Aviopari ilman rintaperillisiä, ei testamenttiä,ei avioehtoja, Käsitykseni mukaan osituksen tekemättä jättäminen lesken elinaikana sai aikaan, että lesken oma suku menetti ensiksi kuolleen puolison suvulle 50% lesken säästöstä. Ensiksi kuolleen puolison omaisuus oli useampi tuhat euroa miinuksella. Leski sensijaan omisti kiinteistön, joka oli suvun kotitalo. Kiinteistö myytiin myöhemmin edunvalvonnan alaisuudessa ja varat laitettiin pankkitilille. Ensiksi kuolleen puolison perukirjassa ei mainita mitään lesken tasinkoetuoikeudesta. Edunvalvoja esitti kysyttäessä osituksesta, että ositus olisi ollut vastoin edunvalvottavan etua!!! Molemmat puolisot olivat velkajärjestelyssä. Ensiksi kuollut puoliso oli kuolinhetkellä edunvalvonnassa. Leski sensijaan tuli edunvalvonnanalaiseksi joitakin päiviä puolison kuoleman jälkeen.
Leski peri kolme vuotta aikaisemmin 70k€ siskoltaan, mutta tästä ei näkynyt mitään puolison perukirjassa eli lesken varoina. Puoliso eli holtitonta elämää rattijuopumustuomioineen ja kavalluksineen eikä osallistunut elatuksesta huolehtimiseen. Nyt tuntuu pahalta ajatus, että lesken perimästä kotitalosta saatu hinta jakautuu fifti-fifti näiden edellä mainittujen sukujen kesken. Nyt kysyisin lakia tietäviltä osuiko olettamukseni oikeaan?
edunvalvoja ei hoitanut dementoituneen ositusta
92
1160
Vastaukset
- Lawetorder
Olipas hiukan sekava, mutta koitetaan ensin onkia ydinkysymys esiin, eli se miten jakautuu kuolinpesien velat ja varallisuudet, niin lähtökohtaisesti rintaperillisittä kuolleen avioparin leski saa koko omaisuuden haltuunsa (jos ei ole edesmenneen lähimpiä perijöitä).
Perinyt siskoltaan 70 000€ ja ollut velkajärjestelyssä, niin tällöin tuo summa menee siihen velkajärjestelyyn. Riippuen siitä millainen velkajärjestelysitoumus on ollut ja se ei näy edesmenneen perukirjassa, koska se ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta avioliittolain mukaan.
Kyllä siinä on ositus tehty edesmenneen ja lesken välillä, koska edesmenneen puolelta on ollut lähimpiä perijöitä, privilegitiimi eli tasinko-oikeus on aina leskellä ja lesken itsensä/edunvalvojan olisi tullut huolehtia (mikähän aika tuo muutamia päiviä on?) tuosta tasinko-oikeudesta, perunkirjaan siitä ei tule mainintaa koska se on ainoastaan veroilmoitus ja pohja myöhemmälle pesänjaolle.
Ei se jakaannu lesken poismenon johdosta enään, kuin ainoastaan siinä tapauksessa ettei ole lähimpiä perijöitä eli lesken lähisukua jolloin he saavat edesmenneen lesken omaisuuden periä, mutta jos ei ole, niin tällöin voi olla, jollei testamentti muuta asioita, eli jos leskellä on testamentti jossa määrätään omaisuus jollekkin.
Eli kysymykseesi vastaus on, että ainoastaan siinä tapauksessa menee omaisuus, ei siis fifty-fifty periaatteella, aiemmin kuolleen perillisille JOS LESKEN KUOLLESSA EI HÄNEN PUOLELTAAN ole lähisukua perimisjärjestyksen mukaisesti elossa tai ellei ole testamenttia jolla leskeksi jäänyt määrää omaisuutensa jollekkin.- pettynyt70
Hiukan selvennystä. Leski peri sisarensa avioliiton aikana n.kolme vuotta ennen puolisonsa kuolemaa, siis nämä 70000€. Oman näkemykseni mukaan velkajärjestelyt eivät olleet silloin vielä alkaneet. Kysymykseesi "mikähän aika tuo muutamia päiviä on". Leski tuli edunvalvonnan alaisuuteen 3 päivää puolison kuoleman jälkeen ja samalle edunvalvojalle kuin kuollut puoliso oli ollut. Leskellä ei kuollessaan ollut tehtyjä testamenttejä. Viimeisessä kappaleessa vastauksessasi "ei siis fifty-fifty periaatteella"tarkoitit kai "eli siis fifty-fifty periaatteella"?
- Yhrääjä
Edellinen vastaus on ihan puutaheinää.
Lapsettomana kuolleen pariskunnan toisenkin puolison kuoltua jäljellä oleva omaisuus jakaantuu puoliksi molempien sukujen kesken. Tämän tilanteen voi muuttaa vain testamentti, tai se että eloonjäänyt puoliso selvästi kerryttäisi omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison jälkeen.
Perintökaari luku 3. Kun ei ole tehty testamenttia, ainoa tapa, jolla olisi voitu välttää tämä fifty-fifty -jako toissijaisten perillisten kesken, on se että lesken olisi pitänyt luopua perinnöstä. Se olisi kyllä ollut sen edunvalvojan tehtävä.- Lawetorder
3lku "4 §
Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä.
5 §
Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi.
Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty.
5 a § (25.2.1983/209)
Eloonjääneen puolison vaatimuksesta on toimitettava jako hänen ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Jakoon sovelletaan tämän luvun jakoa koskevia säännöksiä ja se sitoo myös niitä ensiksi kuolleen puolison perillisiä, joilla eloonjääneen puolison kuoltua olisi oikeus perintöön".
Ei mullakaan muuta... - Lawetorder
Perintökaari vaatii nopeaa uudistamista, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaista sisältöä.
Näillä näkymin vain ketkut ja lakipellet/juridiikkapellet tienaa.. - Nolo123
Siinä Yhrääjä on oikeassa, että Lawetorderin vastaus on jälleen täyttä puutaheinää. Siitä ei ap:n eikä kenenkään muunkaan kannata uskoa yhtään mitään. Sisarelta saatu perintökin, siltä osin kuin sitä oli tallella, on ollut avio-oikeuden alaista omaisuutta (jollei sisren testamentissa ollut saajan puolison avio-oikeutta suljettu pois).
Vähän kyllä tarkistusta vaatii Yhrääjänkin vastaus:
Kun puoliso on perinyt lapsettomana kuolleen puolisonsa, lesken pesä jakaantuu lähtökohtaisesti puoliksi kumpaisenkin puolison lähimpien perillisten kesken. Jakosuhde voi olla muu kuin fifty-fifty vain, jos puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai mikäli selvitetään, että eloonjäänyt oli perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtui ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Leski ei siis voi testamentillaan jakosuhteeseen vaikuttaa.
Lesken tasinkoprivilegi ei lähtökohtaisesti olisi voinut tulla kysymykseen, koska puolison perittyä lapsettoman puolison ositusta ei voida toimittaa. Jos leski puolisonsa kuoltua kuitenkin olisi luopunut hänen perinnöstään, ositus olisi voitu lesken eläessä toimittaa. JOS ositus näin olisi toimitettu, niin tuossa osituksessa leski olisi tasinkoprivilegiinsä vetoten voinut ilmoittaa, että hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona puolisovainajan perillisille. MUTTA kun ositusta ei ole lesken eläessä toimitettu, hänen perillisensä eivät voi vedota tasinkoprivilegiin, joka on vain leskelle henkilökohtiaesti - ei hänen perillisilleen - kuuluva oikeus.
Jos edunvalvoja olisi päämiehensä puolesta luopunut perinnöstä, siihen olisi tarvittu maistraatin suostumus. Ehkä suostumus olisi saatu, jos luovuttava perintö olisi ollut mitätön - tai jopa negatiivinen. Toimenpide ei kuitenkaan olisi tullut lesken eduksi, vaan lesken suvun eduksi siten kuin ap. on oikein käsittänyt. Siten ei ole itsestään selvää, olisiko tällainen järjestely tullut kysymykseen. - Lawetorder
Nolo123 kirjoitti:
Siinä Yhrääjä on oikeassa, että Lawetorderin vastaus on jälleen täyttä puutaheinää. Siitä ei ap:n eikä kenenkään muunkaan kannata uskoa yhtään mitään. Sisarelta saatu perintökin, siltä osin kuin sitä oli tallella, on ollut avio-oikeuden alaista omaisuutta (jollei sisren testamentissa ollut saajan puolison avio-oikeutta suljettu pois).
Vähän kyllä tarkistusta vaatii Yhrääjänkin vastaus:
Kun puoliso on perinyt lapsettomana kuolleen puolisonsa, lesken pesä jakaantuu lähtökohtaisesti puoliksi kumpaisenkin puolison lähimpien perillisten kesken. Jakosuhde voi olla muu kuin fifty-fifty vain, jos puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai mikäli selvitetään, että eloonjäänyt oli perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtui ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Leski ei siis voi testamentillaan jakosuhteeseen vaikuttaa.
Lesken tasinkoprivilegi ei lähtökohtaisesti olisi voinut tulla kysymykseen, koska puolison perittyä lapsettoman puolison ositusta ei voida toimittaa. Jos leski puolisonsa kuoltua kuitenkin olisi luopunut hänen perinnöstään, ositus olisi voitu lesken eläessä toimittaa. JOS ositus näin olisi toimitettu, niin tuossa osituksessa leski olisi tasinkoprivilegiinsä vetoten voinut ilmoittaa, että hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona puolisovainajan perillisille. MUTTA kun ositusta ei ole lesken eläessä toimitettu, hänen perillisensä eivät voi vedota tasinkoprivilegiin, joka on vain leskelle henkilökohtiaesti - ei hänen perillisilleen - kuuluva oikeus.
Jos edunvalvoja olisi päämiehensä puolesta luopunut perinnöstä, siihen olisi tarvittu maistraatin suostumus. Ehkä suostumus olisi saatu, jos luovuttava perintö olisi ollut mitätön - tai jopa negatiivinen. Toimenpide ei kuitenkaan olisi tullut lesken eduksi, vaan lesken suvun eduksi siten kuin ap. on oikein käsittänyt. Siten ei ole itsestään selvää, olisiko tällainen järjestely tullut kysymykseen.2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
Uudemmat pykälät astuu voimaan vasta 04/2019,
Hienosti noloilija tunnettuun ja siitä kuuluisaksi tulleena nolostelee nämä pois.
Eli oikeammin, edesmenneen perii hänen vanhempansa ja jollei ole elossa niin isovanhemmat ja jollei heitäkään ole, niin sisaret ja heidän lapsensa.
Eli oikeammin leski saa koko omaisuuden VASTA sitten, tämä unohtuu erittäin monelta esittää. jollei ole ketään muita perijöitä.
Nolostelija on kova unohteleen kaikkia asioita ja sitten se esittää 123 kertaa nolompaa. - pettynyt70
"ährääjälle" Sanoit, että ainoa millä fifty-fifty tilanne olisi voitu välttyä, olisi ollut luopuminen perinnöstö. En oikein ymmärrä, kun leski ei perinyt mitään eli ei omistanut mitään. Kylläkin oli avio-oikeus lesken omistamaan kiinteistöön.
- pettynyt70
pettynyt70 kirjoitti:
"ährääjälle" Sanoit, että ainoa millä fifty-fifty tilanne olisi voitu välttyä, olisi ollut luopuminen perinnöstö. En oikein ymmärrä, kun leski ei perinyt mitään eli ei omistanut mitään. Kylläkin oli avio-oikeus lesken omistamaan kiinteistöön.
Anteeksi "Yhrääjälle" oli tarkoitus kommentoida.
- pettynyt70
Nolo123 kirjoitti:
Siinä Yhrääjä on oikeassa, että Lawetorderin vastaus on jälleen täyttä puutaheinää. Siitä ei ap:n eikä kenenkään muunkaan kannata uskoa yhtään mitään. Sisarelta saatu perintökin, siltä osin kuin sitä oli tallella, on ollut avio-oikeuden alaista omaisuutta (jollei sisren testamentissa ollut saajan puolison avio-oikeutta suljettu pois).
Vähän kyllä tarkistusta vaatii Yhrääjänkin vastaus:
Kun puoliso on perinyt lapsettomana kuolleen puolisonsa, lesken pesä jakaantuu lähtökohtaisesti puoliksi kumpaisenkin puolison lähimpien perillisten kesken. Jakosuhde voi olla muu kuin fifty-fifty vain, jos puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai mikäli selvitetään, että eloonjäänyt oli perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtui ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Leski ei siis voi testamentillaan jakosuhteeseen vaikuttaa.
Lesken tasinkoprivilegi ei lähtökohtaisesti olisi voinut tulla kysymykseen, koska puolison perittyä lapsettoman puolison ositusta ei voida toimittaa. Jos leski puolisonsa kuoltua kuitenkin olisi luopunut hänen perinnöstään, ositus olisi voitu lesken eläessä toimittaa. JOS ositus näin olisi toimitettu, niin tuossa osituksessa leski olisi tasinkoprivilegiinsä vetoten voinut ilmoittaa, että hän ei luovuta omaisuuttaan tasinkona puolisovainajan perillisille. MUTTA kun ositusta ei ole lesken eläessä toimitettu, hänen perillisensä eivät voi vedota tasinkoprivilegiin, joka on vain leskelle henkilökohtiaesti - ei hänen perillisilleen - kuuluva oikeus.
Jos edunvalvoja olisi päämiehensä puolesta luopunut perinnöstä, siihen olisi tarvittu maistraatin suostumus. Ehkä suostumus olisi saatu, jos luovuttava perintö olisi ollut mitätön - tai jopa negatiivinen. Toimenpide ei kuitenkaan olisi tullut lesken eduksi, vaan lesken suvun eduksi siten kuin ap. on oikein käsittänyt. Siten ei ole itsestään selvää, olisiko tällainen järjestely tullut kysymykseen.Nolo 123 : lle Kuten kommentoin aikaisemmin mistä perinnöstä olisi pitänyt luopua, kun ei perinyt mitään? leski omisti kiinteistön johon puolisolla oli kylläkin avio-oikeus.
- 78777676
Lawetorder kirjoitti:
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
Uudemmat pykälät astuu voimaan vasta 04/2019,
Hienosti noloilija tunnettuun ja siitä kuuluisaksi tulleena nolostelee nämä pois.
Eli oikeammin, edesmenneen perii hänen vanhempansa ja jollei ole elossa niin isovanhemmat ja jollei heitäkään ole, niin sisaret ja heidän lapsensa.
Eli oikeammin leski saa koko omaisuuden VASTA sitten, tämä unohtuu erittäin monelta esittää. jollei ole ketään muita perijöitä.
Nolostelija on kova unohteleen kaikkia asioita ja sitten se esittää 123 kertaa nolompaa.Voi hyvänen aika, rintaperillisittä kuolleen aviopuoliso perii puolisonsa ja vasta sitten kun tämä eloonjäänyt kuolee aikanaan, on ensiksi kuolleen perillisillä oikeus periä.
- Nolo123
pettynyt70 kirjoitti:
Nolo 123 : lle Kuten kommentoin aikaisemmin mistä perinnöstä olisi pitänyt luopua, kun ei perinyt mitään? leski omisti kiinteistön johon puolisolla oli kylläkin avio-oikeus.
Lain mukaan leski perii lapsettomana kuolleen puolisonsa. Toinen asia sitten on, mikä on tuon perintönä lankeavan jäämistön arvo. Siitä, onko perinnöstä luopuminen tarpeen silloinkin, kun se on puhdas nolla tai negatiivinen, ei liene ennakkopäätöstä. Todennäköisenä pitäisin, että luopumisilmoitus tulee siinäkin tapauksessa tehdä, jotta leski voisi toimittaa osituksen ja siinä vedota lesken tasinkoprivilegiin.
PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
Ihmettelen vain, kuinka luottamuksesi jatkokyselyn muodossa edelleenkin riittää tuohon hömppäheikki-Lawetorderiin, jonka täydellinen tietämättömyys jäämistö- ja avioliitto-oikeudesta on täällä pitkän ajan kuluessa monien asiantuntijoiden toimesta todettu. - Lawetorder
Nolo123 kirjoitti:
Lain mukaan leski perii lapsettomana kuolleen puolisonsa. Toinen asia sitten on, mikä on tuon perintönä lankeavan jäämistön arvo. Siitä, onko perinnöstä luopuminen tarpeen silloinkin, kun se on puhdas nolla tai negatiivinen, ei liene ennakkopäätöstä. Todennäköisenä pitäisin, että luopumisilmoitus tulee siinäkin tapauksessa tehdä, jotta leski voisi toimittaa osituksen ja siinä vedota lesken tasinkoprivilegiin.
PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
Ihmettelen vain, kuinka luottamuksesi jatkokyselyn muodossa edelleenkin riittää tuohon hömppäheikki-Lawetorderiin, jonka täydellinen tietämättömyys jäämistö- ja avioliitto-oikeudesta on täällä pitkän ajan kuluessa monien asiantuntijoiden toimesta todettu.Onko nololla tajuamisen taso noin korkea, ettei se tajua yksinkertaista asiaa vaan intää inttämästä päästyäänkin TÄYSIN VÄÄRIN PERUSTEIN.
Lapsettoman aviopariskunnan toisen aviopuolen kuollessa ENSI SIJAISESTI perii hänet hänen vanhempansa tai isovanhempansa ja jollei heitä ole elossa, niin perii edesmenneen sisaret, niin kuin laissa sanotaankin: "" 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
MITÄ TÄSSÄ LUKEE S A A T A N AN N O O O L O O O???? ------>Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä JOILLA SILLOIN LÄHINNÄ ON OIKEUS PERIÄ E N S I K S I KUOLLUT PUOLISO, P U O L E T ELOONJÄÄNEEN PUOLISON PESÄSTÄ<------- MITÄ NOLO TUOSSA LUKEE?????, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
En tajua mitä vittua tuo nolo täältä edes hakee???
ONKO NIIN VITUN NOLO ELÄMÄ, ETTÄ AINOA ASIA MIHIN KYKENEE, ON TEKSTIN JA ASIOIDEN VÄÄRISTELY???????
NOLO123 ei edes kykene myöntään väärässä olemistaan, ei missään suhteessa. - Lawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Onko nololla tajuamisen taso noin korkea, ettei se tajua yksinkertaista asiaa vaan intää inttämästä päästyäänkin TÄYSIN VÄÄRIN PERUSTEIN.
Lapsettoman aviopariskunnan toisen aviopuolen kuollessa ENSI SIJAISESTI perii hänet hänen vanhempansa tai isovanhempansa ja jollei heitä ole elossa, niin perii edesmenneen sisaret, niin kuin laissa sanotaankin: "" 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
MITÄ TÄSSÄ LUKEE S A A T A N AN N O O O L O O O???? ------>Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä JOILLA SILLOIN LÄHINNÄ ON OIKEUS PERIÄ E N S I K S I KUOLLUT PUOLISO, P U O L E T ELOONJÄÄNEEN PUOLISON PESÄSTÄ<------- MITÄ NOLO TUOSSA LUKEE?????, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
En tajua mitä vittua tuo nolo täältä edes hakee???
ONKO NIIN VITUN NOLO ELÄMÄ, ETTÄ AINOA ASIA MIHIN KYKENEE, ON TEKSTIN JA ASIOIDEN VÄÄRISTELY???????
NOLO123 ei edes kykene myöntään väärässä olemistaan, ei missään suhteessa.Sitten tämä: "2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön."
Kiinnittäisin huomionne alku sanoiihin, eli rintaperillisttä kuolleen perii, jne.
ELI TÄSSÄ EI ILMAISTA SITÄ,ETTÄ ONKO ERONNUT, ONKO AVIOPUOLISO KUOLLUT, onko perittävä ylipäänsäkään naimisissa eli ei annata minkään laisia kriteereitä perimisoikeuden sulkemiseksi pois eli aviopuolison oikeus saada omaisuus itselleen on toisen ja vahvemman perimisoikeuden kanssa selkeässä ristiriidassa .
Tällaisia ansoja viritellää kansanedustajana toimivien juridiikkapellein toimesta ja ketkähän tässäkin tienaa??
Arvatkaapa ihan tahallanne. - 4754877
Lawetorder kirjoitti:
Onko nololla tajuamisen taso noin korkea, ettei se tajua yksinkertaista asiaa vaan intää inttämästä päästyäänkin TÄYSIN VÄÄRIN PERUSTEIN.
Lapsettoman aviopariskunnan toisen aviopuolen kuollessa ENSI SIJAISESTI perii hänet hänen vanhempansa tai isovanhempansa ja jollei heitä ole elossa, niin perii edesmenneen sisaret, niin kuin laissa sanotaankin: "" 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
MITÄ TÄSSÄ LUKEE S A A T A N AN N O O O L O O O???? ------>Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä JOILLA SILLOIN LÄHINNÄ ON OIKEUS PERIÄ E N S I K S I KUOLLUT PUOLISO, P U O L E T ELOONJÄÄNEEN PUOLISON PESÄSTÄ<------- MITÄ NOLO TUOSSA LUKEE?????, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
En tajua mitä vittua tuo nolo täältä edes hakee???
ONKO NIIN VITUN NOLO ELÄMÄ, ETTÄ AINOA ASIA MIHIN KYKENEE, ON TEKSTIN JA ASIOIDEN VÄÄRISTELY???????
NOLO123 ei edes kykene myöntään väärässä olemistaan, ei missään suhteessa.Lapsettoman aviopariskunnan toisen aviopuolen kuollessa ENSI SIJAISESTI perii hänet hänen vanhempansa tai isovanhempansa ja jollei heitä ole elossa, niin perii edesmenneen sisaret, niin kuin laissa sanotaankin:
Meniköhän ihan oikein..lapseton aviopariskunta(ovat naimisissa tekstistä päätellen). Aviopuoliso perii eikä vanhemmat jne jne.. - Nolo123
Lawetorder kirjoitti:
Onko nololla tajuamisen taso noin korkea, ettei se tajua yksinkertaista asiaa vaan intää inttämästä päästyäänkin TÄYSIN VÄÄRIN PERUSTEIN.
Lapsettoman aviopariskunnan toisen aviopuolen kuollessa ENSI SIJAISESTI perii hänet hänen vanhempansa tai isovanhempansa ja jollei heitä ole elossa, niin perii edesmenneen sisaret, niin kuin laissa sanotaankin: "" 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
MITÄ TÄSSÄ LUKEE S A A T A N AN N O O O L O O O???? ------>Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä JOILLA SILLOIN LÄHINNÄ ON OIKEUS PERIÄ E N S I K S I KUOLLUT PUOLISO, P U O L E T ELOONJÄÄNEEN PUOLISON PESÄSTÄ<------- MITÄ NOLO TUOSSA LUKEE?????, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"
En tajua mitä vittua tuo nolo täältä edes hakee???
ONKO NIIN VITUN NOLO ELÄMÄ, ETTÄ AINOA ASIA MIHIN KYKENEE, ON TEKSTIN JA ASIOIDEN VÄÄRISTELY???????
NOLO123 ei edes kykene myöntään väärässä olemistaan, ei missään suhteessa.Lawetorder ei ymmärrä lukemaansa ja tuputtaa tänne tuota lakitekstiä, mikä on hänelle täyttä hepreaa.
Laki on selva kuin pläkki siinä, että lapsettomana kuolleen puolison perii hänen puolisonsa, ei kukaan muu. Vasta viimeksi eläneen puolisonkin kuoltua perinnönjaolle tulevat ensiksi kuolleen ns. toissijaiset perilliset. Tällaista perusasiaakaan täällä "neuvojaan" jakelevan L-tomppeli ei ymmärrä. Olisi kuluttajapalvelua, että ylläpitäjä blokkaisi moisen sekoilija täältä pois. - 78777676
Nolo123 kirjoitti:
Lawetorder ei ymmärrä lukemaansa ja tuputtaa tänne tuota lakitekstiä, mikä on hänelle täyttä hepreaa.
Laki on selva kuin pläkki siinä, että lapsettomana kuolleen puolison perii hänen puolisonsa, ei kukaan muu. Vasta viimeksi eläneen puolisonkin kuoltua perinnönjaolle tulevat ensiksi kuolleen ns. toissijaiset perilliset. Tällaista perusasiaakaan täällä "neuvojaan" jakelevan L-tomppeli ei ymmärrä. Olisi kuluttajapalvelua, että ylläpitäjä blokkaisi moisen sekoilija täältä pois.Tämä kyseinen henkilö on jauhanut jo vuosikausia näillä palstoilla kyseenalaistaen milloin minkäkin lain systematiikan nojautuen lähinnä siihen että tulkintakäytäntö on ristiriidassa lain itsensä kanssa jonkin perustavampaa laatua olevan oikeuden nojalla.
- Lawetorder
Katsotaanpa hieman sitä perintökaarta ja sitä miten siinä ilmaistaan perimisjärjestys, niin rintaperillinen on ensimmäisenä, sen jälkeen on lähimpänä perijänä lähisukulaiset ja vasta sen jäkeen on leski eli edesmenneen puoliso ja jos nyt asetetaan puoliso etusijalle ennen lähiomaisia ilman rintaperilllisittä kuolleen perimiseen ja kun kuitenkin jo ilmaistaan selkeästi sukulaisten perimisoikeuden alussa että, ILMAN RINTAPERILLISTÄ kuolleen, jne. niin ei tuossa aseteta mitään kriteereitä siihen oliko perillisittä edesmennyt naimisissa vaiko ei, eli selkeä ristiriita siihen nähden kun rintaperillisittä kuolleen periikin leski ja rintaperillisittä voi kuolla, A)vanhapiika, peräkammaripoika. B) avoliitossa/avioliitossa ollut/oleva, niin puolison perimisoikeus kumoaa taas lähisukulaisten perimisoikeuden vaikka se on heti rintaperillisten jälkeen ja se taas kumoaa aviopuolison oikeuden periä koska alussa on, että rintaperillisittä kuolleen, eli siinä ei ole kriteeriä siihen onko vaiko ei naimisissa,
Pitäsi olla ilmaistuna jotenkin miten sovelletaan/tulkitaan asia lakiin nähden ja nyt sitä ei ole, niin tällöin on ristiriitaa.
VITUN YKSINKERTAINEN ASIA ja vain idiooteimmat ei tätä tajua. - Yhrääjä
pettynyt70 kirjoitti:
Anteeksi "Yhrääjälle" oli tarkoitus kommentoida.
Tää taisi tulla ilmi jo myöhemmissä kommenteissa, mutta kyllä, perinnöstä on luovuttava paperilla, vaikka mitään perintöä ei varsinaisesti saisikaan.
- eivelkoja
Ihmetyttää, miten voi olla omaisuutta jos molemmat puolisot on olleet velkajärjestelyssä? Ellei sitten omaisuus ole kertynyt järjestelyn kuluttua umpeen.
- pettynyt70
Eivelkojalle: Minulla ei ole muuta tietoa, kuin mitä kuulin edunvalvojalta, että molemmat puolisot ovat olleet velkajärjestelyssä. Ajankohta on vielä epäselvä. Kiinteistö oli ainoa omaisuus sekin lesken nimissä. Kiinteistö myytiin lesken/edunvalvojan toimesta n.7-8 vuotta ensiksi kuolleen puolison jälkeen ja n.2-3 vuotta ennen lesken kuolemaa,lesken ollessa palvelutalossa/hoitokodissa.
- nkgkgk
Huomattavaakin omaisuutta voi olla velkajärjestelystä huolimatta. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ( 5 §) säätää mahdollisuuksista pitää ihan omistusasunto ja työvälineenä tarvittava auto.
- selitys
"Sanoit, että ainoa millä fifty-fifty tilanne olisi voitu välttyä, olisi ollut luopuminen perinnöstö. En oikein ymmärrä, kun leski ei perinyt mitään eli ei omistanut mitään. Kylläkin oli avio-oikeus lesken omistamaan kiinteistöön."
Kyllä. Varakas leski voi välttyä menttämästä puolta omaisuudestaan ensiksi kuolleen puolison sukulaisille (ns. toissijaisille perilliselle) vain, jos leski luopuu perinnöstä. Luopuminen on tehtävä silloinkin, vaikka ensiksi kuollut puoliso ei omistaisi yhtään mitään. Nollan periminenkin on perintö, jonka leski on "paperilla" saanut.
Lesken omaisuus (sisältäen hänen saamansa ensiksi kuolleelta saatu perintö, olkoonpa nolla) jaetaan lesken kuoltua molempien puolisoiden omaisten kesken tasajakona, ellei ole lain mukaista syytä poiketa tästä jakosuhteesta (poikkeuksia: avioehto, varojen lisääntyminen ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen lesken toimesta, lesken saama perintö tms.).
Jos perinnönjako on tehty yli kolme vuotta sitten, vahinkorvausvaatimus lesken edunvalvojaa kohtaan perinnöstä luopumisen laiminlyönnistä on vanhentunut.- pettynyt70
perinnönjako ei ole vielä ajankohtainen, koska perunkirjoitus on ensin tehtävä 3 viikon sisällä.
Ei näytä olevan suuria mahdollisuuksia enää tätä "kelkkaa" kääntää vai mitä?
- Lakimies43
"Siitä, onko perinnöstä luopuminen tarpeen silloinkin, kun se on puhdas nolla tai negatiivinen,"
Ei ole tarpeen luopua perinnöstä jos sieltä ei ole mitään tulossa,silloin jäämistö on joko 0 tai miinusmerkkinen.
Perinnöstä voi luopua vain jos on perimässä jotain ja silloin pesän säästö on ylempi kuin 0.
Juridisesti sä et voi luopua perinnöstä jos jäämistö on 0 tai alle.- selitys
Niin, että perintökaaren 3 luku katoaa noin vain olemasta, kun leski kuolee. Ei.
Lesken kuoltua lain mukaan perinnöstä puolet menee toissijaisille perilliselle. Tämä on itsestään selvää, koska avioliitossa periaatteena on omaisuuden tasajako kuolemantapauksessa. Sillä, mitä jompi kumpi omistaa ei ole merkitystä jakosuhteeseen. Eli varattoman puolison perillisillä on oikeus lain mukaiseen osuuteen.
Vain perinnöstä luopumalla leski voi muuttaa tilanteen toiseksi, jolloin perintökaaren 3 lukua ei sovelleta. Lakia ei voi sivuuttaa, vaikka itsestä tuntuisi siltä!
- 4754877
Katsotaanpa hieman sitä perintökaarta ja sitä miten siinä ilmaistaan perimisjärjestys, niin rintaperillinen on ensimmäisenä, sen jälkeen on lähimpänä perijänä lähisukulaiset ja vasta sen jäkeen on leski eli edesmenneen puoliso ja jos nyt asetetaan puoliso etusijalle ennen lähiomaisia ilman rintaperilllisittä kuolleen perimiseen ja kun kuitenkin jo ilmaistaan selkeästi sukulaisten perimisoikeuden alussa että, ILMAN RINTAPERILLISTÄ kuolleen, jne. niin ei tuossa aseteta mitään kriteereitä siihen oliko perillisittä edesmennyt naimisissa vaiko ei, eli selkeä ristiriita siihen nähden kun rintaperillisittä kuolleen periikin leski ja rintaperillisittä voi kuolla, A)vanhapiika, peräkammaripoika. B) avoliitossa/avioliitossa ollut/oleva, niin puolison perimisoikeus kumoaa taas lähisukulaisten perimisoikeuden vaikka se on heti rintaperillisten jälkeen ja se taas kumoaa aviopuolison oikeuden periä koska alussa on, että rintaperillisittä kuolleen, eli siinä ei ole kriteeriä siihen onko vaiko ei naimisissa,
LAwetti taas ei ymmärrä että mitä tekemistä perintökaaren lakipykälillä on keskenään.
Siellä todellakin on niin että asia on jaotettu 2 eri kategoriaan,henkilö kuolee jolla on rintaperillisiä niin ykkösenä perii rintaperilliset ja siitä ylöspäin muut sukulaiset..JA siellä on lakipykälä jossa määritellään sellainen henkilö joka kuolee ilman rintaperillistä,tässä kohtaa ykkösenä on leski jos ovat avioliitossa.
Asia ei mene niin että ensin on rintaperilliset,äidit/isät/siskot/veljet ja sitten vasta leski.
Leski ja rintaperillinen jakavat 1 aseman yhdessä ja niitä erottaa vain se että onko kuolleella rintaperillisiä vai ei ja onko kuollut naimisissa/lapseton vai ei..
LAwetin ymmärrys pykäliä kohtaan on hieman hakusessa.
Laki ei ole edes epäselvä sen suhteen kun asia on eritelty eri lakipykälillä.- Nolo123
Kommenttin voi yhtyä muulta osin paitsi tältä:
"LAwetin ymmärrys pykäliä kohtaan on hieman hakusessa."
Tyypin ymmärrys ei ole vain hieman hakusessa, tyyppi on pudonnut kokonaan ymmärryskärryiltä.
Ja tältä osin:
Kun lainaat toisen tekstiä, niin laitapa se selvyyden vuoksi LAINAUSmerkkien väliin, please! - Lawetorder
Joku numerosekoomus täällä aikaisemmin eri kirjoituksessa vaan ilmaisi nauraen, että ei niistä laeista tarvi mitään lukua erikseen ilmoitella, se luetaan pykälä kerrallaan järjestyksessä.
Nyt sitten ilamaistaankin että se on eri osio, ööh öööh.
No jos, on eri osioita, niin perimisoikeutta ei ole leskellä koska sitä ei mainita ensimmäisessä osiossa, kuin että elävällä on oikeus periä kuollut eli tarkoittaa silloin ketä tahansa elävää, öööh öööh.
No nyt sitten sanotaan, että ne keillä on oikeus, niin luetellaan eri osiossa, öööh öööh.
Niin mutta kun jo ensimmäisessä osiossa oikeus perimiseen annetaankin elävälle, niin eihän sen toisen tai kolmannen osion pitäisi vaikuttaa ensimmäiseen, kun kerran se toinen osio ei vaikuta kolmanteenkaan kerran, tuolla logiikalla ajatellen.
Ristiriita kuitenkin on olemassa jos jo kerran annetaan oikeus lähisukulaiselle periä rintaperillisittä kuollut (ei erittelyä oliko perittävä naimisissa vaiko ei, eli ei merkitystä, niin nyt se perimisoikeus rintaperilisittä kuolleen omaisuuteen annetaankin aviopuolisolle. ÖÖÖÖÖHH ÖÖÖÖÖÖHHH
- Lakimies_
PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
PK 3:2.1
"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä."
Lawetorder on ihan oikeassa siinä, että laissa on ristiriita edellä mainittujen pykälien kesken. Molemmissa säädetään, että ilman rintaperillisiä jääneen perittävän perii tietty taho.
Miten tällainen ristiriita sitten ratkaistaan laintulkinnassa. Sitä varten on tulkintasääntö: erityissäännös ohittaa yleisen säännöksen. Kumpi on erityisasemassa?
PK 3:1.1 säätää erityisesti siitä, minne perintö menee, kun A) perittävä oli naimisissa eikä B) häneltä ole jäänyt rintaperillistä. PK 3:2.1 säätää vain siitä, kuka perii, kun perittävä on jääny ilman rintaperillisiä. Jälkimmäinen on siis yleisempi tapaus.
Perintökaari on tarkoituksella laadittu tähän tapaan, jotta lakiteksti ilmaisisi mahdollisimman lyhyesti asiaa koskevat määräykset laissa. Korkein oikeus aikoinaan kritisoi perintökaaren säätämistapaa antamassaa lausunnossa hallitukselle.- Lawetorder
Kiitokset.
Mielestäni tuossa molemmat ovat erityissäännöksiä. koska toinen määrää lähisukulaisten perimisoikeudesta ja jälimmäinen turvaa lesken asemaa ohittaen lähisukulaiset joilla kuitenkin lain mukaan on lähemmänoikeus periä edesmennyt eli kaksi erityissäännöstä jotka määräävät eri tahoille perimisoikeuden rintaperillisittä kuolleen omaisuuteen ja niin ei voi olla ja lain pitäisi olla selkeämpi siitä.
Eli lähisukulaisoikeus, pitäisi olla, rintaperillisittä ja naimattomana kuolleen perii/rintaperillisittä, sekä kihlaamattomana kuolleen perii. jne.
Niin ei olisi mitään ristiriitaa eli vain kahden sanan lisäyksellä olisi saatu aikaan täysin ristiriidaton tilanne. - Lawetordser
Ai, onko ollu korkein oikeuskin ihan samaa mieltä kuin lawetorder, enpä tuota ole tiennytkään.
- Nolo123
"Lawetorder on ihan oikeassa siinä, että laissa on ristiriita edellä mainittujen pykälien kesken. Molemmissa säädetään, että ilman rintaperillisiä jääneen perittävän perii tietty taho."
Ei tuossa mitää todellista ristiriitaa ole..
Perittävällä voi olla perintöön vaikuttavana kaksi vaihtoehtoista tilaa: a) naimaton tai eronnut, b) avioliitossa. Niistä kummastakin on säädetty omassa luvussaan.
2 luku Sukulaisten perintöoikeudesta (tilanne a)
- Koskee otsikon mukaisesti VAIN sukulaisten perintöoikeutta. Aviopuoliso ei ole sukulainen.
3 luku Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (tilanne b)
- Koskee puolison perintöoikeutta.
Jos perittävä oli avioliitossa, sovellettavaksi tulee (vain) 3 luku. Mitään ristiriitaa säännösten kesken ei siten ole. Naimattomaan sovelletaan 2 lukua ja naimisissa olleeseen 3 lukua, tuohan on selvää kuin pläkki.
Toki sukulaisten periminen olisi voitu kirjoittaa näinkin:
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä -> taikka aviopuolisoa <-, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Mitenkään välttämätöntä tuo ei ole, kun se tilanne, missä perittävltä jää puoliso, on säädetty omassa erillisessä luvussaan.
Johdonmukaisempaa toki olisi ollut, että puolison perintöoikeus olisi kerrottu 2 luvussa rintaperillisiä koskevien säännösten jälkeen ja vasta sen jälkeen olisi vuorossa ollut rintaperillisettä ja puolisotta kuolleiden sukulaisten perintöoikeus. Mutta kun puolison perinöoikeuteen liittyy muitakin säännöksiä (hallintaoikeus), ne varmaan tästä syystä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää kaikki omaan 3 lukuun. - Lakimies_
Nolo123 kirjoitti:
"Lawetorder on ihan oikeassa siinä, että laissa on ristiriita edellä mainittujen pykälien kesken. Molemmissa säädetään, että ilman rintaperillisiä jääneen perittävän perii tietty taho."
Ei tuossa mitää todellista ristiriitaa ole..
Perittävällä voi olla perintöön vaikuttavana kaksi vaihtoehtoista tilaa: a) naimaton tai eronnut, b) avioliitossa. Niistä kummastakin on säädetty omassa luvussaan.
2 luku Sukulaisten perintöoikeudesta (tilanne a)
- Koskee otsikon mukaisesti VAIN sukulaisten perintöoikeutta. Aviopuoliso ei ole sukulainen.
3 luku Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (tilanne b)
- Koskee puolison perintöoikeutta.
Jos perittävä oli avioliitossa, sovellettavaksi tulee (vain) 3 luku. Mitään ristiriitaa säännösten kesken ei siten ole. Naimattomaan sovelletaan 2 lukua ja naimisissa olleeseen 3 lukua, tuohan on selvää kuin pläkki.
Toki sukulaisten periminen olisi voitu kirjoittaa näinkin:
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä -> taikka aviopuolisoa <-, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Mitenkään välttämätöntä tuo ei ole, kun se tilanne, missä perittävltä jää puoliso, on säädetty omassa erillisessä luvussaan.
Johdonmukaisempaa toki olisi ollut, että puolison perintöoikeus olisi kerrottu 2 luvussa rintaperillisiä koskevien säännösten jälkeen ja vasta sen jälkeen olisi vuorossa ollut rintaperillisettä ja puolisotta kuolleiden sukulaisten perintöoikeus. Mutta kun puolison perinöoikeuteen liittyy muitakin säännöksiä (hallintaoikeus), ne varmaan tästä syystä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää kaikki omaan 3 lukuun.Lukujaotuksella ei ole merkitystä mainittuja säännöksiä tulkittaessa. (PK 2:2.1 ja PK 3:3.1)
Perintökaarihan on lähes suora kopio ruotsalaisesta ärvdabalken säädöksestä. Säätelytapaa pidettiin poikkeavana jo sitä säädettäessä, mutta näin se haluttiin tehdä.
Koko laki olisi voitu kirjoittaa ihan toisella tavalla ja paljon selkeämmin. - Nolo123
Lakimies_ kirjoitti:
Lukujaotuksella ei ole merkitystä mainittuja säännöksiä tulkittaessa. (PK 2:2.1 ja PK 3:3.1)
Perintökaarihan on lähes suora kopio ruotsalaisesta ärvdabalken säädöksestä. Säätelytapaa pidettiin poikkeavana jo sitä säädettäessä, mutta näin se haluttiin tehdä.
Koko laki olisi voitu kirjoittaa ihan toisella tavalla ja paljon selkeämmin.Ei mainituissa säännöksissä mitään tulkittavaa ole; ne ovat yksiselitteisiä. 2. lukua sovelletaan, jos puolisoa ei ole; jos puoliso on, sovelletaan 3. lukua. Vain jästipää Lawetorder ja hänen kaltaisensa voivat sekoilla täysin selvässä asiassa.
- Lakimies_
Nolo123 kirjoitti:
Ei mainituissa säännöksissä mitään tulkittavaa ole; ne ovat yksiselitteisiä. 2. lukua sovelletaan, jos puolisoa ei ole; jos puoliso on, sovelletaan 3. lukua. Vain jästipää Lawetorder ja hänen kaltaisensa voivat sekoilla täysin selvässä asiassa.
Säännöksiä tulkitaan aina, olipa asia kuinka selvä tahansa.
- 4754877
"PK 3:1.1
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
PK 3:2.1
"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.""
EI nämä 2 pykälää ole ristiriidassa keskenään.
Toisessa on kyse siitä että oltiinko naimisissa ja toisessa ei,2 eri tapausta.
Miten toimitaan jos kuollut(Lapseton) oli naimisissa,kuka perii.
Miten toimitaan jos kuollut(Lapseton) ei ollut naimisissa,kuka perii.
Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää?- Lakimies_
Kyllä siinä ristiriita on: molemmissa säädetään, minne rintaperillisettä kuolleen perintö menee. Siltä osin soveltamisala on sama. Toiseen on lisätty naimisissa olemisen kriteeri, jolloin siitä tulee erityinen säännös, joka koskee naimisissa ollessaan kuollutta.
Kumpaakin voidaan siis soveltaa henkillö, joka kuolee rintaperillisettä, mutta toisessa säännös on specifi ja sen vuoksi vain sitä sovelletaan.
Vastaavia ristiriitoja lainsäädäntö ovat täynnä. Sitä varten on sitten kirjoittamattomat laintulkintasäännöt.
- 4754877
"Kyllä siinä ristiriita on: molemmissa säädetään, minne rintaperillisettä kuolleen perintö menee. Siltä osin soveltamisala on sama. Toiseen on lisätty naimisissa olemisen kriteeri, jolloin siitä tulee erityinen säännös, joka koskee naimisissa ollessaan kuollutta.
Kumpaakin voidaan siis soveltaa henkillö, joka kuolee rintaperillisettä, mutta toisessa säännös on specifi ja sen vuoksi vain sitä sovelletaan."
höpöhöpö..vain täysin tumpelo sekoittaa kyseiset pykälät keskenään.
Miten toimitaan jos kuollut(Lapseton) oli naimisissa,kuka perii.
Miten toimitaan jos kuollut(Lapseton) ei ollut naimisissa,kuka perii.
EI tuossa ole mitään epäselvää,2 täysin eri tapausta joita sovelletaan tilanteesta riippuen.
"Kyllä siinä ristiriita on: molemmissa säädetään, minne rintaperillisettä kuolleen perintö menee. "
Väärin,siitä uupuu se tosiseikka että ollaanko naimisissa vai ei,toisessa tapauksessa kyse on naimattomasta ja toisessa taas ei.
Ei se ole sama asia eikä siinä ole ristiriitaa.
Ristiriita olisi jos olisi 2 pykälää joissa todetaan se että rintaperillisittä kuolleen omaisuus menee äidille/isälle ja/tai leskelle.Mutta ne 2 pykälää eroaa toisistaan ja kummassakin käsitellään eri skenaariota niin eihän ne ole ristiriidassa keskenään.
""Kyllä siinä ristiriita on: molemmissa säädetään, minne rintaperillisettä kuolleen perintö menee."
Rintaperillisittä kuolleen perintö menee äidille/isälle
Rintaperillisittä ja avioliitossa olleen kuolleen perintö menee leskelle.
Onko ristiriitaa? ei ole.
EI niitä kahta lakipykälää voi verrata toisiinsa kun kyse on täysin eri skenaariosta.- Lakimies_
"Väärin,siitä uupuu se tosiseikka että ollaanko naimisissa vai ei,toisessa tapauksessa kyse on naimattomasta ja toisessa taas ei."
Väärin! Molemmissa on kyse ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä. Onko sinulla lukihäiriö??
Toinen koskee sitten naimisissa olevaa, jolla ei ole rintaperillisiä. Ristiriita niissä on. - Lakimies_
"Rintaperillisittä kuolleen perintö menee äidille/isälle
Rintaperillisittä ja avioliitossa olleen kuolleen perintö menee leskelle."
Onko avioliitossa kuollessaan ollut perittävä ollut myös ilman rintaperillisiä? Jos vastaus on ON, sovelletaan lähtökohtaisesti molempia. Ristiriita poistuu vain laintulkintasäännöllä, jossa eiryissäännös ohittaa yleisemmän säännön. - Nolo123
Lakimies_ kirjoitti:
"Väärin,siitä uupuu se tosiseikka että ollaanko naimisissa vai ei,toisessa tapauksessa kyse on naimattomasta ja toisessa taas ei."
Väärin! Molemmissa on kyse ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä. Onko sinulla lukihäiriö??
Toinen koskee sitten naimisissa olevaa, jolla ei ole rintaperillisiä. Ristiriita niissä on."Molemmissa on kyse ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä. Onko sinulla lukihäiriö??"
Ei ihme,ettälakitekstin ymmärtäminen on lakkimiehelle vaikeaa, kun suomen kielikin on noin ontuvaa.
- 4754877
Lakipykälät ovat ristiriidassa vain jos kumpaakin pykälää tulee noudattaa samaan aikaan,tässä tapauksessa vain toista pykälää noudatetaan riippuen siitä oliko kuollut naimisissa vai ei.
Ristiriitaa ei ole.
Kyse on pykälistä joissa todetaan se seikka että milloin leskellä on oikeus periä ja milloin sukulaisilla on oikeus periä. - 4754877
Väärin! Molemmissa on kyse ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä. Onko sinulla lukihäiriö??
Sullahan se lukihäiriö on..
Toisessa on ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä
ja toisessa on ilman rintaperillisettä/ja naimisissa olevasta kuolleesta perittävästä.
2 eri asiaa. JA toinen pykälä koskee sukulaisten perimysoikeutta ja toinen pykälä koskee lesken perimysoikeutta.
Se että molemmissa lukee ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä ei tarkoita sitä että ne olisi sama asia kun kerta toisessa pykälässä puhutaan myös muusta.
Pykälä tulee ottaa huomioon kokonaisuudessaan,jos se on erilainen toisessa pykälässä mutta sisältää samoja sanoja kuin toinen niin silloin asianlaatu muuttuu eikä niitä voi verrata toisiinsa.
Laissa on kyse siitä että mitä pykälää noudatetaan tilanteesta riippuen,perintökaaren osalta ilman lapsia kuolleen henkilön perii joko sukulaiset tai leski,vain toista pykälää noudatetaan tilanteesta riippuen.näin ollen ne 2 pykälää eivät voi olla ristiriidassa keskenään kun vain toista noudatetaan.- Lakimies_
"Se että molemmissa lukee ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä ei tarkoita sitä että ne olisi sama asia kun kerta toisessa pykälässä puhutaan myös muusta."
Oletetaan, että on henkilö, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä." ?
Vastaus on KYLLÄ
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." ?
Vastaus on KYLLÄ
Vasta sen jälkeen kun tiedetään, että henkilö olikin kuoltuaan myös naimisissa, voidaan karsia toinen näistä säännöksistä pois lainsoveltamisessa. SIKSI tätä jälkimmäistä säännöstä sanotaan erityissäännökseksi erotukseksi yleisemmästä, joka sekin soveltuisi henkilöön joka kuollessaan ON naimisissa sekä ilman rintaperillisiä. - Nolo123
"molemmissa lukee ilman rintaperillisettä kuolleesta perittävästä"
Molemmissa todellakaan EI lue noin. Molemmissa lukee "rintaperillisettä kuolleesta", kuten suomen kielen mukaan tuleekin lukea. Mitenkäs noita kielivammaisia on tänne pareittein putkahtanut?
- 4754877
"Oletetaan, että on henkilö, joka on kuollut ilman rintaperillisiä.
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä." ?
Vastaus on KYLLÄ
Niin että mitä säännöstä sovelletaan? Siinä sovelletaan perintökaaren lukua 2.
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." ?
Vastaus on KYLLÄ"
Niin että mitä sovelletaan...Siinä sovelletaan perintökaaren lukua 3.
Onko nämä 2 lakia ristiriidassa keskenään?
No ei ole.
Se että onko perintökaaren luku 2 ja 3 ristiriidassa keskenään voidaan selvittää yhdellä helpolla kysymyksellä.
"Jos kuollut henkilö oli naimisissa kuolleessaan eikä hänellä ole rintaperillsiä niin kumpaa lukua sovelletaan perinnönjaossa"
Jos sun vastaus on joku muu kuin 3 luku niin sitten ei voi muuta kuin sanoa että nyt on karannut pari muumia laaksosta.
EI siinä sovelleta lukua 2 vaan luku 2 jätetään huomioimatta.Näin ollen ristiriitaa ei ole.
