Kertomuksia

Varjo kasvoi yli viljavien peltojen kuihduttaen rakkauden oraalleen pimeudessä joka valtasi kevään tilan vuosieni hetkissä

Maaailmani putosi vaivautuneeseen tuijotukseen ja ohut itsetunnon hopealanka virui katseestasi poikki

Minä en ole tässä, minä olen varjo

Minne matkata autiomaan pölystä ja tuulesta joka heittää hiekkaa silmilleni?


Ehkä sinä olisit totta jos minä olisin unesi
4362
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat
Aloittaja

Kevyt yön kuiske korvissani valottoman ajan valopilkut kerrostalojen ikkunoiden takana meiltä suljetut maailmat
Matkaan ketaisessa valossa joka pälyilee pimeyttä pelokkain kissansilmin

Pitkä valoitusaika elämässämme tekee minusta harmaan viiivan kuviisi etkä minua tunnista niistä enää

Onnellisuus välittyy mainoksista verkkokalvoilleni ja hypotalamukseen ja minun on äkkiä kylmä

Sinä olet selkeänä kuvissani, vartalosi kaareutuu kuin kissan, olet kohta sylissäni

Procul este, profani!

Äänestä
Aloittaja

Unessani oli toisin, valvoa kai hieman voisin, vaikka hereillä en ole täysin; lienenkö sitä koskaan?

Kerran sinut siirsin lähemmäksi sydämeni yksinäistä rantaa, miksi tilanteeseeni ei ota jumalatkan kantaa.

Heitä ei ole! Heitä ei ole! Ei sitä yhtäkään

Kyllästynyt sieluparka pimeässä huitoo yksin, kummpaniaan huutelee kyllästyneenä roskaan!

Onni teki oharitkin, hiemän kyyneleittä itkin; siks etten kuivuis niistä täysin

Kysymysmerkintä illan täyttää, ihmiseltä vielä pinta näyttää hämärtyen joulukuun ja tulevaisuuteni loskaan.

Äänestä

Surullisen humorismin kukka kukkii ja kuolee ilman sitä pientä kyynelsadetta. Valloittavia!

Äänestä
Aloittaja

Yksin, yksin kaihdinteni takana viipaloitu alakulo ja värisevä kylmyys huoneisiini jo
asettunut taloksi

Ilo muutti pois

Rohkeasti kerran päätin elää, katsoa ja antaa polun viedä luottaen kohtaloon

Eksyin

Kosketustasi vailla ikävöivä iho värisee ikäväni ja unohduksen taajudella

Hiljausuus repii voimallaan

Katoan, tyhjenen vähitellen kuoreksi yksinäisyyteni avaruuteen

Kaihdinteni takana silmiesi surulliset kysymysmerkit ja sydämeni eteisessä unohduksen möykky etsii lopullista muotoaan estääkseen elämän virran

Kylmä tuli jäädäkseen?


Ehkä joskus nousen, mutta nyt en voi nähdä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hiram_Jojoba kirjoitti:

Varjo kasvoi yli viljavien peltojen kuihduttaen rakkauden oraalleen pimeudessä joka valtasi kevään tilan vuosieni hetkissä

Maaailmani putosi vaivautuneeseen tuijotukseen ja ohut itsetunnon hopealanka virui katseestasi poikki

Minä en ole tässä, minä olen varjo

Minne matkata autiomaan pölystä ja tuulesta joka heittää hiekkaa silmilleni?


Ehkä sinä olisit totta jos minä olisin unesi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu