Yle:"Yli 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä: Riikka Matikainen, 26, sai niistä avun...."

Yle julkaisi uuden jutun masennuslääkkeistä, joissa kehutaan niitä ja samalla puhutaan siitä kuinka mustavalkoista keskustelu masennuslääkkeistä on. Eli että keskustelussa joko haukutaan tai kehutaan niitä.

Jutussa haastateltiin nuorta naista, joka oli kokenut saaneensa lääkkeistä avun.

Sanoisin, että sama ihminen voi kokea masennuslääkkeistä sekä hyvin haitallisia että hyödyllisiä puolia, tämä kannattaa muistaa lääkkeistä keskustellessa. Alkuvaiheessa käyttöä näkökulma voi olla erilainen.

Juttuun oli yritetty sisällyttää kriittistäkin otetta lääkkeitä kohtaan, (vaikka juttu tuntui muuten taas kannustuspuheelta lääkkeitä kohtaan), mutta se oli tätä tasoa:

"(Psykiatri) Hasse Karlssonin mukaan masennuslääkkeiden lopettaminen voi olla vaikeaa.

– Annosta pitäisi vähentää vähitellen käyttäen puolta annosta muutama viikko ja käyttää vähintään kuukauden annoksen lopettamiseen hitaasti."

Tämä Karlssonin neuvo kuulostaa siltä, että hänen olisi syytä tutustua Surviving Antidepressants - palstaan tai vertaistukipalstoihin lääkelopetukseen, jossa ihmisillä on vaikeuksia juuri lopettaa lääkärin neuvoilla ja kuukauden lopetusaika olisi todella nopea. Positiivista, että Karlsson edes myöntää, että lopetus voi olla vaikeaa. Kaikille tuota ei olla edes sanottu määrätessä, tai alkaessa lopettaa. He jäävät kamppailemaan yksin asian kanssa, joskus saamatta kunnollista tukea, vailla edes oikeutta siihen, että tulevat informoiduksi mitä ja minkätyyppistä lääkettä ovat alkaneet syödä eli ovat joutuneet tietyllätasolla huijatuksi tai epäinformoiduksi asiasta. Asia on vakava ja negatiivisesti ihmisten elämänlaatuun vaikuttava ja elämää pilaava:
Ihmisten lopetusvaikeuksista julkaistu juttu Suomen kuvalehdessä: https://bit.ly/2Q3jSo8
Uusi tutkimus ihmisten kokemiin lopetusvaikeuksiin liittyen: https://bit.ly/2BgadlX

Sitten tyypillinen argumentti, jolla yritetään sivuuttaa masennuslääkkeiden ongelmallisuudet:
"Fimean Maria Paile-Hyvärinen sanoo, että kaikilla lääkkeillä on joitakin haittoja." Itse suosittelen vastaukseksi tähän tätä linkkiä missä erotellaan masennuslääkkeiden eroa fyysisiin sairauksien hoitoon käytettyihin lääkkeisiin:

https://bit.ly/2RYrsOc

"Potilaiden kannattaa lukea pakkausselosteita. Jos miettii haittavaikutuksia, kannattaa keskustella niistä lääkärin kanssa. " Pakkausselosteissa ei lue kaikki lääkkeisiin sisältyvät ongelmat. Useat lääkärit minimoivat lääkkeiden haitallisuutta eivätkä anna kunnollista kuvaa lääkkeen ongelmista. Uudessa tutkimuksessa masennuslääkkeiden vieroitusoireista jopa mietittiin sitä, ovatko hoitosuositukset ajantasalla vieroitusoireiden kanssa. Itse suosittelisin lukemaan niiden kokemuksia lisäksi, ketkä ovat lääkettä käyttäneet ja kriittistä kirjallisuutta. Tämä sivusto on oikein hyvä jos etsii kriittistä näkökulmaa potilailta joilla on kokemusta lääkkeistä: https://www.theinnercompass.org/

Karlsson:" pieni osa potilaista voi kokea, että positiiviset ja negatiiviset tunteet latistuvat masennuslääkkeiden käytön myötä." Kuinka pieni osa, onko sitä tarkkaan tutkittu? Miten tämä vaikuttaa siihen,että haluaisi käsitellä asioitaan terapiassa?

"– Se on virhekäsitys, että persoonallisuus muuttuu. " Jos negatiiviset ja positiiviset tunteet latistuu, saa maanisia oireita tai alkaa käyttäytyä normaalista poikkeavasti mikä on mahdollista käyttäessä tällaisia psykoaktiivisia lääkkeitä, niin eikö se jollain tavalla vaikuta persoonallisuuteen ja reagointitapoihin ihmisellä?

"Matikaiselle päätös hakeutua terapiaan ei ollut kuitenkaan helppo. Puolentoista vuoden sinnittelyn jälkeen hän myönsi tarvitsevansa terapiaa.

