Kiinnostaisi kuulla millaisia kokemuksia teillä on alueen kuntokartoitusten tekijöistä? Miten ovat talon kunnon tarkistaneet ja todenneet ja mikä on ollut hinta. Onko tullut ongelmia jälkikäteen vaikka talo on tarkastettu ja käräjille meno uhkaa?
Paljon kuulee juttuja epäammattimaisista tarkastajista jotka eivät ota vastuuta työstään mutta raha kyllä kelpaa koska aiheella on helppo rahastaa, ja olisikin mukava kuulla teidän kokemuksia koska teitä varmasti paljon on homeisten talojen perusteella arvioituna.
Paljon kuulee juttuja epäammattimaisista tarkastajista jotka eivät ota vastuuta työstään mutta raha kyllä kelpaa koska aiheella on helppo rahastaa, ja olisikin mukava kuulla teidän kokemuksia koska teitä varmasti paljon on homeisten talojen perusteella arvioituna.
Vastaukset 18
Vanhimmat
On kokemusta. Täyttä huuhaata, eivät ole missään vastuussa tekemisistään eikä lausunnoistaan. Sama heittää rahansa kaivoon kuin tilata kuntotarkastus. Yleensä kirjoittavat sellaisen raportin kuin tilaaja haluaa.
Asuntokaupoissa kannattaa muistaa että kuntotarkastajilla ja kiinteistönvälittäjillä ei ole mitään vastuuta hommistaan, voivat puhua ihan vapaasti niin kuin arvelevat itselleen parhaimman voiton saavansa. Jälkiseuraamukset kantaa ja maksaa sitten ihan muut...
Pitää olla ymmärtämätön mikäli myy vanhan talon ilman kuntoarviota. Mikäli on esim. rossipohja on kuvattava erittäin tarkasti ja saatava tarkka lausunto kunnosta. Viat täytyy yksilöidä tarkasti. Vanhan talon myyjää ei käy kateeksi. Pitää käydä ongelmakohteet tarkasti läpi, jolloin ostaja ei rahasta niillä ennen viittä vuotta. Reilusti kuvia kuntoarvion liitteeksi. Se on taas toinen kysymys saako talon kaupaksi kun tekee kunnon arvion. Käytännössä 1990-luvun ja uudemmat talot voi myydä melko rauhassa kun vaan varmistaa pesuhuoneen kunnon. Vanhemmissa on alapohjan ongelmat lähes aina aiheena kun tulee riita. Miksi jonkun välittäjän tai kuntoarvion tekijän pitäisi maksaa vanhan talon rettelö? Lasten ei kannata antaa ostaa omakotitaloa, jostain Linnunlahdelta ym. vastaavia vanhoja taloja, koska kaikki ovat susia varman päälle. Pahimmillaan tekevät kalliit remontit, mutta kun rakenteet ovat pielessä, niin remontit menevät hukkaan.
Sepä kun on vaan niin että kun on maallikko ostaja ja maallikko myyjä, niin ei kaikkia kommervenkkejä aina tiedä. Siihen saumaan sitten iskevät rahastajat, kuntotarkastajat, kiinteistönvälittäjät ja lopulta asianajajat. Nämä kaikki tienaavat suomessa valtavia summia tyhmien kansalaisten asuntokaupoilla. Maksaja on lopulta aina myyjä tai ostaja, yleensä myyjä.
Kuntotarkastaminen olisi ok, jos se tehdään asiantuntemuksella. Ongelma on siinä että suurimmalla osalla tarkastajista ei ole joko osaamista, tai edes halua löytää riskikohtia. Halu puuttuu yleensöä aina jos tarkastaja on hankittu välittäjän suosituksella. Vikojen löytäminen on kaupan este tai hidaste. Välittäjä ei saa palkkaansa jos kauppa ei tule. Jo se on pysyvä handicappi tarkastajalle jos tämä asuu jossain muussa kuin ok-talossa. Tarkastajissa on ääliöitä senkin vuoksi, että jos kaupassa sovitaan että talon joku rakenneosa myydään paskakuntoisena, niin tarkastaja konttaa tunnin ja etsii vikoja paskakuntoisesta rakenteesta, eikä edes löydä vikoja.
