Minä (lepakkonainen, 27), olen ihastunut pahasti itseäni vanhempaan naiseen (51), joka on samassa työpaikassa kuin minä. Ongelmani on se, että koen naisen flirttailevan minulle, vaikka hän onkin naimisissa miehen kanssa (tätä flirttailua on siis jatkunut nyt noin kaksi vuotta). Olen yrittänyt flirttailla naiselle takaisin, mutta usein muutun niin epävarmaksi sen suhteen, että lopetan sen sitten siihen. Tämä nainen kuitenkin usein vilkuilee minua, jutellessa tykkää toistaa nimeäni kovin usein ja hymyilee paljon, sekä muutenkin tuntuu haluavan hakeutua lähelleni. Meillä on samankaltainen huumorintaju ja jaamme suurelta osin samankaltaiset elämänarvot - ainakin sen perusteella, mitä häntä olen työpaikalla oppinut tuntemaan.
Vapaa-ajalla olen nähnyt kyseisen naisen joitakin kertoja kaupassa, mutta silloin hän tuntuu välttelevän minua. Välillä tuntuu, että välillämme on jotain muutakin kuin työkaveruutta. Joskus taas koen, ettei hän pidä minusta. Olen siis aika hämmentynyt, en enää tiedä mitä ajatella. Osaisitteko sanoa, onko kyse vain luonnostaan flirttailevasta henkilöstä, vai voiko nainen tosissaan olla kiinnostunut? Kannattaako riskeerata mitään tällaisen työpaikkaihastuksen takia?
Vapaa-ajalla olen nähnyt kyseisen naisen joitakin kertoja kaupassa, mutta silloin hän tuntuu välttelevän minua. Välillä tuntuu, että välillämme on jotain muutakin kuin työkaveruutta. Joskus taas koen, ettei hän pidä minusta. Olen siis aika hämmentynyt, en enää tiedä mitä ajatella. Osaisitteko sanoa, onko kyse vain luonnostaan flirttailevasta henkilöstä, vai voiko nainen tosissaan olla kiinnostunut? Kannattaako riskeerata mitään tällaisen työpaikkaihastuksen takia?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hmm, saako vanhempi binainen vastata? Luultavasti hän tuntee jotain vetoa sinuun. Mutta onko hän valmis tunnustamaan asiaa edes itselleen? Tarinasi voisi olla minun tarina, toisin päin. En ole naimisissa, olen eronnut. Ja hiukan alle 50v, hän taas hiukan alle 35 v. Katseita, hymyä, puhuessa kosketuksia olkapäähän (minä kosken häntä useammin). Töissä hän antaa minulle vastuuta, mutta myös palautetta muiden kuullen, siis myös rakentavaa.
Olen ollut häneen ihastunut ainakin 2 vuotta. Välillä vetäydyn, samoin hän. Välillä taas katson silmiin ja hänkin käy luonani, ainakin hymyilemässä ihanasti.
Silti, minä en uskalla ottaa riskiä ja tehdä aloitetta. Jos hän tekisi, olisin onnellinen. Mutta aiemmin olisin hämmentynyt, silloin kun en itsekään tajunnut tunteitani.
Koita tutustua häneen paremmin. Anna hönen vähitellen tajuta asia ja sulatella sitä. Jos tilaisuus tulee, kerro tunteistasi. Riskihän se on, mutta..
Kiitos neuvosta!
Olen itse jotenkin kovin hukassa asian kanssa, joten ulkopuolisen avusta on aina hyötyä :D Varsinkin, kun tuo sinun kokemuksesi näyttää olevan aika samankaltainen omaani verrattuna. Vähän tietysti jännittää vieläkin tuo omista tunteista puhuminen tälle naiselle - lisänä tottakai myös se, että hän on varattu, mikä lisää paineita.
Toivotaan, etten nyt tee kamalaa virhettä, en missään nimessä haluaisi pilata välejäni häneen.
Toivon, että hän on niin aikuinen, ettei hän loukkaannu ja anna asian pilata teidän välejä. Siksi ajattelin, että lähesty "vähitellen" jottei hän ylläty. Minulle olisi suuri ilon aihe, jos hän pyytäisi lasilliselle tai vaikka kahville. Ihan vaikka kaverina ja voitaisi tutustua paremmin. Mahdoton tietysti sanoa, miten kukakin käyttäytyy, mutta itse olisin asiallinen silloinkin, jos minua lähestyisi henkilö, johonen itse tunne vetoa.
Tsemppiä!
Olen myös samassa tilanteessa sillä valitettavalla erolla, että hän ei ole flirttaillut mulle. Silti tekisi mieli laittaa kaikki likoon. Ja kohta varmaan teenkin sen. Miten joku nainen, jota en edes tunne kovin hyvin voi saada näin pökerryksiin.
Minua usein mietityttää kaiken muun lisäksi ikäero, jota on reilu 15 vuotta. Sitten tällä palstalla kohtuullisen usein ihastuksesta tai jopa parisuhteista kirjoittavat tuntuvat pitävän tuollaista ikäeroa ihan okna. Mikä teidät nuoret naiset saa ihastumaan keski-ikäiseen? Itseäni tuossa nuoremmassa naisessa ihastuttaa hänen luonne ja olemus, sekä yhteiset harrastukset, ei niinkään se nuoruus. Se osaltaan jarruttaa minua tekemästä aloitetta.
Kyllä+hänessäkin+luonne+ja+olemus+on+ne+tärkeimmät.+Tai,+en+tässä+tapauksessa+luonnetta++tunne+kovin+hyvin+mutta+kaikki+nyt+mikä+ihmisestä+ulospäin+huokuu.+Itse+en+ole+enää+kovin+nuori,+mutta+ikäeroa+on+se+n.+15+v.+Itselle+ikä+ei+ole+tärkeä,+mutta+kyllä+näissä++vanhemmissa+naisissa+kypsyys+ja+viisaus+kovasti+viehättää.+Ja+se+"jokin".
Mulla+on+sellainen+tuntuma,+että+n.+99,8%+varmuudella+hän+ei+tunne+minua+kohtaan+yhtään+mitään,+eikä+sellainen+ole+hänellä+käynyt+mielessäkään.+Silti+haluaisin+tämän+ulos+itsestäni.+Eipä+tarvis+tekemättä+jättämisiä+vanhana+sitten+katua.+Ja+ei+kai+se+nyt+niin+vakavaa+ole....
No ei hänkään ole mikään teini vaan yli 30 vuotias. Silti minua sen verran nuorempi, että se pohdituttaa. Enhän minäkään häntä läpikotaisin tunne, mutta se minkä tunnen, viehättää.
Täällä ketjussa kyllä aplle kommentti varatusta, että se on riski, on totta. Toisaalta, jos toinen kiinnostuu, niin nykyinen parisuhde ei ole kunnossa. Joten minusta tunteista vinkkaaminen ei ole pahasta, mutta "päälle puskeminen" kyllä.
Aika riskiltä kuulostaa varatun naisen yrittäminen. Flirtti silloin tällöin piristää, mutta tuskin kannattaa edetä. Ehkä vanhempi osapuoli kaipaa piristystä ja nauttii nuoremman energiasta ja huomiosta. Miksi sotkea asioita työpaikalla, kun sinne joutuu päivittäin palaamaan? Miksi yrittäisit rikkoa hänen nykyisen suhteensa?
Itse en ymmärrä vanhoihin naisiin ihastumista, tulee liikaa äiti-tytär-vaikutelma :D
Ymmärrätkö kuitenkin suuren ikäeron heterosuhteissa?
Täällä kirjoittelee nainen joka ihastunut vanhempaan melko samalla ikähaarukalla kuin ap. Olemme ystäviä, ikä ei omasta mielestäni näy välillämme, en tosin tiedä miten hän sen kokee.. Tunnen välillämme usein vetoa ja kemiaa mutta kaikenhan voi aina lyödä ystävyyden piikkiin... Kosketukset, halaukset, hymyt, katseet, viestit. Oikeastaan kaiken muun paitsi ne ajoittaiset häkeltymisen tunteet ja molemminpuoliset pienet hölmöilyt, kun tuntuu että kumpikin vähän sekaisin toisen läsnäolosta sekä tunteen mitä ainakin itse koen; että välillämme on jotain muutakin. Kun muita on ympärillä molemmat tuntuvat ottavan etäisyyttä. Oma ihastuminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, liittyen kaikkeen muuhun kuin ikään. Hän on kaunis, fiksu, omanarvon tunteva sekä huolehtiva ihminen. Ei päästä muita helposti lähelleen ja välillä mietin miten ihmeessä olen saanut jotain niin kaunista osaksi elämää. En tiedä tulenko koskaan ottamaan riskiä, saatika hän vaikka jotain tuntisikin.