– En ensin uskonut, että olin oikeasti niin huonossa kunnossa, vaan jatkoin ylisuorittamista ja selviytymistä." Lääkkeisiin turvautumalla ja kuittaamalla ongelmansa masennus-sairauden piikkiin ja miettimättä masennuksen syytä, voi jäädä näkemättä omia elämänsä ongelmakohtia.

"– Lääkityksen aloittaminen ei myöskään tarkoita sitä, että sairastumisen syyt sivuutettaisiin, vaan lääkkeet voivat olla osa hoitoa." Monelle on puhuttu masennuksesta biologisena sairautena joka vain tulee päälle, tai minä lie kemiallisena epätasapainotilassa aivoissa mihin tarvii lääkkeet. Tällöin masennuksen syiden kartoitus voi jäädä vähemmälle, jos asiaa tarkastellaan tällä tavoin.

"Turun yliopiston Hasse Karlsson uskoo, että juuri lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä auttaa parhaiten masennuksessa toipumisessa. Silti psykoterapian käytöstä on Karlssonin mukaan vaikeaa saada luotettavia lukuja, koska ala on kirjava.

– Siinä olisi parantamisen varaa etenkin terveyskeskuksissa, että yhdistelmähoidot toimisivat paremmin." Niin ja osa potilaista vaihtuilee eri terveydenhuollon paikoissa ja jäävät käyttämään lääkkeitä pitempiaikaisesti kuin olisi syytä. Kun vointi kohenee, lääkitys saattaa vaan jäädä päälle eikä kunnon seurantaa jotenkin pidetä tärkeänä tai sen tarpeellisuudesta edes informoida potilasta.

Mitä ajatuksia teillä heräsi jutusta?
https://yle.fi/uutiset/3-10506161?origin=rss
2280
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kun puhutaan lääkkeiden sivuvaikutuksista, mielestäni mielenkiintoinen näkökulma on, että jos haittavaikutus on yleinen, (kuten esimerkiksi arvioidaan että seksuaaliset häiriöt käytettäessä SSRI - lääkkeitä ovat), niin voisi myös miettiä " sivuvaikutuksia" siitä perspektiivistä, että ne ovat osa lääkkeen varsinaista vaikutusta monilla ihmisillä. SSRI lääkkeiden vaikutuksena voi siis olla tunne, että masennus lievittyy, mutta myös toinen seuraus serotoniinin takaisinotonestosta näillä lääkkeillä on se, että saa seksuaalisen toiminnan häiriöitä. Se on osa lääkkeen vaikutusta kehossa, siinä missä hyödyllisenäkin pidetty ominaisuus. Osa lääkkeen toimintamekanismia.

Jos ajatellaan, että kaikki eivät saa haittavaikutuksia, niin voidaan myös ajatella, että kaikki eivät saa SSRI - lääkkeistä hyödyllisiä vaikutuksiakaan. Osa voi saada vain haittavaikutuksia.

Tällöin ajatus siitä, että lääke olisi jotenkin ensisijaisesti masennuslääke, ja sillä olisi jotenkin toissijaisesti ajatellen haittavaikutuksia, olisi väärä. Sivuvaikutukset voidaan nähdä osana lääkkeen vaikutusta, jolloin niistä puhuminen "sivuvaikutuksena" olisi jotenkin harhaanjohtavaa, etenkin jos niitä hyvin monelle lääkettä käyttäessä tulee.

Sivuvaikutusprofiili ja hyötyprofiili lääkkeessä ei pysy mitenkään välttämättä samana aikojen saatossa. Lääkkeestä voi kokea alussa hyötyä ja lopulta tehon vaillinnaisuutta tai suoranaista haittaa. Jos ihmisiä haastateltaisiin ensimmäisen puolen vuoden aikana käyttöä ennen lopetusta (mihin myös moni tutkimus lääkkeistä pohjautuu) ja sitten niitä jotka on käyttäneet lääkkeitä jo vuosia ja kenties alasajaneet ne vuosien jälkeen, siellä voisi olla hyvin erilaisia näkökulmia mitkä nousisi esiin.

Kun alkaa hoitaa masennustaan lääkkeillä, kannattaa myös muistaa, että voi joutua toipumaan kaksi kertaa ongelmista. Ensin masennuksesta mihin toivonmukaan, ei varmasti, saa lääkkeillä apua, mutta myös lääkkeiden ongelmista itsestään joita on vieroitusoireet. Ensin siis toipumista masennuksesta, sitten mahdollisista vieroitusoireista, päälle vielä haittavaikutukset.