Jos on kunto vika. Sillon voi tarkastus. Jos kunto vikoja löytyy, niin se voi olla hintavatata. Voipi pujota tarjous jos on vikuuntunut. Kuka maksumieheksi sitten. Onko vastuu vai tarkastaja. Nämä epäselvät monisti on. Tarkastuksia tarkastuksia kuntomiehille. Löytyykö vika. Maksumisekö myös.
Juuri näin! :D
Kellä on vanha talo kannattaisi kiinnittää huomiota ostajaan. Eli toiselle ostajalle voi myydä halvemmalla ja jollekin ei ollenkaan. Jos ostajalla on lauma koiria ja kissoja ym. eläimiä on todennäköisyys oireiluun todella pieni. Joku steriili perhe taas voi olla aivan uskomattoman herkkä oireilemaan. Asuntoja kun vuokrataan, niin aina sattuu joku sellainen vuokralainen, joka alkaa oireilemaan ja syyttää asuntoa. Eipä siinä mitään, vuokralainen muuttaa pois ja uudet vuokralaiset eivät taas oireile, kuten eivät entisenkään. Nyt kun myyt tällaiselle henkilölle, niin ongelmat alkavat ja sisäilmatutkijat aina löytävät valittamista ja maksat hirmusummat rettelöstä asianajajille ym. muille. Jotkut ovat uskomattoman herkkiä oireilemaan.
Melko negatiivista palautetta kaikilla. Kertonee sen että noihin "tarkastajiin" ei luoteta ollenkaan. Miten tuollaisia sitten käytetään käräjillä ns asiantuntijoina, kun niillä ei ole muutenkaan mitään vastuuta mistään?
Omakohtainen kokemus eräästä insinööritoimistosta on se, että tyhjän saa pyytämättäkin. Surkea tyyppi, mutta rahaa olio vonkumassa käsi ojossa vaikka tarkastus olio juosten kustu. Miestä ei saa koskaan kiinni, ja itse raporttikin tuli vasta usean pyytämisen jälkeen. Miten tuollaisia tolloja käytetään oikeudessa asiantuntijoina ja mikä painoarvo sillä on, että tyyppi ottaa pari kuvaa rakenteista ja kirjottaa kahden tonnin laskun? Saman osaa lapsikin tehdä.
Käräjillä kuntotarkastajia ja heidän raporttejaan käytetään yleensä ostajan toimesta todistajina kun yrittävät myyjältä lypsää remonttirahaa ostamaansa asuntoon.
Näissä tapauksissa on kuntotarkastus yleensä tarkoitushakuisesti tilattu vasta kaupanteon jälkeen ja siinä on ostajan toivomusten mukaisesti sitten lueteltu vanhan asunnon kaikki viat mm. koholla olevat naulankannatkin. Näitä sepustuksia sitten asioista mitään tietämättömät käräjätuomarit huomioivat jakaessaan "oikeutta" ja "rosvo" on yleensä myyjä joka möi vanhan asunnon vanhana tajuamatta että sen olisi pitänyt olla uutta vastaavassa kunnossa.
Ostajissa riittää rahastajalieroja joiden hyvänä apukätenä nämä kuntotarkastusraportit toimivat.
Tavikset harvemmin lähtevät oikeuteen riitelemään vanhasta ok-talosta. Lakimiesten palkkiot ovat alk 220 e/h ja tuntimäärät laskulla lakimiehen oman etiikan ja moraalin mukaan. Ns. iltalypsyt ovat enimmäkseen urbaaneja legendoja. Käytännössä oikeutta ei käydä alle kymppitonnin budjetilla, mutta kymppitonnilla rakentaa ja korjaa jo parin viikon edestä, töineen tarvikkeineen. Tässä syy siihen miksi talokauppariidoista hyvin harva päätyy oikeuteen arvottaviksi.
Kyllähän se iltalypsy vaan on enemmän kuin tavallista ja kulut katetaan oikeusturvavakuutuksella. Väitän ihan omasta kokemuksestanikin että on olemassa juuri iltalypsyyn erikoistuneita asianajajia jotka hoitavat homman kotiin ja hävinnyt, eli yleensä myyjä, maksaa kulut. Mikäli ostaja sattuu häviämään niin oikeusturvavakuutus kattaa tappion. Se on kummallista että asianajajan palkkio normaalissa asuntokauppariitatapauksessa monesti noudattelee juuri oikeusturvavakuutuksen korvaussummaa...