Oi miten kaunista. Mutta varmasti myös osaltaan raastavaa, jos tunnet enemmän kuin pelkkää ystävyyttä.
Tarkoitukseni ei ole kenenkään suhteen tahallinen rikkominen. Kysyinkin juuri siksi neuvoa täältä, että mitä pitäisi tehdä, sillä tilanne aiheuttaa hieman ristiriitaisia fiiliksiä :D Voin kyllä myöntää, etten aina ajattele ihastuessani asioita aivan loppuun, mutta luulen tuon olevan ihan luonnollista, sillä olen ymmärtänyt muidenkin ihmisten välillä sortuvan tähän. Tässä tilanteessa onkin varmaan ihan hyvä, etten ole rohkeimmasta päästä, ja että haen nyt nimenomaan ulkopuolista perspektiiviä asiaan.
Ikä on sellainen asia, johon en henkilökohtaisesti sen kummemmin kiinnitä ihmisessä ensimmäisenä huomiota. Annan jokaiselle mahdollisuuden, paitsi tietysti, jos jokin lapsi aikoisi nyt jotain säätämään niin tottakai kieltäisin ehdottomasti, mutta jos molemmat ovat selvästi aikuisia, mielestäni ei ole ongelmaa. Ja niinkuin aikaisempi vastaaja jo totesikin, niin vanhemmissa naisissa vain on jotakin sellaista, mitä voi olla vaikeaa selittää ihmiselle, joka ei itse sitä ole kokenut. Vanhemmat naiset vain kantavat itsessään jotakin ihailtavaa. Selvennykseksi, etten kuitenkaan ole aikaisemmin ihastunut tämän ikäiseen ihmiseen, usein ovat olleet omanikäisiäni. Se onkin osasyy siihen, että aloitin tämän keskustelun.
Toki niitä haasteita, joita tilanteessani nyt tulee mieleen, ovat esimerkiksi toisen nopea vanheneminen, jolloin minun ollessani vaikkapa 40-vuotias, on toinen jo reilusti yli 60. Tämän takia ymmärrän sen, etteivät kaikki usko parisuhteisiin, jossa osapuolilla on paljon ikäeroa. En toisaalta myöskään itse vielä sen ikäisenä miksikään omaishoitajaksi haluaisi ryhtyä, jos toinen vaikka yllättäen tarvitsisi enemmän apua ja tukea.
Kiitos joka tapauksessa kaikille, ketkä jaksoivat lukea ongelmani ja antaa neuvoja! En tiedä, mitä olisin tehnyt täysin yksin, sillä en ole kavereillekaan tästä uskaltanut puhua. Onhan kyse kuitenkin aika henkilökohtaisesta ja hieman arastakin asiasta, jonka vuoksi mieluummin nimettömänä täällä netissä siitä juttelisi.
Ei kuuskympisetkään vielä omaishoitajaa tarvi, ellei nyt johonkin onnettumuuteen joudu tai sairastu. Ja sehän voi käydä minkäikäiselle tahansa.
Muutenkaan ei varmaan kannata kymmeniä vuosia eteenpäin asioita miettiä kun ei ikinä tulevasta voi kuitenkaan tietää. Jos sydäntään kuuntelee ja sen mukaan elää, niin ei voi mennä kovin pieleen. Siis muita loukkaamatta.
Itse sinun tilanteessa varmaan haluaisin kuitenkin tunteistani kertoa, vaikka toinen varattu onkin. Ilman sen suurempia odotuksia. Tsemppiä!
Kiitos paljon!
Tuo tunteista kertominen kyllä varmasti auttaisi ainakin tähän oloon ainakin, mutta en ehkä kuitenkaan lähtisi suhdetta tässä rakentelemaan, ellei nainen nyt yhtäkkiä ilmoita eronneensa miehestään. Toisaalta, en aio kyllä menettää toivoakaan, sillä ei tosiaan voi koskaan tietää tulevaisuudesta.
