaksojen aikana? Tuolloinhan asia olisi selkeä uuden ”puhtaan” ilmoittautumisen tapaan jos tuossa ”aktiivisesta työttömästä passiiviseksi”-kohdassa voitaisiin työssäoloehdon kertymä tarkastaa.
Kehittelin tähän vielä omasta tilanteesta irrallisen keksityn esimerkin yksinkertaistamaan tuota mahdollista työssäoloehdon kertymä-ongelmaa osa-ajalla.
Kuvitellaan, että henkilö x olisi valmistunut koulusta ennen juhannusta 2017. Ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi 1.7.2017.
Aikaa ennen 1.7.2017 ei kesätöitä eli kasassa 0 viikkoa työssäoloehtoon.
Viikon kuluttua ilmoittautumisesta henkilö työllistyy osa-aikatyöhön työnantajalle 1 ja saa kasaan 20 viikkoa työssäoloehtoon. Tämän jälkeen saa toiselta työnantajalta perään 8 viikkoa, nyt kasassa 28 viikkoa. Osa-aikajaksot päättyy ja henkilö ottaa yhteyttä Kelaan, että "laskelmieni mukaan minulla on kasassa 28 viikkoa työssäoloehtoon". Työssäoloehto siis laskelmien mukaan kirkkaasti täynnä. Kuitenkin työttömäksi ilmoittautumispäivä on edelleen 1.7.2017, koska henkilö on ollut työttömänä työnhakijana saadakseen soviteltua työttömyysturvaa ja etsiäkseen kokoaikatyötä.
Tulkitseeko Kela näin, että "sinun ensimmäinen työttömyyspäiväsihän on 1.7.2017 ja sitä ennen sinulla on 0 viikkoa työssäoloehtoon. Työssäoloehtosi ei siis täyty."?
Vai sen sijaan näin, että "osa-aikatyösi on siis päättynyt ja tästä hetkestä katsoen sinulla on 40 viikkoa kertyneenä työssäoloehtoon, työssoloehtosi on täynnä."?
Mikäli ensimmäinen tilanne, niin eihän pelkällä osa-ajalla itsessään voisi saada työssäoloehtoa täyteen, vaikka olisi 100 viikkoa kertyneitä osa-aikaviikkoja työssäoloehtoon takana. Pitäisi välissä saada edes pieni pätkä kokoaikatyötä, jotta voisi katkaista työnhaun ja ilmoittautua uudelleen TE:lle, jolloin uusi "ensimmäinen työttömyyspäivä" olisi kokoaikatyöpätkän jälkeinen ilmoittautumispäivä ja siitä taakse päin vasta tarkasteltaisiin.
Tietysti osa-ajallakin viikkojen puuttuessa voisi toki (talouden salliessa) vaikkapa 4 viikon puuttuessa katkaista työnhaun, tehdä 4 viikkoa pelkällä osa-ajan palkalla, ilmoittautua sen jälkeen uudelleen työnhakijaksi jolloin kaikki viikot laskennallisesti otettaisiin huomioon mutta huomioitaisiinko 4 viimeistä viikkoa, koska et ole työnhakijana 4 viimeisimmän kertymäviikon aikana -> et ole ollut oikeitettu soviteltuun etuuteen niiltä viikoilta -> viikkoja ei huomioitaisi (mahdollisesti) työssäoloehtoon?
"Vai sen sijaan näin" kohdassa myös 28 viikkoa piti siis olla. :) Alkuperäisessä luonnostelmassa 40 viikkoa mutta vaihdoin selvyyden vuoksi 28 viikkoon.
Jossain löytyi teksti, jonka mukaan Kela seuraa työssäoloehdon kertymää sovitellun työttömyysetuuden hakemuksessa ilmoitettujen tuntien ja liitteiden mukaan mutta olisihan se käsittämätöntä jos tuo TE:lle ilmoittauminen olisi aina tilanteesta riippumatta se ensimmäinen työttömyyspäivä, josta työssäoloehto katsottaisiin taaksepäin eikä osa-ajan tapauksessa tilanteen muuttuessa osa-aikatyöstä täysin työttömäksi (alkuperäisen TE-ilmoittautumisen siis ollessa taustalla se sama vanha).
Kelan toimistolla käyty kysymässä asiasta. Työssäoloehdon kertymää seurataan osa-aikatyön tapauksessa kuukausittain ilmoitusten (soviteltuun) mukaan ja Kela voi myös ilmoittaa itse kun ehto laskennallisesti täyttyy. Eli Kelan sivujen työssäoloehdon kertymää arvioivaan laskuriin syötettävä "ensimmäinen työttömyyspäivä" ei ole se TE:lle tehty alkuperäinen (tai kokoaikatyön jälkeinen uusi) työttömäksi jäämisen ilmoittautuminen, joka voi osa-aikatyötä tehdessä olla vaikkapa edelliseltä vuodelta kuten itsellä. Käytännössä siis esimerkiksi osa-aikatyön päättymisen jälkeinen päivä voi olla tarkastelupäivä ja siitä katsotaan taaksepäin 28 kk mahdollinen pidentymä. Asia näin ollen selkeä.