Potilaalla pitäisi aina olla oikeus kuulla tehokkaista keinoista masennuksen hoitoon mihin ei sisälly näitä ongelmia tai sivuvaikutuksia kehossa. Niitäkin on olemassa. Usein asioidessa lääkärillä lääkkeitä suositellaan jotenkin vaihtoehdottomasti ja korostuneesti, ajatellen lääkehoidon olevan jotenkin ylivertainen tapa, jopa tae toipumiselle.

Äänestä

Nykyään tunnutaan puhuvan enemmän myös vaikeasta lopetuksesta ja vieroitusoireista, mitä masennuslääkkeisiin voi sisältyä. Tätä on alkanut vilisemään yhä enemmän psykiatrien puheissa masennuslääkkeistä ja tutkimustietoakin aiheesta on alettu saamaan enemmän. Tätä ennen kumminkin lukuisat potilaat ovat alkaneet käyttää masennuslääkkeitä, pitkäaikaisestikin.

Osalle potilaista tällaisista ei ole mitenkään mainittu määräämishetkellä tai edes välttämättä käytön aikana. He ovat alkaneet käytännössä vailla informaatiota tällaisesta tärkeästä asiasta mikä heidän käyttämiin lääkkeisiin saattaa sisältyä. Osa on voinut tulkita näitä oireita osana omaa mielen oireiluaan, ymmärtämättä että kyse on lääkkeestä. Edes julkisuudessa aiheesta ei ole puhuttu, vasta kun viimevuosina jolloin sävy on muuttunut hiukan kriittisemmäksi.

Potilaat eivät ole saaneet tehdä päätöstä lääkkeenkäytöstä punniten kunnolla hyötyjä ja mahdollisia haittoja lääkkeestä, mikä pitäisi olla itsestäänselvyys kun lääkkeitä aletaan käyttämään.

Kyseessä on ihmisten terveys. Kyseessä on ihmisten oikeudet tietää.

Miten tähän pitäisi suhtautua? Onko tämä kuitattu vain sillä, että no, tutkimustieto ja ymmärrys lääkkeistä kasvaa pikkuhiljaa.

Pitäisikö tässä todeta vain, shit happens.

Pitäisikö alkaessa käyttämään lääkettä ymmärtää että lääkkeestä voi myöhemmin nousta esiin ongelmia, suuriakin sellaisia? Sellaisina voitaisiin pitää vaikeuksia lopettaa lääke ja vaikeita vieroitusoireita?

Ehkä psykiatrien olisi syytä informoida potilaitaan siitä, että he saattavat olla osittain osana koetta missä lääkkeiden vaikutuksia ihmisiin tutkitaan hiljalleen. Kun käyttää oikein pitkäaikaisesti, voi olla vielä enemmän varma siitä, että tutkimustietoa on vähemmän.

Ovatko psykiatrit kiinnostuneita siitä, miten lääkkeiden ongelmia ihmisillä voitaisiin minimoida esimerkiksi miettimällä millainen käyttötapa olisi turvallisin ja minimoisi riskejä lääkkeisiin liittyen?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


masennuspillerit kirjoitti:

Yle julkaisi uuden jutun masennuslääkkeistä, joissa kehutaan niitä ja samalla puhutaan siitä kuinka mustavalkoista keskustelu masennuslääkkeistä on. Eli että keskustelussa joko haukutaan tai kehutaan niitä.

Jutussa haastateltiin nuorta naista, joka oli kokenut saaneensa lääkkeistä avun.

Sanoisin, että sama ihminen voi kokea masennuslääkkeistä sekä hyvin haitallisia että hyödyllisiä puolia, tämä kannattaa muistaa lääkkeistä keskustellessa. Alkuvaiheessa käyttöä näkökulma voi olla erilainen.

Juttuun oli yritetty sisällyttää kriittistäkin otetta lääkkeitä kohtaan, (vaikka juttu tuntui muuten taas kannustuspuheelta lääkkeitä kohtaan), mutta se oli tätä tasoa:

"(Psykiatri) Hasse Karlssonin mukaan masennuslääkkeiden lopettaminen voi olla vaikeaa.

– Annosta pitäisi vähentää vähitellen käyttäen puolta annosta muutama viikko ja käyttää vähintään kuukauden annoksen lopettamiseen hitaasti."