"SIKSI tätä jälkimmäistä säännöstä sanotaan erityissäännökseksi erotukseksi yleisemmästä, joka sekin soveltuisi henkilöön joka kuollessaan ON naimisissa sekä ilman rintaperillisiä. "
Ai että väität että kyseisessä tapauksessa perintökaaren luku 2 tulisi sovellettavaksi jos kuollut henkilö oli naimisissa ja eikä hänellä ollut rintaperillisiä?
Luvussa 2 tarkoitetaan henkilöä joka ei ole naimisissa joten se ei sovellu kyseiseen asiaan.
Jos sun mielestäs luku 2 ja 3 ovat ristiriidassa keskenään niin toki valaise meitä muita ja kerro että millä tavalla ne ovat ristiriidassa keskenään.Itse en näe mitään ristiriitaa.- Lakimies_
Sä vain sotket asiaa. Ei tähän mitään lukuja tarvita sovellettavaksi.
Siis vielä kerran:
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä." ?
Vastaus on KYLLÄ
Niin että mitä säännöstä sovelletaan? - Sovelletaan perintökaaren 2 luvun 2 § 1 momenttia. -> perintö menee perittävän isälle ja äidille ja kumpikin saa puolet.
Sovelletaanko säännöstä häneen, jos lakiteksti on "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." ?
Vastaus on KYLLÄ
Niin että mitä sovelletaan perintökaaren 3 luvun 1 § 1 momenttia -> peritnö menee leskelle.
"Jos sun vastaus on joku muu kuin 3 luku niin sitten ei voi muuta kuin sanoa että nyt on karannut pari muumia laaksosta."
Sinulla ei taida niitä muumeja ollut koskaan ollutkaan. Tässä mitään lukuja sovelleta, vaan pykäliä, kuten edellä kerroin.
"väität että kyseisessä tapauksessa perintökaaren luku 2 tulisi sovellettavaksi jos kuollut henkilö oli naimisissa ja eikä hänellä ollut rintaperillisiä?
-??????????????????????????
- 45155454
Jotta ymmärtäisit lukua 2 tulee sinun olla tietoinen luvusta 3.
Luku 3 kumoaa luvun 2 jos ehdot täyttyvät.
Tässä kohtaa tulee esille se seikka että luku 2 koskee vain naimatonta.
Mites muuten,eikös luku 3 koske myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä vaikka laissa lukee vain että avioliitossa...
Lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen puhdas parenteeliperimys tulee
kysymykseen kuitenkin vain, jos perittävä ei ole myöskään ollut naimisissa kuollessaan. Tämä johtuu siitä, että perintökaareen vuonna 1983 lisätyt lesken oikeus perintöön ja lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana lomittuvat parenteelien väliin. On kuitenkin tärkeä huomata, että mainitut lesken oikeudet ovat vain aviopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläneen parisuhdekumppanin oikeuksia. Leskeksi jääneellä avopuolisolla ei vastaavia oikeuksia ole.
(Kangas 2013, 399, 438)
Nykyäänhän ei rekisteröiminen enää onnistu mutta laki on kuitenkin voimassa muilta osin.- Lawetorder
Ei nuo kaksi idiotik ymmärrä ja niin kuin ennustinkin, nyt alettiin ottaan esiin osioita.
"1 §
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä" eli tässä annetaan oikeus kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään, eikös vaan eli tämä on ensimmäinen osio joka ei kumoa toista eikä kolmatta osiota, vaan tukee niitä.
" 1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. (Lähin perijä on tämä ja jollei ole, niin nämä ovat silloin lähimmät):"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä" " hänen vanhempansa, vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret, Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. jne." eli tässä on perimisoikeudelliset.
Sitten tuleekin kielto, eli muut eivät saa periä: " 5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä." eli jos kolmas osio voi kumota toisen osion, niin silloin voi tämä kumota sen kolmannen osion, eli muut kuin sukulaiset eivät siis voi periä, hienoa, eli kumoaa silloin numerosekon antaman esimerkin ja ajattelutavan mukaan kolmannen osion.
Perillisen voi saada ns. lehtolapsena, avoliitossa naisen/miehen kanssa tai avioliitossa naisen/miehen kanssa.
Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi saada rintaperillistä, homoavoliitossa ei saa rintaperillistä, eikä missään luontaisen luonnonvastaisessa liitossa, oli se rekisteröity perseeseen taikka mihin tahansa, ei voi saada rintaperillistä.
Ottanette huomioon sen, ettei rintaperillisittä kuolleen eli näin "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä" Eli tässä ei ole mitään siitä, oliko rintaperillisittä jäänyt naimisissa vaiko ei ja jollei ole rintaperillistä, niin silloin periä voi vain se joka oli elossa perittävän jälkeen ja sitten luetellaankin ne joilla on oikeus LÄHIMMIN PERIÄ RINTAPERILLISITTÄ kuolleen.
Onko näin yksinkertainen asia vaikea tajuta? - Nolo123
Lawetorder kirjoitti:
Ei nuo kaksi idiotik ymmärrä ja niin kuin ennustinkin, nyt alettiin ottaan esiin osioita.
"1 §
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä" eli tässä annetaan oikeus kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään, eikös vaan eli tämä on ensimmäinen osio joka ei kumoa toista eikä kolmatta osiota, vaan tukee niitä.
" 1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset. (Lähin perijä on tämä ja jollei ole, niin nämä ovat silloin lähimmät):"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä" " hänen vanhempansa, vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret, Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. jne." eli tässä on perimisoikeudelliset.
Sitten tuleekin kielto, eli muut eivät saa periä: " 5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä." eli jos kolmas osio voi kumota toisen osion, niin silloin voi tämä kumota sen kolmannen osion, eli muut kuin sukulaiset eivät siis voi periä, hienoa, eli kumoaa silloin numerosekon antaman esimerkin ja ajattelutavan mukaan kolmannen osion.
Perillisen voi saada ns. lehtolapsena, avoliitossa naisen/miehen kanssa tai avioliitossa naisen/miehen kanssa.
Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi saada rintaperillistä, homoavoliitossa ei saa rintaperillistä, eikä missään luontaisen luonnonvastaisessa liitossa, oli se rekisteröity perseeseen taikka mihin tahansa, ei voi saada rintaperillistä.
Ottanette huomioon sen, ettei rintaperillisittä kuolleen eli näin "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä" Eli tässä ei ole mitään siitä, oliko rintaperillisittä jäänyt naimisissa vaiko ei ja jollei ole rintaperillistä, niin silloin periä voi vain se joka oli elossa perittävän jälkeen ja sitten luetellaankin ne joilla on oikeus LÄHIMMIN PERIÄ RINTAPERILLISITTÄ kuolleen.
Onko näin yksinkertainen asia vaikea tajuta?""1 §
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä" eli tässä annetaan oikeus kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään, eikös vaan eli tämä on ensimmäinen osio joka ei kumoa toista eikä kolmatta osiota, vaan tukee niitä."
Tässä taas konkreettinen esimerkki L-höppänän lain tulkinnan tasosta. 1 §:ssä nimittäin, vastoin höppänän luuloa, EI anneta oikeutta kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään. Siinä ei anneta oikeutta kenellekään, vaan ainoastaan evätään oikeus niiltä, jotka ovat kuolleet perittävän kuolinhetkellä. Vasta myöhemmissä säännöksissä oikeutta annetaan joille kuille eli niille, joilla on määrätty kytkös perittävään. - Jooseonniin
Nolo123 kirjoitti:
""1 §
Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä" eli tässä annetaan oikeus kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään, eikös vaan eli tämä on ensimmäinen osio joka ei kumoa toista eikä kolmatta osiota, vaan tukee niitä."
Tässä taas konkreettinen esimerkki L-höppänän lain tulkinnan tasosta. 1 §:ssä nimittäin, vastoin höppänän luuloa, EI anneta oikeutta kaikille niille joilla on jokin kytkös perittävään. Siinä ei anneta oikeutta kenellekään, vaan ainoastaan evätään oikeus niiltä, jotka ovat kuolleet perittävän kuolinhetkellä. Vasta myöhemmissä säännöksissä oikeutta annetaan joille kuille eli niille, joilla on määrätty kytkös perittävään.Lawetti unohti kertoa myös sen että jos lapsi on siitetty ennenkuin Perittävä kuolee niin kyllä se vielä syntymätön lapsi perii.
- Hubiukko
Lawetorder nyt jauhaa taas ihan urbaania legendaa. 12vuotiaan ymmärrys ei riitä tajuamaan lakipykäliä.
Olet varmaan kuullut adoptiosta. Rinnastetaan rintaperillisen. Gay couple.
Edelleen luku 3 pitää tajuta jotta luku 2 olisi selkeä, luku 3 määrittelee että luvussa 2 puhutaan naimattomasta. Ymmärrätkö? - 4754877
Ennenkuin lakia(perintökaari luku 2) voi tajuta sun pitää ymmärtää pari seikkaa..
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.
Mitä kyseinen lause pitää sisällään,perittävä voi olla joko naimisissa tai naimaton.(joilla on merkitystä)Avoliitolla/muu parisuhde,ei merkitystä..rekisteröity parisuhde,hieman avoinna.)
Nyt tiedämme että sen pitää olla jompikumpi.
Oletetaan että sillä tarkoitetaan sitä että perillinen on naimisissa,jos näin oletetaan niin se on väärä olettamus koska perintökaaren luvussa 3 on erikseen mainittu sellainen perittävä joka on naimisissa,näin ollen tulemme siihen johtopäätökseen että luku 2 ei voi tarkoittaa sitä että perittävä on naimisissa,muutoinhan se luku olisi ristiriidassa luvun 3 kanssa.
Johtopäätös,Jollei --->perittävältä<----ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. ainut vaihtoehto on nyt se että kyseinen lause ja sen tarkoitus tarkoittaa sitä perintökaaren luvussa 2 tarkoitettu perittävä ei voi olla naimisissa.
Näin ollen luvussa 2 puhutaan naimattomasta perittävästä ja luvussa 3 puhutaan naimisissa olevasta perittävästä.
Ymmärtääkö lawetorder tämän? - 78777676
Minun käsityksen mukaan siinä alunalkaenkaan ei ole ollut kyse ymmärtämättömyydestä, vaan tietoisesta vänkäämisestä, jolla tyystin omat tarkoitusperänsä, koska löytyy aina joku, jolla on toivoa ja rhaa.
- Lawetorder
Ei, vaan te ette tajua asian ydintä, vaan "tukitsette lakia asiaan nähden, eikä niin kuin pitäisi, eli asiaa lakiin nähden.
Lakia kun ei saa tulkita, koska siihen on olemassa selkeä kielto ja lisäksi teiltä puuttuu johdonmukaisuus, eli irroitatte yhden sopivan pykälän, joka sopii skenaarioonne ja intätte vain sen perusteella, ettekä kokonaisuutena, niin kuin pitäisi.
Vain harvoilla ja erittäin viisailla on kyky tarkastella kokonaisuutta ja sitähän teiltä puuttuu täysin.
Väitätte, että yksi pykälä voi sanamuotonsa perusteella kumota toisen, mutta jokin muu pykälä ei voi kumota jotain toista.
Te ette edes tajua sitä, että jos rintaperillisittä kuolleen perii jokin taho ja ei ole määrettä, että myös jos sukulaisilla on lähimmäisperimisoikeus ja lisäksi kieltoasia, niin niitä ei huomioida, koska myöhemmin tulee jokin muu, joka antaa oikeudet johonkin muuhun.
Otetaan esimerkki, ville menee kalaan ja rannalla on kyltti: "kalastus kielletty" ja 10m päässä on toinen ja jossa lukee: "kalastus sallittu koko alueella".
Niin kumpaa kylttiä villen pitää noudattaa, koska viimeisimmässä annetaan määre, mutta ensimmäisessä ei.
Kumpi kuomoaa kumman? - 78777676
Lawetorder kirjoitti:
Ei, vaan te ette tajua asian ydintä, vaan "tukitsette lakia asiaan nähden, eikä niin kuin pitäisi, eli asiaa lakiin nähden.
Lakia kun ei saa tulkita, koska siihen on olemassa selkeä kielto ja lisäksi teiltä puuttuu johdonmukaisuus, eli irroitatte yhden sopivan pykälän, joka sopii skenaarioonne ja intätte vain sen perusteella, ettekä kokonaisuutena, niin kuin pitäisi.
Vain harvoilla ja erittäin viisailla on kyky tarkastella kokonaisuutta ja sitähän teiltä puuttuu täysin.
Väitätte, että yksi pykälä voi sanamuotonsa perusteella kumota toisen, mutta jokin muu pykälä ei voi kumota jotain toista.