On raaka totuus että suomessa on "ammattikunta" luikureita jotka ostavat vanhoja asuntoja ja alkavat sitten rahastaa myyjää asiaan erikoistuneiden lakimiesten avustuksella.
Oikeusturvavakuutusta kerran käyttäneenä en lähtisi suurin surminkaan käymään oikeutta pelkän vakuutuksen turvin. Kymmenkunta vuotta takaperin oik.turvavakuutusen korvauksen yläraja minulla oli 8500 ja jotain omavastuutakin oli.
Minun asianajani veloitti asuntokauppariidasta 10 000€ josta 8500 maksoi vakuutus ja 1500 minä itse omavastuuosuutena, Kyllä se minustakin oli harvinaisen tarkasti laskutettu.
Asianajajat ottavat varmasti sen huomioon että oikeusturvavakuutuksen normaali määrä on vajaa 10k€, ja siihen se "sopimus" melko tarkalleen yllättäen kaikilla tapahtuukin.
Niinkuin joku tuolla jo toivoikin että vanhojen talojen myyjän vastuu pitäisi rajoittua 30, tai 40:een ikävuoteen. On järjenvastaista olettaa vanhan talon olevan remonttivapaa, saati lähteä tuollaisia mörskäkauppoja setvimään oikeudessa. Hinta alas ja ilman takuuvelvoitteita. Reilu summa varata vaan remonttiin ja kaikki on tyytyväisiä eikä tarvitse menettää yöuniaan oikeusjutun vuoksi.
Jos silti haluatte myydä kalliilla vanhan talon, niin: yksilöikää, yksilöikää ja yksilöikää KAIKKI viat. Ja aloittakaa vaikka putkiremontti ja jättäkää se kesken, ja merkitkää kuntoraporttiin että se on aloitettu, mutta se pitää saattaa loppuun. Näin vastuu siirretään ostajalle.
Kokemus on että raha niille kelpaa, mutta mitään rahan arvoista ei saa vastineeksi.
Oma kartoittaja oli niinkin mystinen firma, että yritti laskuttaa yli 30h pelkästä raportin kirjoittamisesta! Kyseessä oli 64neliöinen hyväkuntoinen mökki, jonka 2 remontoitavaa kohtaa oli jo tiedossa, ja muuta ei löytynytkään. Loppusumma laskussa vajaa 3000€ sai aikaan raivon. Riitautin laskun koska muut tarkastuksia tekevät firmat olivat järestään melkein 2000€ edullisempia, niin nähtäväksi jää mitä laskulle tapahtuu. Maksaa en aio tuollaisia ryöstöhintoja koska n. 5h:n rakenteiden katselulla ja kuvailulla kännykkäkameralla on todella ryöstöhinta.
Toinen kokemus on tuttavapiiristä insinööritoimistosta josta ei saa ketään koskaan kiinni, eikä raporttiakaan näy ei kuulu, mutta lasku kyllä tulee. Sairasta!
Että ne kehtaa. Nykyään on monenlaista yrittäjää joka alalla. Eräs hirveimpiä rahastuksia on autokorjaamoissa. Uudet xenon-umpiot mersuun 10-12.000 e. Tuulilasin pesujärjestelmän lämmitys 1500 e.
https://www.is.fi/autot/art-2000005909243.html
Työllä on hinta, mutta edellämainitut summat ovat melko puistattavia. Itse toimin rakennusalalla, mutten tuollaisista hinnoista ole koskaan kuullut. En kyllä maksaisikaan tuollaisia hintoja kuntotarkastuksesta.
Kuntokartoitusmaailma on kuin villilänsi. Oletetaan että jos käräjille saakka joudutaan, niin se määrittää lopputuloksen, mutta näin se ei ole.
Jokainen rakennusalan ammattilainen osaa tehdä kuntokatselmuksen ja kirjoittaa siitä raportin. Tai pitäisi ainakin koska ammattilainen on. Suurin vastuu on myyjällä ja sillä, että puhuu totta eikä piilottele mitään. Jos valehtelet ja jäät kiinni, niin maksaja on myyjä. Piilevissä vioissa kannattaa sopia eikä heti mennä asianajajan hoteisiin. Siinä hommassa tyhjenee kaikkien kukkarot, paitsi asianajajien.
Ja muistakaa todellakin se materiaalien elinkaari. Talot vaativat peruskorjauksen 30-40vuoden iässä. Rakentakaa uusi jos ette halua remontoida mitään.