Tämä Karlssonin neuvo kuulostaa siltä, että hänen olisi syytä tutustua Surviving Antidepressants - palstaan tai vertaistukipalstoihin lääkelopetukseen, jossa ihmisillä on vaikeuksia juuri lopettaa lääkärin neuvoilla ja kuukauden lopetusaika olisi todella nopea. Positiivista, että Karlsson edes myöntää, että lopetus voi olla vaikeaa. Kaikille tuota ei olla edes sanottu määrätessä, tai alkaessa lopettaa. He jäävät kamppailemaan yksin asian kanssa, joskus saamatta kunnollista tukea, vailla edes oikeutta siihen, että tulevat informoiduksi mitä ja minkätyyppistä lääkettä ovat alkaneet syödä eli ovat joutuneet tietyllätasolla huijatuksi tai epäinformoiduksi asiasta. Asia on vakava ja negatiivisesti ihmisten elämänlaatuun vaikuttava ja elämää pilaava:
Ihmisten lopetusvaikeuksista julkaistu juttu Suomen kuvalehdessä: https://bit.ly/2Q3jSo8
Uusi tutkimus ihmisten kokemiin lopetusvaikeuksiin liittyen: https://bit.ly/2BgadlX

Sitten tyypillinen argumentti, jolla yritetään sivuuttaa masennuslääkkeiden ongelmallisuudet:
"Fimean Maria Paile-Hyvärinen sanoo, että kaikilla lääkkeillä on joitakin haittoja." Itse suosittelen vastaukseksi tähän tätä linkkiä missä erotellaan masennuslääkkeiden eroa fyysisiin sairauksien hoitoon käytettyihin lääkkeisiin:

https://bit.ly/2RYrsOc

"Potilaiden kannattaa lukea pakkausselosteita. Jos miettii haittavaikutuksia, kannattaa keskustella niistä lääkärin kanssa. " Pakkausselosteissa ei lue kaikki lääkkeisiin sisältyvät ongelmat. Useat lääkärit minimoivat lääkkeiden haitallisuutta eivätkä anna kunnollista kuvaa lääkkeen ongelmista. Uudessa tutkimuksessa masennuslääkkeiden vieroitusoireista jopa mietittiin sitä, ovatko hoitosuositukset ajantasalla vieroitusoireiden kanssa. Itse suosittelisin lukemaan niiden kokemuksia lisäksi, ketkä ovat lääkettä käyttäneet ja kriittistä kirjallisuutta. Tämä sivusto on oikein hyvä jos etsii kriittistä näkökulmaa potilailta joilla on kokemusta lääkkeistä: https://www.theinnercompass.org/

Karlsson:" pieni osa potilaista voi kokea, että positiiviset ja negatiiviset tunteet latistuvat masennuslääkkeiden käytön myötä." Kuinka pieni osa, onko sitä tarkkaan tutkittu? Miten tämä vaikuttaa siihen,että haluaisi käsitellä asioitaan terapiassa?

"– Se on virhekäsitys, että persoonallisuus muuttuu. " Jos negatiiviset ja positiiviset tunteet latistuu, saa maanisia oireita tai alkaa käyttäytyä normaalista poikkeavasti mikä on mahdollista käyttäessä tällaisia psykoaktiivisia lääkkeitä, niin eikö se jollain tavalla vaikuta persoonallisuuteen ja reagointitapoihin ihmisellä?

"Matikaiselle päätös hakeutua terapiaan ei ollut kuitenkaan helppo. Puolentoista vuoden sinnittelyn jälkeen hän myönsi tarvitsevansa terapiaa.

– En ensin uskonut, että olin oikeasti niin huonossa kunnossa, vaan jatkoin ylisuorittamista ja selviytymistä." Lääkkeisiin turvautumalla ja kuittaamalla ongelmansa masennus-sairauden piikkiin ja miettimättä masennuksen syytä, voi jäädä näkemättä omia elämänsä ongelmakohtia.

"– Lääkityksen aloittaminen ei myöskään tarkoita sitä, että sairastumisen syyt sivuutettaisiin, vaan lääkkeet voivat olla osa hoitoa." Monelle on puhuttu masennuksesta biologisena sairautena joka vain tulee päälle, tai minä lie kemiallisena epätasapainotilassa aivoissa mihin tarvii lääkkeet. Tällöin masennuksen syiden kartoitus voi jäädä vähemmälle, jos asiaa tarkastellaan tällä tavoin.

"Turun yliopiston Hasse Karlsson uskoo, että juuri lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä auttaa parhaiten masennuksessa toipumisessa. Silti psykoterapian käytöstä on Karlssonin mukaan vaikeaa saada luotettavia lukuja, koska ala on kirjava.

– Siinä olisi parantamisen varaa etenkin terveyskeskuksissa, että yhdistelmähoidot toimisivat paremmin." Niin ja osa potilaista vaihtuilee eri terveydenhuollon paikoissa ja jäävät käyttämään lääkkeitä pitempiaikaisesti kuin olisi syytä. Kun vointi kohenee, lääkitys saattaa vaan jäädä päälle eikä kunnon seurantaa jotenkin pidetä tärkeänä tai sen tarpeellisuudesta edes informoida potilasta.

Mitä ajatuksia teillä heräsi jutusta?
https://yle.fi/uutiset/3-10506161?origin=rss

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu