Olen jo vuoden ajan ollut todella jalat alta ihastunut varattuun työkaveriin. Meillä oli jokin käsittämätön yhteys alusta alkaen. Aivan kuin yhteisestä sopimuksesta aloimme väistämään toisiamme. Ja luulin, että tunne helpottaa. Mutta ei. Tuo hankala, ujo, töksäyttelevä ja tylyttävä mies piti pihdeissään. Ajattelin, etten pääse tästä irti ollenkaan.
Päätin ärtymykseltäni vihdoin alkaa suuntaamaan huomiotani pois ja nähdä muita. Ja kohtasin miehen, kuin hän, mutta vapaa ja kiinnostuksensa ilmaiseva.
Tämä opetuksena teille kaipaaville. Lähtekää ulos, tapailkaa muita. Joskus se ikävä sitten unohtuu tai saa uuden kohteen. Ei tarvitse enää hämmentää työilmapiiriä tai haikailla varatun perään.
Päätin ärtymykseltäni vihdoin alkaa suuntaamaan huomiotani pois ja nähdä muita. Ja kohtasin miehen, kuin hän, mutta vapaa ja kiinnostuksensa ilmaiseva.
Tämä opetuksena teille kaipaaville. Lähtekää ulos, tapailkaa muita. Joskus se ikävä sitten unohtuu tai saa uuden kohteen. Ei tarvitse enää hämmentää työilmapiiriä tai haikailla varatun perään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.