Te ette edes tajua sitä, että jos rintaperillisittä kuolleen perii jokin taho ja ei ole määrettä, että myös jos sukulaisilla on lähimmäisperimisoikeus ja lisäksi kieltoasia, niin niitä ei huomioida, koska myöhemmin tulee jokin muu, joka antaa oikeudet johonkin muuhun.
Otetaan esimerkki, ville menee kalaan ja rannalla on kyltti: "kalastus kielletty" ja 10m päässä on toinen ja jossa lukee: "kalastus sallittu koko alueella".
Niin kumpaa kylttiä villen pitää noudattaa, koska viimeisimmässä annetaan määre, mutta ensimmäisessä ei.
Kumpi kuomoaa kumman?Jos haet kalastuskylttirinnastusta perintökaareen, niin aika formaali speksiyritelmä ottaen huomioon että lait laadittu keskivertokansalaisen käsityskyvylle, eikä koneille, sitäpaitsi koko esimerkki väärin formuloitu, ensimmäisen kyltin pitäisi olla jotain kalastus kielletty muilta kuin kalastuskunnan osakkailta ja seuraava kalastus sallittu vain rantatontin omistajille.
- Hubiukko
Ville voi valita oman mielen mukaan että kumpaa kylttiä noudattaa. Lawetorder nyt keskittyy perintökaaren eikä kalastuskyltteihin.
- Lawetorder
Noista kahdesta ns. vastaamattomuudesta voidaan päätellä ettei kumpikaan tajunnut koko asiaa ja sen ydintä, eli kuinka soveltaa asia käytäntöön, että lakiin nähden.
Käytännössä ei voi olla asiaa joka on ristiriidassa toistensa kanssa, eli jos kielletään jokin asia, niin tällöin ei voi olla samaa asiaa tarkoittavaa sallivaa,
Eli syntyy ristiriita siitä miten toimia.
"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" on siis kieltolauseke, kun kuitenkin jäljempänä se sallitaankin, eli 10 m. myöhemmin.
Numeroukkelille, kantsisko sun viljellä googlella hakemiasi sivistyssanoja yhteydessä johon ne oikeammin sopii, eikä niiden kautta yrittää osoittaa, muuta kuin typeryytesi. - Nolo123
Lawetorder kirjoitti:
Noista kahdesta ns. vastaamattomuudesta voidaan päätellä ettei kumpikaan tajunnut koko asiaa ja sen ydintä, eli kuinka soveltaa asia käytäntöön, että lakiin nähden.
Käytännössä ei voi olla asiaa joka on ristiriidassa toistensa kanssa, eli jos kielletään jokin asia, niin tällöin ei voi olla samaa asiaa tarkoittavaa sallivaa,
Eli syntyy ristiriita siitä miten toimia.
"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä" on siis kieltolauseke, kun kuitenkin jäljempänä se sallitaankin, eli 10 m. myöhemmin.
Numeroukkelille, kantsisko sun viljellä googlella hakemiasi sivistyssanoja yhteydessä johon ne oikeammin sopii, eikä niiden kautta yrittää osoittaa, muuta kuin typeryytesi.Voi voi noita L-hopon perusteluja!
"Käytännössä ei voi olla asiaa joka on ristiriidassa toistensa kanssa, eli jos kielletään jokin asia, niin tällöin ei voi olla samaa asiaa tarkoittavaa sallivaa,"
Esimerkki liikenteestä:
Ylinnä on pysäköinnin (kokonaisuudessaan) kieltävä merkki.
Sen alla on merkki, joka salliikin pysäköinnin kielletyllä alueella asukaspysäköintitunnuksen omistaville.
Perintökaaren 2 luku koskee ketä koskeekin, MUTTA 3 luvun mukaan sitä ei sovelleta, jos perittävä oli avioliitossa. Tällöin sovelletaan 3 lukua. - Lawetorder
Nolo123 kirjoitti:
Voi voi noita L-hopon perusteluja!
"Käytännössä ei voi olla asiaa joka on ristiriidassa toistensa kanssa, eli jos kielletään jokin asia, niin tällöin ei voi olla samaa asiaa tarkoittavaa sallivaa,"
Esimerkki liikenteestä:
Ylinnä on pysäköinnin (kokonaisuudessaan) kieltävä merkki.
Sen alla on merkki, joka salliikin pysäköinnin kielletyllä alueella asukaspysäköintitunnuksen omistaville.
Perintökaaren 2 luku koskee ketä koskeekin, MUTTA 3 luvun mukaan sitä ei sovelleta, jos perittävä oli avioliitossa. Tällöin sovelletaan 3 lukua.Ei vittu, en tyhmempää ja noloompaa esimerkkiä ole lukenut.
Siis hoopo hei, se on lisäkilpi joka sallii poikkeuksen, muttei kumoa pääkilven tarkoittamaa asiaa eli se lisäkilpi ei ole erillinen asetus vaan saman lainkohdan lisämomentti joka sallii poikkeuksen.
Nyt kun luetaan perintökaarta, niin siinä kiellossa ei ole momenttia joka sallii poikkeamisen määrätyissä asioissa vaan se että annetaan oikeus muualla niin kumoaa muka pykälässä olevan kiellon.
Eli juurikin kuin esitin sen kalastuskieltokyltilläni.
Lopeta se herneesi pyörittely nolo, kun et edes mistään mitään ymmärrä.
Lisäksi lue tarkoin aina mistä asiasta mitäkin esitetään eli 5§ kieltää muilta perimisen kuin sukulaisilta, aika selkeää pläkkipeltiä á la viipurinpeltitehdas, perustettu 1860 .
Lisäksi vanhemmat perii rintaperillisittä kuolleen.
Lisäksi se lesken perimisoikeus ja kun leski kuolee, niin silloin vasta tehtäisiin ositus kun se ositus pitää tehdä avioliiton purkauduttua eli avio-ositus, tapahtui se purkaantuminen eroamalla taikka kuoleman kautta, tästäkään ei ole annattu mitään poikkeavaa säännöstöä.
- 4754877
"kun se ositus pitää tehdä avioliiton purkauduttua eli avio-ositus, tapahtui se purkaantuminen eroamalla taikka kuoleman kautta, tästäkään ei ole annattu mitään poikkeavaa säännöstöä. "
Ositus ei ole pakollinen.
Lawetorderilla on nyt kyllä perintökaari ihan hukassa.
Yksi kysymys lawetorderille,kuka perii..perinnönjättäjä oli naimisissa ja ei rintaperillisiä.
Nyt kun sä kaivelet vastausta niin kerro mitä lakipykälää/lukua perintökaaresta sovelletaan.
Entäs kuka perii..Perinnönjättäjä oli naimaton ja ei rintaperillisiä.Mitä pykälää sovelletaan.- Lawetorder
Noin typerään hermojen menettämis kouhkaamiseen ei edes kannattaisi vastata.
Ositus on pakollinen, niin perintöverotuksen kannalta, kuin myös omaisuus suhteen kanssa ja tästä päästäänkin taas yhteen ongelmakohtaan perintökaaressa, eli leski ei maksaisi perintökaaren mukaan yhtään veroa aviomiehen kuoleman jälkeen ja lesken kuoleman jälkeen, niin mihin se puolikas menisi omaisuudesta?
Jos lakia katsotaan asian suhteen, niin kuin pitääkin ja tarkoin, niin edesmenneen vanhemmat ja leski saa puolet avio-osituksen jälkeen ja velkojat omansa.
Viimeinen kohta, niin kuin sen laki määrääkin ja velkojille omansa.
- 4754877
5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
Mitäs tämä tarkoittaa,lawetorder on tapansa mukaan ihan pihalla siitä että mitä kyseinen lause pitää sisällään.
Sehän tarkoittaa sitä että serkut ja kaukaisemmat sukulaiset eivät saa periä.
Se ei tarkoita sitä että leski ei saisi periä.- Lawetorder
Kannattaisko käydä ensin ne äisinkielen alkeiskurssit loppuun ja huomioida taivutus, että sijamuodot, että partitiivit, nominatiivit (josta on kyse) ja muut kieliopilliset sija-, monikkomuodot, niin ehkäm eehkää lähimmän sadan vuoden aikana opit suomea.
Siis vielä kerran, jos kyseisessä lauseessa tarkoitettaisiin vain ja ainoastaan sukulaisuuteen liittyviä niin siinä olisi yksikön nominatiivi, eli "muu kuin, jne." eli silloin tarkotettaisiin muuta sukulaista kuin siinä luvussa onkin.
Siinä kuitenkin on nominatiivin monikkomuoto joka on yleissana joka tarkoittaa kaikkia muitakin eli "muut kuin edellä tässä, jne." eli siis kaikki muut mahdolliset.
Esimerkki: "hän taitaa olla joku muu sukulainen meille kuin setä, olikohan pikku-serkku".
"Nuo ovat ihan muita ihmisiä kuin meidän sukulaisia, en tunne heitä", "mitähän nuo muut tuolla ovat, ihan outoja meille".
On se yhtä helvettiä, että mistä noita lukeneistoa oikein sikiää tännekkin sivustoille mesoaan kun ei heillä ole mikään oppi hallussa.
Lyhyesti siis, tuo muut-sana merkitsee, siis kieliopillisestikkin oikein katsottuna kaikkia muita kuin on määritelty, eli kaikkia.
Hyvin yksinkertaista rakas warshow, tiedän, nyt alkaa kayheempi sotaväittely, eipäs juupas eipäs kun ei ole kuupas valoo. - Lawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Kannattaisko käydä ensin ne äisinkielen alkeiskurssit loppuun ja huomioida taivutus, että sijamuodot, että partitiivit, nominatiivit (josta on kyse) ja muut kieliopilliset sija-, monikkomuodot, niin ehkäm eehkää lähimmän sadan vuoden aikana opit suomea.
Siis vielä kerran, jos kyseisessä lauseessa tarkoitettaisiin vain ja ainoastaan sukulaisuuteen liittyviä niin siinä olisi yksikön nominatiivi, eli "muu kuin, jne." eli silloin tarkotettaisiin muuta sukulaista kuin siinä luvussa onkin.
Siinä kuitenkin on nominatiivin monikkomuoto joka on yleissana joka tarkoittaa kaikkia muitakin eli "muut kuin edellä tässä, jne." eli siis kaikki muut mahdolliset.
Esimerkki: "hän taitaa olla joku muu sukulainen meille kuin setä, olikohan pikku-serkku".
"Nuo ovat ihan muita ihmisiä kuin meidän sukulaisia, en tunne heitä", "mitähän nuo muut tuolla ovat, ihan outoja meille".
On se yhtä helvettiä, että mistä noita lukeneistoa oikein sikiää tännekkin sivustoille mesoaan kun ei heillä ole mikään oppi hallussa.
Lyhyesti siis, tuo muut-sana merkitsee, siis kieliopillisestikkin oikein katsottuna kaikkia muita kuin on määritelty, eli kaikkia.
Hyvin yksinkertaista rakas warshow, tiedän, nyt alkaa kayheempi sotaväittely, eipäs juupas eipäs kun ei ole kuupas valoo.Avataan vähän lisää, jotta menee perille, eli laissa lukee "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".
Kun lukisi näin: "muu sukulainen kuin edellä tässä luvussa mainitut, eivät saa periä", niin silloin se tarkoittaisi vain ja ainoastaan muuta sukulaista.
Mutta mutta, kun ei lue niin ei lue, niin tällöin tuo tarkoittaa kaikkia muita, eli myöskin sukuun kuulumattomia ja tästä päästään probleemaattiseen ongelmaan myöskin testamenttien osalta, vaikka testamentti on määräys, niin voidaanko testamentilla määrätä lain ohi ja onko testamentti tällöin lain vastainen..
Eli perintökaari sisältää erittäin monia ongelmallisia kohtia, että ristiriitoja itsensä kanssa.
- Pankinlakimies
Perintökaaren luvussa 2 mainitaan ne sukulaiset joilla on oikeus periä, luvun 2,pykälä 5 sanoo selvällä suomenkielellä sanamuotonsa mukaisesti että ne sukulaiset joita ei ole mainittu luvussa 2 eivät saa periä.
Leski ei kuulu tähän kategoriaan.
Lawetorder lopettaa sen pykälän yli analysoinnin ja keskittyy sanamuotoon.
Jos se tuottaa vaikeuksia niin ota yhteyttä lakimieheen niin hän kyllä kertoo sulle kyseisen pykälän tarkoituksen. Sulla on perintökaaren pykälät hukassa. - heui57g4
Low-orderin psykoosit ovat mahtavaa viihdettä! Nyt se on muun muassa päätynyt siihen, että koska lain mukaan vain perittävän kuolinhetkellä elävä voi periä, niin sitten perii jokainen, joka perittävän kuolinhetkellä elää!
Low-orderin rohkaisemana alan vaatia perintöä kaikilta. Ties vaikka joku kaimani tai kummini on kuollut hyvinkin varakkaana... - Lakimies43
https://andoms.fi/yksityisille/perimysjarjestys
Lawetorderille lukemista.
Huomaa...
"Muut sukulaiset eivät peri (perintökaari 2 luvun 5 §)."(tarkoittaa serkkuja ja sitä kaukaisempia sukulaisia)
Ja
Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa, mutta häneltä ei ole jäänyt rintaperillistä (siis lasta, lapsenlasta, lapsenlapsenlasta jne.), menee koko perintö eloonjääneelle puolisolle.- Lawetorder
Kirjoitat hassusti väärin tukemaan omaa kirjoitusta, etkä ota esiin sitä miten se laissa on "5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".
Eli "muut kuin" ei lue "muut sukulaiset kuin" eli 5§ kieltää kaikilta muilta perimisoikeuden, muttei edellä siinä siinä luvussa mainituilta sukulaisilta.
Aika selkeää tekstiä kieliopillisesti väärin, jos tarkoitettaisiin vain ja ainoastaan muita sukulaisia
Mutta tämähän ei ole minun vikani, jollei tuo ole täysin tahallisesti noin ja taas tienaa määrätty joukko.
Kyllä eduskunnasta pitää saada ulos ne jotka ajaa vain omaa etuaan, kansanvaltaisuus takaisin kansalle. - Lakimies_
Lawetorder kirjoitti:
Kirjoitat hassusti väärin tukemaan omaa kirjoitusta, etkä ota esiin sitä miten se laissa on "5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".
Eli "muut kuin" ei lue "muut sukulaiset kuin" eli 5§ kieltää kaikilta muilta perimisoikeuden, muttei edellä siinä siinä luvussa mainituilta sukulaisilta.
Aika selkeää tekstiä kieliopillisesti väärin, jos tarkoitettaisiin vain ja ainoastaan muita sukulaisia
Mutta tämähän ei ole minun vikani, jollei tuo ole täysin tahallisesti noin ja taas tienaa määrätty joukko.
Kyllä eduskunnasta pitää saada ulos ne jotka ajaa vain omaa etuaan, kansanvaltaisuus takaisin kansalle.Höpsis.
Lakiteksti kieltää muita sukulaisia perimästä kuin mainitussa luvussa mainittuja sukulaisia.
Jos tarkoitus olisi ollut sanoa, kuten sinä luulet, lakiteksti olisi seuraava.
Muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
Huomaathan pilkun, joka muuttaa merkityksen. Sitä ei kuitenkaan voimassa olevassa laissa ole. - 78777676
Lakimies_ kirjoitti:
Höpsis.
Lakiteksti kieltää muita sukulaisia perimästä kuin mainitussa luvussa mainittuja sukulaisia.
Jos tarkoitus olisi ollut sanoa, kuten sinä luulet, lakiteksti olisi seuraava.
Muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
Huomaathan pilkun, joka muuttaa merkityksen. Sitä ei kuitenkaan voimassa olevassa laissa ole.Hah, tässä luvussa, sillä tarkoitetaan sukulaisten perintöoikeutta koskevaa 2. lukua, eikä leskeä lueta sukulaisten ryhmään, tämä kaikki todettu tässä ketjussa useampaan kertaan.
- Lawetorder
Lakimies_ kirjoitti:
Höpsis.
Lakiteksti kieltää muita sukulaisia perimästä kuin mainitussa luvussa mainittuja sukulaisia.
Jos tarkoitus olisi ollut sanoa, kuten sinä luulet, lakiteksti olisi seuraava.
Muut, kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.
Huomaathan pilkun, joka muuttaa merkityksen. Sitä ei kuitenkaan voimassa olevassa laissa ole.Tiesithän konjuktion merkitykset aika-, että vertailusanana eli kun, ja kuin.
"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".
Siten kuin edellä on mainittu, niin kuin-sanan eteen ei tule pilkkua, huomioidaanhan opiskeluja jatkaessanne pilkutussäännöt??
Tåmä siksi, koska kyseessä on siis vertaileva konjuktio, eli verrataan muita suhteessa sukulaisiin eli pykälän merkitys muuttuu.
Ettekö edes tuon vertaa tiedä ja täällä muka esiinnytte muka joinain lakimiehinä, ettekä osaa kieliopista edes alkeitakaan.
Koettakaas nyt vähän googlettaa, minulla kun nuo asiat on jo aivoissani.
By the way, tarvitsetteko kasteluletkua tai -apua? - Lakimies_
Lawetorder kirjoitti:
Tiesithän konjuktion merkitykset aika-, että vertailusanana eli kun, ja kuin.
"Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä".
Siten kuin edellä on mainittu, niin kuin-sanan eteen ei tule pilkkua, huomioidaanhan opiskeluja jatkaessanne pilkutussäännöt??
Tåmä siksi, koska kyseessä on siis vertaileva konjuktio, eli verrataan muita suhteessa sukulaisiin eli pykälän merkitys muuttuu.
Ettekö edes tuon vertaa tiedä ja täällä muka esiinnytte muka joinain lakimiehinä, ettekä osaa kieliopista edes alkeitakaan.
Koettakaas nyt vähän googlettaa, minulla kun nuo asiat on jo aivoissani.
By the way, tarvitsetteko kasteluletkua tai -apua?"Muut" viittaa suoraan sukulaiseen. Kielioppi on tässä täysin selvä asia.
Muut _kuin edellä tässä luvussa mainitut_ sukulaiset eivät saa periä. Siis Muut :::::: sukulaiset eivät saa periä.
Pilkun lisääminen muuttaisi merkityksen:
Muut,_ kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset_ eivät saa periä. Siis Muut, ::::::: eivät saa periä.
- eeseses
Eikö se lawetorder nyt ymmärrä.
2 luvun topic jo kertoo että kyse on siinä luvussa vain ja ainoastaan perittävän sukulaisista.
2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta.
Kyllä lakimies Olli-Pekka Myllynen tietää nämä asiat varmasti paremmin kuin 12v lawetorder joka ei ymmärrä yhtään mitään perintökaaren pykälistä.- Lawetorder
Ei paljoa kynsityttäisi jatkaa hölynpölyläisten kanssa, mutta pakko kynsiä kun yritetään kutiamaan saada.
Kuten täällä on jo mainittu, niin luviolla ei ole merkitystä, eikä ne lukukappaleet ole lakitekstiä, vaan pykälät ja pykälän eri momentit ovat, eli jos pykälä sisältää eri momentteja, vaikkakin täysin vastakkaisia, niin tällöin päämomentin merkitys saattaa muuttua taikka pääsääntö on voimassa, mutta alasääntö voi antaa poikkeamisen pääsäännöstä, kuten esimerkkimme nolostelun neroudessta kävi esittämään pysäköintikiellollaan, jossa lisäkilpi poikkesi pääkilven antamasta pääsääntöisestä määräyksestä.
Nyt kun tuo, ihan sama vaikka se olisi aivan viimeisenä perintökaaressa, niin sen merkitys ei muuttuisi koska se on ihan oma pykälänsä, niin määrää selkeästi muiden oikeudesta periä ja jo sen konjuktionsa luonteen vuoksi ja näämmä tuo kovasti kehumasi tampooni (op-medium) ei ymmärrä kieliopista hönkäsenpöläystäkään (lakimiheksihän pääsee vaikkei ymmärtäisi edes lukemaansa, kunhan muisti vain pelaa 10 cum laudatur:in verran.
Siis vielä kerran. Kun ja jos tuo 5§ OLISI sanamuodossaan näin: "muut sukulaiset KUIN edellä tässä luvussa mainitut eivät voi periä", niin tällöin ja vasta tällöin se määräisi esim. pikku-serkun pois perijöistä.
Mutta kun siellä onkin näin: "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin tällöin se sulkee pois perimysoikeudesta kaikki muut ja ilmaisee sen, keillä on ainoastaan perimisoikeus eli nolouksien mestarin (Rowan Atkinson) suomalaisen version mukaan pysäköinti kielletty merkki jossa lisämerkki joka sallii pysäköimisen jollekkin määrätylle taholle: Nolo123
24.11.2018 13:16 "Esimerkki liikenteestä:
Ylinnä on pysäköinnin (kokonaisuudessaan) kieltävä merkki.
Sen alla on merkki, joka salliikin pysäköinnin kielletyllä alueella asukaspysäköintitunnuksen omistaville."
Eli 5§ ylempi kieltomerkki ja alempi merkki joka sallii.
Kuinka te ette käsitä näin yksinkertaista asiaa?
Lakia kun luetaan kokonaisuutena, ei minään osioina, jos luettaisiini osioina, niin tällöinhän perustuslain 118§ (10lku, voe kaaheeta, ihhaa er lukuloissees) ei olisi perusoikeus, koska perusoikeudet on lueteltu ihan muualla (2lku), niin tällöin ei voi vedota perusoikeuksiinsa, vaikkakin kyseisessä pykälässä mainitaan perusoikeudet, niin tällöin pitäisi olla muita syitä haastaa julkisen vallan edustaja oikeuteen, siis teidän tulkintanne mukaan.
Aviopuoliso mainitaan eri osiossa perijänä, kun taas tuo kielto on muussa osiossa, niin siihen ei tarvitae kiinnittää huomiota, koska sehän on eri osiossa ja peräti ihan eri luvussakin.
Oi, otin ihan väärän esimerkin, kun sehän onkin lakikirjassa perustuslaki jja peräti molemmat. - Lawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Ei paljoa kynsityttäisi jatkaa hölynpölyläisten kanssa, mutta pakko kynsiä kun yritetään kutiamaan saada.
Kuten täällä on jo mainittu, niin luviolla ei ole merkitystä, eikä ne lukukappaleet ole lakitekstiä, vaan pykälät ja pykälän eri momentit ovat, eli jos pykälä sisältää eri momentteja, vaikkakin täysin vastakkaisia, niin tällöin päämomentin merkitys saattaa muuttua taikka pääsääntö on voimassa, mutta alasääntö voi antaa poikkeamisen pääsäännöstä, kuten esimerkkimme nolostelun neroudessta kävi esittämään pysäköintikiellollaan, jossa lisäkilpi poikkesi pääkilven antamasta pääsääntöisestä määräyksestä.
Nyt kun tuo, ihan sama vaikka se olisi aivan viimeisenä perintökaaressa, niin sen merkitys ei muuttuisi koska se on ihan oma pykälänsä, niin määrää selkeästi muiden oikeudesta periä ja jo sen konjuktionsa luonteen vuoksi ja näämmä tuo kovasti kehumasi tampooni (op-medium) ei ymmärrä kieliopista hönkäsenpöläystäkään (lakimiheksihän pääsee vaikkei ymmärtäisi edes lukemaansa, kunhan muisti vain pelaa 10 cum laudatur:in verran.
Siis vielä kerran. Kun ja jos tuo 5§ OLISI sanamuodossaan näin: "muut sukulaiset KUIN edellä tässä luvussa mainitut eivät voi periä", niin tällöin ja vasta tällöin se määräisi esim. pikku-serkun pois perijöistä.
Mutta kun siellä onkin näin: "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin tällöin se sulkee pois perimysoikeudesta kaikki muut ja ilmaisee sen, keillä on ainoastaan perimisoikeus eli nolouksien mestarin (Rowan Atkinson) suomalaisen version mukaan pysäköinti kielletty merkki jossa lisämerkki joka sallii pysäköimisen jollekkin määrätylle taholle: Nolo123
24.11.2018 13:16 "Esimerkki liikenteestä:
Ylinnä on pysäköinnin (kokonaisuudessaan) kieltävä merkki.
Sen alla on merkki, joka salliikin pysäköinnin kielletyllä alueella asukaspysäköintitunnuksen omistaville."
Eli 5§ ylempi kieltomerkki ja alempi merkki joka sallii.
Kuinka te ette käsitä näin yksinkertaista asiaa?
Lakia kun luetaan kokonaisuutena, ei minään osioina, jos luettaisiini osioina, niin tällöinhän perustuslain 118§ (10lku, voe kaaheeta, ihhaa er lukuloissees) ei olisi perusoikeus, koska perusoikeudet on lueteltu ihan muualla (2lku), niin tällöin ei voi vedota perusoikeuksiinsa, vaikkakin kyseisessä pykälässä mainitaan perusoikeudet, niin tällöin pitäisi olla muita syitä haastaa julkisen vallan edustaja oikeuteen, siis teidän tulkintanne mukaan.
Aviopuoliso mainitaan eri osiossa perijänä, kun taas tuo kielto on muussa osiossa, niin siihen ei tarvitae kiinnittää huomiota, koska sehän on eri osiossa ja peräti ihan eri luvussakin.
Oi, otin ihan väärän esimerkin, kun sehän onkin lakikirjassa perustuslaki jja peräti molemmat.Korjaus: alussa "luviolla", niin pitää olla luvuilla.
- Nolo123
Lawetorder kirjoitti:
Ei paljoa kynsityttäisi jatkaa hölynpölyläisten kanssa, mutta pakko kynsiä kun yritetään kutiamaan saada.
Kuten täällä on jo mainittu, niin luviolla ei ole merkitystä, eikä ne lukukappaleet ole lakitekstiä, vaan pykälät ja pykälän eri momentit ovat, eli jos pykälä sisältää eri momentteja, vaikkakin täysin vastakkaisia, niin tällöin päämomentin merkitys saattaa muuttua taikka pääsääntö on voimassa, mutta alasääntö voi antaa poikkeamisen pääsäännöstä, kuten esimerkkimme nolostelun neroudessta kävi esittämään pysäköintikiellollaan, jossa lisäkilpi poikkesi pääkilven antamasta pääsääntöisestä määräyksestä.
Nyt kun tuo, ihan sama vaikka se olisi aivan viimeisenä perintökaaressa, niin sen merkitys ei muuttuisi koska se on ihan oma pykälänsä, niin määrää selkeästi muiden oikeudesta periä ja jo sen konjuktionsa luonteen vuoksi ja näämmä tuo kovasti kehumasi tampooni (op-medium) ei ymmärrä kieliopista hönkäsenpöläystäkään (lakimiheksihän pääsee vaikkei ymmärtäisi edes lukemaansa, kunhan muisti vain pelaa 10 cum laudatur:in verran.
Siis vielä kerran. Kun ja jos tuo 5§ OLISI sanamuodossaan näin: "muut sukulaiset KUIN edellä tässä luvussa mainitut eivät voi periä", niin tällöin ja vasta tällöin se määräisi esim. pikku-serkun pois perijöistä.
Mutta kun siellä onkin näin: "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin tällöin se sulkee pois perimysoikeudesta kaikki muut ja ilmaisee sen, keillä on ainoastaan perimisoikeus eli nolouksien mestarin (Rowan Atkinson) suomalaisen version mukaan pysäköinti kielletty merkki jossa lisämerkki joka sallii pysäköimisen jollekkin määrätylle taholle: Nolo123
24.11.2018 13:16 "Esimerkki liikenteestä:
Ylinnä on pysäköinnin (kokonaisuudessaan) kieltävä merkki.
Sen alla on merkki, joka salliikin pysäköinnin kielletyllä alueella asukaspysäköintitunnuksen omistaville."
Eli 5§ ylempi kieltomerkki ja alempi merkki joka sallii.
Kuinka te ette käsitä näin yksinkertaista asiaa?
Lakia kun luetaan kokonaisuutena, ei minään osioina, jos luettaisiini osioina, niin tällöinhän perustuslain 118§ (10lku, voe kaaheeta, ihhaa er lukuloissees) ei olisi perusoikeus, koska perusoikeudet on lueteltu ihan muualla (2lku), niin tällöin ei voi vedota perusoikeuksiinsa, vaikkakin kyseisessä pykälässä mainitaan perusoikeudet, niin tällöin pitäisi olla muita syitä haastaa julkisen vallan edustaja oikeuteen, siis teidän tulkintanne mukaan.
Aviopuoliso mainitaan eri osiossa perijänä, kun taas tuo kielto on muussa osiossa, niin siihen ei tarvitae kiinnittää huomiota, koska sehän on eri osiossa ja peräti ihan eri luvussakin.
Oi, otin ihan väärän esimerkin, kun sehän onkin lakikirjassa perustuslaki jja peräti molemmat.L-höppänä:
" eikä ne lukukappaleet ole lakitekstiä, vaan pykälät ja pykälän eri momentit ovat"
Tuo on taas höppänän omatekoista laintulkintaa. Kyllä laki kokonaisuudessaan on laki, siinä eri lukujen otsakkeilla on tärkeä tehtävänsä, kuten on tässäkin perintökaaren 2 luvussa Toisen luvun otsikko kuuluu:
2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
Siten ko. luvussa sanottu koskee VAIN sukulaisia, ei perittävään muussa suhteessa olevia. Kun sitten 5 § kertoo, että "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin säännös on yksiselitteinen: muut = muut sukulaiset eivät saa periä.
2 lukuun EI voi sisällyttää säännöstä muiden kuin sukulaisten perintöoikeudesta, sen estää luvun otsikko. Muiden = puolison oikeudesta tulee säätää - ja on säädetty - eri luvussa eli 3 luvussa.
Kun L-höppänä tätä ei ymmärrä, hänen kanssaan on aivan turha jatkaa väittelyä: loppua sille ei tule tässä ajassa. - Lawetorder
Nolo123 kirjoitti:
L-höppänä:
" eikä ne lukukappaleet ole lakitekstiä, vaan pykälät ja pykälän eri momentit ovat"
Tuo on taas höppänän omatekoista laintulkintaa. Kyllä laki kokonaisuudessaan on laki, siinä eri lukujen otsakkeilla on tärkeä tehtävänsä, kuten on tässäkin perintökaaren 2 luvussa Toisen luvun otsikko kuuluu:
2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
Siten ko. luvussa sanottu koskee VAIN sukulaisia, ei perittävään muussa suhteessa olevia. Kun sitten 5 § kertoo, että "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä", niin säännös on yksiselitteinen: muut = muut sukulaiset eivät saa periä.
2 lukuun EI voi sisällyttää säännöstä muiden kuin sukulaisten perintöoikeudesta, sen estää luvun otsikko. Muiden = puolison oikeudesta tulee säätää - ja on säädetty - eri luvussa eli 3 luvussa.
Kun L-höppänä tätä ei ymmärrä, hänen kanssaan on aivan turha jatkaa väittelyä: loppua sille ei tule tässä ajassa.Muut kuin on yhdistelmä konjuktio ja asettaa vertaamisen johonkin muuhun. Miksi tuo on niin vaikea ymmärtää??
Onko hätä menossa housuihin, osalla se taitaa jo lipua punttia alaspäin, säälittävää kun menette ihan henkilötasolle ja pidätte itseänne arvokkaan viisaina ja kuitenki teille nauraa naurismaan aidatkin.
Vittumaistahan se on muka lukeneena olla niin vitun väärässä ja kaiken lisäksi kun ei edes ymmärretä edes lauserakenteitakaan.
- Lakimies43
Lawetorder tapansa mukaan suoltaa silkkaa puppua,on se kumma kun ei mene jakeluun vaikka ihka oikea lakimies (Olli-Pekka Myllynen) kertoo miten asiat ovat.
Eikö lawetorder ymmärrä että tekee itsestään naurunalaisen kun yrittää vääntää asian ihan toiseksi kuin mitä se on.?Eikö nolostuta yhtään?
Eihän se lakipykälä voi sisältää/tarkoittaa muita kuin sukulaisia kun perittävää ei peri muut kuin sukulaiset tai leski,leski ei tosin tähän pykälään mahdu kun leskelle on varattu ihan oma pykälänsä.Näin ollen se koskee vain sukulaisia.Lakipykälissä on mainittu ne sukulaiset joilla on oikeus periä ja muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä tarkoittaa sitä että ne sukulaiset joita ei ole mainittu lakipykälissä niin heillä ei ole oikeutta periä.
Suomen kielen taidon ymmärtäminen on nyt hieman hakusessa sulla. - Nolo123
"Lawetorder tapansa mukaan suoltaa silkkaa puppua,on se kumma kun ei mene jakeluun"
Se EI todellakaan ole kumma, että L-höppänälle järkipuhe ei mene jakeluun. Kumma olisi - hänen taustansa täällä tuntien - että järkipuhe edes joskus menisi hänellä jakeluun.- Lawetorder
Kuollut testamentti se siinä hääräilee ja määräilee ja tapansa mukaan ei osaa kaivella hampaitaan vaan ottaa hampaisiinsa itseään viisaamman yrittäen mollata hänet laosellisilla höppänä-lausumillaan.
On jo moni huomannu teistä, että olette ehkä joskus nähneet lakikirjan kirjastossa, mutta ette koskaan ole siihen edes kajonneet.
- JudgeDredd
On jo moni huomannu teistä, että olette ehkä joskus nähneet lakikirjan kirjastossa, mutta ette koskaan ole siihen edes kajonneet.
Sun kohdalla tämä pätee Lawetorder.
Totuuden kertominen satuttaa.- Lawetorder
Satuttiko noin pahasti, että kuukausien jälkeen piti tulla tänne ihan rudgelöpsinä kun muutoin olet kirjoitellut vaihtelevilla nickeillä?
- JudgeDredd
Ei se mua satuttanut,susta en tiedä.
Miltä tuntuu olla väärässä tässäkin topicissa? - pettynyt70
perintökaari 3.luku 2 pykälä: "Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan YHTÄ SUURTA OSAA tämän pesästä." Eli näinkö, että fifty-fifty ei pidäkkään paikkaansa? Esim. ensiksi kuolleen omaisuus 0€, lesken omaisuus 40000€.
ensiksikuolleen osuus 0% lesken 100%. Eli miten tulkitaan" yhtä suurta osaa"? - JudgeDredd
Jos ensiksi kuolleen puolison omaisuus oli tämän kuolinhetkellä suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä (Perintökaari 3 luku 2 §).
Sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta ei oteta omaisuuden arvoa laskettaessa huomioon. Ennen laskelman tekemistä lesken määräämän testamentin arvo vähennetään koko omaisuudesta.
Toisin sanoen, jos ensin kuolleen puolison omaisuuden arvo oli 1/3 molempien yhteenlasketusta omaisuudesta tämän kuolinhetkellä, lesken kuoltua toissijaisille perillisille kuuluu 1/3 lesken kuolinpesän omaisuudesta.- Nolo123
"Jos ensiksi kuolleen puolison OMAISUUS oli tämän kuolinhetkellä suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä (Perintökaari 3 luku 2 §)."
Väärin!
Virhe johtuu siitä, että JudgeDredd ei osaa tehdä eroa OMAISUUDEN ja JÄÄMISTÖN välillä, ja sen tähden siteeraa lakia (PK 3:2) virheellisesti (puhuen omaisuudesta, kun laissa lukee jäämistöstä). Oikein siteerattuna mainittu lainkohta kuuluu näin:
"Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison JÄÄMISTÖ muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä."
Esimerkki:
A:n omaisuus
- avio-oikeudesta vapaa kesämökki 100.000
-avio-oikeuden alainen omaisuus 250.000
B:n omaisuus
- avio-oikeuden alainen omaisuus 150.000
A kuolee, laskennallinen ositus:
A pitää
- kesämökki 100.000
- ½ x 400.000 = 200.000
B pitää/saa
- ½ x 400.000 = 200.000
A:n JÄÄMISTÖ
- 100.000 200.000 = 300.000
B:n varat
- 200.000
A:n JÄÄMISTÖ 300.000 on suurempi kuin puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta 500.000:sta. Se on 3/5 osaa puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.
Jos B:n pesän arvo hänen kuollessaan on 600.000, se lähtökohtaisesti jaetaan siten, että A:n toissijaiset perilliset saavat 3/5 eli 360.000 ja B:n perilliset saavat 2/5 eli 240.000.
- JudgeDredd
Se teksti jonka kirjoitin on kopioitu suoraan lakisivuston tekstistä.
Edellisessä postauksessa unohtui lähde laittamatta.
https://andoms.fi/yksityisille/toissijaiset-perilliset- Lakimies_
Nolosti väärää tietoa lakitoimiston sivulla lesken ja toissijaisten perillisten perimyksestä. Heheh!
- Toinen_lakimies
No eipä ole. Lue seuraava kappale. Jos leikkaa ja liimaa vain osan tekstistä näin käy.
- Toinen_lakimies
Tuolla viitatulla sivulla lukee siis seuraavasti:
"Jos ensiksi kuolleen puolison omaisuus oli tämän kuolinhetkellä suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä (Perintökaari 3 luku 2 §).
Sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta ei oteta omaisuuden arvoa laskettaessa huomioon. Ennen laskelman tekemistä lesken määräämän testamentin arvo vähennetään koko omaisuudesta."
Ja teksti sivulla jatkuu. Eri asioita voisi siellä tietysti ryhmitellä toisella tavalla, vinkiksi sivun laatijalle. Näin ymmärrys voisi lisääntyä, mihin kai sivulla on pyritty.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2195983
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263764- 822597
- 392131
- 331902
- 451878
- 1071775
- 211656
- 271502
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!331478