Olet kuvottava. Eikö lesboilla ole sen vertaa moraalia että varattuihin ei sekaannuta? Se että olet lesbo ei anna sinulle mitään erityis vapauksia. Käytökselläsi saatat olla osallisena toisten avioliiton rikkoutumiseen. Ainoa oikea ratkaisu on että lopetat flirttailusi ja vapaalla et lähesty sitä naista millään lailla.
Tässä tapauksessahan varattu osapuoli flirttailee.
Ja ei kukaan ulkopuolinen saa avioliittoa yksin rikottua.
Ja asia ei varmaan liity lesbouteen mitenkään.
Vaikka flirttailija olisi varattu se ei oikeuta sekaantumaan häneen. Lesbous ei anna mitään eroikeuksia. Ap:n on oltava huomaamatta flirttiä.
Jos nainen on bi ja mies ok asian suhteen, niin onko se sitten väärin? Jos heillä on avoin parisuhde, niin ei kai mies pahastu, vaikka flirttailisi tai vaikkapa tapailisi sinua (ap.). Silloin et tee hallaa heidän suhteelle. Toinen asia on, haluatko itse olla vain "kolmantena pyöränä", eli vaatisi sinultakin avoimuutta ja sopeutumista. Ehkä naisella onkin kulissiliitto tms?.. Kannattaisi yrittää tiedustella hienovaraisesti. ;)
Se nainen ei ole muuta kuin 50 kriisiä elävä kokeilunhaluinen hetero. Ja sitä paitsi ikäero on liian suuri. Todellisessa elämässä kun se ikä on jossain vaiheessa muutakin kuin numeroita. Voisi olla mukavaa että pääsisi eläkkeelle samoihin aikoihin kumppaninsa kanssa.
No ihan turha miettiä tossa vaiheessa päästäänkö eläkkeelle samaan aikaan kun harvat suhteet kestää siihen eläkeikään asti. Kannattaa elää elämää tässä ja nyt.
Kukaan ei tiedä tuon naisen historiaa, ehkä onkin koko ikänsä kaapissa kulissiheteroelämää elänyt lesbo?
Mä menin naimisiin tällaisen n. 50v "hetero-naisen" kanssa ja meillä on ikäeroakin enemmän kuin 15v. Itse siis nuorempi. Rakkaus voittaa! Tsemppiä!
Oi, ihanaa<3
Kerro lisää tutustumistanne, suhteen alkamisesta!
Tutustumisestanne*
Vau.. Miten lähennyitte? Kumpi teki aloitteen/miten? Olisi kiva kuulla. Olette onnekkaita että teillä toisenne ja rohkeita <3
No se on pitkä tarina. Oltiin molemmat sinkkuja, ettei ollut mitään draamaa siinä kohtaa. Oltiin samalla työpaikalla. Huomattiin vaan että pidämme toisistamme ja työporukailla kun käytiin vähän baareissa siihen aikaan niin aina ajauduttiin kahdestaan juttelemaan. Kunnes kerran sitten heitin porukalle että mä jatkankin tästä DTM:ään, kuka lähtee mukaan? Ja hän lähti. Siitä kaunista helmikuisesta päivästä v 2007 lähtien ollaan oltu yhdessä. Meillä on kaikki. Lapset, eläimet koti yn. Toisemme. Ollaan onnellisia. Ikäeroa 17v. Ja olen hänen eka nainen. Toivottavasti myös viimeinen. Olen sitä mieltä että sitten kun Rakkaus ottaa ohjat niin silloin ei ole ei millään eikä kellään mitään sanomista. Ja se halko kun päähän osuu niin sit sitä vaan tietää. Kannattaa olla kuitenkin avoin ja laittaa vaikka flirttiä kehiin ja kattoo mitä tapahtuu! :D Rakkautta kaikille!
Musta tuntuu siltä että moni nainen meidän työpaikalla on musta kiinnostunut, mutta aattelen että kuvittelen kaiken koska olen heistä itse kiinnostunut.
Varatun tapailu muutenkin kuulostaa huonolta idealta koska sinusta tulee a. sivuhoito jota piilotellaan etkä voi oikeasti olla hänen kanssaan (ellei tämä ole sitä mitä haluatkin) b. hän ei ehkä edes miellä tunteitasi vakavaksi vaan on vain "kokeilunhaluinen" tms.
Onnea, mitä ikinä päätätkään tehdä. Positiiviset tunteet toista kohtaan on ihan ok. Olen huomannut, että toista voi ihailla kaukaakin.